Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
ie.info näyttäisi olevan kuollut joten kysytään täältä.

Itselläkin on jonkinlaisen aikataulun puitteissa tarkoitus värkätä paneelit katolle. Ajatuksena on kuitenkin hiukan tuumailla asiaa ennen ostoksia ja miettiä mitä oikein haluaa. Ehkä näistä asioista on jollain paremmin käryä niin kommentoikaa vaan jos on havaintoja asioista.

Inverttereistä markkinajakauma näyttää olevan tuollainen


Kuitenkin täälläkin myytyjä on montaa muuta kuten Froniusta yms.. Onko mitään syytä miksi kannattaisi hypätä jonkun suuremman valmistajan kelkkaan ? Onko näissä esim webportaaleissa jotain eroa tms tai muuta jotain muuta ominaisuuksissa mitä kannattaisi ottaa huomioon?

Kaikki toki tuottavat tuottavat sähköä verkkoon mutta kannattaako oikeasti katsoa mitään muuta kuin hintaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Itse paneleita näyttää olevan moni- ja yksikidepaneleja. Onko mitään syytä miksi pitäisi valita jompikumpi ?

Tälläinen juttu osui asiasta silmiin
"Yksikidepaneelit ovat hyötysuhteeltaan monikidepaneeleja hieman parempia. Tyypillisesti hyötysuhteet ovat n. 15-22% luokkaa. Yksikidepaneelit ovat tosin monikidepaneeleita hieman kalliimpia. Yksikidepaneelit ovat herkempiä lialle kuin vastaavat monikidepaneelit. Yksikidepaneelin yhtenä suurimpana heikkoutena onkin juuri sen herkkyys lialle ja varjostumille. Tämä näkyy paneelista saatavan tehon alennuksena. Jos järjestelmä käsittää useamman sarjaankytketyn paneelin, niin koko piirin antama sähköteho pienenee, mikäli yksikin paneeli on likainen tai siinä on varjostumia. Monikidepaneeli sietää paremmin likaantumista ja varjostumia, mutta paneelin yhdenkin kennon peittäminen tiputtaa paneelin tehon käytännössä nollaan. Yksikidepaneelit sietävät paremmin kuumuutta ja ovatkin siksi suosittuja mm. päiväntasaajan alueella. "

Tuohon liittyen onko ainut järkevä asia mitä näissä kannattaa katsoa Wp/€ eli paljonko panelin hinta on suhteessa tuottoon(olettaen että tilaa on riittävästi)?
Miksi samalta valmistajalta voi löytyä paneleita esim 300, 310 ja 325W merkinnällä/nimellä? Onko valmistaja vain testannut panelit ja jaotellut ne eri ryhmiin vai onko niissä jotain muutakin oleellista eroa?

Panelien väreistä. Näitä näyttää löytyvän jos jonkinlaista sinertävää että mustempaa/mustaa. Onko värillä mitään tekemistä paneelin "laadun" tai muuten niiden tuoton kanssa?


Viittaan tällä lähinnä tähän ja vastaavaa aihetta käsittelevään uutiseen.
Mullistava suomalainen aurinkokenno voi tuottaa sähköä jopa talvipäivänä – Tehdasvalmistus olisi mahdollista, vain valmistaja puuttuu
10.9.2018 klo 18.01
Suomessa kehitetty uudenlainen aurinkokenno on läpäissyt merkittävän tulikokeen matkalla kohden teollista tuotantoa.
Pikimusta nanorakenteinen kenno vietiin laboratoriosta aurinkopaneelitehtaan tuotantolinjalle.
Savinin työryhmän kehittämät aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä ja säilyttävät tehonsa pidempään kuin markkinoilla olevat perinteiset, sinertävät aurinkokennot.

Suomalaisinnovaation kennot on rakennettu mustasta piistä. Syvän nanorakenteen ansiosta kennot pystyvät nappaamaan valosta fotonit talteen myös silloin kun aurinko paistaa matalalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kennot tuottavat sähköä pidemmän ajan päivässä ja myös pimeinä vuodenaikoina.

Savinin mukaan pikimustat kennot kykenevät periaatteessa tuottamaan sähköä myös Suomen talven harvoina valoisina tunteina, kunhan paneelien päällä ei ole lunta tai jäätä.


Musta pii lyönyt läpi

Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa. Neljä vuotta myöhemmin ryhmä rikkoi nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen ja sai rahoituksen BLACK-hankkeelle, jonka tarkoituksena oli kehittää ja testata ennätyskennoja ja niistä tehtyjä aurinkopaneeleita teollisuuden tuotantolinjoilla.

Nyt yhdessä eurooppalaisten kumppaniyliopistojen ja teollisuuden kanssa toteutettu hanke on saatu päätökseen lupaavin tuloksin – ja otollisella hetkellä.

”Ajoituksemme osui nappiin – tänä vuonna musta pii on todella lyönyt läpi aurinkosähköteollisuudessa”, Savin kertoo ja korostaa että teollisuuden jo käyttämässä mustassa piissä on yhä paljon parantamisen varaa. Sen nanorakenteiden laakea muoto heikentää materiaalin optisia ominaisuuksia eli kykyä vangita valoa – joten siitä valmistetut kennotkaan eivät ole täysin mustia. Tämän vuoksi laakea nanorakenne vaatii toimiakseen erillisen heijastusta estävän kerroksen.

Savinin ryhmän valmistamassa mustassa piissä nanorakenteet ovat paljon syvempiä kuin teollisuuden käyttämässä mustassa piissä. Näin kennoihin saadaan optisesti täydellinen, oikeasti pikimusta pinta. Pintaa peittävä, atomikerroskasvatuksella tehty ohutkalvo takaa, että valon synnyttämät elektronit eivät pääse karkaamaan, mikä myös parantaa kennon hyötysuhdetta.

Onko noilla mustilla paneleilla mitään tekemistä yo. uutisten kanssa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Tuli selattua hiukan materiaali aurinkosähköpaneleista/-järjestelmistä kun tietämys näistä on hiukan huonolla tolalla ja aloin vääntämään itselle asiaa "rautalangasta". Laitetaan tähän jotain mitä sattui silmiin jos jotain kiinnostaa....

Aurinkokenno std kokonen 156mm x 156mm ja monokidekenno tehdään yhdestä piikiekosta ja monikidekenno useammasta palasesta.

(https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_panel)
Nimitykset(?) aurinkokenno -> aurinkomoduuli -> aurinkopaneeli -> aurinkopanelisto -> aurinkosähköjärjestelmä

Kytkennät ja nimet.


Jos paneleihin kohdistuu varjoja niin tämä saattaa vahingoittaa itse paneleita(ylikuumentuminen). Tuossa on mainittu bypass diodeista joiden tehtävä on suojella paneleita varjojen tapauksessa, onko sellaisia kaikissa paneleissa?
For monocrystalline or polycrystalline modules, if one cell is shaded, power is lost from many cells in the module and possibly from the whole module, not just the one that is shaded. Continued partial shading can damage the module itself. Therefore, solar arrays should not be located near trees that will grow and shade the modules.

Inside either type of junction box, the crystalline module’s bypass diodes are fitted across groups of cells. For thin film modules, the bypass diodes are fitted across each cell. These bypass diodes allow current to flow through them when cells are shaded, minimising the possibility of cell damage.
(http://www.yourhome.gov.au/energy/photovoltaic-systems)


Paikallinen ylikuumeneminen kennossa voimalinjan varjon takia.

(https://media.springernature.com/lw785/springer-static/image/art:10.1007/s40095-016-0208-2/MediaObjects/40095_2016_208_Fig15_HTML.gif


Paneleita on kait pääasiassa kahta eri kokoa riippuen kennojen määrästä. Käsittääkseni koko muodostuu jotenkin siitä että millaisessa koossa tuo panelinrunko pysyy vielä tarpeeksi jäykkänä.


Kärkeen piti katsoa missä panelien kehityksessä mennään nyt ja näyttäisi että 400 Wp panelit ovat tulleet markkinoille tuossa pienemmässä panelikoossa.

INTERSOLAR AWARD FINALISTS 2019: PHOTOVOLTAICS
SunPower Corp. (USA)
SunPower® Maxeon® 3 Solar Panel: The First 400W in European Home Solar


The new Maxeon 3 series solar module with back contact cells has an outstanding efficiency rating of up to 22.6 percent. Just 1.69 meters long, the modules offer output of 370–400 W with a 92 percent performance and product warranty over 25 years.

Omistajaksi pääsee rontin 400€/paneli hinnalla: https://www.sonnenshop.de/solarmodule/sunpower-400w-maxeon-3
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Itse panelien kehityksen kiteyttää hyvin tämä kuva.


Kuinka kehitys on mennyt eteepäin labrassa


Itse paneleissa eri tekniikoiden perusteella, mono/poly



Koko järjestelmän hyötysuhteen kehitys vuosien saatossa


Jos näistä aikaisemmista ja näistä parista käppyrästä vetää johtopäätöksen niin saattaapi olla että nuo monokidepanelit ovat vetämässä pidemmän korren nykyisissä asennuksissa paremman hyötysuhteen takia. Monikidepaneeleilla on sähköntuotantoa vain huomattavasti enemmän vielä tällähetkellä mutta saattaapi olla että suhde on kääntymässä toiseen suuntaan.


Kuvat täältä: https://www.ise.fraunhofer.de/conte...publications/studies/Photovoltaics-Report.pdf
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Tuossa penelien hintakehitykseen vaikuttavia asioita eli piikiekon vahvuutta on saata ohennettua ja piin käyttöä muutenkin vähennettyä

Material usage for silicon cells has been reduced significantly during the last 13 years from around 16 g/Wp to about 4 g/Wp due to increased efficiencies, thinner wafers and wires as well as larger ingots.

Energiantakaisintuottoaika eteläeuroopassa


Sijainnin vaikutus energiantakaisintuottoaikaan

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Aurinkosähköpanelien hintakehitys panelien valmistusmaan mukaan.

(https://www.pv-magazine.com/)

Nykypäivänä valtaosa paneleista valmistetaan kiinassa.

(https://www.ise.fraunhofer.de/conte...publications/studies/Photovoltaics-Report.pdf)

Panelien hintakehitys valmistusteknologian mukaan. Hinnat tulevat panelin tukkukauppapaikasta https://www.pvxchange.com/en/news/price-index ja hinnat ovat verottomia ja siellä on myös maininta että että "avaimetkäteen"-asennus maksaa Saksassa 3-5 kertaa tukkuhinnan verran. Hinnoissa ei myöskään ole alvia.
The prices are not end-customer prices. For an average turnkey solar system in Germany, the quoted modules prices should be multiplied by a factor of approximately 3 to 5. The prices stated reflect the average prices quoted on the European Spot Market (Chinese goods customs-cleared). All prices are net prices without VAT in Euro per Watt peak.




Noiden mukaan on hinnat on pudonnut tammikuusta -17 -> lokakuu -19
mainstream/valtaosat/yleiset 0,44 -> 0,25 -43%
high efficiency/korkea hyötysuhde 0,56 -> 0,33 -41%
black/musta 0,52 -> 0,35 -33%

Hintojen jyrkkään laskuun johti varmaan EU:n aurinkopaneelien polkumyyntitullien purkaminen loppuvuodesta -18. Ehkä tuon jälkeen "peruspanelien" hinta ei ole muuttunut juuri mihinkään mutta mustien ja paremman hyötysuhteen panelien hinnat ovat vielä laskeneet jonkinverran... Ei tuossa nyt taida olla tulossa mitään dramaattista muutosta hintoihin...

In summary solar photovoltaic (PV) modules or simply solar panels have not changed much in basic function over the last 30-40 years. Virtually all solar panels still use a series of silicon cells to convert sunlight to DC electricity. What has changed dramatically is the efficiency of the cells and more so the huge cost reduction to manufacture panels, which has come down by over 80% since 2008.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Upeaa infoa. Mustat paneelit on useimpien silmään paremman näköisiä ja usein ne on vielä paremman hyötysuhteen paneeleja.

Halvoilla paneeleilla voi kompensoida toki määrällä heikompaa hyötysuhdetta. Mutta toki määrän nosto ei aina ole järkevää.

Tuollainen 400W paneeli olisi pop... Kymmenen paneelia ja nimellisteho 4KW kuulostaisi hienolta yhdistelmällä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Upeaa infoa. Mustat paneelit on useimpien silmään paremman näköisiä ja usein ne on vielä paremman hyötysuhteen paneeleja.

Halvoilla paneeleilla voi kompensoida toki määrällä heikompaa hyötysuhdetta. Mutta toki määrän nosto ei aina ole järkevää.

Tuollainen 400W paneeli olisi pop... Kymmenen paneelia ja nimellisteho 4KW kuulostaisi hienolta yhdistelmällä.
Kyllähän tuo ulkonäkö asia pitää paikkansa, 100%:sti omasta mielestäni. Muusta en ole varma, vielä.

Usein monokidepanelit ovat olleet tummampia ja vähemmän sinertäviä kuin yksikidepanelit jostain syystä. Täällä on kuvia sekä mono- että monikidepaneleista ja siinä on mainittu että mustat kennot ovat käsiteltyjä niin että ne absorboivat enemmän valoa itseensä.

Tuossa silmiin näihin väreihin liittyen tuli eräs saitti missä on todettu että valkoisella taustalla olevat ovat parempia. Tuo valkoinen tausta voi tehdä tuohon paneeliin tuon "ristikon". Asian on laitettu myös muutamia perusteluita että miksi näin olisi. Olin jo itsekin retkahtamassa tuohon kunnes luin jutun alla olevan kommentin jossa oli mainittu että panelien kennot testataan irtaallaan panelista josta speksit tulevat. Tällöin siis ei ole tuota valkoista pahvia ollenkaan. Tässä testauksen yhteydessä kennot lajitellaan niiden tehon mukaan ja tämän perusteella kootaan sitten paneeleita. Tässä samalla siis tuli vastaus siihen aikaisempaan kysymykseen että miksi samaa paneelia valmistetaan niin että panelin nimi on X ja siitä on esim 275, 285 & 295W versiot...



Toinen minkä kuulin eilen perusteluna valkoisen paremmuudelle oli se että paneelit lämpenevät vähemmän koska musta imee itseensä lämpöä enemmän. Tästä olen nähnyt muuallakin juttua mutta eroista ei ollut mitään mainintaa että onko se 0,1% vai 3%.... Täytyy katsoa löytääkö tuosta jotain tietoa....
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Noniin taisin löytää faktaa asiasta liittyen itse kennoon(ei taustapaperin väriin liittyen)... Ja nyt näyttäisi sille että noiden todella mustien aurinkokennos taustalla on sama juttu kuin mistä tuossa ylen uutisessa puhuttiin. Ja musta tuntuu että enää näiden perusteluiden jälkeen ei jääkään jäljelle vaihtoehdoiksi enää kuin musta paneeli...

Suomalainen aurinkokenno teki maailmanennätyksen – markkinoille vielä vuosien matka
Aalto-yliopiston laboratoriossa syntynyt kenno on rutkasti tehdasvalmisteisia aurinkopaneeleja tehokkaampi. Ennen menestystä sen pitää osoittautua massatuotantoon sopivaksi ja päihittää kilpailijat myös muissa kennokategorioissa.



Tuossa koko juttu, kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa... https://yle.fi/uutiset/3-8127155

Tosiaan tuolla eräällä saitilla on mainittu että kiillotettu piikiekko haijastaa valoa pois noin 40% ja tämä tietysti johtaa laskeneeseen paneelin tuottoon. Tuota on saanut vähennettyä 6% kun valmistajat ovat käyttäneet heijastuksenestopinnotteita paneleissa joka on johtanut siihen että tuo aurinkokennon pinta sinertää. Nyt tuo uusi supermusta nanopiikiekko imee valoa itseensä 99,7% ja vain 0,3% heijastuu pois. Tämä heijastuman kymmenkertainen väheneminen johtaa sitten siihen että kennoon jää enemmän valoa joka johtaa automaattisesti 3% suurempaan hyötysuhteeseen.

Toinen mikä tuossa kiinnostaa on tämä maininta joka on täysin sama kuin noissa 2015 vuodelta olevissa kuvissa. Tämä on se mikä ei näy missään mittauksessa koska valo tulee niissä kohtisuoraan mutta käytännössä siitä voi olla apua esim juuri täällä pohjolassa... Nyt tuo piikiekon kihittämisen oikeudet omistaa jenkkiläinen http://www.natcoresolar.com/.

Secondly, it performs better when the sun is at low angles, especially during the morning and afternoon.
This makes super black solar panels ideal for Northern European countries where the sun is at a low angle for half the year.
But, as heat negatively impacts solar panel efficiency, super black solar panels are not ideal for the Australian climate. Better alternatives are mono or polycrystalline modules.


Asiaan liittyen olisi erittäin mielenkiintoinen kuulla jäikö tutkijaryhmä nuolemaan näppejään ja joku vei työn hedelmät silmien edestä...
Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa. Neljä vuotta myöhemmin ryhmä rikkoi nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen ja sai rahoituksen BLACK-hankkeelle, jonka tarkoituksena oli kehittää ja testata ennätyskennoja ja niistä tehtyjä aurinkopaneeleita teollisuuden tuotantolinjoilla.

Tuosta panelien lämpenemisestä oli myös samalla saitilla juttua ja siellä on maininta että esim asutraliaan nuo panelit (ainakaan kaikki) eivät sovi tuon paneelin suuremman lämpenemisen takia. Jos paneli lämpiää oikein paljon niin tehosta voi lähteä 10-20% pois. Tuo lämpöeneminen onkin varjojen kanssa toisiksi tuurin tekijä sille mitä paneli tuottaa...

Panelien spekseissä The Temperature Coefficient (Pmax.) %/K tarkoittaa paljonko panelien tehontuotto muuttuu kun lämpötila muuttuu yhden asteen ja näitä nuo australialaiset varmaan kyttäilevät... Monokidepaneleissa tehonlasku on ilmeisesti pienempi kuin monikidepaneleissa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa on erilaisten kennotyyppien hyötysuhteita ja miltä nuo näyttävät ulkonäönpuolesta

Myös tässä on maininta mustasta taustasta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta:
"Surprisingly, even the colour of the panel protective backsheet can affect efficiency. A black backsheet might look more aesthetically pleasing, but it absorbs more heat and increases cell temperature, which in turn slightly reduces total conversion efficiency. "

Tuossa vielä tehot eri panelityyppien kesken.


Tehoa ajatellessa äkkiä tulee mieleen että watti sinne tai tänne mutta jos tilaa ei ole liikaa niin sitten asialla on jo enemmän merkitystä. Esimerkkinä tuollainen:
12 x 270W panels at 16.5% efficiency = 3.2kW
12 x 360W panels at 21.2% efficiency = 4.3kW

Panelien käytännön suorituskykyyn vaikuttanee mm kennon lämpötila, varjostus, panelin suuntaus, asennuspaikan leveysaste, vuoden aika, lika ja pöly. Ilmeisesti kahdella ensiksi mainitulla voi olla suurikin vaikutus. Esimerkkinä on kerrottu että pieni yhden panelin varjostus voi pudottaa yhden panelin tuottoa 50% mutta se vaikuttaakin koko paneliketjun tuottoon niin että se voi laskea koko sarjaankytketyn paneliketjun tuottoa 20-30%.

Itse kennojen lämpötila on ilmeisesti helpostikin 25-35 astetta ympäröivää ilmaa kuumempia ja tämä vaikuttanee niin että teho laskee 8-14%.

Tuossa joku esimerkki kippura aiheesta:

Ja tyypillinen muutos eri paneelityypeissä.
  • Polycrystalline cells - 0.4 to 0.43 % /°C
  • Monocrystalline cells - 0.37 to 0.40 % /°C
  • Monocrystalline IBC cells - 0.29 to 0.31 % /°C
  • Monocrystalline HJC cells - 0.26 to 0.27 % /°C

Eri panelityyppien hyötysuhteet


Täältä löytyy selitykset melko yksinkertaisesti kerrottuna mitä nuo paneelien yhteydessä viljellyt termit PERC, IBC, HJC yms tarkoittavat ja mitä etuja tai ongelmia eri tekniikoissa voi olla. https://www.cleanenergyreviews.info/blog/2017/9/11/best-solar-panels-top-modules-review

Kuvat täältä: https://www.cleanenergyreviews.info/
 

Mikki

Vakionaama
Hyvää informaatiota keräilet. Hyvin näkee miten monimutkaisesta jutusta on kyse, jos haluaa tiettyyn kohteeseen löytää parhaan hinta/laatusuhteen järjestelmän.

Raju määrä tutkimusta ja tuotekehitystä on tarvittu jokaisen prosentin nostoon hyötysuhteessa. Ei ole helppoa hommaa pitää valmistuskustannukset kurissa massatuotantoa varten.

Tuosta mustasta taustasta... epäilen että Suomen oloissa eroa ei juuri synny: lämpötilat niin matalia keksimäärin kuitenkin. Myös kesällä. Ulkonäkö itselleni merkkkaa ainakin enemmän kuin prosentti tai pari tuottoeroa vuodessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Panelien ostamisessa yksi tärkeä tekijä on myös niiden kestävyys ja paneleissa laatu ja hinta taitavat ainakin jollaintapaa kulkea käsi kädessä.

Laadusta taitaa kertoa valmistajan antama takuu paneleille sekä tuottotakuu. Noiden tuotto kun tuppaa heikkenemään vuosien saatossa enemmän tai vähemmän. Samoin valmistajalla voi olla Tier 1-luokitus joka kertaa firman taloudellisesta tilasta eli varmaan lähinnä siitä että onko firmaa enää olemassa jos takuuhetki sattuu koittamaan...


Esimerkki tuoton hiipumisesta


Lisäksi paneleille järjetetään puolueetonta tutkimusta niiden mekaanisesta yms kestosta sekä tuoton pysyvyydestä, PVEL Independent Panel Testing. Tuossa valmistajia jotaka ovat selvittäneet ne kunnialla. Itse testin kulku on selitetty täällä: https://www.dnvgl.com/news/2019-pv-...nufacturers-with-independent-test-data-149358

Kulku lyhykäsyydessään:
  1. Thermal cycling test - Measures the module durability in extreme temperatures resulting in expansion and contraction.
  2. Damp heat test - Measures module durability in high temperature and humidity and examines for signs of moisture ingress or corrosion.
  3. Dynamic mechanical load test - This involves cyclic loading in extreme conditions causing module bending to simulate high wind and snow loads.
  4. PID or Potential induced degradation test - measures current leakage or loss of power under high voltage, temperature and humidity conditions.


näiltä valmistajilta tulee 60% kaikista paneleista:
  • Trina Solar
  • Jinko Solar
  • Longi Solar
  • Risen
  • Canadian Solar
  • Hanwha Q cells
  • JA Solar
  • First Solar
  • GCL-Si
Tiedot yms täältä: https://www.cleanenergyreviews.info/blog/best-quality-solar-panels-manufacturers
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Hyvää informaatiota keräilet. Hyvin näkee miten monimutkaisesta jutusta on kyse, jos haluaa tiettyyn kohteeseen löytää parhaan hinta/laatusuhteen järjestelmän.
Homma sattuu kiinnostamaan itseäkin ja tapana on kuitenkin ollut ettei viitsi ostaa sikaa säkissä. Siksi onkin parempi perehtyä hiukan hommaan etukäteen. Samalla vaivalla sitten kaivaa muillekin tietoa ja korjataan sitten jos menee perseelleen. Voipi olla että samat asiat on jossain jo pureskeltuna mutta esim jälleenmyyjillä ei välttämättä ole intressiä kertoa kaikkia asioita aivan rehellisesti. Esim asennussuunnista jossain suomalaisilla myyjäfirmojen sivuilla lukee että itä-länsi väli on ok ja toinen sanoo suoraan että mieluiten kaakko, lounas väliin... Epäilen että monelta ovelta ovelle kauppiaalta "unohtuu" myös mainita että mitä varjot vaikuttavat kentän toimintaan ja miksei se pohjoinenkin nyt voisi käydä jos ei muuten oo tarjolla sopivaa paikkaa.... Pääasia kun on kuitenkin saada vain kauppoja tehtyä ja näitä esimerkkejä on kuitenkin että hommaa ei hoideta kuitenkaan aivan rehellisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Aluksi Fraattille suurkiitos ansiokkaasta kirjoituksesta.

Kysymys:
Kumpi on kokonaisuutena parempi, yksi- vai monikidepanelisto, jos panelistoon osuu metrin parin levyinen kapean puun varjo?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lyhyesti: on noin kaksi tapaa kasata systeemit: korkeajännitteinen sarjaankytketty kenttä ( 1000V ja silleen ) ja ISO invertteri tai sitten joukko mikroinverttereitä joilla saa jopa paneelikohtaista verkkovirtaa ja pääsee isojen paneelikenttien ongelmista. Jos sähköyhtiö ei netota monenlaisia vekottimia verkkoon karkaavan myyntisähkön minimoimiseen ja oman käytön lisäämiseen on.

Tässä vielä se koko kuva paneelien kehityksestä, fraunhofer oli jättänyt paljon pois:

 

fraatti

Hyperaktiivi
Aluksi Fraattille suurkiitos ansiokkaasta kirjoituksesta.

Kysymys:
Kumpi on kokonaisuutena parempi, yksi- vai monikidepanelisto, jos panelistoon osuu metrin parin levyinen kapean puun varjo?
Ei harmainta aavistustakaan, :D täytyy tutustua aiheeseen ja penkoa jostain kirjoituksia jotka pätevät nykyisiin paneleihin ja niiden toteutukseen. Sait sp.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä vielä se koko kuva paneelien kehityksestä, fraunhofer oli jättänyt paljon pois:

Joo, ihmettelin tuota jo aikaisemmin mutta kun kyseessä oli vain labratulokset eikä kaupalliset panelit niin mielenkiinto kuvaan loppui varsin nopeasti. Lisäksi että tietää edes seurata oikeaa käyrää vaatii jonkinverran perustietämystä. Siniset edeustavat siis sitä tekniikkaa mitä näissä paneleissa on käytössä.
 

joona

Jäsen
Aluksi Fraattille suurkiitos ansiokkaasta kirjoituksesta.

Kysymys:
Kumpi on kokonaisuutena parempi, yksi- vai monikidepanelisto, jos panelistoon osuu metrin parin levyinen kapean puun varjo?
Tähän on hyvin vaikea antaa oikein mitään vedenpitävää tuomiota. Olen heinäkuusta lähtien seurannut kahta lähes samankokoista järjestelmää, joissa ilmansuunta on hyvin lähelle sama ja etäisyyttäkin alle 30km toisistaan. Toisessa moni- ja toisessa yksikidepaneelit samalta valmistajalta, saman merkin invertterillä. Toinen järjestelmä on 6,8kWp (24 x 300w monikide) ja toinen 8,4kWp (28kpl x 300w). Toinen on omalla katolla ja toinen vanhempien. Kummatkin katot suunnilleen samalla kattokulmalla ja lounas-etelä suunnassa. Kytkentätavassa erona vain, että meillä on 2-stringiä ja toisessa järjestelmässä yksi. Lisäksi meillä paneelit likaantuu, kun taajamassa liikenteen keskellä asutaan, kun taas maaseudulla ne pysyvät sopivan puhtaina.

Monekidepanelien kohteessa ei ole käytännössä ole kiinteitä varjoja lainkaan. Sitten taas omalla katolla, jossa yksikidepanelit, ensimmäiset varjot tulevat kesällä noin. kello 16 aikoihin, kun itse asennuspaikkaa päättäessä en tajunnut yhden katuvalotolpan tekevän varjoa.

Kesällä yksikidepanelit voittavat paremmalla tehontuotolla, mutta syksyllä taas monikidepanelit näyttävät pääsevän lähes samoihin, tai yli oman isomman järjestelmän tuottoihin. Ero on kuitenkin loppupeleissä aika pieni ja luulen, että yksikidepaneli tulee tuottamaan täytenä käyttövuonna enemmän kuin monikidepaneli, tosin syksyllä monikidepaneli tuottaa vähän enemmän.

Yksikidepanelilla tuon valotolpan tekemä varjo vaikuttaa ketjun tuottoon lähes 40-50%. Vaikka järjestelmä tuottaakin ihan kiitettävästi sähköä kesällä, kismittää tuo sen verran, että olen harkinnut optimoimista optimizereilla. Täytyisi vaan selvittää mitä nuo maksaisivat, kun käsittääkseni niitä tarvitaan yksi per paneeli.

Voi myös olla, että omalla katolla olisi kannattavampaa olla monikidepanelit ja vanhempien katolla nuo yksikidepanelit. Meillä yksikidepanelit olivat tosin mustat varustettuna mustilla kehyksillä, joten eivät käytännössä autotallin katolta erotu lainkaan ja siksi niihin päädyttiin.

Talvi ja kevättalvi ovat tosin vielä näkemättä. Käsittääkseni Suomessa kuitenkin kevättalven tuotot pitäisi olla keskimäärin selvästi paremmat kuin syksyiset. Syksyllä auringon säteily ei ainakaan vähäisenkään pilviharson takaa riitä sulattamaan lumi- ja jääkerrosta panelien päältä. Talvella ja keväällä tilanne voi olla toinen.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Siniset edeustavat siis sitä tekniikkaa mitä näissä paneleissa on käytössä.
Hienompiakin paneeleita ( monikerros ) on ihan kaupallisessa myynnissä, mutta ei niistä löydä oikein mitään tietoa - saati hintoja. Satelliiteissa on sitten ollut aika superjuttuja, siellä koko ratkaisee ei hinta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas, yritin saada jotain tolkkua tuohon varjostamisasiaan ja tämäkin homma piti aloittaa ihan nollista jotta ymmärtää mitä paneelissa tapahtuu.

Ilmeisesti panelien kennojen kytkentä on niin että panelissa on kolme u-kirjaimen muotoista lenkkiä jossa kennot ovat kytkettyinä sarjaan. Jos lenkin matkalle tulee varjostus niin silloin tämä lenkki menee "kyykkyyn". Tällöin kehiin astuu tuo bypass/shunttidiodi joka mahdollistaa sen että kaksi muuta lenkkiä toimivat normaalisti. Ilmeisesti on olemassa jotain halpispaneleita missä ei ole kuin yksi shunttidiodi. Liekö noita ollut aina ollenkaan? On myös olemassa paneleita missä jokaisessa kennossa on oma shunttidiodi ja myös panasonicilla on paneleita missä sarjassa olevia u-lenkkejä on neljäkappaletta ja samoin diodeita on 4kpl. Se mitä tuossa vilkuilin aikaisemmin eri paneleiden datasheettejä niin ainakin sieltä löytyi merkintä montako diodia panelista löytyy.







Tässä on yksi video missä asia on esitetty selkeästi:

Nyt jos tätä asiaa miettii siltä kannalta että miten panelit ovat asennettuna katolle niin lumen kannalta kaiken järjen mukaan parempi tapa on se että paneli olisi vaakasuunnassa ja lumet blokkaisivat sulaessaan vain alimman rivin sen sijaan että ne "tukkisivat" kaikki. Tälläiseen olisi taas vastaavasti myrkkyä pystysuuntainen varjo.

Pystyasennuksen kohdalla voisi taas olla myrkkyä sellainen skenaario että katon poikki menisi jossain tilanteessa vaakasuunnassa esim jonkun sähköjohdon varjo. Jos taas vastaavasti ajattelee että vaikka lipputangosta tulisi pystysuuntainen varjo niin tällöin panelista pimenisi pienempi osuus.

Itse panelistoon liittyy sitten se seikka että yleensä koko pötkö on kytketty sarjaan/ketjuun(string) ts. yksi häiriköivä paneli vaikuttaa myös muihinkin(erilliset mikroinvertterit myös ratkaisevat tämän ongelman). Tällöin virta / jännite käyrä menee oheisen näköiseksi. Sinien käyrä on ilman varjostusta ja punainen varjostuksen kanssa.



GMPP on toimintapiste missä invertteri toimii normaalisti. Halvan invertterin tapauksessa sen hakualue saattaa olla niin kapea että se ei osaa hakea parasta paikkaa vaan päätyy LMPP(Local Maximum Power Point) kohtaan. SMA:lla on SMA OptiTrac Global Peak(klikkaa video) ominaisuus että se osaa varmistaa että invertteri toimii optimialueella eli punaisen käyrän GMPP(Glocal Maximum Power Point) kohdassa. Froniuksen invertterissä ominaisuuden nimi on Dynamic Peak Manager(klikkaa video).


Tässä joku mamma esittelee sekä sarjaan että rinnan kytkettyjä paneleita ja mittarit näyttävät mitä tapahtuu sekä jännitteelle että virralle kun panelista peittää eri osia eri kytkennöillä. Tuosta pääsee kyllä hyvin myös kärryille mitä tuossa tapahtuu.

Täytyy katsoa löytyykö sitten mitään juttua miten eri valmistustekniikat käyttäytyvät varjojen kanssa ja onko siinä eroa.

Tässä oli ne paneelit missä oli erilliset shuntit joka kennossa. Myös tästä tulee hyvin esille varjon suunnan vaikutus.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
On kyllä sopivan hintaisia ja vieläpä mustia eli tyylikin kunnossa. Ei taida vaan olla PERC paneeleita?
PERCeissäkin oli omat ongelmansa jossain välissä. En tiedä onko kaikkia ongelmia taklattu. Ongelmat ovat liittyneet siihen että lämpö ja valo vanhentaa panelin ennätysajassa. Jossain on nähty jopa 6% tehonlasku vuodessa.

LeTID - A Potential Problem
All solar panels suffer a small amount of power loss or degradation over time which is why the performance warranty allows for a specific amount of loss over a panels lifetime of 25 to 30 years. PERC cell technology increases panel efficiency and has been adopted by many of the world’s leading solar panel manufacturers, however it has only recently become apparent that P-type PERC cells can suffer what is known as LeTID or light and elevated temperature induced degradation.

The LeTID phenomenon is similar to the well known LID or light induced degradation where a panel will lose 2-3% of the rated output in the first year of UV exposure and 0.5% to 0.8% per year afterwards, although the losses due to LeTID have been found to be as high as 6% in the first year and if not fully accounted for by the manufacturer could lead to poor performance and potential warranty claims.
Fortunately N-type silicon cells from LG, Sunpower and the new N-peak series from REC do not suffer the effects of LeTID. Also several manufacturers who use P-type poly and mono PERC have developed processes during manufacture to reduce or eliminate any LeTID losses, this includes Q Cells who are the first to claim anti-LeTID technology on all panels.
Jinko Solar Trina Solar, Longi Solar and GCL have all recently gained certification against LeTID from TÜV Rheinland. Other who also claim to have reduced or accounted for the effect of LeTID include REC, Winaico and Canadian Solar. See the latest updates and information on manufacturers meeting the challenges of LeTID in the detailed articles from PV Tech.

Tässä nahkahousujen uutinen aiheesta, he keksivät alkaa sertifioimaan paneleita missä ongelmaa ei ole: https://www.pv-tech.org/news/tuev-r...v-module-manufacturers-with-new-letid-test-ce
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
PERC on kuitenkin uudempaa tekniikkaa ja ne mukamas antaa paremman tuoton vähässä valossa. Itse ainakin haluaisin PERC paneelit. Eikös nuo pid ongelmat ole ratkaistu jo aikaa sitten?

Varjot on kyllä myrkkyä paneeleille. Siksi kannattaa harkita mikroinverttereitä jos paneelien määrä ei ole kovin iso. Ovat hinnaltaankin kilpailukykyisiä. Esimerkiksi hoymiles mi-1200 ottaa virrat neljältä paneelilta.

Katsokaas tämä video. Se on havainnollistavin video mitä olen löytänyt varjojen vaikutuksesta paneelien tuottoon.

 

tj86430

Vakionaama
Paljonkos tuollaiseen Merituulen isoimpaan tai toiseksi isoimpaan pakettiin pitää suunnilleen laskea asennuskustannuksia, jos lähtökohtana on, ettei itse tee mitään?
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Noissa hyötysuhde vs. teho on kyllä jotain hyvin hämärää. Tuossa yhdessä väitetään, että samankokoisella paneelilla 6% olisi vain 20 W, mutta 18,7 320 W. Ei siinä ole mitään tolkkua. Hyötysuhde määritellään sähkötehona suhteessa säteilytehoon, joka on aina spekseissä 1000 W/m2. Siis tuo 39" x 65" eli 1,635 m2 paneelin tehon pitää olla 1635 W x hyötysuhde. Siis 6 % vastaa 98 W, 15% 245 W ja 18,7% 306 W.

Sarjaankytkentä on huono homma, jos varjoja tulee. Aurinkokenno on virtalähde. Jos sarjassa olevistä kennoista yksikin on varjossa, tippuu koko homman virta lähes nollaan. Tuossa yhdessä videossa oli paneeli, jossa oli kaksi 36 kennon sarjaa rinnan. Se auttaa tietysti joissain tapauksissa, mutta silläkin virta melkein puolittuu yhden kennon varjostamalla. Yksi kenno molemmista sarjoista tiputtaa siinäkin virran lähes nollaan.

Pitäisi miettiä tarkasti miten paneelit kytkee sarjaan ja rinnan, jotta pieni paikallinen varjo ei romahduta koko tuottoa.

Veneissä on pitkät perinteet aurinkokennoille ja usein varjoja. Siellä pyritään aina laittamaan paneelit rinnan. Ongelmaksi tulee kaapeluhäviöt, kun jännite on vain 17 V ja virta kasvaa tehon mukana.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tuossa K-Raudan tarjouspaketissa olevan Heckertin 305 W paneelissa on 60 kennoa sarjassa ja MPP-jännite 32 V. Siis ei kahta rinnakkaista sarjaa kuten tuon yhden videon paneelissa. Mukana tulevat säätimet vaativat melko korkeat jännitteet. Ilmeisesti nuo voi kytkeä kahteen rinnakkaiseen sarjaan, siis 2x16 isoimmassa ja 2x8 toisessa. Tällöin siis yhdenkin kennon peittäminen suunnilleen puolittaa tehon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kylläpäs tuosta aiheesta (käytetty paneliteknologia vs varjostumat) oli hankala löytyy tietoa ja tiedon kahlaamisen ja etsiminen on hidasta. Pitäisi vielä löytää tietoa miten tuoreempi monokideteknologia vaikuttaa asiaan, kuten tuo testissä mainittu lihavointi jossa alleviivataan sitä että panelin sisäinen johdotus vaikuttaa asiaan monopanelien tapauksessa.... (itse olen ihastunut tuohon täysin mustaan aurinkokennoon ja sen tuomiin etuihin)...

Jotain muuta mitä eroista on tullut esille on se että mononkidepanelin elinikä saattaa olla hiukan pidempi johtuen piikiekon rakenteesta. Monikidekennoon saattaa rakenteensa vuoksi tulla herkemmin mikrohalkeamia.

Lisätään samaan hengenvetoon vielä sattui tulemaan vastaan liittyen panelien asennuskulmiin että kallistuskulmaksi suositellaan yli 15 astetta likaantumisen, lumen yms takia. Tämäkään ei välttämättä ole itsestään selvä asia että asia olisi aina näin.

Löysin monokikidepaneleista seuraavia mainintoja eri lähteistä:
  • Circuit breakdown when the solar panel is covered with dirt, shade or snow.
  • Obstruction Poses a Threat – Since it is one continuous piece of silicon crystal that operates as a cohesive unit, partial obstruction due to shade, dirt or snow could cause the entire panel to short circuit. There are solutions for this, like buying a micro-converter. This may prevent the entire solar array from shorting out.
  • Due to the way mono panels are wired, covering one section can lead to the panel not working properly. This can be something as simple as a tree’s shade or snow landing on the panel, but there are wiring options to avoid this issue.
  • Monocrystalline solar panel circuits tend to break down easily when exposed to dirt, debris, snow or even partial shade cover. That’s why homeowners are often recommended to purchase their monocrystalline panels with micro-inverters just to offset the potential risks of shade or dirt cover. Micro-inverters generally reduce the effects to just one solar panel instead of the whole solar array so that you don’t have to stay without power just because one solar panel got sprinkled with some snow.'
Suomalaisia lähteitä:


Tässä maininta erilaisten panelityyppien eri käyttötarkoituksista. Laitoin tuon lähteen myös tuohon ja olisikin halunnut nahda sen tarkemmin mutta sitä ei löydy sähköisenä mistään ilmaisena.

Kuvat tuosta, siinä on myös mielenkiintoista juttua aurinkopanelien lämpökamerakuvauksista ja vahingoittuneen panelien vaikutuksesta
Markus Lyytikäinen: Lämpökamerakuvausten hyödyntäminen aurinkovoimalan kunnontarkastelussa

Tässä oli myös tuollainen kansantajuinen selitys diodien toiminnasta


Tässä oli tuollaisen aikaisemmin mainitun "katkaistun" aurinkopanelin sisäinen kytkentä. Tällä saadaan myös paneli jaettua pienempiin osiin.

Asiasta ja valmistajista lisää täällä: https://www.thesolarnerd.com/blog/which-solar-panels-work-best-in-shade/

Hiukan samaan asiaan liittyy myös se että myös sellaisia inverttereitä on olemassa mihin voi kytkeä useamman stringin. Tällöin luonnollisesti esim kahteen osaan jaetun kentän toinen puolisko ei häiriinny jos toisella puolella on varjoa.
Esimerkiksi Kostal Plenticore plus 5.5 sisältää 3 kpl MPP-trackeria.


Samaan asiaan liittyen, ainakin itse olen ollut siinä uskossa että jos paneliketjuja laitetaan esim erilappeisiin tai eri ilmansuuntiin niin silloin olisi hyvä että erilaisiin tuotto-olosuhteisiin asennetut panelivat vaatisivat kukin oman ketjunsa ja luonnollisesti invertterin joka tukee useampaa ketjua. Muuten tuossa voi olla riskinä että koko ketju toimii "heikoimman" tuoton ehdolla. Meneekös tuo niin?

Olihan nuo mikroinvertterit ja energy optimizerit myös ratkaisu näihin ongelmiin mutta jostain syystä olen saanut ainakin itse hiukan negatiivisen kuvan noista mikroinverttereistä. Ennakkoluulot koskevat lähinnä niiden elinikää sekä kustannuksia.

Tässä oli vielä yksi esimerkki "älykkäästä" panelikentästä. En nyt laita mitään tekstiä tuosta vaan se on parempi käydä itse lukemassa, täältä: Jarkko Honkanen: Aurinkosähköjärjestelmän tuotannon analyysi. Taulukon perusteella taitaa kyllä näyttää siltä ettei tuollaisiin optimoijin kannata sijoittaa penniäkään.... ?
7.3 Käytännön esimerkki älykkään ja perinteisen aurinkovoimalan eroista varjostustilanteessa


Jokatapauksessa näiden perusteella voisin olettaa että monikidepaneelissa on etunsa varjoisissa asennuspaikoissa. Silti tämäkin jätti vain kasan kysymyksiä lisää. Eräs juttu tuossa on silmien alla missä kasitellään monokidekennon rakennetta ja käsittääkseni tuota ongelmaa mutta tuo vaatii vielä hiukan pureskelua....
 

fraatti

Hyperaktiivi
PERC on kuitenkin uudempaa tekniikkaa ja ne mukamas antaa paremman tuoton vähässä valossa. Itse ainakin haluaisin PERC paneelit. Eikös nuo pid ongelmat ole ratkaistu jo aikaa sitten?

Katsokaas tämä video. Se on havainnollistavin video mitä olen löytänyt varjojen vaikutuksesta paneelien tuottoon.
Videosta selviää sama kuin aikasemmistakin eli pidemmän sivun varjostuma ei vaikuta niin paljoa kuin lyhyen sivun varjostuma. Kuinkahan helppo on vaihtaa panelien asennussuuntaa?

Pid ja letid ongelmat ovat eri asioita. Panelitehon hiipuminen 20-30% parin kolmen vuoden sisällä tarkoittaa sitä että paska on osunut tuulettimeen. Artikkelista käy myös ilmi että tällähetkellä kärsitään panelien ylituotannosta...
Is LeTID degradation in PERC cells another degradation crisis even worse than PID?

In addition, we have heard of many PERC PV systems “out there” where the modules degraded close to 20% after 2-3 years operation, which is simply a tragedy.
Tässä yksi artikkeli aiheesta: https://www.pv-tech.org/guest-blog/...ells-another-degradation-crisis-even-worse-th
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onkohan tämä kumpi panelityyppi on parempi varjoisissa oloissa sellainen muna vai kana leikki kanssa? Eräässä videossa naikkonen kertoi että monokidepanelin ominaisuudet ovat hämärässä paremmat ja samoin varjossa. Aloin syynäämään asiaa lisää ja tässä on joku Intialainen tutkimus aiheesta. Vai onko kyseessä joku vanhaa perua oleva "tieto" jossa ei oteta ollenkaan huomioon että molemmissa suunnissa paneliteknologia kehittyy ja menee eteenpäin?

Tässä on todettu että panelin 25% varjostuksella monikidepanelin teho laski 60% ja yksikidepanelin 40%. :hmm:




Itse tutkimus.

Kinukit taisi olla samalla suunnalla tutkimustensa kanssa

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
En tiedä, tällä sivulla on tuo video missä tuo naikkonen saarnaa siitä että mono on hiukan parempi hämärässä ja ehkä vetää pidemmän korren varjossa. Yhteenvetona on että varjossa ei toimi mikään panelityyppi hyvin. Ehkä siihen on hyvä kiteyttää koko homma tästä asiasta? :hmm:

Shading
Finally, monocrystalline panels tend to behave a little better in less than perfect light conditions. No solar panel, regardless of their type, performs well in the shade. Period. However, if you have slight shading issues, or tend to have hazy skies, monocrystalline panels may typically perform a little better.

Monikidepanelin valmistus:
 

fraatti

Hyperaktiivi
On tullut tuossa viimeisen viikon aikana myös vilkuiltua hiukan invertterien suuntaan ja sellainen päähänpisto tässä on nyt tullut että ainakin mun reitti on joko Fronius tai SMA jahka sellainen hetki koittaa. Molemmissa on se yhteinen tekijä että nuo molemmat ovat olleet käytössä todella luotettavia netissä olevien juttujen mukaan. Kuitenkin tuo mötkäle on järjestelmän tärkein yksittäinen osa ja monessa paikassa mainitaan että invertterin oletettu käyttöikä ei välttämättä ole sama kuin panelien. 15 vuodesta tuolla on ollut juttua mutta kaipa tuon sitten joka paikassa aika näyttää.
Täältä löytyy muutamista inverttereistä "arvosteluita" sekä TOP 5:

Asennuspaikasta todetaan että lienee parempi laittaa se sisätiloihin jos mahdollista ja jos ei niin sitten katokseen. Tosin mitä tuossa juutuupia selasin jossain vaiheessa niin kyllä tuo näytti olevan asennettu talon ulkoseinään kaikelle moskalle alttiiksi Suomessa esim Freebon toimesta. Sitä en osaa sanoa kuinka yleinen tuollainen asennustapa on.
Due to extreme variations in humidity and temperature it is likely that many inverters mounted outdoors will experience a fault at some point during their lifetime. However the life of a solar inverter can be significantly increased by locating it inside a garage, under a carport and out of direct sunlight.

Juttuja mitkä pistivät silmään noissa Froniuksen inverttereissä

-aktiivinen tuuletus jota epäillään syyksi hyvään luotettavuuteen
-tulossa myös malli millä voi latailla akkuja..

Lisäpulikoita
Fronius smart meter 63A
Tuolla saa pirtin kulutuksen näkyviin tuonne nettiportaaliin tuoton lisäksi.

Asennussijainti ennen kuluttavia laitteita.


Fronius ohmpilot
Tällä saa korvennettua oman kulutuksen ja tuoton välisen erotuksen vaikka sitten käyttövesivaraajaan.



Froniuksen webbi portaali on solarweb ja näyttäisi että sieltä saa suoraan pihalle oman pirtin kulutuksen(vaatinee SM:n) sekä panelien tuotot yms. Premiumilla ulos saa myös vaihevirrat, jännitteet yms sekä tuottokäyrät kauempaa kuin muutaman päivän takaa tuntitasolla, ilmasella näyttää näkyvän päiväkohtaiset lukemat kyllä pidemmältäkin aikaa... Tuntikohtaista taitaa 3pv näkyä ilmaiseksi.






Tuolta pääsee näpläämään demoa: https://www.solarweb.com/
Ja mitä saa 1.9€/kk premium maksulla....
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tuo useamman stringin kytkentämahdollisuus on melko turha, jos stringeissä on sama nimellisjännite. Ne voi aivan hienosti vain kytkeä rinnan ohjaimeen. Jos yksi stringi on varjossa, ei se kuitenkaan tuota juuri mitään ja MPPT menee kuitenkin sen/niiden stringin mukaan, jotka tuottavat. MPPT-jännite ei myöskään juurikaan riipu tuotosta eli myös se varjossa oleva stringi tuottaa sen mitä tuottaisi omalla sisääntulolla ja MPPT:llä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Helposti voi kyllä rinnan laittaissa paukahtaa virta invertterin speksattujen arvojen yli....
No tietysti invertteri pitää valita kokonaistehoa vastaavaksi ja käyttää sille sopivaa jännitettä ja virtaa eli kytkeä sovelias määrä paneeleilta sarjaan ja sarjoja rinnan.
 
Ylös Bottom