Autojen sisätilojen lämmitysteho

mikup2

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
tuli chp.sta mieleen ,etta ois autossa hyva olla jonkin sortin lammon talteenotto. Meinaan vaan etta eikos tosta auton tehosta mee suurin osa hukkalampona taivaalle. Itsella kului n 2500 litraa dieselia suurin osa lammityskautena. Ei muuta ku takakontti tayteen phasechange materiaalia ja kun autolla kotiin niin lammot siirrettaisiin asuntoon.
 
Tuota autojuttua olen kanssa miettinyt. Tuo liikenteessä poltettu energiamäärä on niin valtava, että siihen kannattaisi kyllä ainakin täällä kylmässä pohjolassa kehittää keino jolla hukkalämpöä saisi talteen. Suomessa on pari miljoonaa henkilöautoa ja jokainen käyttää päivittäin 5 litraa polttoainetta (arvaus). Jos tuon hukkaenergian saisi edes osittain talteen ei asuntojen lämmitykseen enää paljon muuta tarvittaisi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt menee pahasti off-topic. :cool:

Kyllä diesel-ajoneuvoissa tulee sisällä todella kylmä jos niistä aletaan lämpöä ottaa vielä talteen.
Reilummalla pakkasella yli -15 asteessa, auton sisätilat evät pysy riittävän lämpimänä moottoritiellä ilman lisälämmitintä (eber tai webasto). Näin siis ajoneuvossa jonka keksikulutus on noin 5,2 l/100 km. :cool:
 

glocker

Aktiivinen jäsen
Auton sisätilat lämmitetään jäähdytysnesteestä otettavalla moottorin hukkalämmöllä, jota dieseleissä vapautuu vähemmän. Ymmärsin että tässä olisi tarkoitettu pakokaasun lämmöstä otettavaa energiaa, vai pukkaako ne nykydieselit kylmää pakokaasua?
 

Hemmo

Vakionaama
janti sanoi:
Nyt menee pahasti off-topic. :cool:

Kyllä diesel-ajoneuvoissa tulee sisällä todella kylmä jos niistä aletaan lämpöä ottaa vielä talteen.
Reilummalla pakkasella yli -15 asteessa, auton sisätilat evät pysy riittävän lämpimänä moottoritiellä ilman lisälämmitintä (eber tai webasto). Näin siis ajoneuvossa jonka keksikulutus on noin 5,2 l/100 km. :cool:
Mistäs se Janti on tälläista opiskellut?
Kyllä tuo meitin Pökötti Exipertti lämmittää hyvin vaikka moottoritiellä olis vauhtia 120km/h
Eikä kuluta kuin 4,8 litraa satasella.

T-paitasillaa oon ajellu -20 asteen pakkasilla. ;D
 

teukka

Vakionaama
Kyllä diesel-ajoneuvoissa tulee sisällä todella kylmä jos niistä aletaan lämpöä ottaa vielä talteen.
Reilummalla pakkasella yli -15 asteessa, auton sisätilat evät pysy riittävän lämpimänä moottoritiellä ilman lisälämmitintä (eber tai webasto). Näin siis ajoneuvossa jonka keksikulutus on noin 5,2 l/100 km.


Kun noin 5 litran tuntikulutuksesta menee ainakin 3 lammoksi, niin se on noin 30 kilowattia. Miksi siita ei edes pieni osa riita lammitykseen? Siksi, etta lammityslaitteet on suunniteltu vaarin - bensamoottorille.

Teukka on taas Kanarialla, jai a;n pilkut kotiin! ;D ;D
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

teukka

Vakionaama
Minulla on ollut sellainen HDI, ja se on ollut viileahko. Katson sen kuitenkin kehittymattoman lammitystekniikan syyksi. ;D
 
F

fa35

Vieras
Jos hiukan vertaa autossa lämmöksi menevää hukkatehoa. Ja talonsa lämmittämiseen tarvittavaa tehoa. Voipi tulla siihen tulokseen, että tässä asiassa on jotain kummallista.
Autojen hukkateho jää normaali käyttäjällä melko vähäiseksi. Auto melko lyhyitä aikoja käynnissä ja moottorin lämpeneminen enerkian
keräyskuntoon kestää varsinkin talvella.
Ammatti ajossa voisi hukka lämmön talteenotto kannattaa, kunhan olisi vaan edullinen talteenottolaite.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
VesA sanoi:
Jos hiukan vertaa autossa lämmöksi menevää hukkatehoa. Ja talonsa lämmittämiseen tarvittavaa tehoa. Voipi tulla siihen tulokseen, että tässä asiassa on jotain kummallista.
Tämä menee kyllä off-topic pahasti. Teoria ei nyt tässä tapuksessa oikein toimi.

Ei tässä ihan luulosairaita kuitenkaan olla. Kyllä minulla alkaa kylmä auton sisällä tulla ilman eberiä kun pakkanen huitelee ulkona -20 asteen paremmalla puolella.

Tässä hiukan isomman ahdetun laitteen energiatase


Jos nyt 80 kW diesel moottorin kuorma 100 km/h nopeudessa on noin 70%, niin tuo Air Cooler osuus olisi 80*0,7/0,49*0,165 ~ 19 kW. => teoriassa siis pitäisi riittää isommankin talon lämmitykseen -26 pakkasessa, mutta miksi ei sitten riitäkkään auton sisätilojen lämmitykseen? Jäähdytysnesteen siirretty lämpö hukkuu ajoviimassa, radiaattorissa minimikieroto, vesipumppu liian tehoton? Mikä on siis syynä kun ei lämpöä saada sisälle?


"Nykyaikainen dieselmoottori edustaakin tehokkainta
massatuotannossa olevaa öljyyn perustuvaa polttomoottorityyppiä. Sen tehokkuus näkyy myös siinä, että uusien dieselmoottorien kehittämä hukkalämpö on niin vähäistä, että se ei tahdo riittää auton sisätilojen lämmittämiseen" http://www.autouutiset.com/juttuarkisto/0606/0606Diesel.pdf
"Nykyisten dieselmoottorien hyötysuhteet ovat nykyään korkeita, mistä johtuu että hukkalämpöä ei riitä välttämättä tarpeeksi matkustamon lämmittämiseksi korkeilla pakkasilla tai lämpiäminen on hidasta" http://www.nelonen.fi/start/koeajo.asp?d=84177
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=3850
 

kotte

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Jos nyt 80 kW diesel moottorin kuorma 100 km/h nopeudessa on noin 70%, niin tuo Air Cooler osuus olisi 80*0,7/0,49*0,165 ~ 19 kW. => teoriassa siis pitäisi riittää isommankin talon lämmitykseen -26 pakkasessa, mutta miksi ei sitten riitäkkään auton sisätilojen lämmitykseen? Jäähdytysnesteen siirretty lämpö hukkuu ajoviimassa, radiaattorissa minimikieroto, vesipumppu liian tehoton? Mikä on siis syynä kun ei lämpöä saada sisälle?
Ettet sittenkin joudu lämmitämään autoasi "jacket water-coolerin" avulla. Tästä ei tosiaan paljon lämpöä heru. Eikö "Air cooler" viittaa ahtimen välijäähdyttimeen? Kovilla ahtopaineilla sen kautta hukkautuu paljon lämpöä (ts. ilman tätä häviötä muualla prosessissa hukkuisi vielä enemmän).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
kotte sanoi:
Ettet sittenkin joudu lämmitämään autoasi "jacket water-coolerin" avulla. Tästä ei tosiaan paljon lämpöä heru. Eikö "Air cooler" viittaa ahtimen välijäähdyttimeen? Kovilla ahtopaineilla sen kautta hukkautuu paljon lämpöä (ts. ilman tätä häviötä muualla prosessissa hukkuisi vielä enemmän).
Kotte on tässä kyllä aivan oikeassa => Oikea lämmitysteho on siis 5,9 kW.

Tässäpä Hondan ratkaisu = lämpöpumppu (toyotallakin on joissakin diesel ajoneuvoissa näitä)
"Hot Gas System
Koska dieselmoottorin hyötysuhde on bensiinimoottoria parempi, se tuottaa vähemmän lämpöä. Kylmällä säällä dieselmoottorin lämmitysteho ei riitä matkustamon lämmittämiseen, mistä syystä tarvitaan ylimääräinen sisätilanlämmitin. Edistyksellinen ”Hot gas” -järjestelmä käyttää ilmastointilaitteen kompressoria sisätilojen lämmittämiseen. Järjestelmän lämmitysteho on huomattavasti perinteisiä sisätilanlämmittimiä parempi."

Bensa-autoissa sitä lämpöä on vaan enemmän saatavilla sisätilojen lämmitykseen, noin kuusin kertaisesti enemmän saman tehoiseen dieseliin nähden. ;)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Niin, on minulla kuplavolkkarikin jonka jäähdytysveteen ei mene yhtään lämpöä, mutta muovikassi sulaa takapenkin jalkatilassa.

Ajatus olikin siinä, että jopa hienon kiisselikoneen jäähdytysveden ylijäämän pitäisi riittää moisen kopin lämmittämiseen. Ja jossei riitä niin pakokaasussa olisi lisää.

Vaan kun ei autoissa ei lämpö pysy ollenkaan. Eikä kylmä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä dieselkoneen pakokaasuista lähtee ihan riittävästi energiaa lämmitykseen. Ikaalisissa käsittääkseni kaukolämmitys perustuu suurelta osin pakokaasukattilan käyttöön agregaatin yhteydessä. Tällaisia kytkentöjä (diesel + agregaatti + pakokaasukattila + ahtoilman välijäähdyttimen osittainen lämmöntalteenotto + jäähdytysveden lämmöntalteenotto) on maailmalla runsaasti.
 

jussi

Vakionaama
Jantin laskussa menee sekin luultavasti pieleen, että edes noinkaan pienitehoisessa autossa ei tarvita suomalaisella moottoritiellä
mainittua 70% tehoa vauhdin ylläpitoon. Ihan hihasta vetämällä, luulisin oltavan lähempänä 30-40% aluetta. Kun nykyään
lähes mille tahansa pikkukikkarallekin luvataan 180kmh huiput, jossa tehon tarve on kuitenkin jo ihan eri luokkaa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
jussi sanoi:
Jantin laskussa menee sekin luultavasti pieleen, että edes noinkaan pienitehoisessa autossa ei tarvita suomalaisella moottoritiellä
mainittua 70% tehoa vauhdin ylläpitoon. Ihan hihasta vetämällä, luulisin oltavan lähempänä 30-40% aluetta. Kun nykyään
lähes mille tahansa pikkukikkarallekin luvataan 180kmh huiput, jossa tehon tarve on kuitenkin jo ihan eri luokkaa.
jussi on oikeaassa. Tuo 70% oli karkea arvio ja tuli suoraan siitä että katsoin isoimmalla vaihteella kierrosluvun kun auto liikkuu 100 km/h ja katsoin sitä vastaava tehon käppyrältä (TM 1/2005 olleessa Citroen C4 1.6 HDi testin mittauksia mukaillen = 1.6TDCi).

Lasketaampa nyt hiukan tarkemmin polttoaineenkulutuksesta taaksepäin (C4 1.6 HDi). Huippunopeus 192 km/h (~4150 rpm) jolloin teho max 80 kW. Polttoainen kulutus nousee keskimäärin 3 l kun nopeus nousee 70 km/h (50 km/h=> 120 km/h) ja se tasaisella 120 km/h nopeudella on 6,6 l/100 km => 9,7 l/100km kun autolla ajettaaan täysiä. Pyöristetään 10 l/100 km/h. Tasaista 100 km/h ajettaessa kulutus on 5,3 l/100km

=> Tehoa tarvitaan 100 km/h nopeuden säilyttämiseen noin 5,3/10 = 53% max tehosta.
... Laskelmat tarkentuvat ja lämpö kabiinissa sen kun laskee. Nyt sitä olisi sisätilaan tarjolla max. 4,5 kW.
:cool:

Tässäpä jonkun pohdintoja asian tiimoilta http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti sanoi:
[
=> Tehoa tarvitaan 100 km/h nopeuden säilyttämiseen noin 5,3/10 = 53% max tehosta.
... Laskelmat tarkentuvat ja lämpö kabiinissa sen kun laskee. Nyt sitä olisi sisätilaan tarjolla max. 4,5 kW.
:cool:
Eli Sanyon CO2-ilppiä ei kannata ostaa auton lämmittämiseen.. teho ei riitä ;-)
 

illi

Jäsen
Lisää tekstiä aiheen vierestä, mutta noihin autojen lämppäriasioihin pitää heittää kommenttia.

Taitaa tosiaan olla pahasia nämä nykyautojen lämmityslaitteet verrattuna esim. 80-luvun vehkeisiin. Ensimmäinen oma autoni oli VW Jetta 1,6d -86 ilman turboa, joka söi kaasujalasta riippuen 4,5-5 l/100 km maantieajossa, kaupungissa kulutus oli viiden-kuuden litran luokkaa. Maantieajossa ei ikinä tullut kylmä, kylillä p...urallia kiertäessä piti joskus käydä vähän maantiellä polkasemassa jos meinasi takapenkkiläisten varpaita palella. Parhaimmillaan mittasin mittariston kohdilta ~35 asteen lämpötiloja -25-30 asteen ulkolämpötiloilla ilmasuuttimet laseille suunnattuna. Eräänkin kerran (joskus useamminkin...;)) meitä kosseja oli autossa neljä kaljahuuruista kuskin lisäksi, pakkasta sen 25 astetta tai vähän päälle ja kaikki lasit nurkkia myöden kirkkaina. Vaatetuksena oli normaalit paidat ja farkut, takit piti nakata konttiin ettei tullut hiki...

- illi -
 

kakluuni

Aktiivinen jäsen
illi sanoi:
Lisää tekstiä aiheen vierestä, mutta noihin autojen lämppäriasioihin pitää heittää kommenttia.

Taitaa tosiaan olla pahasia nämä nykyautojen lämmityslaitteet verrattuna esim. 80-luvun vehkeisiin. Ensimmäinen oma autoni oli VW Jetta 1,6d -86 ilman turboa, joka söi kaasujalasta riippuen 4,5-5 l/100 km maantieajossa, kaupungissa kulutus oli viiden-kuuden litran luokkaa. Maantieajossa ei ikinä tullut kylmä, kylillä p...urallia kiertäessä piti joskus käydä vähän maantiellä polkasemassa jos meinasi takapenkkiläisten varpaita palella. Parhaimmillaan mittasin mittariston kohdilta ~35 asteen lämpötiloja -25-30 asteen ulkolämpötiloilla ilmasuuttimet laseille suunnattuna. Eräänkin kerran (joskus useamminkin...;)) meitä kosseja oli autossa neljä kaljahuuruista kuskin lisäksi, pakkasta sen 25 astetta tai vähän päälle ja kaikki lasit nurkkia myöden kirkkaina. Vaatetuksena oli normaalit paidat ja farkut, takit piti nakata konttiin ettei tullut hiki...

- illi -
Mulla on ollut noita samoja 1.6d ja td koneita ja 1,9td:kin pysyy vielä lämpimänä kelissä kuin kelissä, mutta kyllä esim. tdi-koneet vaan alkaa jäähtyä alle 60kmh vauhdeissa jos pidät puhallusta puolta kovemmalla. Eli lämpömittari laskee silmissä kun ajelee hiljempaa. Moottoritiellä kuormitus riittää kyllä.
Autot oli ennen kevyempiä jne.., jolloin samaa kulutusta ei voi suoraan verrata.
Pakokaasusta edelleen saisi varmasti tarvittavan lisälämmön, itse olen kuitenkin ratkaissut sen kymmenen vuoden ajan Eberillä. (hyi minua saastuttajaa :eek: )
Esilämmittämällä heikompikin lämmityslaite riittää.
 

teukka

Vakionaama
Te olette nyt hukassa tuon osatehon kanssa. Teho on verrannollinennopeuden kuutioon. Laskekaapa siita.
Satase vauhdissa ei tarvita kuin nioin 30 heppaa.
 

teukka

Vakionaama
Taalta Kanarialta on vaikeampi osallistua, kun on nuo kolikkohommat tassa netissa.

Olen tosiaan osallistunut ja katsellut paljon keskusteluja naista nykydieselien lammitysjutuista. Tosiasia lienee, etta ne ovat kylmempia. Yhtalailla tosiasia on myos, etta kylmyyden perustelut ovat vaaria.n Yleensa vedotaan yksinkertaisesti siihen, etta hyotysuhde on niin korkea. Se ei ole totuus.

Tuohon jantin tapaan maarittaa teho suoraan kierroslukumittarin lukeman perusteella sanoisin, etta se toimii, jos kaasu on pohjassa ja vauhti ei kiihdy.

Hyotysuhdekin on siella hyvalla alueella, kun kuormitus on riittava. Sitten on huomatta, etta dieselissa on valtava ilmaylimaara eli pakokaasut ovat viileita. Bensakoneessahan pyttyyn tulee valmista seosta eika ilmaa.

Olen yha sita mielta, etta lammityksen tekniikasta se on kiinni, kylla siella dieselissa on tarpeeksi hukkalampoa.

Tuohon aikaisempaan viestini nopeuden ja tehon suhteesta lisaisin, etta siis kulkemiseen tarvittava teho renkaissa noudattaa erittain hyvin tuota kuutiollista suhdetta, joka on mekaaniikan perusteiden mukainen. Siihen tehdaan korjauksia voimansiiron havioilla, jos halutaan se siirtaa moottorin tehoksi. Lisaksi polttomoottorin hyotysuhde pienenee kovasti kuormituksen eli kaasun asennon pienetessa. :)

P.S: taalla on 23 astetta...
 

pahhi

Aktiivinen jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Eiköhän nyky diisseleissä lämpöä pitäisi ottaa pakokaasuista, eikä vain moottorista. Pakokaasuissa lämpöä lähtee taivaan tuuliin paljon enemmän kuin pytyn kyljestä. Samalla kulutusta saataisiin alaspäin, kun lämpöä ei tehtäisi sähköllä niin kuin esim. uusissa mersuissa. Niissä sekä sisätilaa että moottoria lämmitetään sähköllä, ja tämän takia laturi on 250 amppeerinen. Järkevämpää olisi ottaa lämpöä pakoputkesta.
 
T

tuplis

Vieras
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

teukka sanoi:
Olen tosiaan osallistunut ja katsellut paljon keskusteluja naista nykydieselien lammitysjutuista. Tosiasia lienee, etta ne ovat kylmempia. Yhtalailla tosiasia on myos, etta kylmyyden perustelut ovat vaaria.n Yleensa vedotaan yksinkertaisesti siihen, etta hyotysuhde on niin korkea. Se ei ole totuus.
Sinänsä tuo hyötysuuhteen hyvyys pitää paikkansa, autotehtaan hyötysuhde paranee kun nykyään ei enää tehdä pohjolan oloihin omia lämmityslaitteen kennoja.
1 kennomalli on logistisesti tehokkaampaa tuotannossa olevaa automallia kohti ja kennosta on halvempaa tehdä aavistuksen alimitoitettu pohjolan oloihin kuin roimasti ylimitoitettu keskieurooppaa varten..
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

teukka sanoi:
Te olette nyt hukassa tuon osatehon kanssa. Teho on verrannollinennopeuden kuutioon. Laskekaapa siita.
Satase vauhdissa ei tarvita kuin nioin 30 heppaa.
Teukka on osin oikeassa, mutta unohti että 60% tehon tarpeesta tulee ilmavastuksesta ja loput 40% renkaiden ja vaihteiston pyörintävastuksista. http://en.wikipedia.org/wiki/Automobile_drag_coefficients

Miksi tuossa käytännön esimerkissä kun auton nopeus kaksinkertaiseksi 60 km/h => 120 km/h, niin polttoaineen kulutus nousee noin 1,7 kertaiseksi?

teukka ymmärsinkö oikein että väität että moottorin teho ei tässä tapuksessa muutukkaan samassa suhteessa vaan muuttuu 2^3 elikä 8 kertaiseksi? Elikä onko niin että jos auton teho on 80 kW joka vaaditaan tasaisen nopeuden ~200 km/h ylläpitämiseksi, niin se on sinun teorian mukaan vastaavasti 100 km/h nopeudesessa vaadittaisiin 10 kW teho (~14 hv)?

Jos otetaan huomioon se että ilmanvastus on vain 60% tehon tarpeesta ja oletetaan että lopun olevan on nopeudesta riippumatonta (vaikka se osin siitä riippuukin) => 80*0,6/8+0,4*80 = 38 kW (~48% max tehosta).

Pakokaasussa olisi lämpöä, mutta se on vasta katalysaattorin jälkeen talteenotettavissa ja vaatisi oman "lauhduttimen" ja vesikierron järjestämisen. => hintaa tulisi lisää eli helpompi on laittaa autoon lämpöpumppuun,koska ilmastointi=kompressori on jo aika vakiovaruste
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Dieselissä on kyllä valitettavasti lämmityksen kannalta sellainenkin ongelma, että etenkin osateholla ilmaylijäämä on suuri. Tästähän on osatehojen hyötysuhteelle etua, mutta pakokaasut ovat etenkin tyhjäkäynnillä varsin haaleita. Tämähän ilmenee mm. siten, että dieseli päästää näkyvän höyrypilven vasta kovalla pakkasella lähdettäessä reippaasti liikkeelle.

Saattaa olla, että kun dieselit kehittyvät entistä taloudellisemmiksi, ei perinteistä lämmitystä voi lainkaan käyttää. Kun pakokaasustakaan ei tule riittävän tasaista ja luotettavaa lämpöä, niin:
-- on joko käytettävä sähkölämmitystä
-- lämmitettävä kokonaan ulkoisella lämmittimellä, tai
-- kehittämällä tosiaankin ilmastointilaitteesta lämpöpumppu, jolla lämpö imetään pakokaasusta
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

janti sanoi:
Miksi tuossa käytännön esimerkissä kun auton nopeus kaksinkertaiseksi 60 km/h => 120 km/h, niin polttoaineen kulutus nousee noin 1,7 kertaiseksi?

teukka ymmärsinkö oikein että väität että moottorin teho ei tässä tapuksessa muutukkaan samassa suhteessa vaan muuttuu 2^3 elikä 8 kertaiseksi? Elikä onko niin että jos auton teho on 80 kW joka vaaditaan tasaisen nopeuden ~200 km/h ylläpitämiseksi, niin se on sinun teorian mukaan vastaavasti 100 km/h nopeudesessa vaadittaisiin 10 kW teho (~14 hv)?
Teoriasta olen tässä asiassa aika pihalla, mutta ihan käytännön lukemista päättelisin että tarvittava teho kenties kasvaakin suhteessa nopeuden kuutioon, mutta kulutus ei. Otetaan esimerkiksi maailman nopein katuauto Bugatti Veyron (ranskatar tämäkin kuten puheena olleet PSA:n dieselit, tosin saksalaisomistuksessa ;)). Sen huippunopeus on 407 km/h, jonka saavuttamiseen paritonnisella autolla tarvitaan tehoa yli 1000 hevosvoimaa. Jos puolentoista tonnin auto kulkee 100 km/h kymmenien hevosien voimalla, on helppo nähdä että suhde ei ole lähelläkään lineaarista.

Mutta entä polttoaineen kulutus? Veyronin kulutukseksi ilmoitetaan maantieajossa 24 l/100km, joka tarkoittanee ns. normaalia maantienopeutta. Huippunopeudessa 407 km/h kulutus on vastaavasti 112 l/100km, eli noin 4,6-kertainen. Joten kulutus näyttää aika lineaariselta nopeuden suhteen.

Tuosta voisi maallikkona päätellä että polttoaineen kulutuksesta ei kannata ainakaan lineaarisesti koittaa haarukoida tehoja. Samoin voisi päätellä että Veyronia ei kannata ostaa jos äänestää vihreitä. ;) :cool:
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

tet sanoi:
Tuosta voisi maallikkona päätellä että polttoaineen kulutuksesta ei kannata ainakaan lineaarisesti koittaa haarukoida tehoja. Samoin voisi päätellä että Veyronia ei kannata ostaa jos äänestää vihreitä. ;) :cool:
Eikös se teho tule juuri siitä polttoaineesta kun se palaa? :cool:
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Auton tarvitsema teho ja polttoaineen kulutusnopeuden suhteen ei ole aivan yksinkertainen juttu, mutta päätekijät ovat seuraavat:

-- vaihteiston ja voimansiirron kitka ovat kutakuinkin vakiot, eli tehontarve kasvaa suoraan suhteessa nopeuteen. Nämä tekijät ovat kaupunkinopeuksissa ja pienemmissä tärkeimmät, maantiellä eivät

-- laminaarisen virtauksen kitka kasvaa kutakuinkin verrannollisena nopeuteen. Erittäin aerodynaaminen auto saattaa käyttäytyä maantienopeuksissa merkittävältä osin tämän kitkamallin mukaan. Tässä tapauksessa tarvittava teho siis kasvaa nopeuden neliön (eli potenssin ^2 mukaan)

-- pyörteinen virtaus aiheuttaa nopeuden neliöön verrannollisen kitkan. Perinteinen paketti- ja kuorma-auto käyttäytynevät tämän mallin mukaan jo reippaalla maantie(-yli-)nopeudella. Todella kovilla nopeuksilla tämä pyörretermi tulee maakulkuneuvolla joka tapauksessa ratkaisevaksi pyörien ja maaefektin takia. Tämän mallin mukaan tehontarve kasvaa nopeuden kuution mukaan (potenssi ^ 3)

-- moottorin hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan jollakin tietyllä kuormituksella, joka voi olla luokkaa puolet ... kaksi kolmasosaa täydestä tehosta. Hyötysuhde on tyypillisesti huonompi suurimman tehon alueella ja erityisen huono se on käytettäessä moottoria hyvin pienellä teholla

Jos mennään kvantitaativiselle tasolle, pitää asiat tarkastella tuote- ja tapaus kerrallaan. Jonkin superauton käyttäytymisestä on esim. mahdotonta vetää yleisiä johtopäätöksiä, sillä 1000hp:n kone on uskomattoman epätaloudellinen liikuttelemaan parin tonnin autoa millä tahansa sallituilla maantienopeuksilla, sillä moottori on käytännössä lähes tyhjäkäynnillä.
 

Hemmo

Vakionaama
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

teukka sanoi:
Taalta Kanarialta on vaikeampi osallistua, kun on nuo kolikkohommat tassa netissa.
Olen tosiaan osallistunut ja katsellut paljon keskusteluja naista nykydieselien lammitysjutuista. Tosiasia lienee, etta ne ovat kylmempia. Yhtalailla tosiasia on myos, etta kylmyyden perustelut ovat vaaria.n Yleensa vedotaan yksinkertaisesti siihen, etta hyotysuhde on niin korkea. Se ei ole totuus.
Tuohon jantin tapaan maarittaa teho suoraan kierroslukumittarin lukeman perusteella sanoisin, etta se toimii, jos kaasu on pohjassa ja vauhti ei kiihdy.
Hyotysuhdekin on siella hyvalla alueella, kun kuormitus on riittava. Sitten on huomatta, etta dieselissa on valtava ilmaylimaara eli pakokaasut ovat viileita. Bensakoneessahan pyttyyn tulee valmista seosta eika ilmaa.
Olen yha sita mielta, etta lammityksen tekniikasta se on kiinni, kylla siella dieselissa on tarpeeksi hukkalampoa.
Tuohon aikaisempaan viestini nopeuden ja tehon suhteesta lisaisin, etta siis kulkemiseen tarvittava teho renkaissa noudattaa erittain hyvin tuota kuutiollista suhdetta, joka on mekaaniikan perusteiden mukainen. Siihen tehdaan korjauksia voimansiiron havioilla, jos halutaan se siirtaa moottorin tehoksi. Lisaksi polttomoottorin hyotysuhde pienenee kovasti kuormituksen eli kaasun asennon pienetessa. :)

P.S: taalla on 23 astetta...
Osittainen lainaus ylläolevasta Teukan tekstistä :D
"Taalta Kanarialta on vaikeampi osallistua, kun on nuo kolikkohommat tassa netissa.
Olen tosiaan osallistunut ja katsellut paljon naista. Tosiasia lienee, etta ne ovat kylmempia.
Yhtalailla tosiasia on myos, etta vaaria vedotaan yksinkertaisesti siihen, etta hyotysuhde on korkea. Se ei ole totuus.
Tuohon lukeman perusteella sanoisin, etta se toimii, jos kaasu on pohjassa ja vauhti ei kiihdy.
Lisaksi hyotysuhde pienenee kovasti asennon pienetessa.

P.S: taalla on 23 astetta..."


Anteeksi vaan Teukka, mutta eikös kanarialla ole muuta tekemistä?

Poistin tuosta sinun kirjoittamastasi viestistä osan ja sain aikaiseksi edellä olevan tekstin.
Eikös tuo olisi sopivampi kanarialla lomailevan kommentiksi tänne pohjoiseen??

Hemmo :D
 

teukka

Vakionaama
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Joo. Kotte tuossa edella selitteli asiat kutakuinkin oikein. Tuo kuutiollisuus tulee muuten hyvin esiin, jos katselette samanlaisella korilla varustettuja autoja, niiden huippunopeuksia ja moottorin tehoja. Olen joskus laskeskellut tarkkaankin mm. autoteknilisen kirjan antamilla perusteilla noita kulutuksia ja tehoja ja saanut hyvin kaytantoon liittyvia arvoja. Pakokaasuissa siella olisi lampoa. Saattaa olla tuosta dieselin ilman maarasta johtuen vahan kylmahkoa. :cool:

Hemmolle sanoisin, etta ei taalla hyvin rehvakkasti eleta, kun on kontrolli mukana. Riettainta on tama foorumilla kaynti. ;D
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Teoriahan menee kuten pojat edellä kertoivat. Myönnän erheeni. ;)

Mutta, mutta, kukaan ei vielä laskelmin osoittanut mitä tuo tehon tarve voisi olla 100 km/h nopeudessa esimerkin autolla. :cool:

Lasketaan se nyt. Alla olevan liitteen tietojen perusteella. Nopeuden muutos 100 km/h => 192 km/h
Niin tehon tarve kasvaa esimerkin tietojen pohjalta ~4,11 kertaiseksi. => 80/4,11 = 19,5 kW (26,5 hv) (24% max tehosta)

... edelleenkin laskelmat tarkentuivat ja hiukan taas viisastuttiin. Sisätilan lämmitykseen käytettävissä noin 2,1 kW kyseisellä esimerkki ajoneuvolla 100 km/h nopeudessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

janti sanoi:
Mutta, mutta, kukaan ei vielä laskelmin osoittanut mitä tuo tehon tarve voisi olla 100 km/h nopeudessa esimerkin autolla. :cool:
Tässä toinen tapa laskea, tulos ei paljon heitä:
- auto kuluttaa 5l/100km ==> 5l/h kun ajetaan 100km/h
- Oletetaan, että 5% energiasta voidaan käyttää lämmityslaitteelle (aikaisempi ison dieselin esimerkki, arvio luultavasti alakanttiin, koska pienen moottorin mekaniikka- ja johtumishäviöt auttamatta suurempia): 0,25l/h saadaan lämmitykseen.
- 0,25l dieseliä vastaa n. 0,25 * 10kWh ==> käytettävissä on 2,5kW lämmitystehoa.

PS. pakoputkesta menee harakoille monen kymmenen kW:n edestä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Hyvä kotte! Tuo oli kyllä suoraviivainen tapa arvioida lämpötehoa. Tästä minäkin tykkään. ;D
 

teukka

Vakionaama
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

En nyt kiireessa ymmarra, mista pojat noita prosentteja vetaa. Jos otettaisiin sielta pakokaasusta jollakin eri tekniikalla, kuin 60-luvun systeemilla, niin eikohan lampo riittaisi. ;D
 

jippo

Aktiivinen jäsen
Vs: Autojen sisätilojen lämmitysteho

Tossa Bugatissa ainakin lämpöä riittäis kun kymmenellä radiaattorilla pitää jäähdyttää eri osia mm. 3. mootorille. ;)
 
Ylös Bottom