Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari

Aktiivinen jäsen
Valmistumassa 2018 puolilämmin talousrakennus jossa nyt LL putket 10cm laatassa. Lämmitettyä 50m2 joka tarkoitus pitää vähän plussalla talvella. Tehty uusilla rak. määräyksillä joten eristeet, ovet ja ikkunat parempia kuin vanhemmissa OKT:ssa.

Suunniteltiin tuossa putkarin kanssa väliaikaista budjettiratkaisua seuraavien vuosien käyttöön jossa seuraavat vermeet:

Kv pumppu
Ulko/sisäilma termostaatti
230V 3000W tavallinen vesivaraaja 30-60 l
(edit) ja kalvopaisunta-astia

Toimintaperiaate: termostaatti rele kytkee vesivaraajaan ja kv pumpun päälle kun lämpötila laskee alle asetetun. Varaaja asetettu omalla termostaalilla jonnekin +30 asteeseen.
Vaihtoehtoisesti termostaatti kytkee vain pumppua ja varaaja aina päällä lämmityskaudella.


Mitä mieltä tästä ?
Vai onko tehdastekoisia ratkaisuja tähän teholuokkaan?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

Putkikattila?

Tässä ensimmäinen mikä osui silmiin: https://www.lvi-viro.fi/putkikattila-2-45-kw?keyword=putkikattila
 

staari

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

fraatti sanoi:
Putkikattila?

Tässä ensimmäinen mikä osui silmiin: https://www.lvi-viro.fi/putkikattila-2-45-kw?keyword=putkikattila

Kiitos linkistä. Pikainen googlaus että nuo taitaa olla yleisiä esim. Itä-Euroopassa.

Tässä kanssa yksi, kehittyneempi ohjaus.
http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=22_2&products_id=11

Onkohan kellään kokemuksia läpivirtauslämmittimistä. Hyötysuhteet ym.
 

HelaKammo

Vakionaama
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

Kaikissa sähkövastusperustaisissa lämmityslaitteissa hyötysuhde on liki 1, ainoa hukka on ympäröivään tilaan menevä lämpö, joka nyt lämmittää myös tallia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

Tässä hiukan parempi, ohjaus hoitunee seinätermostaatilla? Aikaisempi oli vain nopein mitä silmiin osuin. Ja tosiaan kuten todettu hyötysuhde sen 1. Kaikki lämpö tästä jää tiloihin sisälle.

EPAudav.png

https://www.thermotech.fi/Lattialaemmitys/Saehkoekattilat/Saehkoekattila-2-kW
 

staari

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

fraatti sanoi:
Tässä hiukan parempi, ohjaus hoitunee seinätermostaatilla? Aikaisempi oli vain nopein mitä silmiin osuin. Ja tosiaan kuten todettu hyötysuhde sen 1. Kaikki lämpö tästä jää tiloihin sisälle.

EPAudav.png

https://www.thermotech.fi/Lattialaemmitys/Saehkoekattilat/Saehkoekattila-2-kW

KIITOS. Tutkin speksit, tuo näyttää todella laatutuotteelta ja on asennusvalmis paketti. Laitoin tarjouspyyntöjä vetämään termostaatin kera.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
KIITOS. Tutkin speksit, tuo näyttää todella laatutuotteelta ja on asennusvalmis paketti. Laitoin tarjouspyyntöjä vetämään termostaatti kera.

Jotkut ovat hoitaneet vastaavalla mutta pienemmälä värkillä pesutilojen lattialämmityksen kesällä lämpöpumppujen kanssa joiden kanssa voi tulla harmia pätkäkäynnistä tai riittämättömästä virtauksesta.

Tässä yksi sellainen olikin.
https://www.thermotech.fi/Lattialaemmitys/Sekoitusryhmaet/Sekoitusryhmae-TMix-XS

Tässä viesti minkä joku laittoi aikanaan tuosta pesutilojen lämmityksestä kesällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8334.msg111222#msg111222
 

staari

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
KIITOS. Tutkin speksit, tuo näyttää todella laatutuotteelta ja on asennusvalmis paketti. Laitoin tarjouspyyntöjä vetämään termostaatin kera.

1370,00 hintaa tuolla. En tiedä saako täällä mainostaa mutta yksi juuri avattu nettikauppa myy avajaistarjouksesssa -25 % vielä pois. Liekö tuo enää kallis kun kuitenkin rst ja laatukomponenteista koottu valmis paketti. Vertailuna Viron ihme 360,00 ilman pumppua ja paisaria.

Varmaan käsitelty täällä usein, mutta niitä VILPpejä 3-4kW luokassa ei vaan taida markkinoilla olla ?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
1370,00 hintaa tuolla. En tiedä saako täällä mainostaa mutta yksi juuri avattu nettikauppa myy avajaistarjouksesssa -25 % vielä pois. Liekö tuo enää kallis kun kuitenkin rst ja laatukomponenteista koottu valmis paketti. Vertailuna Viron ihme 360,00 ilman pumppua ja paisaria.

Varmaan käsitelty täällä usein, mutta niitä VILPpejä 3-4kW luokassa ei vaan taida markkinoilla olla ?

Amitimellä olisi 5kW malli, siitä lähtee pakkasella 2-3kW..
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
Varmaan käsitelty täällä usein, mutta niitä VILPpejä 3-4kW luokassa ei vaan taida markkinoilla olla ?

Panasonicilta löytyy 3kW malli. Hinta on tosin aika sama kuin isommissa (5kW mallia saa itseasiassa halvemmalla), niin tuskinpa noilla hirveästi kysyntää on..
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

Kaikista kätevin autotalliin 5kw vilp joka olisi monobloc ja tietysti edullinen, sellaista olen etsinyt vaan en ole löytänyt. Onko tietoa mistä löytyy?
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

Aki sanoi:
Kaikista kätevin autotalliin 5kw vilp joka olisi monobloc ja tietysti edullinen, sellaista olen etsinyt vaan en ole löytänyt. Onko tietoa mistä löytyy?

Kätevyydessä kannattaa muistaa että jos aikoo pitää tallissa vain pientä peruslämpöä, niin lattialämmityksellä kiertovesi on varsin kylmää, eikä sulatukset toimi sillä. Alle 20 asteinen kiertovesi on omassa aparaatissakin kielletty kokonaan. Se tarvii siis kaverikseen kohtuullisen puskurivaraajan jossa lämpimämpi vesi ja jota sitten suntataan. Siitä tulee hintaa ja romua lisää.

Sitten jo on semmoinen talli jossa on tarkoitus pitää 20 astetta lämpöä, niin tilanne muuttuu.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

pamppu sanoi:
Kätevyydessä kannattaa muistaa että jos aikoo pitää tallissa vain pientä peruslämpöä, niin lattialämmityksellä kiertovesi on varsin kylmää, eikä sulatukset toimi sillä. Alle 20 asteinen kiertovesi on omassa aparaatissakin kielletty kokonaan. Se tarvii siis kaverikseen kohtuullisen puskurivaraajan jossa lämpimämpi vesi ja jota sitten suntataan. Siitä tulee hintaa ja romua lisää.

Sitten jo on semmoinen talli jossa on tarkoitus pitää 20 astetta lämpöä, niin tilanne muuttuu.

Tähän ja edellisiin kommentteihin. Luulisi että markkinoilla olisi myös matalammassa teholuokassa edullisia monoblock VILPpejä. Edullisuus ei tarkoita huonoa laatua vaan yksinkertaistettuna tekniikkaa, kaikki tässä käytössä turha esim. ohjaustekniikka riisuttu pois. Uudessa rakennuskannassa usein löytyy isohkoja talousrakennuksia ja nykyään halutaan niihinkin se lämpö. Itsekin olen selvittänyt nyt sähkökattilaa, jos löytyisi järkevämpi vaihtoehto niin olisi mahdollisuus maksaa enemmänkin. Vesikierto lattiaan oli valinta tulevaisuuteen eli lämpö voidaan tehdä millä vaan.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
Tähän ja edellisiin kommentteihin. Luulisi että markkinoilla olisi myös matalammassa teholuokassa edullisia monoblock VILPpejä. Edullisuus ei tarkoita huonoa laatua vaan yksinkertaistettuna tekniikkaa, kaikki tässä käytössä turha esim. ohjaustekniikka riisuttu pois. Uudessa rakennuskannassa usein löytyy isohkoja talousrakennuksia ja nykyään halutaan niihinkin se lämpö. Itsekin olen selvittänyt nyt sähkökattilaa, jos löytyisi järkevämpi vaihtoehto niin olisi mahdollisuus maksaa enemmänkin. Vesikierto lattiaan oli valinta tulevaisuuteen eli lämpö voidaan tehdä millä vaan.

Mikä on edullinen? 5kW monoblock VILPin saa 3k€:llä ainakin Panasonicin vehkeenä. 3kW vehje taisi maksaa saman verran suunnilleen, tosin se ei ollut enää monoblock. Daikinin omistama Rotex myy näköjään 4kW VILPpejä kanssa R32:lla, mutta hinnoista en tiedä. Hirveästi halvemmalla vaan ei kannata noita tuottaa, niin paljon pienemmät markkinat kuin ILPeillä.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

ILPin putkiin lämmönvaihdin tee-se-itse tyyliin. Foorumiltakin löytyy juttua moisista. Lienee kaikkein halvin.

Tosin miksei sitten vaan se ILP suoraan? No jos tallissa on pölyisiä hommia niiin sitten ehkä ei.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

pamppu sanoi:
Tosin miksei sitten vaan se ILP suoraan? No jos tallissa on pölyisiä hommia niiin sitten ehkä ei.

Rakennus 90m2. at/verstas 35m2, var. 15m2, katos 40m2 jossa valmius rakentaa lämpimäksi myöhemmin. Asennettu jo putket laattaan ja 3 piiriset jakotukit. Ja niitä pöly, hitsaus, maalaus ym. hommia varmasti joskus.

Laskin vielä Fraatin ehdottamaa Thermotech sähkökattilaa, se siis alennuksella 1000€.
Aloituksessa selostettu systeemi laatuosilla itse tehtynä n. 600€..

Harmittaa edelleen kun ei ole sitä lämpökanalia aikoinaan kaivettu talosta, sieltähän lämpö halvalla saataisiin.

Mutta mitä mieltä foorumi, onko se varaaja lainkaan tarpeen jos sähkökattilan tekee ?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Autotalliin vesikiertoisen lattialämmityksen budjettiratkaisu

staari sanoi:
Laskin vielä Fraatin ehdottamaa Thermotech sähkökattilaa, se siis alennuksella 1000€.
Aloituksessa selostettu systeemi laatuosilla itse tehtynä n. 600€..

Harmittaa edelleen kun ei ole sitä lämpökanalia aikoinaan kaivettu talosta, sieltähän lämpö halvalla saataisiin.

Mutta mitä mieltä foorumi, onko se varaaja lainkaan tarpeen jos sähkökattilan tekee ?
Ei varaajasta ole sähkökattilan kanssa kuin haittaa, eli lisää häviöitä. Käyttövesi ja mahdollinen lämmön varastointi ovat oma kokonaisuutensa, jotka sitten olisi ratkaistava tarpeiden lähtökohdista. Jos kerran talo lämpiää edullisesti, niin pitkän aikavälin ratkaisu taitaisi silti olla kanaalin kaivuu joskus myöhemmin?

Tuo pieni käyttövesivaraaja, pumppu + painesäiliö on myös ihan toimiva ratkaisu, jos lämmönsäätö tehdään termostaattisilla patteriventiileillä tai erillisellä (ylimääräisellä) ON/OFF-termostaatilla. Itsellä on vastaava ratkaisu (ilman painesäiliötä) käyttöveden ns. hullunkierron toteutukseen (15 l rst-säiliö). Tuolla saa hanasta aina heti 60-asteista vettä (meillä lämpimän käyttöveden kierto päättyy jälkimittariin).
 

staari

Aktiivinen jäsen
IMG_20181227_201329.jpg

No niin tuollainen siitä tuli. Lopulliset digitaaliset lämpötila-anturit vielä asentamatta. Samalla saatiin toimintaan kosteusohjattu huippuimuri joka normaalisti on pois päältä. Ohjaukset omavalmisteisia. Autoa ei täällä muuten ole tarkoitus säilyttää.

RST sähkökattilalla varmaan on jälleenmyyntiarvo jos joskus ilmaantuu kohtuuhintaisia pieniä VILPpejä tai se kanaali tulee tehtyä..

Kiitos fraatille taas vinkistä.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
No niin tuollainen siitä tuli. Lopulliset digitaaliset lämpötila-anturit vielä asentamatta. Samalla saatiin toimintaan kosteusohjattu huippuimuri joka normaalisti on pois päältä. Ohjaukset omavalmisteisia. Autoa ei täällä muuten ole tarkoitus säilyttää.

Kuinkas @staari on lämmitys pelannu?

Ohjaus on ilmeisesti kokolailla simppeli, sisälämpötilan mukaan ohjataan vastusta?
 

staari

Aktiivinen jäsen
Joo sisälämpötila mukaan ohjataan vastusta. Seuraavaksi aion mitata kulutustietoja.

Tuli sitten asennettua vielä digitaalinäytötkin :).
Nuo "näytöt" ovat tosin ihan täysiverisiä ohjelmoitavia ohjauslaitteita, joten tuo termostaatti on tarpeeton vaikka onkin toiminnassa..
 

Liitteet

  • IMG_20190921_180436.jpg
    IMG_20190921_180436.jpg
    70,9 KB · Katsottu: 732

staari

Aktiivinen jäsen
Nyt 14d mittauksia.

Sää vaihdellut pienestä yöpakkasesta 10 asteen päivälämpötiloihin. Asetusarvo 10 astetta termostaatin ollessa 1,5m:n korkeudessa. Putkikattilan ollessa päällä meno 15 astetta ja paluu 9C. Molemmat kierrot täysillä, lämmitetty tila 15+35m2. Kosteusohjattu huippuimuri ollut välillä päällä pienellä teholla vetäen kylmää ulkoilmaa sisään.

Sähköä meni 82 kWh.

Seuraavaksi voisi kuristaa puuvaraston 15m2 kiertoa. Se kun voi mennä pakkasellekin. Muistaakseni ulkoilmaa vain vähän korkeampi lämpötila pitää kosteus %:n hallinnassa. Oli joskus TM:ssa tämä liittyen kesämökkien energian säästöön.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Muistaakseni ulkoilmaa vain vähän korkeampi lämpötila pitää kosteus %:n hallinnassa. Oli joskus TM:ssa tämä liittyen kesämökkien energian säästöön.
Meillä tämä toimii mökillä, jota ei talvisin juuri käytetä. Tuvassa on n. 300W patteri, joka jaksaa lämmittää sisätilaa muutaman asteen korkeammalle kuin ulkolämpö. Pakkasen lauhtuessa mentäisiin muuten sisällä ulkolämpöä matalammalle, kun seinät ovat varanneet kylmän. Seurauksena olisi kosteuden tiivistyminen. 1000 kwh luokkaa mennee vuodessa sähköä. Tällä hetkellä 1-1,5 kwh päivä kun ulkona pyörii +10C.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuvassa on n. 300W patteri, joka jaksaa lämmittää sisätilaa muutaman asteen korkeammalle kuin ulkolämpö.

Tästä on pitkät keskustelut, en nyt hae. Jos haluaa hifistellä toki voi laittaa kosteusvahdin ja vaikka vähän tehokkaamman lämmittimen, mutta siiheb menevällä rahalla saa aika paljon sähköä. Pahinta aikaa on kevät - aina joskus on ensin kylmä ja sitten tulee lämmin kostea ilmavirtaus. Siihen ei vakioteho välttämättä pysty.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itselläni on vuosikausia ollut mökillä kosteusanturin ohjaama ulospuhallusilmalla regeneroitava adsorptiokuivain. Tuo sopeutuu vaihteleviin keleihin periaatteessa niin, että lämpimän ja kostean rintaman saapuessa ja kosteuden tunkeutuessa sisään hygrostaatti käynnistää laitteen, jolloin se alkaa imeä lämmintä, mutta kosteaa regenerointiilmaa rakennuksen vaipan vuotokohdista. Sisällä ilma kuivuu ja laitteen hukkalämpö jää pääosin sisätilaa lämmittämään. Kosteushan poistuu regenerointi-ilman mukana ulos osittain poistoputkessa lauhtuen ja ulos tippuen, samalla sisälle hiukan lisää lämpöä luovuttaen (poistoputken edustalle maahan muodostuu pitkillä pakkasjaksoilla jääkeko). Viileän ja kuivan jakson koittaessa sisätilan lämpö ja rakenteiden kosteudenpuskurointikyky pitää kosteuden pitkään kurissa ilman kuivaustakin.

Olen seuraillut toimintaa sähkönjakeluyhtiön palvelusivuilta (profiili on helppo tunnistaa, kun talvella ei yleensä ole muuta kulutusta ja syksyllä ainoastaan ajoittain ja jaksoittain toimiva jäteveden siirtopumppu tuon ohella).
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
DSC_0057.JPG
DSC_0058.JPG


Tuommonen tuli omasta "budjettiratkaisusta", en tosin oo ynnäilly yhteen. Mahdollisimman paljon varastosta löytyneitä rojuja hyödynnetty, toki jotain piti ostaakkin.

Ohjaus yhdellä termarilla, aluksi ajoin lattia-anturan mukaan lämpöä lattiaan. Nyt mittaa ilman lämpötilan mukaan.
Kytkimillä voi valita tehoportaat 1-2-3kw.
Sen verran on kesken että rele pitäis laittaa termarin perään jotta saa kuorman jaettua useammalle vaiheelle. Termarin kärki kestää 16A


Sähkö näyttää lattialle kelpaavan :) ens kesänä kanaalin kaivu ja talli VILP:n perään myös.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Nyt tuli vihdoin solmittua yösähkösopimus. Klo 20-07 ja lisäksi koko viikonloppu aina 3,89 st/kWh.

Autotallin laatta on n. 12t betonia, sitä nyt ladattu 2kW sähkökattilalla klo 20-07 aikana 10 asteen (ilma) termostaattisäädöllä ja päivällä lämpö pois. Autotallin lämpö laskee muutaman asteen ennen iltaa. Huippuimurin sammutin kanssa ja sähkön kulutus tippui. Huomasin että ei sillä näin matalissa lämmöissä kosteutta poisteta kun ulkona melkein kokoajan RH <100 %.
Alla kulutukset plussa-pikkupakkaskelissä.
Käytössä oleva järjestelmä tässä ketjussa yläpuolella.

Olen miettinyt kannattaisiko kv-pumppua pitää kokoajan päällä tasaamassa laatan lämmön vai lisääkö se kulutusta ?

Screenshot_20201228-132723.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Paljonko tallilla on käyttöä? Jos räppänöitä ei auota jatkuvasti tai muuten ole tarvetta jatkuvalle ilmanvaihdolle niin kehitä sille joku järkevä ohjaus millä sitä saa päälle pois automaattisesti?

Jo huipparille menee putki katolle niin se taitaa kyllä vetää ilman puhallintakin ja sitä saanee muuten rajoittaa?

Kaverille tehtiin moinen aparaatti rintamamiestaloon. Esim Kosteuden ja liikkeen saa helposti ohjausparametriksi.

Ei tällä varmaan mitään suuria säästöjä saa aikaiseksi mutta ainakin rakentamisen iloa siitä syntyy.

En usko että kiertovesipumpun sammuttamista on juuri iloa energiankulutukseen, se ei taida montaa wattia viedä tuossa tilassa. Laatta voisi jäähtyä hiekan epätasaisemmin ja esim oven edusta olla viileämpi ja muutenkin lämpötila hiukan epätasaisempi(marginaalisesti pienempi kulutus). Vastaavasti uudestaan lämmitettäessä sitten lämmöt taas tasautuvat ja myös enemmän jäähtyneet paikat pitää lämmittää uudestaan.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Paljonko tallilla on käyttöä? Jos räppänöitä ei auota jatkuvasti tai muuten ole tarvetta jatkuvalle ilmanvaihdolle niin kehitä sille joku järkevä ohjaus millä sitä saa päälle pois automaattisesti?

Jo huipparille menee putki katolle niin se taitaa kyllä vetää ilman puhallintakin ja sitä saanee muuten rajoittaa?

Kaverille tehtiin moinen aparaatti rintamamiestaloon. Esim Kosteuden ja liikkeen saa helposti ohjausparametriksi.

Ei tällä varmaan mitään suuria säästöjä saa aikaiseksi mutta ainakin rakentamisen iloa siitä syntyy.

En usko että kiertovesipumpun sammuttamista on juuri iloa energiankulutukseen, se ei taida montaa wattia viedä tuossa tilassa. Laatta voisi jäähtyä hiekan epätasaisemmin ja esim oven edusta olla viileämpi ja muutenkin lämpötila hiukan epätasaisempi(marginaalisesti pienempi kulutus). Vastaavasti uudestaan lämmitettäessä sitten lämmöt taas tasautuvat ja myös enemmän jäähtyneet paikat pitää lämmittää uudestaan.
Talli on lähinnä varastona. Välillä sinne ajetaan mönkijä ulkoa. Tilassa on maaleja ja pakastin ym. joten pakkaselle ei sovi päästää. Lisäksi haluaisin että työkalut ja koneet ei ruostu ja tekstiilit ei homehdu.

35m2 tilassa on katossa 2x125 poistoventtiili ja 15m2 tilassa 1x125, tuloilmat ovat 2+1 d100. Poistot yhdistyvät d125 putkella katolla olevaan Vilpeen jonka pää on n. 5m lattiasta.

Huipparissa on hygrostaatti ja kierroslukuohjaus. Sateisilla keleillä se käy koko ajan ja se näkyy lämmityksen kulutuksessa ja tila ei kuivu yhtään, ehkä päinvastoin. Syynä varmaan pieni lämpötilaero. Pienen lämpötilaero vuoksi ei ehkä painovoimaisenakaan toimi kovin tehokkaasti.

KV-pumppu ei vie juuri mitään sähköä. Ajattelin vain onko eduksi pitää se kokoajan päällä kun 07-20 on lämmitys pois kytkettynä. Tasausvaikutus laatassa.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Aikamoinen tuollainen putkikattila viemään sähköä.
Tallissa asetus ollut v.2021 +6 yösähköllä.
Varaston vesikiertoa lisäksi kuristettu joten siellä vähän kylmempää.
Tällä sähköllä pyörittäisi varmaan pientä ilppiä hyvinkin.

Screenshot_20220127-174838.png
 

BBF

Aktiivinen jäsen
Jos +5 astetta riittää niin se varsinainen budjettiratkaisu olisi ollut pari sähköpatteria seinälle. Kun kuitenkin suoralla sähköllä mennään. Lattialämmitys hukkaa vähän enemmän lämpöäkin alaspäin, ainakin itsellä sen eron huomaa selvästi kulutuksessa.
 

Janos

Aktiivinen jäsen
Niin itsellä 54m2 talli ja kovimmat pakkaset +12 joita ei kauheasti ole ja muuten +18 vienyt vuoden aikana noin 1600kWh ja autoa ajetaan päivittäin edestakaisin. Lämmityksenä siis Mitsun SF35 ILP
 

staari

Aktiivinen jäsen
Jos +5 astetta riittää niin se varsinainen budjettiratkaisu olisi ollut pari sähköpatteria seinälle. Kun kuitenkin suoralla sähköllä mennään. Lattialämmitys hukkaa vähän enemmän lämpöäkin alaspäin, ainakin itsellä sen eron huomaa selvästi kulutuksessa.
Tämäkin tosi.
Tässä varauduttu samalla tulevaisuuteen, että lopulta olisi yht. 90m2 lämmitettävää ja vesikierrot valmiina esim. pientä vilppiä varten jos sellaisia markkinoille joskus tulee.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Täällä meni n. 3000kwh lattian kautta putki vastuksella. ~16c. Nosto-ovea auotaan kerran kaks talvessa (eli harrastetalli).

Syksyllä vaihdoin samaan vesikiertoon talon kanssa. Katellaan vuoden päästä mitä säästyi - vai säästyikö :)
 
Ylös Bottom