Bosch Vilp

jmaja

Vakionaama
Tuossa mainitsemassani on se noin 90 kWh/kk talvikuukausina
Sinulla kuitenkin patterilämmitys ja valtava varaaja tehokkaalla kierrukalla. Saat ilmeisesti talvella esilämmityksen 35-40 C? Mitä saa pienen varaajan pienellä kierrukalla kun uuden talon lattialämmitys ei vaadi kuin vajaan 30 C lämpötilan varaajaan? Saako edes 20 C kierrukasta?

Pieni varaaja myös jäähtyy suihkun aikana, jolloin esilämmitys entistä huonompi.

Tuollainen systeemi vaatii suuremman tulistusvaraajan korkeammalla lämpötilalla. Esilämmityksen hyöty alkaa olla mitätön suoraan sähköön verrattuna.
 

jmaja

Vakionaama
1800 kWh vuodessa on tulistusvaraajassa mennyt.
Oliko tuossa mukana haalistetun kylmän veden syöttö moneen paikkaan? Sehän vähentää merkittävästi tulistusta, mutta on laiton eli uuteen taloon sitä ei taatusti tule.

Varaaja siis ei ollut erityisen iso, mutta isompi kuitenkin kuin kysyjä puskuriksi tarvitsee. Patterilämmityksenä sinulla lämpimämpi puskuri ja kierrukka lienee parempi kuin tyypillisen uuden puskurin vakio.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vain @pökö on "jättivaraaja" tuplakierukalla, tosin ei siinäkään nyt tilavutta niin valtavasti mutta sen verran ettei lämpötila yhdestä suihkusta nitkahda. Sitten niitä vesiä vielä auringolla lämmittelee.
Juu, ei mikään iso vesimäärä, 900 litraa.
Mutta kierukat on isot LK60 ja LK80, molemmat on tupla-kampakupariputkea.
Näillä kierukoilla tulee ulos kutakuinkin sama lämpö mitä varaajavesi on.

 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Lähtee vähän sivupoluille jutut. Ei tuollaisessa Boschissa mitään käyttövesikierukoita ole. Varaajasta vesi otetaan ja esilämmitys toimii mainiosti kun on vaikka 185 litraa 40-45 asteista vettä tankissa. Perään 100 litran Jäspi/Haato varaaja, niin homma rokkaa varmasti.

Nuo Boschin Split-laitteet ovat vähän edellisen sukupolven laitteita. Tämä ei tarkoita, että ne olisi huonoja, mutta ei veny ihan samoihin suorituskykyihin kuin 7000-sarjan laitteet tai Nibe Polar. Uudellamaalla ero tuskin mikään hurja on.

Tuo Split 11 laite on varmaan jo parempi. Ulkoyksikköön pompsahtaa melkein 40kg lisää painoa vrt. pienempi Split, eli jotain jo muuttuukin laitteessa. Lisäksi kolmivaiheisuus on hyvä, vaikkei olisikaan välttämätön. Hyvä kuitenkin.
 
Oliko tuossa mukana haalistetun kylmän veden syöttö moneen paikkaan?
Haalistetun jakelulla tuota on yritetty pienentää. Suosittelisin kyllä uuteenkin taloon ja tuonhan voi tehdä jälkeenkin päin helposti. Kuten sanoi, tuo kattila täyttyy lähinnä paluuvedestä kun se pirun paluuputki päättyy liian ylös eikä mene pohjalle. 250 l nyt ei erityisen iso ole. Kyllä minä puskurin tuohon aloittajallekin laittasin. Niiden kierukoista en tiedä, mutta tuo esilämmityskierukka kyllä mielestäni on semmoinen mihin kannattaa panostaa.
 

Mikki

Vakionaama
Siis mihin ihmeessä uudessa lattialämmitystalossa puskuria tarvitsee, varsinkin jos on ympärivuoden märkätiloja lämmityksessä? Eikö 10-20 tonnia betonia ole puskuria tarpeeksi?

Haalistettujen vesien jakelut voi myös unohtaa samantein. Ei tuollaisia mihinkään paritaloon uudiskohteessa viritetä. Eikä ole mitään tarvettakaan.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
No se puskuri lähinnä siksi että sen käyttövesikierukan saa sinne. Ja toki se puskuri voi olla lämmityskauden ulkopuolella ihan hyvä jos muiden kuin märkätilojen lämmityskierto laitetaan silloin kiinni.
 

jmaja

Vakionaama
Katsoin tuosta oman tapaukseni energiatodistuslaskelmasta, että suoralla sähkölämmityksellä käyttöveteen menee 6300 kWh. 650 kWh varaajahäviö huomioiden tuolla lämmittää 97 m3 vettä 5->55 C. En tiedä onko realistinen määrä, mutta tuota energiatodistuksessa käytetään isommille taloille. Yleensä kai lämmin vesi on n. puolet vedenkulutuksesta eli tuo vastaa n. 200 m3 kokonaiskulutusta, josta tulee vaikkapa 4:lle n. 140 l/vrk/nuppi. Suuruusluokka lienee järkevä.

Jos tuon nyt sitten esilämmittää 20 C:hen (kova tavoite lämpimälle puolivuodelle), menisi sähköä edelleen 4600 kWh. VILPillä käyttöveden teko suoraan onnistuu ilmeisesti 2,4-2,9 COPilla elli sillä menisi 2200 - 2600 kWh. Säästöä siis suoraan sähköön n. 4000 kWh ja lattialämmitysesilämmitykseen reilut 2000 kWh eli ehkä 250 €/v.
 

jmaja

Vakionaama
Esilämmityksen osuutta saa tietysti lisättyä laskemalla tulistuksen lämpötilaa. Mutta silloin mennään laittomalle puolelle ja samalla myös lämpimän veden riittävyys heikkenee. Suoralla sähköllä tehdään kai tyypillisesti 70-85 C vettä, joten tuo 55 C oli jo varsin alhainen siihen.

MLP:llä käyttöveden COP usein nykyään jo yli 3 eli sillä säästöt edellistä suuremmat.
 

jmaja

Vakionaama
Muokkasin testimielessä oman 161 m2 tapauksen U-arvot tasauslaskennan rajalle eli huonoimmaksi mahdolliseksi, mille voisi nyt saada rakennusluvan, jos talossa on koneellinen IV ja seinät eivät olle massiivihirttä. Laskennan mukaan lämmitysenergiaa vaadittaisiin vuodessa 16 000 kWh ja lämpöpumpulta vaadittava teho 7 kW. 150 m2 talossa siis tuo aiemmin esittämäni enintään 15 000 kWh pätee, tosin siinä ei vielä ole käyttövettä.

Suoralla sähkölämmityksellä (sähkökattila) tuo antaa kokonaissähkönkulutukseksi 26 000 kWh, mikä kuulostaa hurjalta uudelle talolle Uudellamaalla. Tuossa mun tapauksessa on kokonaiskulutus ollut suoralla sähköllä 28 000 kWh, tosin vain yhdellä asukkaalla. Kaikki rakenteet -76 eli pitäisi olla aivan eri luokkaa uudessa.
 

jmaja

Vakionaama
Tarkennetaan vielä, että noin huonosti eristetylle ei nykyään rakennuslupaa saa ilman lämpöpumppua (ILP ei riitä). Jotta E-luvun saa määräyksiin, pitää kokonaiskulutuksen tippua n. 15 000 kWh paikkeille.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Täällä meni viime kuussa lämpimän käyttöveden loppupriimaukseen 112kWh eli noin 3,6 kWh/vrk. Öljykattilan vaatimattomasta kierukasta otettiin esilämmitysenergiaa 97 kWh eli noin 3,1kWh/vrk.

Lämminvesivaraajana Jäspi VLK 100.
 

Mikki

Vakionaama
Aloittajalle vielä..... Kysy vielä huviksesi, toimittaako ne Niben vehkeitä. Jos ei, niin mene tuolla Bosch Split 11 laitteella. Juttele sen rakentajan kanssa, että mitä kustantaisi jos niiden putkari asentaisi tulistusvaraajan lisäksi. Kurren mainitsema Jäspi VLK 100 olisi oikein hyvä.


Tuollainen lämpöpumpun sisäinen 185-litran varaaja riittää sinänsä peruskäyttöön, mutta tulistusvaraajalla saat "potkua" siihen lämpimään käyttöveteen ja sitä riittää merkittävästi pidempään, kuin ilman tulistusvaraajaa. Näin etenkin jos on perhettä ja olette ahkeria suihkuttelijoita.

Lämmityslaitteen lisäksi suosittelisin tarkistamaan mikä IV-kone on tulossa. Niissä helposti tingitään myös ja kannattaa katsoa että IV-koneessa on varmasti riittävästi kapasiteettia ettei sitä tarvitse huudattaa. Perusohje on, että katsoo mitä grynderi tarjoaa pakettiin ja sitten pyytää pykälää suuremman koneen :)
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Täällä meni viime kuussa lämpimän käyttöveden loppupriimaukseen 112kWh eli noin 3,6 kWh/vrk. Öljykattilan vaatimattomasta kierukasta otettiin esilämmitysenergiaa 97 kWh eli noin 3,1kWh/vrk.

Lämminvesivaraajana Jäspi VLK 100.
Siis lähes puolet tuli esilämmityksestä. Mitkä oli kattilan ja lämminvesivaraajan lämpötilat?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Öljykattilan (Jäspi EcoLux 30) keskimääräinen lämpötila ollut noin 36-37C, loggausta ei ole vielä koko tuosta kuukaudesta mutta kuumimmillaan tuo on ollut noin 41C ja kylmimmillään noin 32C. Niben asteminuuttisäädöillä ja mainitulla kattilalla tuo hystereesi on aika iso, luokkaa lähes 10 astetta.

Jäspi oli säädetty 60 asteeseen ja tuntuu suht tarkasti sitä myös pitävän, hystereesi noin 54-60C.
 

roots

Vakionaama
Maksaahan sen käyttöveden teko sentään aika paljon, jos kunnollista esilämmitystä ei saa. @pökö ja @Kellarinlämmittäjä jättivaraajat kunnon kierrukoilla ei ole realistinen vertailukohta. @pökö vieläpä aurinkokeräimet.
Niin, lasketaanhan siihen LV lämmitykseen jotain ~1000kWh/henkilö ja tässä aloittajan tapauksessa siihen esilämmittämiseen ja tulistamiseen pitää laittaa vehkeitä luokkaa 2000€ edestä hankintavaiheessa, tilaakin vievät pirulaiset...että että siinä ja tuossa. Grynderi haluaa tietty laittaa yksinkertaisesti (halvasti) yhden vehkeen pihalle + toisen kaapin sisälle ja nuo sitten hoitaa tarvittavat lämmitykset LL+LV.
 
Jos tuon nyt sitten esilämmittää 20 C:hen (kova tavoite lämpimälle puolivuodelle), menisi sähköä edelleen 4600 kWh.
Tuo 97 m3 on aika paljon 55 asteista vettä, toki häviöitäkin on. Meillä on mennyt rapiat 100 m3 vuodessa vettä kaikkiaan ja tuskin tuosta nyt niin paljon kuumavesiputkien läpi kulkee.

Miten niin 20 °C on kova esilämmitystavoite. Kesällä kun ei lämmitystä juuri ole voi vajaat puoli vuotta esilämmittää vaikka 40 °C ja muulloin lämmityksen ehdoilla ja varmaan tuon 20 °C silloinkin saavuttaa helposti. Investointivaraa haalistukseen kertyy pienemmästä tulistusvaraajasta, sen pienemmistä häviöistä ja pienemmästä veden tulistustarpeesta.

Alkaa taas vaikuttaa siltä, että pitää ruveta kaivamaan niitä haalistelulaskelmia esille. Siitähä sitä on riemu ennenkin revennyt.
 

roots

Vakionaama
Alkaa taas vaikuttaa siltä, että pitää ruveta kaivamaan niitä haalistelulaskelmia esille. Siitähä sitä on riemu ennenkin revennyt.
Älä kaiva, riittää kun tietää että suurinpiirtein puoleenväliin sillä saa lämmitettyä sillä lämmityksen cop:lla ja loput sähköllä jos sähköpriimarilla hoitaa...
 
AINA se on nykyvehkeillä keskiarvona...
Olisiko tätä valistusta mitenkään mahdollista lähteä jakamaan alaspäin Topppelin kautta tuolta sisarfoorumilta. Tietokin leviäisi laajemmin sitä kaipaaville. Siellä lasketaan vedelle COP 2,8 @50 °C, mikä ei sekään täytä määräyksiä. Kun tämä puoli on korjattu, minäkin saatan mahdollisti ehkä joskus kyetä korjaamaan mielipiteeni.
 

jmaja

Vakionaama
Onko tästä jotain heittää kehään. "Usein" ? Jos kuuma vesi lämmitetään yhdessä vaiheessa ja tehdään vielä legionella tappo, ei koskaan yli 3. Ja tosi hyvin saa vaiheistaa muutenkin tuohon.
Minulla on tuosta vain tiedot katsomieni uusien MLP esitteistä/käyttöohjeista/energiamerkeistä. Niissä on kolmen luokkaa. Ei kai tuo joka toinen viikko tehtävä tulistus sitä juuri muuta.
 

jmaja

Vakionaama
Tuohan esilämmittyy ihan itsestään kun lämmityskierto jää käyntiin ja lämmitysvaraajassa vesi vaihtuu
Puskurivaraaja lienee puoli vuotta 25 C tai kylmempi. Eihän kierukalla saada yhtä lämmintä kuin kierukallinen ja pienemmissä/halvemmissa varaajissa taitaa olla aika lyhyet kierrukat, jos edes on kierrukkaa tai paikkaa sille.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Puskurivaraaja lienee puoli vuotta 25 C tai kylmempi. Eihän kierukalla saada yhtä lämmintä kuin kierukallinen ja pienemmissä/halvemmissa varaajissa taitaa olla aika lyhyet kierrukat, jos edes on kierrukkaa tai paikkaa sille.
Aika tapauskohtaista tuo varmaan on mutta meidäntapaisia rinnekohteita lienee kuitenkin jonkin verran jossa kellarin lattiat ja märkätilojen lattiat saa lämmittää läpi vuoden.

Siinä sivussa tulee sitten lämpimän veden esilämmitys.
 

jmaja

Vakionaama
Millaisia kierukoita puskereissa on? Tässä yhden käyrät. Pienellä virtaamalla saa 40 C varaajasta hiukan yli 30 C vettä ulos. Tämä pääsee jo 35 C paikkeille.
Aika tapauskohtaista tuo varmaan on mutta meidäntapaisia rinnekohteita lienee kuitenkin jonkin verran jossa kellarin lattiat ja märkätilojen lattiat saa lämmittää läpi vuoden.

Siinä sivussa tulee sitten lämpimän veden esilämmitys.
Lattialämmitystalossa ei ole tarpeen laittaa shunttia, joten puskurin lämpö vastaa menovettä. Puoli vuotta tuo lienee enintään 25 C uudessa talossa. Sinulla taisi olla pattereita, jolloin puskuria pidetään kuumempana lämmityskaudella. Lisäksi lienee shuntti, jolloin voi pitää kuumempana myös kesällä.

Tulistuksen sähkökulutus riippuu oleellisesti siitä mikä osuus lämpötilan muutoksesta tulee kierrukasta ja mikä tulistuksesta. Pitää myös muistaa, ettei se kierrukan ottama lämpöenergia ilmaista ole. Se tehdään keskimääräisellä lämmityksen COPilla. Siis VILPillä Uudellamaalla lattialämmitystalossa 3-4.

Sinullakin siis tuo 97 kWh on lisännyt sähkönkulutusta n. 25 kWh eli kokonaisuudessaan sähkön vertailukulutus n. 140 kWh. Suoralla sähköllä olisi mennyt n. 210 kWh ja kokonaan pumpulla ilman esilämmitystä 70-80 kWh. 210 kWh käyttöveden lämmitystarve kuukaudessa lienee selvästi keskimääräistä pienempi. Vähänkin isomman varaajan häviöt ovat jo 1/3 tuosta.
 
Lattialämmitystalossa ei ole tarpeen laittaa shunttia, joten puskurin lämpö vastaa menovettä.
Jos on vain yksi lämmityspiiri tai jos piirit tarvitsevat samanlämpöistä vettä, näin on. Mutta kyllä sen suntin siihen voi silti laittaa ja veden haalistuksen vuoksi varmaan ihan järkevääkin. Ei kovin suuri lisäkustannus.

Koska vettä käytetään ilmeisesti tasaisesti ympäri vuotta, ehkä jopa kesällä hiukan enemmän kuin talvella, haalistuksen COP on parempi vaikka kesällä haalistaisi enemmänkin. COP ei vielä kesällä paljon putoa, vaikka pumppaisi +40 °C. Öljykattilasta tuli suihkulämmintä jo +45 asteella kun kattila oli todella tuon lämpöinen. Tuota tuli alussa kokeiltua muutama päivä ennen kuin sain tulistusvaraajan kytkettyä. Vettä kai käytetään vielä kesällä muuallakin samalla tavalla kuin meilläkin melko kivasti silloin kun ulkona on lämmintä eli päiväsaikaan ja iltaisin.

Toisissa keskusteluissa oli joskus epäilyjä, että VILP kesällä jotain johonkin haaskaisi, kun käy vain muutaman kerran päivässä. Minulla ei ole mitään viitteitä siitä, että kesällä pumppu jotain omia käämejään lämmitellisi. COP 5 tulee että heilahtaa.

Minulla tulistusvaraajan häviöt ovat noin 2 kWh/vrk. (1990 mallia oleva Haato, 220 l) Lämpenee nykyään öisin kun energian hinta on 1-3 s/kWh (+ siirto ja verot).
 

jmaja

Vakionaama
Jos on vain yksi lämmityspiiri tai jos piirit tarvitsevat samanlämpöistä vettä, näin on. Mutta kyllä sen suntin siihen voi silti laittaa ja veden haalistuksen vuoksi varmaan ihan järkevääkin. Ei kovin suuri lisäkustannus.
Mikä mörkö sitten on se vaihtoventtiili ja pumpulla käyttöveden teko? Paljon halvemmaksi tulee laitteisto ja asennus, kun ei ole vanhoja roippeita säästettäväksi, joilla voi hankinta- ja asennuskuluissa säästää. Taitaa tulla myös yksinkertaisempi systeemi. Ei kai lattialämmitystaloon yleensä shuntteja laiteta. Silloinhan tulee myös ylimääräinen kiertopumppu ja tietysti itse shuntti. Kai siinä ainakin yhtä paljon on vikaantumismahdollisuuksia kuin vaihtoventtiilissä?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mikä mörkö sitten on se vaihtoventtiili ja pumpulla käyttöveden teko? Paljon halvemmaksi tulee laitteisto ja asennus, kun ei ole vanhoja roippeita säästettäväksi, joilla voi hankinta- ja asennuskuluissa säästää. Taitaa tulla myös yksinkertaisempi systeemi
No on se sellainen mörkö että esim minun tapauksessa niitä vaihtareita tarvittaisiin 2 kpl ja putkitukset niille on melkoinen hässäkkä, äkkiä menee varaajan hinta tuohon.
 

jmaja

Vakionaama
No on se sellainen mörkö että esim minun tapauksessa niitä vaihtareita tarvittaisiin 2 kpl ja putkitukset niille on melkoinen hässäkkä, äkkiä menee varaajan hinta tuohon.
Ymmärrän hyvin, että joissain vanhojen systeemien päivityksessä tilanne on tuo. Onko perustelu validi myös uuteen taloon asennusta suunnitellessa tai muuten tyhjältä pöydältä lähdettäessä?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Onko perustelu validi myös uuteen taloon asennusta suunnitellessa tai muuten tyhjältä pöydältä lähdettäessä?
Voi se olla jos lähdetään erillisellä varaajalla rakentamaan systeemiä. Ja on siinä se pointti että pakkasessa voi käyttöveden lämpötavoite jäädä saavuttamatta ulkoilmavehkeillä.
 
Niin. Jos laittaisi 2 pientä kierukallista varaajaa ja vaihtoventtiilin tai yhden isomman kuumapäisen, sillä sen voisi hoitaa. Tulisi se vaihtoventtiili sitten. VILP pitää saada halvalla, MLP ei niin väliä. Sitä saa mitä tilaa. MLP:ssa tuo on vaikio ratkaisu.
Tietysti tässä olisi mahdollista laittaa noita pumppujakin toinen vedelle ja toinen lämmitykselle kun paritalossa ollaan. Ei se oikein mahda käydä kyllä sekään taas muista syistä mutta sinällään ihan järkevääkin se voisi olla jos yhteisymmärrystä olisi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä mörkö sitten on se vaihtoventtiili ja pumpulla käyttöveden teko?
Talvella ei ole järkeä yrittää tehdä loppulämpötilan vettä pumpulla, koska tuottosuhde putoaa niin paljon, että lämmityksestä alkavat tehot loppua. Jos lämmitysverkosto on matalalämpötilainen, saa pumpusta enemmän irti laitetta vähemmän rasittaen, kun tuotettu lämpö käytetään lämmityksessä ja tehdää nkäyttövesi suosiolla suoralla sähköllä mahdollisen alkuhaalistuksen jälkeen.

Kesällä käyttöveden teko vaihtoventtiiliä kääntämällä on ihan OK, kun tehoa riittää. EI ole kovin järkevää mitoittaa vilppiä niin suuritehoiseksi, että sekä lämmitys että huonolla tuottosuhteella syntyvä käyttövesi syntyvät kokonaan tuolla, koska invertteripumppukin joutuu silloin käymään katkokäyntiä melkein koko vuoden ja erittäin kovaan rääkkiin olosuhteiden puolesta kylmimmillä keleillä.

Tosin shuntti on eräänlainen portaaton vaihtoventtiili ja korvaa periaatteessa vaihtoventtiilin paikalla se täydellisesti.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Ei tuo Bosch niin huonolta kuulosta noille neliöille ja noille leveysasteille. Varmasti saa parempiakin koneita, mutta esim 3000 hintaeroa voi olla vaikea perustella säästöillä. Kippeliskoppelia tältä foorumilta saa lukea ihan tarpeeksi.

Vaihtoventtiili voi jumittua, kyllä. Uusiminen ei niin kallista ole. Uuteen lattialämmitystaloon tuollainen splitpaketti-kaikki yhdessä sopii ihan hyvin. Vanhaan taloon, jossa 3xenergiantarve lämmitykseen, niin asia on eri.
 

jmaja

Vakionaama
Talvella ei ole järkeä yrittää tehdä loppulämpötilan vettä pumpulla, koska tuottosuhde putoaa niin paljon, että lämmityksestä alkavat tehot loppua. Jos lämmitysverkosto on matalalämpötilainen, saa pumpusta enemmän irti laitetta vähemmän rasittaen, kun tuotettu lämpö käytetään lämmityksessä ja tehdää nkäyttövesi suosiolla suoralla sähköllä mahdollisen alkuhaalistuksen jälkeen.
Uusi talo uudellamaalla ja uusi lämmityskäyttöön tehty VILP. Monta päivää mahtaa tulla vuodessa pulaa lämmitystehosta? Tänä talvena ei olisi tullut ainuttakaan. Miten nuo silloin toimivat? Eivätkö osaa tehdä vettä sähkövastuksilla tarpeen mukaan?
 

kotte

Hyperaktiivi
Paskempikin vilppi tekee lämpöä yli cop1llä
Mutta ei välttämättä juurikaan yli, jos osa ajasta ajetaan lämmintä käyttövettä loppulämpötilaan, jolloin lämmityksessä joudutaan käyttämään suurempi osuus suoraa sähköä apuna. Päästäisiin ehkä yli 1,5:n, jos käyttövesi tehtäisiin kokonaan suoralla sähköllä ja vilppi ajaisi kaiken aikaa (sulatusten ulkopuolella) viileämpää lämmitysvettä. Myös lämpötilan heittäminen tavoitteesta toiselle heikentää toviksi tuottosuhdetta.

Toki vilpin ohjausalgoritmit voivat vaikuttaa asiaan selvästikin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Uusi talo uudellamaalla ja uusi lämmityskäyttöön tehty VILP. Monta päivää mahtaa tulla vuodessa pulaa lämmitystehosta? Tänä talvena ei olisi tullut ainuttakaan. Miten nuo silloin toimivat? Eivätkö osaa tehdä vettä sähkövastuksilla tarpeen mukaan?
Sovitaan sitten vaikka, että jatkossakin jätetään kulunutta talvea ankarammat pois laskuista, uskotaan ilmastomuutoksen hoitavan hommat, muttei vastaavasti tingitä vilpin tehosta (oik. ylimitoituksesta) menneen kaltaisten talvien tilanteessa.
 
Ylös Bottom