CO2 kylmäaine Volkkarissa

pamppu

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Näyttäisi tulevan autokäyttöön R744, joka siis on CO2. Mielenkiintoista(?)

Volkswagen tukee ilmastonsuojelua ID.3:n CO2-neutraalin tuotannon lisäksi myös kylmäainevalinnallaan.

Käyttöön otetaan maailman ensimmäinen lämpöpumppu luonnollisella ja ilmastoneutraalilla R744-kylmäaineella. Korkean hyötysuhteensa ansiosta se on energiatehokkain tapa lämmittää sähköautoa ulkolämpötilojen ollessa kylmiä.
 

Rakentaja

Jäsen
Kaupan kylmäjärjestelmät tehdää tällä hetkellä pääosin CO2:lla. En näe syytä miksi ei toimisi autossakin. Varmaa sama vehje sitten kesällä viilentää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos CO2:n kanssa ongelmia tulisi, niin sitten ilmastoinnissa selvästi yli 30 asteen lämpötiloissa. Tosin sähköautossa kuvittelisi lauhduttamiseen käytettävän myös auton sisätiloista imettyä jäteilmaa, mikä saattaa hiukan auttaa sen jälkeen, kun enin auringon porottama alkulämpö saadaan ensin pois. Lämmitykselle auton olosuhteet, jossa lämpöä imetään ulkoilmasta tämä lämpötilan vaihdellessa laajalla alueella ja lämmitystä tarvitaan lähinnä ulkoa otettavan raitisilman lämmittämiseen, ovat CO2:n edellytysten kannalta varsin ideaaliset (kun taas vanhan radiaattorilämmityksen ja ivlp:n kanssa tilanne on kaikkea muuta).
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllähän tuossa puhutaan myös auton lämmittämisestä kylmissä oloissa - mahtaneeko lämmitys kuitenkaan onnistua alle 30 asteen. Nuo CO2-lämpöpumput käväisivät autoissa silloin takavuosina, mutta myös hävisivät melko salamannopeasti. Tuon e-upin opiskeludokkarissa väitetään muuten ilmastoinnin kompuran ( ei CO2 ) ottotehoksi 3kW.. lämmitysvastus on 5,5kW. Veikkaan pianovihrettä - kyseessä on varmaan 3kW viilennysteho. Kompura näyttäisi ottavan keskimäärin muutamaa sataa Wattia liikennevaloissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
mahtaneeko lämmitys kuitenkaan onnistua alle 30 asteen. Nuo CO2-lämpöpumput käväisivät autoissa silloin takavuosina, mutta myös hävisivät melko salamannopeasti.
Lämmityksen kannalta CO2 on perinteisiä kylmäaineita parempi siinä mielessä, että aineen höyrynpaine vaihtelee suhteessa vähemmän kyseeseen tulevilla ulkoilman lämpötiloilla (kun lämmitystä tarvitaan). Lämpöpumppu toimii lämmityskäytössä, kunhan kylmäaine vain saadaan höyrystymään, ja alhainen kiehumapiste on tässä ainakin periaatteessa etu (eksponentntikäytä skaalautuu sillä tavoin, että mittakaava tavallaan suhteutuu absoluuttisen nollapisteen ja kiehumapisteen mukaan niin, että käyrä nousee höyrystymistilanteessa sitä loivemmin, mitä lähempänä kiehumapiste on absoluuttista nollapistettä. Toisaalta raaka raitisilma on aina alle 30 astetta, kun lämmitystä tarvitaan (eli lauhtuminen on varmaa), minkä lisäksi tuloilman lämmittäminen purkaa kuumakaasun tulistuksen taloudellisesti tuloilman lisälämmöksi. Eli mielestäni ei ole mitään syytä epäillä CO2:n toimivuutta nimenomaan lämmityksessä (kun lämpö pumpataan ulkoilmasta). Kompressorista tulee tietenkin raskastekoinen, mutta vastaavasti tehoonsa nähden erittäin kompakti hermeettisesti sähkömoottorin yhteyteen kapseloitava kokonaisuus sähkökäyttöisten lämpöpumppujen tapaan, mutta äärimmilleen vietynä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jäähdytyskäytössä CO2 pysyy aika hyvin kriittisen pisteen tavallisella puolella eikä siis tee kummallisia ja Sanyon CO2-vehkeessä se taas pidetään käytännössä koko ajan siellä kriittisen pisteen tuolla puolen, mutta autoa lämmittäessä taidetaan seilata eestaas...
 

kotte

Hyperaktiivi
Jäähdytyskäytössä CO2 pysyy aika hyvin kriittisen pisteen tavallisella puolella eikä siis tee kummallisia ja Sanyon CO2-vehkeessä se taas pidetään käytännössä koko ajan siellä kriittisen pisteen tuolla puolen, mutta autoa lämmittäessä taidetaan seilata eestaas...
Sanyon ongelmana oli, että lauhdutuksen loppulämpötila jäi joissakin tapauksissa selvästi 30 asteen yläpuolelle, jolloin faasimuutosta nesteeksi ei tapahtunut (ja seurauksena lämmönluovutus per sykli jäi vajavaiseksi ja ennen muuta kaasua pääsi paisuntaelimestä ts. kapillaarista lävitse suhteessa kovin runsaasti -- kyllähän osa sentään nesteytyi Joule-Thompsonin ilmiön takia paisuntavaiheessa). Auton lämmityskäytössä tuota ei voi kuvitella tapahtuvat järkevissä tilanteissa, eli kyllähän ulkoa tai auton sisältä otetaan selvästi alle 30-asteista ilmaa silloin, kun lämmitystä ylipäätään tarvitaan. Ja kun kaikki lämpö luovutetaan ilmaan ja kompressorin tuotto sovitetaan lämmitystarpeeseen, faasimuutokselle on oivat olosuhteet. Puhalluksen lämpötila saadaan nousemaan 30 asteen yläpuolellekin, koska osa lämmöstähän tulee kuumakaasun tulistuksen purkamisesta -- ja tämä osuus vain kasvaisi siitä, että lauhdutustakin yritetään enemmän tai vähemmän yli 30 asteessa (lämmitettäessä ulkoa otettua raitisilmaa aluksi lauhduttamalla kylmäainetta kriittisen lämpötilan alapuolella, mutta osin myös puristamalla sen yläpuolella, kun lauhduttimen normaali lauhdutuskyky suuren tehoasetuksen takia ylitetään).
 

repomies

Hyperaktiivi
Harmi että CO2 ei pelaa hyvin kuumalla, olisi mukava jos saisi ilppejä joiden kylmäaine olisi jokseenkin vaaraton. Toki hiilidioksidimyrkytykseenkin voi kuolla. Mutta kriittinen piste on se mikä se on eikä taida ihan heti tulla co2 ilppejä.
 

Rakentaja

Jäsen
Mutta kriittinen piste on se mikä se on eikä taida ihan heti tulla co2 ilppejä.
Tarkoitatko sitä että ”flash gas:in” eli lämmönsiirtöön osallistumattoman kylmäaineen osuus kasvaa kesällä, kun prosessia ajetaan ylikriittisenä ja kompuran hyötysuhde putoaa? Vai kenties jotain muuta?
 

repomies

Hyperaktiivi
Hyötysuhde heikkenee. Jäähdytyskäytössä saattaa toimahtaa autoissa täällä pohjolassa mutta ei tuollaisella pysty kovin kuumaa tekemään eikä jossain todella kuumissa maissa välttämättä ihan parhaalla hyötysuhteella toimi se jäähdytyskään. Alhainen kriittisen pisteen lämpötila ei ole mitenkään toivottu ominaisuus.
 

repomies

Hyperaktiivi
^10v vanha juttu eikä ilmeisesti vieläkään ole lyönyt läpi. Vai onko nämä mainstreamia jossain kertaluokkia isommissa järjestelmissä kuin ilpit?
 

Rakentaja

Jäsen
Ainakin Suomessa kauppojen kylmäjärjestelmien kylmäkalusteissa, eli esimerkiksi maito- ja makkarakaapeissa sekä pakastealtaissa CO2-koneikot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Hinta on hieman kalliimpi, mutta energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden takia niitä käytetään lähes pelkästään.

Suuremmat käyttöpaineet vaativat laadukkaampia komponentteja ja paineenkeston pitää olla esimerkiksi 120 Bar.

En usko että CO2-koneikkoja käytetään esimerkiksi Etelä-Euroopassa, koska kesällä siellä on useammin yli 30 asteen lämpötiloja.
 

repomies

Hyperaktiivi
^Toisaalta pienillä vuodoilla ei ole hirveämpää merkitystä eikä laitoksen ajoittaiseen täyttämiseen tarvitse suhtautua ympäristökatastrofina. Kunhan nyt huoltovälin pystyy pitämään tolkullisena.

Ehkäpä noista jossain vaiheessa syntyy pohjolan oloihin soveltuvia splittejä jäähdytyskäyttöön. Minulle tuollainen kävisi kyllä.
 
Ylös Bottom