Coronaviruksen vaikutus sijoituksiin

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sitä se teettää kun. Velkavetoinen korttitalo kippaa.

Toisaalta voisin jopa toivoa tälläisen tapahtumista, vaikka vituttaisi näin asuntovelallisena 20% korot.
Kippauksissa on se hyvä puoli että kortit jaetaan uusiksi mutta moni vanha tapa tehdä asioita tulee tiensä päähän. Ehkä seuraava kippaus autioitaa maaseudut ;D mutta keskustelu on menossa pöpelikköön koska koranavirus tipahti matkasta kuin eno veneestä :hmm:
 

kaihakki

Vakionaama
Sitä se teettää kun. Velkavetoinen korttitalo kippaa.

Toisaalta voisin jopa toivoa tälläisen tapahtumista, vaikka vituttaisi näin asuntovelallisena 20% korot.
Korot ei varmasti tule nousemaan. Päinvastoin, nollilla mennään ja pitkään.
Nythän tilanne on, että valtioiden, kuntien, firmojen, jne. velkakirjoja vaihdetaan rahaksi keskuspankeissa, joiden painokoneet jauhaa punaisina. Planeetalle työntyy isännätöntä nappulaa käsittämättömiä määriä. Isännättömällä rahalla ei ole korkovaatimuksia, joten nollilla mennään.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kerrannaisvaikutuksia


Pienyrittäjät ovat peloissaan, kun asiakkaat kaikkoavat jopa verkkokaupasta.
Eräs verkkokaupan omistaja kauhisteli, että ihmiset näyttävät kaikonneen jopa verkkokaupasta! Samaan aikaan kauppojen hyllyt tyhjenivät jauhoista, pastasta ja vessapaperista. Pelko lisää epärationaalista käyttäytymistä kuluttajien keskuudessa.




Eläkeyhtiöiden tila uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi. Pakkomyynteihin ei ainakaan vielä olla joutumassa, sanoi Telan Suvi-Anne Siimes aiemmin perjantaina. Viime kädessä ne voidaan välttää poikkeuslaeilla. Finanssivalvonta antoi perjantaina iltapäivällä sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoituksen, jonka mukaan suomalaisten työeläkelaitosten vakavaraisuus uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi. Laki velvoittaa Finanssivalvontaa ilmoittamaan ministeriölle, jos finanssimarkkinoiden poikkeukselliset olosuhteet uhkaavat eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta.
Yhteisiä eläkevaroja hoitavien eläkeyhtiöiden kuten Varman ja Ilmarisen sijoituksista noin puolet on osakemarkkinoilla.

Eläkelaitosten etujärjestön Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan osakkeiden laajamittainen myyminen kurssien aallonpohjassa heikentäisi eläkeyhtiöiden pitkän aikavälin sijoitustuottoja ja siten koko järjestelmän kestävyyttä. ”Tällä hetkellä ei käsitykseni mukaan olla vielä lähellä tilannetta, jossa pakkomyynteihin jouduttaisiin”, Siimes sanoi HS:lle perjantaina ennen Finanssivalvonnan ilmoitusta.




Karanteenit voivat maksaa valtiolle satoja miljoonia euroja. Valtiontalous tulee olemaan tänä vuonna tiukilla koronaviruksen takia.
Hallitus antaa seuraavan lisätalousarvion mahdollisesti jo ensi viikolla. Silloin on mahdollisesti kyse vasta kymmenien miljoonien eurojen määräaikaisista lisäyksistä. Rahoilla turvataan lähinnä terveydenhuollon toimivuus muun muassa lisäämällä testausta. Rahaa tullaan tarvitsemaan myös terveydenhuollon henkilökunnan palkkaamiseen.

Seuraava lisätalousarvio voikin olla jo huomattavasti suurempi. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2017 voimaan tulleen tartuntatautilain mukaan päivärahojen joukossa maksetaan poikkeuksellista täyden palkan suuruista tartuntatautipäivärahaa. Sitä työntekijä saa joutuessaan olemaan töistä poissa esimerkiksi karanteenin tai eristyksen vuoksi. Lain mukaan korvaukseen on oikeutettu henkilö, joka ”tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin”. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola sanoo, että Kelassa tehdään parhaillaan arvioita, paljonko etuuksia tullaan maksaan.

 
Viimeksi muokattu:

jklaukka

Aktiivinen jäsen
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Iso ero 90-luvun lamaan ja mahdolliseen tulevaan taantumaan on koroissa. 90-luvulla korot kaatoivat firmoja ja kotitalouksia. Meilläkin oli yksi pienehkö laina, jonka korko oli 16%. Nyt on euro ja siten korot pysyvät nollilla. Tästä selviää, kun pankit antavat lyhennysvapaata velallisille.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Luulisi pankkien joustavan tässä tilanteessa. Korot alhaalla niin pankeille ei ihan hirveitä tappioita tule. Yksittäinen firma ei tunnu missään mutta massoittain kaatuvat firmat eivät ole pankinkaan etu.
 

IJN

Jäsen
Asuntovelkaiset ongelmineen ovat vasta myöhemmin jonossa pankkiin. Ensin kaatuu firmoja ja yritysluottotappiot iskevät pankkeihin kovaa ja nopeasti, sitten kun työttömyys pudottaa asuntojen hinnat alkaa niiden pakkomyynti ja taas pöllyää. Tämä niin kuin pahimmillaan voi käydä. Pankeilla on alussa siksi hyvinkin joustohaluja asuntovelallisille jotta tätäkin epidemiaa saadaan loivennettua.
 

jklaukka

Aktiivinen jäsen

Toivottavasti pankit kestää. Ei ollut mukavaa, kun pankkijärjestelmän säilyttämiseksi tehtiin operaatiota.

Vieläkin noita maksellaan pitkään tai jätetään lopulta maksamatta. Saattaahan olla että valtion lainoja ei makseta koskaan. Nollakorko ja ikuinen maksuaika.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yrittäjien Pentikäinen: ”Koronahelvetti on irti” – Suomen Yrittäjät ja Hjallis Harkimo vaativat ratkaisuja uhkaavaan konkurssiaaltoon
Pentikäisen mukaan tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea ja synkkiä terveisiä kuuluu alalta kuin alalta.

”Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa – paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta – eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan”, hän luettelee.

Pentikäinen odottaa päättäjiltä nopeita päätöksiä heti maanantaina. Hän katsoo, että ensimmäisten toimien pitää keskittyä siihen, ettei yrityksiä kaadu kassakriisin vuoksi.

Pentikäinen esittää Finnveran valjastamista rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Lisäksi hän vaatii nopeaa ilmoitusta siitä, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin.

”Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli. Pidän selvänä, että työeläkeyhtiöt suhtautuvat joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään. Odotan myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan”, hän luettelee.
 

kaihakki

Vakionaama

Toivottavasti pankit kestää. Ei ollut mukavaa, kun pankkijärjestelmän säilyttämiseksi tehtiin operaatiota.

Vieläkin noita maksellaan pitkään tai jätetään lopulta maksamatta. Saattaahan olla että valtion lainoja ei makseta koskaan. Nollakorko ja ikuinen maksuaika.
Noin juuri mennään. Pankkien kannalta on edullista antaa lainoille lisää lyhennysvapaata. Ei tarvitse myydä uusia lainoja. Ja rahnaa riittää. Se ei maailmasta lopu. Pankithan ovat nykyään rahanvälittäjiä. Tästä koronasta selvitään joka tapuksessa jollain aikavälillä ja omaisuusarvot palaavat ennalleen, jos edes kovasti notkahtavatkaan. Kämppien pakkomyyntitilannetta ei voi tulla siten kun 90-luvulla.
 

harb

Jäsen
Ongelma on se että pienyrittäjienkin pitäisi jollain elää eikä pelkkä lyhennysvapaa riitä, liiketoiminnan jatkosta ei ole takeita ja juoksevat kustannukset kaatuvat niskaan.

Sen takia pieniä B2C yrityksiä alkaa pakostakin kaatua.

Toinen puoli on sitten B2B yritykset jotka tarjoavat palveluita suuremmille yrityksille ovat hankalassa tilanteessa kun ei haluta investoida mutta tämä on sinänsä normaalia ja johtaa vaan YT kierrokseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Korona muuttaa maailmantaloutta pysyvästi: yritykset vetävät tuotantoa Kiinasta lähemmäs ja hyväksyvät kalliimman työn
Talousasiantuntijat korostavat, että yrityksiä pitää tukea poikkeuksellisilla tavoilla, jotta ne selviävät koronan tuoman kuopan yli.
 

jklaukka

Aktiivinen jäsen
Lisää lainaa ja laina-aikaa. Kulut kun on kuitenkin maksettava. Nyt ei ole rahasta pulaa maailmassa ja keskuspankki voi hyvin pistää nollia taseen perään, kun muutkin keskuspankit pistää. Jos ei kestä kaaos kovin kauan, niin hyvin selvitään.
 

TopiR

Jäsen
Muistelen törmänneeni väitteeseet että raakaöljyn kulutus määräytyy lähinnä lentopetrolin kysynnästä. Ja että tisleen loput jakeet (polttoöljyt, bensiini) myydään sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Eli kysyntä-tarjonta-mekanismi on nimenomaan ton lentoliikenteen ohjaamaa.

Nyt polttoaineiden (ainaskin diisselin, bensaa en seuraa) hinta on tippunut jonkin verran raakaöljyn hinnanpudotuksen myötä.

Mutta, lentoliikenteen volyymi sakkaa tällä hetkellä todella rajusti. Onkohan odotettavissa että seurauksena maaliikennepolttoaineden tarjonta romahtaa kanssa (ja hinta nousee), vai onko jalostamoilla riittävästi varastointikapasiteettia ja -halukkuutta säilöä lentopetrolia odottamaan tilanteen palautumista?

-Topi
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Muistelen törmänneeni väitteeseet että raakaöljyn kulutus määräytyy lähinnä lentopetrolin kysynnästä. Ja että tisleen loput jakeet (polttoöljyt, bensiini) myydään sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Eli kysyntä-tarjonta-mekanismi on nimenomaan ton lentoliikenteen ohjaamaa.
Lentopetrooli ei ole kaukana dieselistä, mutta ylhäällä on kylmä, äärimmäistä talvilaatua luulemma. Lentopetroolia on aina välillä trokattu polttoöljyksi tai traktoreihin.. Raakaöljyä on monenlaista, paksumpaa ja ohuempaa pumppauspaikasta riippuen - kysynnän jakautuminen eri tavalla vaikuttaa varmaan aika mutkikkaalla tavalla. Vaikkapa yhdysvalloissa on jo valmiiksi ollut ongelmaa sen kanssa että systeemit on tehty lähi-idän aika raskaalle öljylle - ja kotoinen liuskeöljy on ohuempaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Jolberious

Vakionaama
Tässäkö malli myös Suomelle? Tanskalta massiivinen tukipaketti koronaviruksesta kärsivälle yhteiskunnalle
Valtio lupaa maksaa kolme neljäsosaa kriisin takia irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden palkoista.
Muuten hyvä, mutta valtiolla kun ei ole taikaseinää, josta saisi vastikkeetonta rahaa. Se valtion raha on oikeasti kerätty vain yksityiseltä sektorilta verojen muodossa pois.

Ihmettelen kyllä tätä yrittäjien näkökulmastakin. Eräälle palstalle kirjoitin näin :
Kannattaa miettiä, olisiko parempi siirtyä palkkatöihin, jos takaiskut lamaannuttavat tekemisen tällä tavoin? On sellainen sanonta kuin Adapt or Die. Toimii kaikessa.
Tässä on kuitenkin VUOSIKYMMEN mennyt edellisestä lamasta, luulitteko että sen jälkeen homma on pelkkää nousuhumalaa ja siemensyöksyä sekä loputonta kasvua ja ilmaista rahaa? Moniko on 10v aikana rakentanut firmalleen sellaiset perustukset, että se kestää seuraavan laman myös pystyssä?
Mitä juuri SINÄ meinaat tehdä NYT, ei huomenna, vaan NYT sen eteen, että firmasi on olemassa myös juhannuksena? Itkeä somessa ikävää kohtaloa ringissä? Silläkö se firma pelastuu?
 

jmaja

Vakionaama
Mistä Ruotsissa otetaan tuo 28 miljardia? Sehän on jo puolet Suomen valtion budjetista ja Suomessa tuo olisi suoraan lisää valtiovelkaa. Valtava summa!
 

kaihakki

Vakionaama
Mistä Ruotsissa otetaan tuo 28 miljardia? Sehän on jo puolet Suomen valtion budjetista ja Suomessa tuo olisi suoraan lisää valtiovelkaa. Valtava summa!
Voisi ihan ekaksi jättää hankkimatta armeijan hävittäjät Trumpilta. Säästäisi heti 10 mrd + sen jälkeen vuotuiset ylläpitomaksu. Jos kumminkin hankitaan, niin voisi Ruotsista, niin saisivat osan tuosta 28 mrd setistä suomalaisilta. Jaa mutta taitaakin olla kruunuja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hurja ennuste viruksen vaikutuksista: suurin osa maailman lentoyhtiöistä konkurssissa toukokuun loppuun mennessä
Finnair ja SAS keskeyttävät 90 prosenttia toiminnastaan. Vaikutukset alkavat levitä myös lentokoneteollisuuteen.
 

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Mikä on näiden tilavuokraajien vastuu? Ihmettelen, että monikansalliset sijoitisyhtiöt omistavat valtavan osan tiloista, mutta eivät ota juurikaan osumaa, elleivät asiakasyritykset mene konkurssiin.

Yrittäjä maksaa vuokraa tästä katastrofista huolimatta, joten tili on nyt taattu valtion tuen avustamana?
 

IJN

Jäsen
Edellisen päivän (perjantai) lopuksi jenkki-indeksit kiekaisi reippaasti ylös, joten niiden jälkeen oli helppo tehdä isot miinusluvut vaikka ”todellista” pudotusta oli vähemmän. Minun kristallopallossa näyttäis että ollaan punottu kertakäyttöinen vähän hatara tuplapohja ja tästä ponnistetaan jonkin aikaa ylöspäin. Korona ei ole vielä jenkeissä kunnolla joten alas tullaan taas heti kun siltä tuntuu.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Aika monen piensijoittajan pitäisi olla rauhallisin mielin tämän tilanteen kanssa. Jälkikäteen isot myllerrykset ovat aina osoittautuneet ostopaikoiksi, kertaakaan ei ole ollut tiedossa milloin kaaos tasaantuu ja milloin aletaan taas elää normaalimpaa elämää mutta niin se aurinko joka aamu on tähän mennessä noussut. Tänään vieläpä oikein kauniiseen pakkasaamuun.

Koska positiivisia puolia pitäisi aina hakea niin tässä muutama, mitä nyt äkkiä keksin:

1. Tämä opettaa kärsivällisyyttä; myymällä nyt, teet vain vahinkoa pitkällä tähtäimellä. Markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta.
2. Osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet selvästi, saat samalla rahalla isomman osuuden yrityksestä itsellesi. Tästä pandemiasta tulee toki kunnon kolaus, mutta pitkällä tähtäimellä arvostustasot korjaantuvat jälleen. Maailma ei lopu vielä tänään tai edes tänä vuonna.
3. Heikot ja elinkelvottomat yhtiöt ravistellaan pois kuten markkinataloudessa kuuluu tapahtua. Näkyy vahvataseisten yhtiöiden arvonnousuna pitkällä aikavälillä.
4. Selviytyjät oppivat varautumaan paremmin. Kasvu on hieno juttu kansantalouden kannalta, mutta minun mielestäni vielä parempi, jos se tapahtuu kestävällä pohjalla eikä ainoastaaan riskien varassa.
5. Piensijoittajan tärkeimpiä tulonlähteitä pitäisi olla osinkovirta. Tänä ja ensi vuonna nähdään leikkauksia ja osingonmaksun keskeytyksiä, se on selvä ja vastuullinenkin teko. Kohtiin 1-2 vedoten, pitkällä tähtäimellä osinkovirta on suurempi.

Yhtäkään osaketta en ole myynyt sitten viime kesän. Salkku näyttää kamalalta. Laskemani indeksiluku 1.1. oli 77,76, eilen 62,30 eli näennäisesti sillä välillä suhteellisen pieni pudotus, mutta viimeisen kuukauden aikana salkun arvosta on hävinnyt puolet. No, se on rahaa, jota en olisi muutenkaan realisoinut vaikka tätä pandemiaa ei olisi tullutkaan.

Tiedän, että 5-10 vuoden tähtäimellä tilanne taas korjaantuu ja nyt täytyy vain pysyä markkinoilla. Itse olen aloittanut pitkän tauon jälkeen indeksirahastojen säännölliset ostot vähitellen. En edes yritä ajoittaa markkinoita, menköön tasasumma pari kertaa kuukaudessa toistaiseksi. Katsellaan sitten rauhassa, miten asiat etenee.

Kohtaan 3 on pakko sanoa kyllä se negatiivinen puoli, että moni pienyrittäjä on tiukilla ja yrityksiä tulee menemään nurin pelkkään kassavirran pysähtymiseen vaikka yritys noin muuten olisikin terveellä pohjalla. Tähän toivon ylemmältä taholta hyvinkin nopeita toimenpiteitä, vaikka mikään ei juuri nyt viittaa siihen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mitäs luulette tuleeko kovempi kyykky kuin 2008?

Mun puolesta sijoitukset voisivat sulaa kunhan talous pyörisi muuten eikä ihmiset ajautuisi heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Tuo tuossa eniten hirvittää.
 

jmaja

Vakionaama
Mun puolesta sijoitukset voisivat sulaa kunhan talous pyörisi muuten eikä ihmiset ajautuisi heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.
Ei taida olla oikein mahdollinen yhdistelmä. Kun sijoitukset sulaa yritysten tulokset ja näkymät ovat huonoja, mikä johtaa laajoihin irtisanomisiin.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mistähän Trump meinaa saada 1000 miljardia - paitsi painokoneesta. Liittovaltion budjetti on 4000 miljardia ja valmiiksi rutkasti alijäämäinen.
 
Ylös Bottom