CTC 520 M sähköasennus

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Viitaten tähän CTC 520 M asennusohjeeseen sähköjen osalta (s. 22), pomppaa eteen hidastettu sammutus, joka todennäköisesti kyllä liittyy muidenkin lämpöpumppujen asennuksiin

http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150247.pdf

#1 Moninapainen turvakytkin
Ensimmäiseksi asennetaan ylijänniteluokan III mukainen moninapainen
turvakytkin, joka varmistaa erottamisen kaikista virranlähteistä.
Jos vikavirtasuojakytkin on jo olemassa, CTC EcoAir on varustettava omalla
vikavirtasuojakytkimellä, jossa on viivästetty sammutus


Ensimmäiset rivit ja ensimmäinen ongelma. Mitä käytännössä tarkoittaa tuo viivästetty sammutus. Voisin ottaa tälle helposti oman nousun suoraan lähimmältä ryhmäkeskukselta, johon tulee syöttö pääsulakkeilta (3*25A) ja voisin kytkeä talossa jo olevan ryhmäkeskuksen ja koneen väliin esim. tämmöisen turvakytkin + vikavirtasuojapaketin. Tässä ei vaan mahda olla tuota viivästettyä sammutusta.

http://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/6438140939500

2# Saako tuo turvakytkin olla pannuhuoneessa, konehan tulee ulos? Pannuhuone olisi toki siinä mielessä hyvä paikka, että siellä esim. lapset eivät voi kääntää konetta vahingossa pois päältä kuten jos tuo turvakytkin on ulkoseinässä koneen vieressä.

3# Viivästetty sammutus. Eikö sähkönsyöttöjohdossa tarvitse olla mitään heti pimeäksi mahdollisuutta ?

4# Onko pannuhuoneeseen asennettavalle sähkökaapille jotain erityisiä määräyksiä. Esim. tuo linkissä oleva paketti on muovikuorinen. Pannuhuoneen seinään tuon ruuvaaminen olisi helppoa.

5# SÄHKÖN RIITTÄVYYS.
520 M maksimiottotehoksi ilmoitetaan 3,8 kW (asennusohjeen tekniset tiedot, s. 9)
Koneen nimellisvirraksi ilmoitetaan kuitenkin 19,5 A (sama sivu 9). Mikä ihmeen nimellisvirta tämä 19,5 A on? Eihän tuohon 19,5 A mistään lohkea.

Kattilassa on 6 kW sähkövastus ja jos laitan 3 kW kuumavesivaraajan tämän lämmitysjärjestelmän maksimitehoksi yhdessä lämpöpumpun kanssa tulee = 12,8 kW. Mielestäni sähkön pitäisi riittää (esim. oltaessa poissa), sillä kattilan 6 kW varavastus olisi kytkettynä varalle termostaatin taakse vain ja ainoastaan poissaollon ajaksi, ei normaalisti paikalla oltaessa milloinkaan yhdessä lämpöpumpun kanssa. Poissaolon ajaksi kuumavesivaraajan voisi kytkeä poiskin, mutta tämän mukaan se ei edes olisi tarpeen.

Normikäyttö on ongelmallisempi. Lämpöpumppu 3,8 kW + kuumavesivaraaja 3 kW + kiuas 6 kW + vesipumppu 1,5 kW = 14,3 kW. Eli jäisi enää ~3 kW muuhun. Jonkinlainen sähkön säännöstely kylpyaikaan olisi väistämätöntä. Vaikka vesipumppu käy vain noin 1 minuutin kerrallaan, ei tule olemaan harvinaista, että nuo ovat joskus kaikki yhtä aikaa päällä.
Ilmeisesti pitäisi olla jokin vaihtorele, jolla voisi erottaa kuumavesivaraajan kiukaan tai vesipumpun ollessa kytkettynä. Ongelmana on, että ei mahda olla olemassa mitään viestijohtoa kiukaalta eikä vesipumpulta, millä tuon voisi toteuttaa. Tai sitten pitäisi olla jokin vahtirele, joka pudottaisi ensin esim. kuumavesivarajan pois. Vesipumppu ja tuleva kuumavesivaraaja saavat sähkönsä samasta paikasta, mutta kiuas ihan eri reittiä.

Tulisiko mieleen, mitä tälle sähkönjakelulle pitäisi tehdä ettei jokainen saunapäivä huipennu pääsulakkeen vaihtoon ?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Tuolla on nämä vikurit eritelty:

http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/vikavirtasuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf

Yleinen, yksinkertainen tapa välttää samanaikaista päälläoloa on kytkeä laitteet niin, että vaikkapa kiukaan releessä on koskettimet varaajallekin. Ne varaajan koskettimet ovat mallia sähkö kulkee kun rele ei vedä ja kun kiuas napsahtaa päälle varaajan koskettimet aukeavat.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: 520 M sähköasennus

Eli tuo hidastus on vain luokkaa 10 ms. Ymmärretty. Taidan tietää heti pari paikkaa, mihin tuollainen myös tarvittaisiin.

Tuo ongelma on, että kun sähköt näihin tulee kahden erillisen ryhmäkeskuksen kautta, jotka ovat fyysisesti kaukana toistaan ja vielä eri kerroksessa. Nyt tarjolla olisi kaksi isoa uutta kulutuskohdetta. Kattilan sähkövastukset ovat tietty kai alkuperäistä valmistetta. En tiedä, onko niille mitään vaihtokontaktoria kiukaan kanssa. En ole huomannut mutta en paljon kokeillutkaan. Auttaisi paljon, jos jokin yhteys olisi.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: 520 M sähköasennus

Kyllä 25:t pitää saada riittämään ! Nuo kulutuspiikit tulisivat olemaan hyvin lyhyitä, käytännössä kiukaan ja vesipumpun aikaansaamia. Ehkä kv varaajalle voisi laittaa jonkin aikakytkimen, että lämmittäisi vain öisin tai sitten pitää vetää jokin ohjauspiuha. Kovalla pakkasella lämmitys on sitten öljyllä, joten sitä ongelmaa ei ole. Vaimo varmaan ilahtuisi, kun laittaisi niin että hella pimenisi kiukaan lämmityksen ajaksi ;D

Tosin ei tuo hinta-ero 25A/35A taida olla kuin noin 10 €/kk. Kai liittymän suurentamisesta varmaan jotain pitää maksaa.
https://www.savonvoima.fi/globalassets/dokumentit/hinnat-ja-ehdot/svv/sahkonsiirtohinnat_01012015.pdf
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Eli tuo hidastus on vain luokkaa 10 ms. Ymmärretty. Taidan tietää heti pari paikkaa, mihin tuollainen myös tarvittaisiin.

Tuo ongelma on, että kun sähköt näihin tulee kahden erillisen ryhmäkeskuksen kautta, jotka ovat fyysisesti kaukana toistaan ja vielä eri kerroksessa. Nyt tarjolla olisi kaksi isoa uutta kulutuskohdetta. Kattilan sähkövastukset ovat tietty kai alkuperäistä valmistetta. En tiedä, onko niille mitään vaihtokontaktoria kiukaan kanssa. En ole huomannut mutta en paljon kokeillutkaan. Auttaisi paljon, jos jokin yhteys olisi.
En oikeastaan keksi, miksi valmistaja ajattelee että CTC:n pitäisi olla vikurin takana, vai pitääköhän kaikissa kiinteissä, maadoitetuissa vehkeissäkin olla vikuri nykyään, on siitä apua ainakin palontorjunnassa vaikka ihmisiä se ei tuossa sähköltä suojaa.

Meillä tuo on/off Vaillant ei ole vikurin takana ollenkaan. Se on turvakytkimen takana ja tukevasti maissa metalliosistaan. Sen kompura kyykkää startissa jännitettä senverran, että sen huomaa valaistuksen räpsäyksenä, eli aika monta A sinne hetken menee. Valmistaja haluaa sille 3*35A nallit. Vaillantissa on oletuksena vastukset ja pumput samassa syötössä, mutta vehkeessä on oma, dokumentoitu kytkentäpaneeli jossa voi aika vapaasti kytkeskellä sähköt uusiksi jos vaikka haluaa nuo erotella. Siinä on myös sisääntulo ulkoiselle ohjaukselle, jolla sitä voi kieltää käymästä. Kannattaa siis tutkia CTC:n asennusmanuaali, siellä voi olla jostain vastaavaa ohjausta tarjolla.

Kaipa sitä voisi keskusten välille jonkun 5-napaisen MMJ:n vetää noita releohjauksia varten.. vaikka sitten sen pääkeskuksen kautta jos kaapelien reitti luontevimmin sinne vie.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vs: 520 M sähköasennus

Onko lämminvesivaraaja minkä kokoinen ja esilämmitätkö veden CTC:llä? Jos varaaja on isohko 200-300 litraa niin voisi ajastaa lämmittämään aamuyöstä kun ei saunota. Meillä tuo varaaja on kellokytkimen perässä.

Onko tuo vesipumppu 1 vai 3 vaiheinen? Jos koko kuorma tulee yhdelle vaiheelle niin saattaa ääritilanteissa aiheuttaa ongelmia. Villi veikkaus lonkalta ampuen on kuitenkin että kyllä nuo 25A pääsulakkeet kestävät. Vesipumppu käy kuitenkin aika lyhyitä jaksoja ja tulpat kestävät tunnetusti ajoittain aika huomattaviakin ylikuormia.

Tuo 520:n on invertterilaite eikö niin? Parantaa omalta osaltaan tilannetta kun todennäköisesti useasti kuitenkin käy osakuormalla.

En itse lähtisi pääsulakkeita vaihtamaan ainakaan asiaa sen enempää tutkimatta, tuo todennäköisesti muitakin kustannuksia (nousukaapelin mitoituksesta lähtien) kun mitä pelkästä liittymän vaihdosta seuraa. Meilläkin on käytössä 3*25A ja yhden ainoa kerran olen vuosien saatossa polttanut yhden pääsulaketulpan, silloinkin omaa huolimattomuutta. ES:kin vetää ajoittain yli 16A mutta ei laukaise 16A:n johdonsuojaakaan pääsulakkeista puhumatta. Jos ongelmia ilmenee niin suuret kuluttajat voisi mahdollisesti yrittää ryhmitellä uudelleen sikäli kun ovat 1 ~ kuormia.

Muoks: tuli käytyä katsomassa laitteen speksit, tuo kun on 3~ laite niin en usko et on mitään ongelmia mitä pääsulakkeiden kestoon tulee.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Meillä on omat sulakkeet 3*16 A ,CTC Ecoair 420 laitteella, hyvin on riittänyt. Suosittelenkin että laitat oman sulaketaulun Ecoairille. Vanhemmilla Ecoair 120 ja 125 laitteilla on yhteinen sulaketaulu ja sulakkeet 3*20 ja 3*25. Sulaketaulu on Hager merkkinen
 

roots

Vakionaama
Vs: 520 M sähköasennus

Juu ei kyllä tulis itellekään millään muotoa mieleen liittymän korotus 25>35A sen takia että valitsisin laitteen joka saattaa paukutella virtoja yli paukutusrajojen...
Varmistuisin että 25A paukut ei pauku.
 
Vs: 520 M sähköasennus

Kurrelle ...

Kyllä, vesi on tarkoitus esilämmittää nykyisen öljykattilan kierukassa. Kellarikerroksen lämmön tarpeen vuoksi lämpötila tulisi olemaa kattilalla noin 35 astetta kesällä, talvella ehkä 40 °C.

CTC olisi 3-v kone ja se on tuon CTC:n paras tiedossa oleva ominaisuus. Vesipummpu on 3-v moottorilla, kattilan vastukset tietty myös. Kuuman veden varaajaa ei varsinaisesti vielä ole (eikä VILPpiäkään ole vielä tilattu) mutta taitaa olla pakko valita voimavirtamallinen varaaja. Eihän sen välttämättä tarvitsi olla tietysti 3 kW, varmaan joku 1,5 kW riittäisi käytännössä myös. Nurkissa pyörii yksi 220 l litran 3-vaiheinen rosterinen Haaton valmistama omilla jaloilla seisova varaaja, 4,5 kW/380V. En tiedä varmaksi onko se enää käyttökelpoinen. Jahka saan VILPin kattilaa lämmittämään, täytyy alkaa askarella tuon vesipuolen kanssa. Tuota varajaa en oikein uskalla edes ajatella tuohon 4,5 kilowattisena. Ehkä sen voisi kytkeä tähtikytkentään, jolloin sen teho olisi vain 1,5 kW.

Minulla on vesimittari, että tietää vaimoa laskuttaa oikein (omasta kaivosta). Tyypillisesti vettä näyttää kuluvan luokkaa 300 l/d. Sitten on päiviä, että vettä kuluu kuutiokin, lähinnä kylmää vettä jossakin ulkona.
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Mul on varaajassa 8,5kW, kiuas liekkö se normi 6kW.
Viime jouluna oli uuni/hellakin käytös - kaik samaan aikaan. Ilman mitään kroppausreleitä. 3x25A liittymä.
Jos ei vilppiä kestä ni saa olla ekoilut mun puolesta, jos kerta "suorasähkön" kestää.

Vikavirtasuojan viivästetty sammutus?
Tä?
Eli tappaa ensin käyttäjän, jot kompura ei vaurioidu?

Vikavirtasuoja on henkilövahinkoja varten. Nano/mikrosekunnit kyseessä. Eli pitää laueta heti.
Verrataan nollan ja vaiheiden eroa. Jos nollassa eri virta kuin vaiheissa (oliko yli 30mA) ni pätkäsee. Tuolloin ylijäämä virta maissa/muualla tappamassa.

Liekkö manuaalissa käännöskukkanen.

Päävirtakatkaisija (turvakytkin) poikkasee kaikki vaiheet laitteelta tietyn normin mukaan. Ainoa jännä laitteessa on ko kytkimelle tuleva syöttö.

Syöttöä (kaapelia) suojataan johdinsuojalla eli ns. sulakkeilla (siellä pääsulaketaulussa taikka vaik rk:lla). Nämä (ainakin) Suomessa reilusti ylimitoitettuja kaapelin virrankestoon (pinta-ala) nähden. Yleensä hitaita, eli kestänevät hetkellisesti ylikuormaa, tarkoituksella.
Puolijohteet eivät kestä yleensä pitempää ylikuormitusta, joten niille käytettäneen yleensä nopeaa suojaa ( esim. FF-merkityt sulakkeet).
Koneessa voi olla lisäksi laitesuoja eli sulakkeet siellä aparaatissa.

Noi niinku hatusta vetäen sulakkeista sun muista. Tst opinnoista jo reilu 20v ja töissäkin joutuu arvuutteleen. Tai laitan viisaammat asialle jos oon epävarma.

Ei tuo sähkö oo rakettitiedettä - se vaan on sinistä ja sattuu/tappaa...
 
Vs: 520 M sähköasennus

Joskus opin, että sähköllä on positiivinen ja negatiivinen puoli. Positiivinen puoli on valo ja negatiiviinen sähkölasku.
 

Esäätäjä

Lempäälä
Vs: 520 M sähköasennus

jalittam sanoi:
Syöttöä (kaapelia) suojataan johdinsuojalla eli ns. sulakkeilla (siellä pääsulaketaulussa taikka vaik rk:lla). Nämä (ainakin) Suomessa reilusti ylimitoitettuja kaapelin virrankestoon (pinta-ala) nähden. Yleensä hitaita, eli kestänevät hetkellisesti ylikuormaa, tarkoituksella.
Puolijohteet eivät kestä yleensä pitempää ylikuormitusta, joten niille käytettäneen yleensä nopeaa suojaa ( esim. FF-merkityt sulakkeet).
Koneessa voi olla lisäksi laitesuoja eli sulakkeet siellä aparaatissa.
Meillä 3x25A pääsulakkeet ja ostin joskus sellaisen perinteisen halkosirkkelin, ja siinä oli 7,5kW moottori. Ekalla yrittämällä meni 2 16A sulaketta ja 1 25A sulake. Sitten vaihdettiin 20A sulakkeet ja käynnistyy. Lämminvesivaraaja piti kytkeä pois varoiksi kun käynnisti. Tavallinen 5 napainen 16A jatkojohto tai muutkaan osat ei kuumene käytössä.
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Nii. Invertterikone. Tavan vikavirtasuoja ei tykkää inverttereistä, jolloin sellaisen jälkeen sitä ei kannata asentaa.
Eli taajuusmuuttajakäyttöön sopivainen vikavirtasuoja.
Turvalytkimissä on lukitusmahdollisuus (esim riippulukolle), jolloin voidaan estää syötön kytkentä vahingossa/tahalleen huollon tms aikana. Varsinkin jos laite ja kytkin eri tiloissa.
 
Vs: 520 M sähköasennus

jalittam sanoi:
Turvalytkimissä on lukitusmahdollisuus (esim riippulukolle), jolloin voidaan estää syötön kytkentä vahingossa/tahalleen huollon tms aikana. Varsinkin jos laite ja kytkin eri tiloissa.
Kuulostaisi hyvältä, jos kytkin olisi pannuhuoneessa eikä ulkona seinässä. Tiiliseinään sen kiinitäminen on muutenkin vaikeaa ja ulkona siinä alkaa vikavirrat kiertää kostumisen seurauksena.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kuulostaisi hyvältä, jos kytkin olisi pannuhuoneessa eikä ulkona seinässä. Tiiliseinään sen kiinitäminen on muutenkin vaikeaa ja ulkona siinä alkaa vikavirrat kiertää kostumisen seurauksena.
Jos pannuhuoneen saa lukkoon niin eikun paranee: turvakytkimen lukoksi riittää, että se on lukitussa tilassa, ei tarvitse riippulukon kanssa touhuta.
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Nippuside/surrilanka/tms merkiksi, et elä pirulauta kytke. Tahallisuutta noi estää vähemmän.
Mut pointti siis selvä. Jännättömyys huollon aikana siis tavoite kuiteski.
Kotioloissa tuskin lukitus merkittävä tekijä. Sulakkeet pois ajannee saman asian huoltoa varten. Siitä tartte numeroa tehdä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

jalittam sanoi:
Nippuside/surrilanka/tms merkiksi, et elä pirulauta kytke. Tahallisuutta noi estää vähemmän.
Mut pointti siis selvä. Jännättömyys huollon aikana siis tavoite kuiteski.
Kotioloissa tuskin lukitus merkittävä tekijä. Sulakkeet pois ajannee saman asian huoltoa varten. Siitä tartte numeroa tehdä.
Voi kytkimelle olla ihan käyttöäkin: meillä sulakkeet ovat aika kaukana eikä Vaillantissa ole omaa päävirtakytkintä. Niinpä on melko kätevää sammuttaa kone katossa olevasta turvakytkimestä. Pienen ( 2mx2m ) pannuhuoneen katto on senverran malatalla, että paikka on hyvä. Eikä siinä lukkoa tarvita.
 
Vs: 520 M sähköasennus

Ei ollut sähköliikkeessä tuollaisia erikoisia vikureita hyllyssä. Kertoivat, että jotain sellaisia kyllä jollakin valmistajalla olisi tarjolla. Ihmetystä herätti, että mihin sellaista tarvittaisiin, kun ihan normaaleilla on heillä pärjätty. Täytyy nyt kokeilla ensin normi vikavirtasuojalla. Sitten pitää keksiä jotain, jos ei toimi.
 

Ismo67

Vakionaama
Vs: 520 M sähköasennus

kaihakki sanoi:
Kappas vaan. Vantaan Energialla siirtohinta on sama liittymille alle 3X63 A.
Suosittelisin pääsulakekoon vaihtoa varmuudeksi... Vantaalla pääsulakekoon vaihto on maksullista ( erotuksen verran mitä olisi joutunut alunperinkin maksamaan pääsulakekoon erosta), mutta ei muutoin muuta veloituksia. Minun tapauksessa tarvittiin lisäksi sähkärin raportti Vantaan Energialle että nyt on sulakepohjat ja sulakkeet vaihdettu 3x35A. Nyt ei tarvii säätää uunin, induktiotason, sauna, lämmitysjärjestemän kanssa.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17420.msg301710#msg301710
 

duron52

Jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Ainakin jokunen vuosi sitten turvakytkin piti asentaa syötettävän laitteen välittömään läheisyyteen joten asennus pannuhuoneeseen ei käy. Ja kiinteissa asennuksissa ei vikavirtasuojaa ole vaadittu, vikavirtasuojan tarkoitus on suojata käsityökalujen käyttäjää pistorasialiitännässä. 300 mA:n palosuojausvikavirtasuojan käyttö on asia erikseen.
 
Vs: 520 M sähköasennus

Olisikohön tämmöiset kytkennät sitten oikein?

CTC lämpöpumppu:
-Laajennan olemassa olevaa pannuhuoneen viereisessä tilassa olevaa ryhmäkeskusta lisäämällä viereen 16 A ryhmäkeskus boksin, jossa pääkatkaisin vikavirtasuojakytkin ja 16A johtosuojat. Syöttö boksille suoraan pääsulakkeiden (25 A) takaa, ei mitään muuta kuormaa lämpöpumpun lisäksi. Koska boksin syöttö tulee 25 A sulakkeilta, tarvittaneen 5x6 mm2 syöttöjohto tälle uudelle boksille.
-Mittari, vanha Valmetin mekaaninen mittari
-Boksilta kaapeli 5 x 2,5mm2 ulos VILPille, turvakytkin seinään tai omaan tolppaan koneen viereen.

Lämminvesivaraaja:
-Sähkön otto kattilan varavastuksilta vaihtoreleen kautta olemassa olevasta alikeskuksesta. Kattilan vastuksille on lähdöt 3*16A.
-Mittariksi, vanha Valmetin mekaaninen mittari
-Ilmeisesti tämäkin tarvitsee turvakytkimen, joka pitää sijoittaa pannuhuoneen seinään. Välittömässä läheisyydessä ei ole paikkaa (vain joko varaajan kylkeen tai kattilan kylkeen ja kumpaankaan en halua) mutta johdotusreitillä on kyllä hyvin tilaa.
-Vikavirtasuojaa ei tässä kytkennässä tulisi, koska sellaista itse keskuksessa ei ole eikä taida mahtua.


Kiuas ja kattilan varavastukset:
Sen verran selvisi tutkimuksissa, että Hetivalmis -kiuasta varten kiukaan ohjainpaketti on ohitettu ja kiukaalle on nykyisin jatkuva virta eli sekä varavastuksia (7,5 kW) että kiuasta (6 kW) on mahdollista lämmittää nykyisellään yhtä aikaa. Ongelmia ei ole ollut, koska kattilan varavastuksia ei ole käytetty. Kiukaan ohjainkaapilta menee kuitenkin viestijohto tälle alikeskukselle. Alun perin kytkentä on ollut niin, että kiukaan lämmetessä kattilan varavastukset ovat olleet pois kytkettynä. Nyt täytyy sitten elvyttää tämä kytkentä niin, että lämminvesivaraaja lämpenee vain kun vastukset tai kiuas eivät ole kumpikaan päällä. Tällöin kiukalle on viritettävä lämmitysaikaa alkuperäisellä ohjainkaapilla ja tuo kiukaan ylläpitolämmitys jää kokonaan pois.

Tuo Hetivalmis -kiuas on tehty kokonaiseksi paketiksi termostaatteineen. Nyt se pitää sitten jatkossa virittää sekä pukuhuoneen seinästä että kiukaasta tai kiukaan oma viritettävä kello on ohitettava. Jos saan saunan seinässä olevan termostaatin toimimaan, kiuas kytkee varavastukset ja vedenlämmityksen pois vain kun se todella ottaa virtaa, muussa tapauksessa koko kellosta viritettyksi saunomisajaksi riippumatta onko kiuas välillä pois vai ei. Molemmat varmaan toiminevat käytännössä. Kiukaan omaa termostaattia ei ainakaan voi ohittaa, koska sitähän voi lämmittää myös luukku kiinni - kuuma kiuas / kylmä sauan - periaatteella.

Taitaa mennä sen verran monimutkaiseksi, että pitää vissiin piirtää tästäkin jokin kuva.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vs: 520 M sähköasennus

Aihetta hiukan sivuten, noissa vanhoissa mekaanisissa mittareissa on monesti laakerit niin finaalissa että kiekko pyörii huonosti ja mittari näyttää siten huomattavasti todellista pienemmän kulutuksen.

Meillä on tuollainen samankaltainen, vuokraisännän toimesta asennettu alamittariksi halliosuudessamme. Hallin koko on noin 130m2 suorasähkölämmitteinen, toki toimiston puolella löytyy ILP. Sähkölaskut ovat talvella olleet noin 15-30 euroa / kk joten rohkenen epäillä ettei kaikki kulutus ole mahdollisesti kirjautunut ko mittarissa. Asia kun on kuitenkin meidän eduksi niin en ole viitsinyt tuosta sen enempää melskata. Lähinnä olen hiljaa mielessäni ajatellut että ehkä uuteen alamittariin olisi kuitenkin kannattanut sijoittaa vajaan satasen. Olisi ehkä laskutuskin pysynyt kulutuksen vauhdissa. Veikkaan että aika lyhyt olisi kyseisen mittarin TMA tuollaisessa tapauksessa. Mutta mistä minä mitään tietäisin joten olen hiljaa vaan.

Kellarinlämmittäjän osalta maksun kannalta tuskin on eroa kun joutunee oman sähkölaskunsa maksamaan muutenkin, oli alamittari sit mikä tahansa mutta mikäli copit rupeavat näyttämään liian hyviltä ollakseen totta niin kannattaa ehkä tarkistuttaa tuota mekaanista mittaria. Nythän en toki tiedä, voi olla että Kellarinlämmittäjä on sen jo tarkistuttanutkin aiemmin, tuo meidän hallilla oleva taisi kuitenkin tulla suoraan sähköyhtiön romulavalta.
 
Vs: 520 M sähköasennus

Mihinkän tuo Grundforsin upm Geo latauspumppu oikein kytketään. CTC haluaisi ajella sitä omien tarpeidensa mukaan.

Ohjaimesta (Ecologic family) on löydettävissä asennusohjeen (s 111, viimeiset rivit, (G11) Latauspumppu 1 ) mainitut 3 nastaa.
http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150238.pdf
Alla olevassa ohjaimen piirikortin kuvassa (pumpun kytkentä) on vaalean punaisella merkittynä nuo ohjeen kolme nastaa.

Kiertopumppuun on kuitenkin kaksi erillistä johtoa, joissa on molemmissa samat värit
-Yksi kolmenapainen kaapelinpätkä pistokkeineen, joka näyttää virtajohdolta. Siinä on 3 johtoa = KeVi+Sininen+Ruskea
-Toinen hyvin ohut kaksinapainen, jossa kolmenapainen puolikuun muotoinen pistoke. Johtoja on 2 kpl väriltään Sininen + Ruskea

Pumpun mukana tuli myös ruotsinkielinen asennusohje ja sen kuvat eivät ole paikannettavissa tähän koneeseen (520M) vaan se on kai EcoAir400 malliin kuten mainittukin. Lisäksi pumppupaketissa on DIN -kiskoon sopiva sulakeasetelma ja johdon pätkä. Pumpun asennusohjeessa neuvotaan käyttämään näitä mutta ohjaimesta ei ole löydettävissä noille hilppeille paikkoja.

Jos tulkitsen itse tuota vapaasti ymmärrykseni mukaan perustuen oletukseen, että pumpulle syötetään virta ja sille anetaan erikseen pyörimisnopeuspyynti niin tällöin
-A12 on vaihelähdö virralle eli kai lähinnä kolmenapaisen ruskea johto. Muut näistä kolmesta: KeVi maahan ja Sininen 0:aan jonnekin.
-Kaksinapaisen (ilmeisesti signaalijohdot) noihin R + S merkittyihin G45 ja G46 napoihin.

Navat on merkitty piirikortin kuvaan vaalean punaisella, löytyvät oikeasta alaneljänneksestä piirikortilta. Nuo navat 45 ja 46 on ristitty ohjainyksikön kannen ohjetarrassa Laddpump HP1 kontrol (G11) ja kytkentäpaikka A12 Laddpump HP1 (G11)
 

Liitteet

Vs: 520 M sähköasennus

Problem No:2

Tässä koneessa ei tullut kondenssivesiputken lämmityskaapelia mukana.

" Putken umpijäätymisen estämiseksi putkeen on asennettava lämmityskaapeli, joka on saatavana lisävarusteena. Lämmityskaapeli kytketään CTC EcoAir 520M:n sähkökoteloon. "

Sähkökaavion selitteessä sanotaan, että E12 on lähtö "lämmityskaapelille" E12 Lämmityskaapeli (lisävaruste) mutta missä.

Ostin 2 m / 20 W lämmityskaapelin tätä varten. Mistähän navoista sille pitäisi ottaa virrat? Alla oleva kuva on varsinaisen koneen "sähkökotelosta", tarkemmin sen alareunasta, oikein päin käännettynä, jotta tekstejä voi lukea. Kortin yläreunassa on myös oranssi ruuviliitinpari, joka on merkitty "power supply". Kondenssialtaan johdot tulevat tiukassa nipussa ja niistä voi päätellä vain, että altaan lämmityksen piuhat päätyvät joko kortin alareunan liittimiin tai sitten tuohon yläreunan "power supply" liittimeen. Onkohan altaan lämmitys ja kondenssiputken saattolämmitys ajateltu kytkettäviksi samoihin vai eri liittimiin. Kauhean kaukana eivät varmaan näiden lämmitysten logiikat ole toisistaan.

E12 löytyy asennusohjeen sähkökaaviosta, juuressa merkintä vielä F1 mutta koneesta ei löydy reikää, joka olisi merkitty jollakin näihin viittaavalla.
Tässä kaaviossa tuo E12 löytyy sivun 31 sähkökaavion keskeltä http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150247.pdf

Virran syötön lisäksi muita johtoja ei olekaan. Varsinainen ohjauskaapeli on koneessa jo kiinni ja sille on nätti pistoke ohjaimessa.
 

Liitteet

Aki

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Laitoin itse tuon saattolämmityksen suoraan tulevaan virtaan (Fujitsu) eli on kokoajan päällä kun koneessa virta, on niin pienistä virroista kysymys.
 
Vs: 520 M sähköasennus

jalittam sanoi:
Nii. Invertterikone. Tavan vikavirtasuoja ei tykkää inverttereistä, jolloin sellaisen jälkeen sitä ei kannata asentaa.
Eli taajuusmuuttajakäyttöön sopivainen vikavirtasuoja.
Ei tykännyt joo. Pomppasi heti, kun yritti kompuraa lähteä kiertämään. Vikuri piti korvata 4:llä johdon pätkällä. Tarvitsisikohan tuo nyt sitten jotain muuta suojakytkintä esim. sille varalla, että jää jostakin syystä kahden vaiheen varaan? Normaalistihan moottorinsuojakytkin pelastaa tämmöisissä tapauksissa.

Nuo muutkin selvisi, kun kysyin CTC:ltä.
-Kondenssiputken lämmitysvastus neuvottiin kytkemään Out 2:een (virta / C2 nolla). Tai sitten itsesäätyvä lämmityskaapeli vaikka pistorasian kautta. Itse laitoin itsesäätyvän tuohon koneen oman ohjauksen perään.
-Pumpun kaksinapainen PWM: G 45 Sininen ja G 46 Ruskea
-Pumpun käyntivirta A12 (ruskea) ja nolla ja maa virran syötön liittimiin.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Kaapeli lämpöpumpulle 5*2,5 mm2 , vaikuttaa liian pieneltä johdon pinta- alan suhteen. Meillä oli ongelmia liian pienellä pinta-alalla olevasta johdosta vaihdoimme sen, suuremmalla pinta-alla olevaan johtoon, sen jälkeen ei ole ollut siintä johtuvia ongelmia. Tuli mootorisuoja hälytyksiä ja sulakkeen laukeamisia kostealla ilmalla.
Meillä oli 2,5 mm2 johdot, vaihdoimme 6 mm2 johtoihin, sen jälkeen ei ole ollut tästä johtuvia syystä johtuvia ongelmia. Tosin 4 mm2 johto voisi hyvin riittää, kun meidän isoin on 25 kW:n laite, niin varmuudeksi laitettiin 6 mm2 pinta-alaltaan olevat johdot.
 
Vs: 520 M sähköasennus

Kiitoksisa tiedosta. Aika hurjalle kuulostaa, jos 2,5 mm2 johdot eivät riittä. Tuon max ottotehohan on vain 3,8 kW. No, aika näyttää tuleeko tuosta ongelmia. Koneen oma kaapeli on myös 5*2,5 mm2 ja ainakin normaalisti tuo on tämmöisille tehoille riitävä. Silläkin on varmaan vaikutusta, kuinka kaukaa sähköt johdetaan. Tuliko teillä pitkä syöttökaapeli.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kiitoksisa tiedosta. Aika hurjalle kuulostaa, jos 2,5 mm2 johdot eivät riittä. Tuon max ottotehohan on vain 3,8 kW. No, aika näyttää tuleeko tuosta ongelmia. Koneen oma kaapeli on myös 5*2,5 mm2 ja ainakin normaalisti tuo on tämmöisille tehoille riitävä. Silläkin on varmaan vaikutusta, kuinka kaukaa sähköt johdetaan. Tuliko teillä pitkä syöttökaapeli.
Noin 10 m, meillä on 18, 20 ja 25 kW:n laitteet. Ottoteho menee yli 5 kW:n isoimmalla laitteella ja käynnistyksessä vielä enemmän. Isoimman ottoteho suurimillaan on yli 7 kW. Uusin ottaa suurimillaan n. 4 kW, syöttökaapeli johdot 2,5 tai 4 mm2.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 520 M sähköasennus

rema sanoi:
Noin 10 m, meillä on 18, 20 ja 25 kW:n laitteet. Ottoteho menee yli 5 kW:n isoimmalla laitteella ja käynnistyksessä vielä enemmän. Isoimman ottoteho suurimillaan on yli 7 kW. Uusin ottaa suurimillaan n. 4 kW, syöttökaapeli johdot 2,5 tai 4 mm2.
3*2,5 antaa siinä 10kW jatkuvaa. Ero reman vehkeisiin taitaa kuitennii olla pikemmin siinä että remalla on/off vehkeet kiskovat startissa hyvinkin suuria virtoja / vaihe, mutta tuo 520M käyttäytyy nätisti.

12kW on/off ctc ottaa 33A / vaihe startissa... isommat sitten enemmän. Saa sinne kuparia laitella.
 
Ylös Bottom