CTC Ecoair 520 M viritys

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Hommat ovat edenneet siihen vaiheeseen, että virtaa rupeaisi riittämään hiukan hiplaamaan tuon kapistuksen säätöjen kanssa. Kone toimi kolmisen viikkoa joillakin asetuksilla, veti kellon tarkaan 12 käyntijaksoa/vrk 30-38°C. Ei varsinaisia ongelmia. Sitten olen yrittänyt ajastimen käyttöä, jotta kone nostaisi esim. illaksi hiukan lämpöä ja yrittänyt löytää keinoja, että vetäisi lämpöjä ylös vähän maltillisemmin ja harvemmin.

Valittuna minulla on ohjelma No:5 (=varaajalämmitys, varaajana on öljykattila)

ONGELMAT:
1# Ekologic ei ikään kuin ota todesta varaajan minimi / maksimi pyyntöä. Pitää laittaa valikosta päälle lämmityskierto 1 ja asettaa sen käyrä. Sitten se ajaa tämän käyrän ja annetun vaihteluvälin (hystereesi) mukaan. Siinä sivussa naksuttelee releitään (ilmeisesti kuvittelee ohjaavansa sunttia), joista ei mene piuhaa mihinkään, sillä en varsinaisesti ole ajatellut ohjata lämmityskiertoja Ecologin avulla vaan omilla Tiimi säätimilläni. No, toimihan tuo joteskin, kun laittoi valikosta lämmityskierron pois, nypläsi yhden yön muutaman asteen vaihteluvälillä asetusten alarajalla. Tuo varaaja maksimi haiskahtaisi toimivan vain siinä tapauksessa, että käyrän mukaan maksimi muuten ylittyisi.

2# Varaajan ajastinta en ole saanut joko aktivoitumaan tai sitten juuri se on johtanut mahalaskuun eli hälytykseen: Liuos sisään. Vaikka kuinka on koettanut laittaa varaajan ajastimelle eri pyynnön, joko ei tapahdu mitään tai sitten on pysähtynyt tuohon hälyyn.

3# Ongelmana hälytys: Liuos sisään. Olen tarkastanut roskasihdin, löytyi pari hampun haiventa ja kaksi ruostehippua eli täysin auki. Vesikin kirkasta ja sihti myös. Kiertoveden lämmön nousu on ollut suunnilleen sama alusta lähtien, kts. kohta 4#. Liuos on minulla = kattilavesi. Joskus tuo hälytys ei edes suostu kuittautumaan pois. Tänään piti katkaista virrat ukkosvaaran vuoksi ja tilanne ratkesi sillä. Pari kertaa teki tämän ihan heti kierron alussa, kun kuittasin pois. Minulla ei ole mitään konkreettista näkemystä, mikä tämän aiheuttaa.

Asensin kuuman eli koneen ylemmän kytkentäletkun juureen oman ilmausnipan koneen ulkopuolle (CTC:n oma ilmanippa on koneen kuoren sisällä kovin hankalassa paikassa). Siitä ei koskaan ensimmäisen käynnistyksen jälkeen ole ilmaa löytynyt ja kattilassa on sama pieni paine kuin alusta saakka + automaattinen ilmanpoistin.

4# Kone vetää alussa lämmöt ylös hullun raivolla, sitten himmailee vähän ennen pysähtymistään. Latauskiertopumppu käy koko käyntijakson 50 % teholla, lopussa vetää parin sekunnin spurtin ilmeisesti täysillä. Ohjeen mukaan latauskiertopumpun kierrokset voi asettaa ja tuo 50 % on tehdasasetuksena ehdolla mutta kone ei taida välittää noita kierroksia itse säädellä sen kummemmin. Otin hiukan arvoja ylös, kun lähti vetämään hälyn jälkeen 25 asteista kattilaa lämpimäksi.

Käyntijakso kulki nyt näin:
-Kompressori käynnistyy pehmeästi ja nostaa kierrokset 50 r/s, sitten kohta portaittain jopa 73 r/s.
-72 r/s vesi koneelle 27,0 °C, lämmennyt vesi koneelta 34,3 °C => Dt 7,3 °C. Tällä teholla teki pääosan lämmitysjakson työstä.
-50 r/s vesi koneelle 35,7 °C, lämmennyt vesi koneelta 40,9 °C => Dt 5,2 °C
-40 r/s vesi koneelle 37,0 °C, lämmennyt vesi koneelta 41,3 °C => Dt 4,3 °C

23 minuutin kuluttua kierrokset laskivat 34 r/min ja siitä kone pysähtyi. Tehontuotto vastaa ~polttimen käyntiä alun kovilla kierroksilla, sillä kattilan lisäksi kellarin lämmityskierto ja patterit lämpenivät myös mukana. Kattilan loppulämpö 38 °C, mikä nyt vastaisi toiveitani. Joskus sain käymään niin, että kävi ennen pysähtymistään ehkä varttitunnin 20 r/s. Sykli meni nyt nätisti läpi (ajastin Pois)

Liekkö tämä sitten optimaalinen toimintatapa ? Olen yrittänyt muutella parametrejä antaakseni leveämmän tai kapeamman toimintaraon, jotta ajelisi vähän rauhallisemmin liikkein mutta sitten juuri tästä tai jostain muusta syystä on tullut tuo 3# hälytysongelma. Välillä palautin jo tehdasasetukset, mutta sitten pitää alkaa kaikki kielestä ja kytkentätavasta (ohjelma) lähtien joten sekin on vähän hankala reitti.

Tuo hälytysongelma on kiusallinen, jos sitä ei saa ratkaistua ennen lämmmityskautta. Onkohan todellakin mahdollista, että sen aiheuttaisi parametrointi ja ikään kuin ajautuminen toiminta-alueen ulkopuolle tai muuten umpikujaan? Vai voisiko se sittenkin johtua siitä, että vesi ei muka kierrä tai lämpö siirry vai mikä?

Tämän EcoLogicin käyttöohjeen kanssa olen painiskellut
http://www.ctclampo.fi/files/manuals/16150238.pdf
 

Liitteet

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Lios sisään häly voi tulla liian isosta dT:stä, tuskin juuri muusta. Kone tulkitsee sen niin ettei vesi kierrä kunnolla.. tuo 7,3C on jo aika paljon, ja saattaa olla että jossain kohtaa on vähän enempikin. Mikäs siellä haittaa veden kiertoa ?
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Hmm. Vaikea kysymys. Itse ensimmäisenä kuvittelisin, että tuon latauspumpun taipumus käydä 50 % teholla. Uskoakseni kierroksia voi nostaa valikosta. Tuo on nyt tehdasasetuksen mukainen. Mutta voisiko lämmönvaihdin siirtää niin kuonosti lämpöä veteen, että jokin muu paikka nostaa lämpöä?

Oli vetänyt illalla pari kierrosta nätisti, kunnes puolilta öin on mennyt tilttiin. Kun yritin nyt aamulla kuitata hälyytystä, logiin vaan tulee uusi rivi tuosta samasta ongelmasta.

Kattila on nyt kylmä, olikohan 23 astetta yön jäljiltä. Semmoisen huomasin, että kun nyt ulkona on kylmä (+12 °C), tulevan veden lämpötila on korkeampi kuin lähtevän. Tuo luonnon kierto voi näköjään jäädä kiertämään samaan suuntaan kuin pumpullakin jos kattilan pohja ei ole kylmä tai sitten antureissa on pieni kalibrointi ero. Ero oli noin 0,5 astetta. Yöllä on leiponut tuota hälyä tasan tunnin välein koneen pysyessä seis.

Tuon käyrän mukaan vaikuttaisi siltä, että kone ei mene tilttiin silloin kun se käy suurella teholla. Se on mennyt ainakin tällä kerralla tilttiin ilmeisesti joko aivan käyntijakson alussa tai lopussa tai sitten väliajalla.
 

Liitteet

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Veivaa nyt kiertopumppu 100% teholle ja koita sillä.
Mittaako vilp lämpöä kattilasta vai mistä?
 

pamppu

Vakionaama
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Voishan se olla niin että jos kiertovesipumpun nopeutta voi kerran käsin säätää, niin veivaa ylemmäs, jos delta tulkitaan tosiaan liian korkeaksi. Luulis kyllä että jossain manuaalissa olis kerrottu tällaiset rajat. Omankin koneeni ohjeissa sanotaan että hyvin lämpimillä keleillä voi nostaa kiertovesipumpun nopeutta, jottei lämmön nousu ole liiallista. En ole tosin sitä itse tehnyt, eikä mun koneeni tuosta piittaa tuon taivaallista.

Toinen olis sitten että jos pystyisi jostain rajoittamaan kierrosluvut kompuralla. Eihän noin suuren koneen tarvitse kesällä käydä kuin ihan minimiteholla ja silti lämmöt nousee aikalailla.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Koneen sisällä on sen omat tehdasasennetut lämpötilamittaukset tulevalle ja lähtevälle vedelle. Lisäksi on kolme asentamaani anturia, kattilassa, pattereihin menevälle vedelle ja kattilaan pattereilta palaavalle vedelle. Nuo patterikierron lämpötilamittaukset ovat lähinnä informatiivisia minun tapauksessani. Huoneanturia en ole kytkenyt, sellainenkin olisi olemassa ja huoneanturin voi valikosta valita, jos sitä ei käytä.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Jossain esitteessä luki että max kiekat 100rps, eli tuossa 72 kierroksen kohdalla koneella oli siis n. 75% kierrokset koneessa. Tuolloin tehoa oletettavasti näillä keleillä tulee yli 15kW, joten tuo 7 asteen lämmön nousu viittaisi parin kuution tuntivauhtiin. Aika haipakkaa kyllä jo sekin kierto, mutta iso kone tietysti vaatii ison kiertonopeudenkin.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Ihmettelin tuossa tuota CTC:n manuskaa äsken ja päädyin äkkinäisellä selaamisella siihen, että lieneekö tuon ohjainboksin liuos-viittaukset ihan muun tyyppiseen pumppuun. Nuo ohjaimet kun näyttää osaavan ohjata mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja keittää kahvitkin vielä. Jos siis jossain on konffattu jotain liuospiiriin viittavaa, niin ne pitäisi konffia pois kokonaan, sillä ei tarkoiteta lämmitysveden kiertoa vaan keruupiiriä, jota tässä ei ole.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Eiköhän pamppu osunut tuossa ihan naulan kantaan, ainakin jos tuohon liuos sanaan on luottamista.

Jossain kohtaa setupissa on nyt ruksi tms väärässä kohdassa ja kone luulee ohjaavansa maapiiriä muiden askareiden lisäksi.

Ruotsin foorumilla tuota kaivattua tietoa todennäköisesti löytyisi nopeastikin, tosin valtaosalla aktiivisista keskustelijoista jolla CTCn värkit niin tuntuu olevan vanhempaa sarjaa käytössä.
 

roots

Vakionaama
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Joo tuo 'ecologic' vai mikä lie nimeltään hoitelee CTC:n kaiken tyyppisiä pumppumalleja monenmoisilla kytkentämalleilla, eli helposti lienee joku perusruksi väärän pumpun puolella...
 

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarilämmittäjä

Ota yhteys: Maahantuojan toimitusjohtaja Jukka Poikonen , koska sinulla on takuu laitteessa, maahantuoja vastaa tomintahäiriöistä.

Virtaus pitää olla n. 2 m3/h, meillä toiminut hyvin tällä virtauksella 2 IVLP:a, Isompi 25 kW:n laite virtaus 3 m3, vitausasetukset ovat olleet käytössä vuosia.
Meillä on käytössä 420:ssa ohjelma 3.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Teknisestä tuesta sain tiedon, että syynä olisi höyrystimen anturi, kiinni koneen kortin liitinpaikassa U2. Lähettävät uuden. Saa nähdä ehtiikö huomiseksi tai edes tälle viikolle. Tuossa on melko pitkä johto ja johto vaikutti ehjälle ja hyvin kiinnitetylle. Liittimet olivat myös kiinni koneen piirikortissa. Anturin johto on kiinni muutamalla nippusiteellä ja itse anturi parilla pinsetillä höyrystimen kennossa. Ei nyt aivan helposti pääteltävissä tuosta "liuos sisään" herjasta. Käyntiin ei lähde ilman tätä anturia.

Toivottavasti vika nyt on tässä niin se tulee kuntoon.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Osa tuli tänään ja kone lähti käyntiin. Uusi anturi vaikuttaa aivan samanlaiselta kuin vanhakin. Saas nähdä pitkäkö sen elinkaari on.

Tuo anturi tulee kennon alaosaan, propelin puolelle. Vaihtaminen oli aivan piece of cake homma. Päällisin puolin vanhassa ei ollut mitään vikaa.
 

Liitteet

Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Ilmeisestikin mahalaskut johtuivat anturiviasta. Nyt tuo käy tämmöistä jaksoa, latauskirtopumppu on edelleen tehdasasetuksen mukainen 50 %. Näin siis, kun varaajan lämmitetään 28 -> 38 asteeseen.

Aika Kompura r/s vesi sis -> ulos, lämmön nousu koneessa
1 min 50 r/s 28,4 °C -> 34,3 °C, Dt 5,9 °C, tilanne ei ehkä vielä stabiili
3 min 57 r/s 29,9 °C -> 36,7 °C, Dt 6,8 °C
9 min 50 r/s 33,1 °C -> 39,3 °C, Dt 6,2 °C
14 min 40 r/s 35,3 °C -> 40,2 °C, Dt 4,9 °C
17 min 30 r/s 36,9 °C -> 40,6 °C, Dt 3,7 °C
19 min 25 r/s 37,5 °C -> 40,5 °C, Dt 3,0 °C
22 min 20 r/s 38,0 °C -> 40,4 °C, Dt 2,4 °C, tästä seis ~22 min käyntiin lähdöstä

Vaikuttaisi että näitä tulee nyt suuruusluokkaa 12 / vrk, väliaika siis paljon käyntiaikaa pidempi. Tehot riittäisi pienemmilläkin kierroksilla mutta tykkää sitten käydä kovemilla ja seisoa pidempään. Liekkö haittaa tai hyötyä ?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Ilmeisestikin mahalaskut johtuivat anturiviasta. Nyt tuo käy tämmöistä jaksoa, latauskirtopumppu on edelleen tehdasasetuksen mukainen 50 %. Näin siis, kun varaajan lämmitetään 28 -> 38 asteeseen.

Aika Kompura r/s vesi sis -> ulos, lämmön nousu koneessa
1 min 50 r/s 28,4 °C -> 34,3 °C, Dt 5,9 °C, tilanne ei ehkä vielä stabiili
3 min 57 r/s 29,9 °C -> 36,7 °C, Dt 6,8 °C
9 min 50 r/s 33,1 °C -> 39,3 °C, Dt 6,2 °C
14 min 40 r/s 35,3 °C -> 40,2 °C, Dt 4,9 °C
17 min 30 r/s 36,9 °C -> 40,6 °C, Dt 3,7 °C
19 min 25 r/s 37,5 °C -> 40,5 °C, Dt 3,0 °C
22 min 20 r/s 38,0 °C -> 40,4 °C, Dt 2,4 °C, tästä seis ~22 min käyntiin lähdöstä

Vaikuttaisi että näitä tulee nyt suuruusluokkaa 12 / vrk, väliaika siis paljon käyntiaikaa pidempi. Tehot riittäisi pienemmilläkin kierroksilla mutta tykkää sitten käydä kovemilla ja seisoa pidempään. Liekkö haittaa tai hyötyä ?
Näyttäisi tuo kierrosluku riippuvan siitä kuinka kaukana tavoitteesta ollaan..
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

En edes oikein tiedä, miten se sitten ajaa, kun lämpöä tarvitaan jatkuvasti enemmän mutta saattaa hyvinkin toimia tuon mainitsemasi periaatteen mukaan eli lauhemmalla talvisäällä pitää lähellä ylärajaa ja käy pienemmällä teholla ja sitten kylmemmällä roikkuu kauempana tavoitteesa ja käy suuremmalla teholla. Jospa älyä olisi kuitenkin sen verran, että olisi jokin integrointitermi sisään rakennettuna ja se vetäisi pakkasella sen myös tavoitteen lähelle sikäli kuin jaksaa mutta mene ja tiedä.

Hystereesin voi säätää 3-10 asteeseen. Pienellä erolla se nypyttää näin kesällä lyhyttä pätkää ja käy suhteessa enemmän pienillä kierroksilla.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
En edes oikein tiedä, miten se sitten ajaa, kun lämpöä tarvitaan jatkuvasti enemmän mutta saattaa hyvinkin toimia tuon mainitsemasi periaatteen mukaan eli lauhemmalla talvisäällä pitää lähellä ylärajaa ja käy pienemmällä teholla ja sitten kylmemmällä roikkuu kauempana tavoitteesa ja käy suuremmalla teholla. Jospa älyä olisi kuitenkin sen verran, että olisi jokin integrointitermi sisään rakennettuna ja se vetäisi pakkasella sen myös tavoitteen lähelle sikäli kuin jaksaa mutta mene ja tiedä.

Hystereesin voi säätää 3-10 asteeseen. Pienellä erolla se nypyttää näin kesällä lyhyttä pätkää ja käy suhteessa enemmän pienillä kierroksilla.
Eiköhän sen saa jossain moodissa toimimaan lämmityskuormalla samalla logiikalla kuin ILPpi jollei siihen erikseen halua jotain varaajan hystereesiä asetella.. eli ohjain koittaa hienosäätää tehon niin että ollaan käyrällä ja kone käy koko ajan.. vähän turha sitä käyntiä on pätkiä jollei mittauksissa käy ilmi että se käy pienillä tehoilla huonolla COPilla.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

VesA sanoi:
Eiköhän sen saa jossain moodissa toimimaan lämmityskuormalla samalla logiikalla kuin ILPpi jollei siihen erikseen halua jotain varaajan hystereesiä asetella.. eli ohjain koittaa hienosäätää tehon niin että ollaan käyrällä ja kone käy koko ajan.. vähän turha sitä käyntiä on pätkiä jollei mittauksissa käy ilmi että se käy pienillä tehoilla huonolla COPilla.
Kone on vedellyt nyt keskimäärin 9 käyntijaksoa vuorokaudessa 28->38 astetta kuluttanut varsin tarkaan 9 kWh/d. Simuloin tuon lämmityskäynnin käyttämällä öljypoltinta ja kattilan varavastusta. Näin sain selvitettyä, paljonko yksi lämmitysjakso on ottanut energiaa vastaan kattilaan ja lämmityskiertoon.

Öljypoltin (9 kWh/l) -> COP=3,7 (Kylmällä kattilalla energian saanto voi olla parempi kuin 9 kWh/l)
Varavastus (7,5 kW) -> COP=4,1 (7,5 kW ilmeisesti 380 V:lla ja nyt jännite on 400 V)

Mittauksen aikana sekoitin kattilaa käyttämällä käsiohjauksella latauskiertopumppua kunnes sama lämmön nousu oli mittarissa. Tuo kone nykäisee tuon lämmityssyklin pääasiassa 50 r/s ja käynti ei ole ehkä niin tehokasta kuin jos se kävisi pienemmillä kierroksilla. CTC ilmoittaa COP:ksi peräti 5,24 (+7 °C / 35 °C, 20 r/s ) eli varsin kaukana ollaan ja se mikä poikkeaa, on tuo kierrosluku. Ulkona +16 °C.

Vastuksella lämmitysaika oli 35 minuuttia, polttimella (0,6 gal/h) vain 11 minuuttia. CTC:n käyntijakso on noin 22 minuuttia ja kierrokset tippuvat alkuspurtin jälkeen. Ensimmäiset 10 minuuttia ~50 r/s, 15 min jälkeen 35 r/s, 20 min jälkeen 20 r/s.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kyllähän tuossa ulkolämpötilassa mahdollinen COP on jo ihan vaikka mitä siellä 28 asteen tienoilla. Olisipa nyt se pollu. Ja ehkä myös pulsseja antava kWh-mittaus, laitteen hetkellinen ottoteho kierrosten ja lämpötilojen funktiona on hankala arvata. Jos se latauspumppu käy vakiokierroksilla hetkelline antoteho on aika suoraan verrannolinen dT-lukemaan, mutta kalibrointi kilowateiksi on vaatisi ainakin hyvän arvauksen virtauksesta.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Dt = 0,12 x kierroskulu. Koko syklin keskitehoksi tulee sähkövastukseen verrattuna noin 12 kW. Jossakin määrin hyötysuhdetta voi rasittaa tuo iso lämmönnousu, sillä siinä vaiheessa kun kierroksia aletaan pudotella, kone tekee jo ~40 asteista paluuvirtausta. Tuo 40 °C sitten pysyy paluulämpötilana kierrosten laskiessa. 35 astetta paluulämpötilana menee rikki jo parin kolmen minuutin kuluttua käyntiiinlähdöstä, kun kone vääntää lähes 7 asteen lämpötilaerolla ja 56 r/s. Toisessa päässä olen mitannut enimmillään 9 asteen lämpötilanpudotuksen puhallusilmassa mutta tuolloin se oli vielä kuitenkin noin ~15 astetta, kun ulkona oli aika lämmintä.

Täytyypä kysyä CTC:ltä, olisiko heillä keinoja saada tuota ottamaan vähän rauhallisemmin.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Dt = 0,12 x kierroskulu. Koko syklin keskitehoksi tulee sähkövastukseen verrattuna noin 12 kW. Jossakin määrin hyötysuhdetta voi rasittaa tuo iso lämmönnousu, sillä siinä vaiheessa kun kierroksia aletaan pudotella, kone tekee jo ~40 asteista paluuvirtausta. Tuo 40 °C sitten pysyy paluulämpötilana kierrosten laskiessa. 35 astetta paluulämpötilana menee rikki jo parin kolmen minuutin kuluttua käyntiiinlähdöstä, kun kone vääntää lähes 7 asteen lämpötilaerolla ja 56 r/s. Toisessa päässä olen mitannut enimmillään 9 asteen lämpötilanpudotuksen puhallusilmassa mutta tuolloin se oli vielä kuitenkin noin ~15 astetta, kun ulkona oli aika lämmintä.

Täytyypä kysyä CTC:ltä, olisiko heillä keinoja saada tuota ottamaan vähän rauhallisemmin.
Eikös sen voisi laittaa unohtamaan että perässä on varaaja sitten lämmityskaudella ja tehdä ulkoilmakäyrällä hiukan shuntin todellista lämmityskäyrää lämpöisempää vettä varaajaan. Silloin sen luulisi käyvän aikalailla tasaisesti. Näin kesäkaudella pumppu tuskin suostuu lämmittämään siinä moodissa oikealla käyrällä juuri ollenkaan, mutta ehkä moisia asetuksia voisi kokeeksi haeskella ja laittaa niin hullun käyrän että kone käy kesälläkin.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Minulla on siinä nyt niin hullu käyrä, että sen pitäisi antaa nyt kesällä 33 astetta ja -15°C:ssa 38 astetta. Minä vaan en oikein tiedä, minkä parametrin mukaan se työtään tekee. Varaajan minimiä ja maksimia taitaa enemmän kuunnella.

Lämpötilavaatimuksena tuo seilaaminen 28 - 38 astetta vaikuttaa riittävän nyt kesällä kellarin lämmittämiseen. Talvella saisi sitten pysytellä jossakin 35 °C tienoilla, ehkä vähän yli.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Vastoin parempaa tietoa kavensin varaajan vaihteluväliä 2 astetta molemmista päistä eli nyt minimi on 30 ja maksimi 36 (aikaisemmin 28/38 °C). Kone ajaa ilmeisesti yksistään tämän pyynnin mukaan ja niin varaaja kuin koneelle palaava saavuttavat asetetun maksimin.

Suitsien tiukentaminen vaikutti lähinnä niin että aika kovemmilla kierroksilla lyheni. Kone nostaa aluksi varsin nopeasti kierrokset 50 rps mutta alkaa parin minuutin jälkeen hiljentämään ja jo kolmen minuutin kuluttua kierrokset ovat pudonneet 42 rps. Vastaavasti koneelta tulevan lämpimän virtauksen lämpötila laski, mutta edelleen se nousee heti parissa minuutissa 36 asteeseen mutta nousee siitä enää vain 38 asteeseen ennen pysähtymistä.Kun veden käyttöä ei ollut, käyntijaksolle jäi vielä pituutta 19 minuuttia. Täytyy nyt odottaa pari päivää, että näkee, onko hyötysuhde parantunut.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

VesA sanoi:
Ja ehkä myös pulsseja antava kWh-mittaus, laitteen hetkellinen ottoteho kierrosten ja lämpötilojen funktiona on hankala arvata.
Itse asiassa minulla on hyllyssä parikin Valmetin mittaria, jossa on punainen ledi keskellä otsaa. Kuvittelisin sen vilkkuvan tietyn määrän / kWh. Tosin onhan näissä kaikissa kiekossa se punainen merkki, jonka pyörimisestä voi päätellä tehonoton. Kyllähän näistä saisi kellottamalla varsin nopeasti paljonko kone syö, jos vaan saa koneen käymään edes muutaman minuutin vakiokierroksilla. Kymmeneen kierrokseen ei vielä kauan mene. Vai mitä ajattelit ?

2,5:n Polluja ei ole siellä Saksan sivustolla ollut tarjolla.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
2,5:n Polluja ei ole siellä Saksan sivustolla ollut tarjolla.
Zaehlershopilla ei ole noita Qn 2,5 Polluja hirveästi näkynyt, yhden olen sieltä ostanut mutta yleensä ei ole ollut mitään tarjolla. Myyjiähän on muitakin esimerkiksi:

http://xn--wrme-messen-l8a.de/index.php/waermezaehler.html?durchfluss=10

Tosin ei ole tullut ko firmalta kysyttä toimittavatko Suomeen, rekisteröityminen asiakkaaksi Suomalaisella osoitteella ei ainakaan tuottanut ongelmia.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
2,5:n Polluja ei ole siellä Saksan sivustolla ollut tarjolla.
Kyllä niitä on, eilen ebaystä tilasin. Ovat vaan kalliita, liki 70e kaikkineen.

Kyllä tuo kurren linkkaama firma pistää tulemaan myös Suomeen
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kiitoksia Pollu vihjeistä !

Tässä nyt ainakin tuoretta mittaustietoa, sellaista kuin voin saada aikaiseksi.

Kone kävi 25 min 2 s ja kulutti 0,67 kWh sähköä. Jospa tuosta taulukosta jotain selvää saisi. Mielestäni parhaiten näyttäisi toimineen 30-35 rps eli käydessään noin 1,5 kW sähköteholla.

Mittasin sähkömittarin kiekon 4 kierroksen pyörimiseen kuluvan ajan. Ensimmäinen rivi ei ole merkittyksellinen, sillä siinä kiekko kävi vain vajaan kierroksen ja kone keräsi kierroksia ylös. Lämpötilat ja kierrokset ovat suunnilleen kunkin mittausjakson puolivälistä ja niiden pitäisi likimäärin kuvata tyypillistä tilannetta tuolla 1-2 minuutin jaksolla, joka sähkömittarilla kului 4 kierrokseen. Tuossa mittarissa 1 kWh = 96 kierrosta.

Näillä asetuksilla (30->36°C) kone näyttää vetävän noin 16 käyntijaksoa vuorokaudessa. Nyt lämpötila oli vain 15 astetta, mutta kun lämmintä oli 20 tai yli, Δt näyttäisi olevan vähän korkeampi, noin 0,12 x rps. Tulosten perusteella jotenkin vaikuttaa, että hyötysuhdetta ei saa oleellisesti parannettua kierroslukua muuttamalla.


t (min) P (kW) rps °C °C Δt °C Δt/kW Δt/rps

0,28 1,99 37 30,1 32,0 1,9 1,0 0,05
1,30 2,46 50 30,1 34,7 4,6 1,9 0,09
2,30 2,50 50 30,4 35,6 5,2 2,1 0,10
3,42 2,24 50 30,8 36,1 5,3 2,4 0,11
4,72 1,92 39 31,1 35,5 4,4 2,3 0,11
6,03 1,90 38 31,6 35,9 4,3 2,3 0,11
7,37 1,88 37 32,1 36,2 4,1 2,2 0,11
8,75 1,81 36 32,5 36,5 4,0 2,2 0,11
10,2 1,72 33 33,1 37,0 3,9 2,3 0,12
11,7 1,63 32 33,5 37,0 3,5 2,1 0,11
13,4 1,55 29 34,0 37,4 3,4 2,2 0,12
15,1 1,42 26 34,5 37,5 3,0 2,1 0,12
17,0 1,35 24 34,9 37,5 2,6 1,9 0,11
19,0 1,24 22 35,2 37,4 2,2 1,8 0,10
21,2 1,15 20 35,5 37,5 2,0 1,7 0,10
23,3 1,15 20 35,8 38,0 2,2 1,9 0,11
25,0 1,15 20 36,0 38,2 2,2 1,9 0,11

Kuva näytöstä on otettu juuri ennen tätä mitattua jaksoa mutta aika saman näköistä käyrää tuo vetää.
 

Liitteet

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Mitähän kaikkea sen sähkömittarin takana on ?

Tehtaan COP-lukemissa ei liene ottosähkössä mukana esmes ohjainta eikä latauspumppua. Noissa minun MLP-lukemissani on ottosähkössä kaikki kulutus, myös siltä ajalta kun kompura seisoo, koska muu on vähän vaivalloista. Coolpackilla laskemalla saakin paljon komeampia lukuja ;-)
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

VesA sanoi:
Mitähän kaikkea sen sähkömittarin takana on ?
Sähkömittarin takana on CTC:n toiminnot. Ohjain, kiertopumppu + ulkoyksikkö. Latauspumpun max teho on muistaakseni ~90 W. Keskusyksikön tehonotto aivan mitätön. Pieni näyttöpaneeli, joka vielä pimenee automaattisesti ja ohjainboxi eivät kehitä aistittavissa olevaa lämpöä.

Jos tuo kävisi reilut 6 tuntia, latauspumpun kulutus olisi max 0,6 kWh, 50 % teholla kai noin puolet tästä.

Hätäisesti interpoloituna 10 asteen Δt:stä, kuudella asteella lämmön tuotto olisi 2,7 kWh käyntijaksolle. Jyvitin vielä lisäksi käyntiajan suhtessa 5 kWh veden lämmitystä, sillä sähkölämmityksen aikana veden käyttöä ei ole ollut. Tuosta nyt ei paljon tule, reilu kWh vuorokaudelle.

Lämpötila pyynti.....................................28-38 °C ......... 30-36 °C
Keskimääräinen ulkolämpötila......................~20 °C.....15 °C
Kellarikerroksen lämpötila......................22,4/22,9 °C.....22,3/22,7 °C
CTC Käynnistymislämpötila..........................28 °C.....30 °C
CTC Pysähtymislämpötila.............................38 °C.....36 °C
Paluuveden suurin lämpötila koneelle............38,2 °C.....36,1 °C
Paluuveden suurin lämpötila patterikierrosta....35 °C.....33 °C
Tuotettu lämpö / käyntijakso ilman LV.............4,5 kWh...2,70 kWh
Mitattu vastaava käyntijakso (kWh sähkö) ......4,5 kWh -- kWh
Käyntijaksoja / vrk.......................................9 kpl.....16 kpl
Käyntijakson pituus minuuttia......................30 min....25 min
Käyntiaika vuorokaudessa...........................4,5 h.......6,7 h
Veden lämmitystä LP käynnin aikana.............0,9 kWh...1,4 kWh
LP tuottama energia vuorokautta kohti.........41,4 kWh..44,6 kWh
CTC:n kuluttama sähkö kWh/vrk..................9,2 kWh..10,6 kWh
=> COP...................................................4,5...............4,2

Kovin ovat kaukana tavoitteesta. Viileämmällä ilmalla lämpöäkin on kulunut hiukan enemmän. Täytyy mitata vielä uudelleen tuon pienemmän pulssin vastaavuus sähkövastuksella niin sitten tulos on tarkempi mutta melkoinen ihme saisi tapahtua, että tuo tuosta jotenkin oleellisesti paranisi.

Kuinkahan noiden vastusten tehot ovat tarkkoja. 7,5 kW sen tehoksi oli merkitty. Voihan se ottaa enemmänkin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kuinkahan noiden vastusten tehot ovat tarkkoja. 7,5 kW sen tehoksi oli merkitty. Voihan se ottaa enemmänkin.
Omat kokemukset on kahdesta 6kW vastuksesta ja ne ottaa kyllä aika tarkkaan 6kW verkosta.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kuinkahan noiden vastusten tehot ovat tarkkoja. 7,5 kW sen tehoksi oli merkitty. Voihan se ottaa enemmänkin.
Samanlaiset havainnot itsellä kun pököllä, meillä 3kW:n vastus lämminvesivaraajassa kun lyö päälle niin ryhmäkeskuksen sähkömittari näyttää yleensä 3,06-3,1kW kulutusta. Lukemassa on silloin mukana kv pumput, ohjaava kontaktori kelloineen sekä ES:n ohjain ym. Joten ei tuo kovinkaan montaa hattivattia heitä tuosta nimellisarvosta ainakaan meidän tapauksessa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kovin ovat kaukana tavoitteesta. Viileämmällä ilmalla lämpöäkin on kulunut hiukan enemmän. Täytyy mitata vielä uudelleen tuon pienemmän pulssin vastaavuus sähkövastuksella niin sitten tulos on tarkempi mutta melkoinen ihme saisi tapahtua, että tuo tuosta jotenkin oleellisesti paranisi.
No.. ei tuollainen yli neljän COP nyt varsinaisesti huono ole. Pumppu voi toimia vähän huolettomasti lämpöisillä säillä jos vaikka paisarin säätö tai kartat eivät oikein taivu tuohon olosuhdekombinaatioon, mutta pyhässä +7 mittapisteessä sen pitäisi olla parhaassa tikissään. ILPeissä oli takavuosina jopa pientä erikoissäätöä virallisissa mittapisteissä.. ja niiden ulkopuolella sitten tapahtui jotain yllättävää, yksikin merkki teki samalla raudalla 'eri kokoisia' pumppuja ja pienemmässä oli erona lähinnä tehokuoppa ja COP-huippu +7 nimellistehopisteen kohdalla, muuten se veteli isomman pumpun tapaan.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Vieressä on samanlainen Valmet, samaa vuosimallia.
Sen mukaan 3 kW:n lämminvesivaraajan vastus ottaa 3,29 kW. Mitään muuta sen kaverina ei mittarin perässä ole. Nämä ovat sen ikäpolven laitteita, että ne on ilmeisesti rakennettu 380 V aikaan. Jännitteen nosto 380 - 400 V voisi merkitä juuri tuota eroa ja varaajassani on jännitteeksi merkitty juuri 220/380V, vuosimalli on 1990. Sattui vielä tuo CTC olemaan päällä joten siirtokaapeleissakin oli kunnon virrat. Tuon sai mitattua hyvin tarkkasti kiekon pyörimisnopeuden perusteella, kolme 10 kierroksen ajanottoa, 114 s/10 kierrosta, erot ~0,2 s ja niistä keskiarvo.

Pitäisi katsoa joskus Savon Voiman mittarilla, mitä tuo kattilan vastus ottaa. Näyttipä se oikein tai väärin, sen mukaan kuitenkin laskutetaan.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Lämminvesivaraajan teho
114 sekuntia / 10 kierrosta
Teho 3,29 kW

Kattilan vastuksen tehon mittaus
Mittari: Aidon 6531, 1000 impulssia / kWh

Sykäysaika vastuksella (s) 0,403 => 8933 W
Sykäysaika 0-kuormalla (s) 16,2 => 222 W
=> Vastuksen teho mittaushetkellä 8711 W

Ilmoitettu teho 7500 W
Erotus mitattu-ilmoitettu 16 %
Nimellisjännitteen neliöiden erotus (380/400) 11 %

Verrattuna tähän tehoon, koneesta löytyy oleellisesti parempi COP, kutakuinkin ilmoitettu.

Keskimääräinen ulkolämpötila..................~20 °C............12 - 15 °C
Kellarikerroksen lämpötila..........................22,4/22,9 °C 22,3/22,7 °C
CTC Käynnistymislämpötila.........................28 °C...........30 °C
CTC Pysähtymislämpötila............................38 °C...........36 °C
Paluuveden suurin lämpötila koneelle...........38,2 °C........ 36,1 °C
Paluuveden suurin lämpötila patterikierrosta..35 °C...........33 °C
Tuotettu lämpö / käyntijakso ilman LV ...........5,2 kWh......3,30 kWh
Mitattu vastaava käyntijakso (kWh sähkö).......5,2 kWh......3,3 kWh
Käyntijaksoja / vrk.......................................9 kpl..........16 kpl
Käyntijakson pituus minuuttia.......................30 min........25 min
Käyntiaika vuorokaudessa..............................4,5 h......... 6,7 h
Veden lämmitystä LP käynnin aikana ...............0,9 kWh......1,4 kWh
LP tuottama energia vuorokautta kohti............47,7 kWh....54,2 kWh
CTC:n kuluttama sähkö kWh/vrk.....................9,2 kWh....10,9 kWh
=> COP.......................................................5,2 ............5,0

Tuohon pienempään lämpötilaeroon liittyy enemmän epävarmuustekijöitä, sillä pienemmän lämpötilaeron mittaaminen on vaikeampaa. Myös käyntijaksojen määrä ei ole aivan tasainen vaan riippuu mm. veden käytöstä. Tuon vastuksen tehon arvelisin saaneen tarkasti mitattua, sikäli kuin sähkömittari näyttää oikein. Kuinkahan tarkkoja ne vanhat Pollut mahtaa olla ?

Eli ainakin kesällä tuo vaikuttaisi toimivan :D
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Pientä virittelyä tarvittaisiin, jotta Setän saisi ahkeroimaan jotenkin pontevammin päiväsaikaan. Nyt kun yö- ja päivälämpötiloissa saattaa olla huomattava ero, olisi edullisempaa pumppailla lämpimän aikaan. Tässä ainut vuorokauden mukaan säätyvä termi on nyt Tiimisäätimen yöpudotus (22:00-10:00), joka on 2 astetta lattialämmityspiirille. 2 asteen yöpudotus kompensoi nykyisellä säätökäyrällä ~8 asteen ulkolämpötilanpudotuksen. (Tiimin sielunelämässä yöpudotus puolitetaan lämpötilan ollessa plussan puolella ja tuolla 2 °C tarkoitan nyt todellista menoveden lämpötilan pudostusta ulkolämpötilan ollessa plussan puolella. Ulkolämpötila ollessa pakkasen puolella asetettu (nyt 4 °C) yöpudotus tulee voimaan kokonaisuudessaan)

Kulutusjakaumassa näkyy hyvin, kuinka sähkönkulutus kasvaa illalla ja sitten hiukan putoaa, kun Tiimisäädin pienentää lattialämmitystä. Yön mittaan kulutus taas jatkaa kasvuaan, kun ilma kylmenee, kunnes taas aamulla ilma alkaa lämmetä ja kulutus kääntyy laskuun. Kulutus nousee aamupäivällä, kun lattiapiirin lämpötila nostetaan takaisin kaksi astetta. Tuo lattialämmitys on vielä kovin pieni osa kokonaislämmityksestä, kun suurin osa lämmöstä menee edelleen patterilämmityksen kautta kellariin.

Kun patterilämmitykselle voisi tehdä toki tuon saman mutta se olisi sitten vähän turhaa sunttausta, kun ensin pumpataan kuumempaa ja sitten suntataan. Nyt patterikierron suntti on jatkuvasti täysin auki. Kylminä iltoina näkyy vetelevän jo 4-5 tunnin käyntijaksoja mutta muuten mennään pätkäkäynnillä, joskin noin tunnin käynti- ja lepoajoilla.
Setän varajaalämmitysohjelmassa tuota varaajan lämpötilaa ei jostain kumman syystä saa ajastettua kellolla.
 

Liitteet

rema

Aktiivinen jäsen
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kellarilämmittäjälle

Pattereihin menevän kiertoveden lämpötilaa voi laskea merkittävästi, huonelämpötilan pysyessä muuttumattomana. Muutetaan patterit lämmönluovutus pinta-alaltaan merkittävästi suuremmaksi. Me aloitettiin muutos, vaihdettiin olohuoneiden patterit 2 lev->3 levyisiksi, kun kaikki patterit on vaihdettu, niin voimme laskea kierron lämpöä noin 4 C-ast, eli säätösuoraa alespäin 4 C-ast. Meillä on jokaisessa patterissa termostaativenttiilit.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Kiitos,
Jotta kellarin saa lämpimäksi nykyisillä pattereilla, tarvitsen jotain noin 35 °C, kesällä tuossa voi sallia vielä kuoppia käyntijaksojen välillä. Saa nähdä, kuinka hyvin tuo riittää kellariin, kun kelit kylmenee. Yläkerran lattialämmityspiiriin tarvitsen varmaan pikkupakkasella jotain 30 °C tai vähän yli, pakkasella tuon 35 °C ja kovalla pakkasella - jolloin pumppu ei enää toimi - jotain 36-38 °C.

Alakertaan voisi tietty laittaa jonkin puhallinpatterin tai vaikka vain lisäpatterin, jolloin lämpötilaa saisi alennettua ainakin hiukan. Nyt olisi kuitenkin ajatus katsoa vuosi, kuinka nykyisellä kalustolla pärjäisi. Minullakin on öljylämmityksen perua termostaatit pattereissa ja ne on nyt suurin piirtein maksimilla.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Tuo varaajaohjelma (No:5) on varsin tarkaan oman systeemini näköinen, toisin kuin muut vaihtoehdot. Niin, ehkä sitä voisi kokeeksi ajaa jollakin toisella ohjelmalla. Anturit pitäisi vain kytkeä eri pinneihin mutta ei ole mikään iso ongelma.
 
Vs: CTC Ecoair 520 M viritys

Edelleen tuolla varaajalämmityksellä (ohj. No:5) on körötelty. Kun lämpötila on jossakin +10 °C tienoilla, taitaa tulla maksimäärä käynnistyksiä, 12-14 kpl vuorokauteen. Eli varsin pitkäksi jää tämä katkovan käynnin aika, ilmeisesti suunnilleen sille välille, kun ollaan muutamakin aste plussan puolella. Liekkö tämä sitten turmioillista pätkäkäyntiä ?

Syyskuussa pumppu kävi nyt ensimmäisen kuukauden 100 prosenttisesti ilman apuja tai keskeytyksiä ja myös samoilla asetuksilla. Varaajan lämpöpyynti 28 -> 34 °C ja lämpimän syöttö suoraan patterikieroon lähtevään putkeen, josta ylimäärä virtaus jää lataamaan kattilaa. Sähkön kulutus oli syyskuussa 15,6 kWh/d => 468 kWh (30 vrk). Jos COP olisi ollut 5,2 * niin lämpöä olisi tuotettu 81 kWh/d (2400 kWh/kk). Täysi lämpö on ollut autotallia myöten. Mahtavaa ! Tuo ~50 € lämmityskustannus syyskuulta ei ole paljon verrattuna öljylämmitykseen. 50 €/70 l öljyä ei olisi riittänyt edes pitämään kattilaa kuumana, saati mihinkään muuhun lämmitykseen. (* CTC:n mukaan COP=5,2 lämpötiloissa +7°C/35 °C).

Heinä - elokuussa pumpun kuluttama sähkö oli noin 10 kWh/vrk.

Tuo katkokäynti nyt ei sitten selvästi liity vain kesään ja kärpäsiin. Onko kone tarpeettoman tehokas, pitäisikö olla enemmän varaajakapasiteettia vai olisiko säädöille tehtävissä jotain? Jos kone kävisi vain minimikierroksilla, käyntijaksot pidentyisivät oleellisesti ja käyntijaksoja tulisi muutama vähemmän vuorokautta kohti. Muutamana kylmimpänä iltana ja yönä nyt syyskuun aikana on vedellyt usemman tunnin käyntijaksoja.
 

Liitteet

Ylös Bottom