Daikin Perfera 30N vs Toshiba Arctic White

[huugo]

Tuommoiset 2 vaihtoehtoina korvaamaan Toshiba Daisekai 13-kokoinen 15 vuoden palvelun jälkeen.

Toiveina olisi 1) hyvä lämmityspumppu. Nykyisellä pärjää 15 asteen pakkaseen. Eli pieni lisäpotku hyvästä. Pumppua ajetaan reilusti lämmityskäytössä. 2) HA integraatio. Molemmissa taitaa olla.

Toshibaan sinällään tyytyväinen. Daikinia vaikuttaa olevan monella. Arctic White taitaa olla aaviatuksen parempi lämmityspumppu.

2500 eur sähkövedon kanssa asennushinta. Toshiba Arctic White +150eur Daisekaihin.

Olisiko raadille vahvaa mielipidettä valintaan?

Molemmat varmaan laatupelejä, niin hyvä tulee jokatapauksessa

 

[huugo]

Katselin suoritusarvoja, niin aikalailla identtiset pumput taitavat olla.

WLANit, HA-integraatiot löytyy molempiin.

Lämpötila / Kw	Daikin Perfera 30N	Toshiba artic White 25
-10	5,3	5,2
-15	4,8	4,9
-20	4.4	4.5
-25	3.6	3.9

 

[Tossunkorjaaja]

Aika samojen kysymysten äärellä olen myös itse. Olin jo päätynyt, että tuo SKVP vaihtuu Daikiniin, perfera tai comfora.

Mutta mitä näistä VTT:n testeistä pitäisi ajatella?

VTT:n testiraportit | Ilmalämpöpumppuvertailu | Scanoffice

Etsitkö luotettavaa ja puolueetonta ilmalämpöpumppujen vertailua? Testissä malleja merkeiltä Mitsubishi, GREE, Toshiba, Daikin, Panasonic, Fujitsu ja moni muu.

scanoffice.fi

Tuon testin perusteella olisin ehkä päätymässä Mitsun RW:hen.

 

[julli100]

40n isompi sisäyksikkö, hiljaisempi samoilla tehoilla ja parempi hyötysuhde, hiukan enemmän tehoa pakkasille

 

[LrppLs]

Eikös taulukossa oleva Toshiba Polar White 25 ole eri malli kuin otsikossa mainittu Toshiba Arctic White?

​

 

[huugo]

Eikös taulukossa oleva Toshiba Polar White 25 ole eri malli kuin otsikossa mainittu Toshiba Arctic White?

​

Virhe taulukon otsikossa. Korjasin oikeaksi.

 

[grendy]

Vaikuttaako sulatusvesien ohjaus tässä vertailussa? Uusissa Daikineissa se tehty ilmeisen hyvin jos haluaa ohjata viemäriin tms.

 

[bungle]

Mulla kokemusta Perferoista. Yksi edelleen. Suosittelen ehdottomasti ennemmin Stylishiä. Pienempi, lämmittää paremmin (Coanda toimii paremmin). Parempi laatuinen. Se kansi perferessa on sellanen muovirimpale, että yksi hajosi ja toisen hajoamista saa aina pelätä kun avaa. Lisäksi tässä Stylishissä ei ole ikinä ollut mitään sivuääniä, kuten Perferassa aika-ajoin. En tiedä onko ulkoyksiköissä eroa, mutta vanhempi perfera ainakin resonoi paljon enemmän. Tuossa uudemmassa Stylishissä aavistuksen kookkaampi ulkoyksikkö kuin niissä Perferoissani. Voi olla, että uudemmat Perferat ok kamaa, mutta itse en miettis Stylishin ja Perferan välillä hetkeäkään.

 

[huugo]

Vaikuttaako sulatusvesien ohjaus tässä vertailussa? Uusissa Daikineissa se tehty ilmeisen hyvin jos haluaa ohjata viemäriin tms.

Jep yksi reikä alla, liitoskappaleessa sulatuskaapelin reikä ja piirikortilta liitoksella oikeaan aikaan kaapeli päälle. Eli suoraan paketista syntyy.

 

[bungle]

Jep yksi reikä alla, liitoskappaleessa sulatuskaapelin reikä ja piirikortilta liitoksella oikeaan aikaan kaapeli päälle. Eli suoraan paketista syntyy.

En jää kaipaamaan kelluvaa kennoa. Tuo on toimivampi myös silloin, kun kerää astiaan. Tällä hetkellä ei mitään saattokaapelia, mutta laitoin sen liittimen, niin ehkä tulee pois paremmin, kun on nokka, mihin jää ei ehkä ihan niin hyvin ala kertymään. Ja ainakin viime talvena toimi hyvin pelkällä nokalla ja laastipaljulla.

 

[Tossunkorjaaja]

Katselin suoritusarvoja, niin aikalailla identtiset pumput taitavat olla.

WLANit, HA-integraatiot löytyy molempiin.

Lämpötila	Daikin Perfera 30N	Toshiba artic White 25
-10	5,3	5,2
-15	4,8	4,9
-20	4.4	4.5
-25	3.6	3.9

Mikä olikaan taulukon arvojen yksikkö?

SCOP Strasbourg vai kW? Ovatko nuo VTT:n mittaukset tuttuja?

Näitä minä juuri mietin, että onko SCOP:lla merkitystä vai pitäisikö tehdä oma valintani noiden VTT:n testien perusteella.

 

[huugo]

Mikä olikaan taulukon arvojen yksikkö?

SCOP Strasbourg vai kW? Ovatko nuo VTT:n mittaukset tuttuja?

Näitä minä juuri mietin, että onko SCOP:lla merkitystä vai pitäisikö tehdä oma valintani noiden VTT:n testien perusteella.

Kw on yksikkö - lisäsin taulukkoon.

Jos valitset VTT:n pohjalta, niin mihin pääsyt? Edit Mitsu RW näköjään toisessa viestissä.

 

[huugo]

Kw on yksikkö - lisäsin taulukkoon.

Jos valitset VTT:n pohjalta, niin mihin pääsyt? Edit Mitsu RW näköjään toisessa viestissä.

Mitenkähän VTT-testeihin pitäisi suhtautua? Scanoffice tilaa ja Mitsu on aina ykkönen. Toisaalta esim tällä foorumilla minusta ei ole tekstejä, että Mitsut säästäisivät eniten.

Ja vaikea olisi uskoa että tässä maailmassa Mitsu olisi keksinyt jotakin hyvin poikkeuksellista. Kuitenkin ILP on aikalailla yksinkertainen laite ja ihan fysiikan lakien mukaan kaikki menee. Pientä optimointia voi siellä ja täällä tehdä.

Ja standardit SCOP jne mittaukset ovat aikalailla identtiset hyvien pumppujen välillä. VTT:ssä vaan eroja.

Koetin haeskella VTT:n testien ruotimista tältä foorumilta mutta en löytänyt. Taustalämmityksestä oli puhetta, mutta ei sen isompaa.

 

[janti]

Koetin haeskella VTT:n testien ruotimista tältä foorumilta mutta en löytänyt. Taustalämmityksestä oli puhetta, mutta ei sen isompaa.

Kyllä tuosta on paljon ollut keskustelua miksi VTT-testeissä on poikettu noista standardeista.

 

[janti]

Kyllä tuosta on paljon ollut keskustelua miksi VTT-testeissä on poikettu noista standardeista.

Käsittääseni EN 14511 mukaan puhallus on testipisteissä täysillä ja pyynti täysillä.

Osateho ja COP

Minua on askarruttanut osateholla esim. minimissä pyörivä pumppu ja sen sähkönkulutus. Jos COP on vaikka +7 asteen lämpötilassa 4, niin ymmärtäisin siitä saatavan täydellä teholla tuon 4-kertaisen lämpöhyödyn. Kun pumppu kuitenkin käy osateholla, niin luultavasti COP on pienempi? Perustelen tätä...

lampopumput.info

Sulatuksia ei myöskään huomioida, jos niit ei satu tulemaan kyseisessä testipisteessä määrätyn ajan sisällä.

EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Kiitos Janti . Ja niitä sulatuksiahan EI noissa EN-standardien (EN 14511) mukaan tehdyissä testeissä ole tehoissa ja COPeissa huomioitu! Eiköhän nuo sulatukset (jos niitä siis on!) kuitenkin ole huomioitu tuossa EN 14511-testissä. SRK:n mukaan Greellä tuo testi oli samainen EN-testi,ja...

lampopumput.info

 

[Tifo]

Olikos ruotsalaisilla omia testejä pumpuista? Sulatuksen onnistuminen on ainakin aiheuttanut paljon keskustelua täällä.

Ja standardit SCOP jne mittaukset ovat aikalailla identtiset hyvien pumppujen välillä

On tietenkin hyvien pumppujen välillä. Ilpit ei taida sammutella itseään kylmässä mutta vilppejä esim on, jotka sammuttaa itsensä -20 asteen pakkasessa. Eli laitteissa on eroja.

 

[huugo]

Olikos ruotsalaisilla omia testejä pumpuista? Sulatuksen onnistuminen on ainakin aiheuttanut paljon keskustelua täällä.

On tietenkin hyvien pumppujen välillä. Ilpit ei taida sammutella itseään kylmässä mutta vilppejä esim on, jotka sammuttaa itsensä -20 asteen pakkasessa. Eli laitteissa on eroja.

Ilmaisin itseni huonosti. Jos SCOP-lukemat ovat eri pumppujen hyvin lähekkäin ja VTT:n mittauksissa eroa, niin kumpaan luottaa? Jos SCOP identtinen, niin ovatko yhtä hyvä pumppuja?

VTT:n taustalämmitys ei vastaa ainakaan omaa käyttötapausta. Pumpulla ajetaan niin pitkään (pyyntöä ylös ja puhallus täysillä - vs. 20 ja 4-pyyyntö VTT-testi) kun lämpöä tulee. Lisälämpöjä pakon edessä

 

[Tifo]

Ilmaisin itseni huonosti. Jos SCOP-lukemat ovat eri pumppujen hyvin lähekkäin ja VTT:n mittauksissa eroa, niin kumpaan luottaa? Jos SCOP identtinen, niin ovatko yhtä hyvä pumppuja?

VTT:n taustalämmitys ei vastaa ainakaan omaa käyttötapausta. Pumpulla ajetaan niin pitkään (pyyntöä ylös ja puhallus täysillä - vs. 20 ja 4-pyyyntö VTT-testi) kun lämpöä tulee. Lisälämpöjä pakon edessä

Kaikilta merkeiltä ei ole helppo löytää kunnon speksejä että voisi verrata. @janti on ainakin erikoistunut kaivamaan tuon tapaisia tietoja esiin.

 

[janti]

Jos SCOP identtinen, niin ovatko yhtä hyvä pumppuja?

Jos laitteiden SCOPc (kylmänalan SCOP-lukemat) ovat samojan, niin pitää katsoa laitteiden Tbivalent pisteet ovat samoja, esim. -15C ja verrata antotehoja ja COP-lukemia siellä. Lisäksi kannattaa katsoa se Toperation limit pisteessä kannattaa katsoa mitä se laite siellä vielä tuottaa.

Tuossa esim. RZ25 Tj=-15C ja Tj= opeating limit (=-30C) Nämä on ainoita pisteitä jossa laite on todellisuudessa käynyt täysillä testeissä, loput on osatehopisteitä (käsitäääkseni osin laskennallisia kyseisen pisteen täystehosta, jota ei ole ilmoitettu. Laite on voinut käydä ON/OFF).

 

[janti]

Toshiba Artic White 35 ja Daikin Perfera 40 N tekninen asiakirja ohessa

Toshiballa uskomattomia COP-lukema kovilla pakkasilla (-30C). Taidetaan rajoittaa ottoehoa tuolla sittenkin (vain 1300 W).
Daikin (RXTM40A2V1B) operating limit vain -22C tuossa??

Vertailuksi Mitsu RZ35

 

[Tifo]

Toshiballa uskomattomia COP-lukema kovilla pakkasilla (-30C). Taidetaan rajoittaa ottoehoa tuolla sittenkin (vain 1300 W).

Antoteho 3,6 kW ja cop 1,8. Eikös siitä tule sähkötehoksi 2 kW.
Edit. Tämä on siis RZ35, katselin väärää taulukkoa.

 

[janti]

Antoteho 3,6 kW ja cop 1,8. Eikös siitä tule sähkötehoksi 2 kW.

Toshiba -30C (=toimintarajalämpötila) antoteho 3,1 kW ja COP 2,4

 

[janti]

Antoteho 3,6 kW ja cop 1,8. Eikös siitä tule sähkötehoksi 2 kW.

Tuo lainaus ei koskenutkaan ilmeisesti tuota Toshibaa => kannattaa jatkossa kirjoittaa hieman enemmän tietoja.

...tuo kommentti koskikin tuota RZ35, joka käy täysillä vielä -30C.

 

[julli100]

Kannattaa katsoa millä lämmitystehon tarpeella on scop laskettu, näillä pystyy pelaamaan paljon

 

[Tifo]

Tuossa on kaksi arvoiseksi lämpötilaksi ilmoitettu -30 ja sitä vastaava teho olisi 5,5 kW. Pitääkö noi nyt paikkaansa?

 

[puuteknikko]

Daikinin osalta kannattaa huomioida se, että laite taitaa mennä kellosulatukselle jossain päälle 20 asteen pakkasella.

 

[Tossunkorjaaja]

Mitenkähän VTT-testeihin pitäisi suhtautua? Scanoffice tilaa ja Mitsu on aina ykkönen. Toisaalta esim tällä foorumilla minusta ei ole tekstejä, että Mitsut säästäisivät eniten.

Ja vaikea olisi uskoa että tässä maailmassa Mitsu olisi keksinyt jotakin hyvin poikkeuksellista. Kuitenkin ILP on aikalailla yksinkertainen laite ja ihan fysiikan lakien mukaan kaikki menee. Pientä optimointia voi siellä ja täällä tehdä.

Ja standardit SCOP jne mittaukset ovat aikalailla identtiset hyvien pumppujen välillä. VTT:ssä vaan eroja.

Koetin haeskella VTT:n testien ruotimista tältä foorumilta mutta en löytänyt. Taustalämmityksestä oli puhetta, mutta ei sen isompaa.

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut, kun juuri tätä mietin. En vain osannut kirjoittaa sitä noin selkeästi.

SCOP, mistä tietää mille lämpötilavyöhykkeelle se on annettu )Strasbourg, Helsinki, Ivalo ja Madrid)
VTT:n testiin itse luotan, kun se on kaikille pumpulle sama. Yllättäviä eroja COP:ssa, joille en keksi järkevää selitystä.

Itse valitsen varmaan tosiaan Mitsun, mutta en osaa sitä muuten perustella.

Ei kummassakaan noissa nykyisissä toshiboissa mitään vikaa ole, eikä varmasti muissakaan merkeissä. Tylsästi luotan vaan noihin mittauksiin

RW ja LN hintaero nelisen sataa, ehkä se LN kun kaiketi tuossa uudessa mallissa (LN2) ei ainakaan foorumia lueskeltuani ole enää hullunkierto-ongelmia.

 

[janti]

Tuossa on kaksi arvoiseksi lämpötilaksi ilmoitettu -30 ja sitä vastaava teho olisi 5,5 kW. Pitääkö noi nyt paikkaansa?

Siis se on -10C ja 5,5 kW, mikä vastaa sitä lämpötilaa että laite pystyy tuottamaan siltä pyydetyn lämpötehon yksin (Tbivalent)

 

[huugo]

VTT:n testiin itse luotan, kun se on kaikille pumpulle sama. Yllättäviä eroja COP:ssa, joille en keksi järkevää selitystä.

itse selittäisin VTT-eroja vs. SCOP-mittaus sillä, että 1) pyyntö on 20 asetta, ja jos lämpötila laskee alle 19.5, niin lisätään korvaavaa lämmitystä (verrattuna lämpöpyynnön nostamiseen). Ja kaikki 4 puhalluksella (eikä täydellä puhalluksella).

Veikkaan, että eri pumput reagoivat tuohon eri tavoin ja lopputulos voi olla että pumppu ei käy täysillä.

Ainakin itse ajan pumppua rajummin - maksimipuhallus ja lämpöpyyntöä ylös pakkasella. Esim nykyinen Toshiba menee 25astetta pyynnöllä täydellä puhalluksella yöllä. Tuota käyttöä ei testata ollenkaan VTT:n testissä.

 

[Tifo]

Siis se on -10C ja 5,5 kW, mikä vastaa sitä lämpötilaa että laite pystyy tuottamaan siltä pyydetyn lämpötehon yksin (Tbivalent)
katso liitettä 109546

katso liitettä 109547

Tuossa kyllä lukee kylmempi ilmasto -30. Mitä tuo tarkoittaa?

 

[janti]

Tuossa kyllä lukee kylmempi ilmasto -30. Mitä tuo tarkoittaa?

Olet oikeassa, siinä on selkeästikin virhe ks. DB sivu 16

 

[Tossunkorjaaja]

itse selittäisin VTT-eroja vs. SCOP-mittaus sillä, että 1) pyyntö on 20 asetta, ja jos lämpötila laskee alle 19.5, niin lisätään korvaavaa lämmitystä (verrattuna lämpöpyynnön nostamiseen). Ja kaikki 4 puhalluksella (eikä täydellä puhalluksella).

Veikkaan, että eri pumput reagoivat tuohon eri tavoin ja lopputulos voi olla että pumppu ei käy täysillä.

Ainakin itse ajan pumppua rajummin - maksimipuhallus ja lämpöpyyntöä ylös pakkasella. Esim nykyinen Toshiba menee 25astetta pyynnöllä täydellä puhalluksella yöllä. Tuota käyttöä ei testata ollenkaan VTT:n testissä.

Kuulostaa ihan järkevältä ja voihan olla, että mitsuissa kriittinen piste on viritetty tuohon 20 asteen pyynnin kohdalle, jonkinlainen toimintapiste.

Mutta ehkä valinnassa sitten kannattaa ottaa huomioon äänitaso ja ilmamäärä maksimipuhalluksella ja tietysti lämpöteho.
Tosin eipä noissa taida laatumerkeissä suuria eroja olla?

Jantin laittamista tiedostoista saa kyllä paljon tietoa, pitää oikein ajatuksella verrata

En nyt sotke keskustelua omalla pumppuvalinnallani, mutta on totta että minäkin olen pakkasilla asetellut pyynnit 23…25 ja puhallus 3/5 tai 4/5. Yleensä yöksi suurempi puhallus.

 

[Tifo]

Olet oikeassa, siinä on selkeästikin virhe ks. DB sivu 16

Joo, katselin. Miten noi parts loadit määritetään. Riippuuko puhallinnopeudesta vai kompuran kierrosluvuista?
Sivulla 18 on vielä taulukko ja käyrät siinä vieressä. Tarkkaan saa lukea noita kun on sarakkeita niin paljon. Siinäkin on kolme eri tehoaluetta.

 

[janti]

Joo, katselin. Miten noi parts loadit määritetään. Riippuuko puhallinnopeudesta vai kompuran kierrosluvuista?

Varmaankin kompressorin ohjaustaajuudesta tuo riippuu.

 

[nikiad 40]

Daikinin osalta kannattaa huomioida se, että laite taitaa mennä kellosulatukselle jossain päälle 20 asteen pakkasella.

Ei ainakaan Nepura sarjan Perfera mene kello sulatukselle vielä -30c pakkasilla.

 

[Niinpä]

Mitenkähän VTT-testeihin pitäisi suhtautua? Scanoffice tilaa ja Mitsu on aina ykkönen. Toisaalta esim tällä foorumilla minusta ei ole tekstejä, että Mitsut säästäisivät eniten.

Ja vaikea olisi uskoa että tässä maailmassa Mitsu olisi keksinyt jotakin hyvin poikkeuksellista. Kuitenkin ILP on aikalailla yksinkertainen laite ja ihan fysiikan lakien mukaan kaikki menee. Pientä optimointia voi siellä ja täällä tehdä.

Ja standardit SCOP jne mittaukset ovat aikalailla identtiset hyvien pumppujen välillä. VTT:ssä vaan eroja.

Koetin haeskella VTT:n testien ruotimista tältä foorumilta mutta en löytänyt. Taustalämmityksestä oli puhetta, mutta ei sen isompaa.

Ennen scanofficea tilaaja oli toshiba carrier.Myyjä näytti dokumenttia,kun appiukolle ensimmäistä ilppiä ostettiin reilut 15 vuotta sitten.Sanoi että on ehdottaman tärkeää että on VTT:n testaama,koska valmistajan ilmoittamiin tuloksiin ei voi luottaa.Silloin tuli apelle toshiba.Myös TM testaa ilppejä.

 

[Harrastelija]

Ei nyt oikein hoksottimet toimi että miksi testissä lämmitetään imuilmaa?
Sehän vastaa tilannetta että kämpässä otetaan tukilämmitystä käyttöön esim leivinuuni/takka. Eihän se varsinaisesti kerro pumpun tehosta pakkasilla. Ulkoyksikkö joo mutta kyllä sisäilmakin jäähtyy kun pakkaset kiristyvät.
Sen imuilmankin pitäisi jäähtyä lineaarisesti ulkoilman kylmyyteen nähden. Kulmakerroin riippuu sitten siitä että kuinka hyvin eristettyä taloa halutaan simuloida.

 

[huugo]

Ei nyt oikein hoksottimet toimi että miksi testissä lämmitetään imuilmaa?
Sehän vastaa tilannetta että kämpässä otetaan tukilämmitystä käyttöön esim leivinuuni/takka. Eihän se varsinaisesti kerro pumpun tehosta pakkasilla. Ulkoyksikkö joo mutta kyllä sisäilmakin jäähtyy kun pakkaset kiristyvät.
Sen imuilmankin pitäisi jäähtyä lineaarisesti ulkoilman kylmyyteen nähden. Kulmakerroin riippuu sitten siitä että kuinka hyvin eristettyä taloa halutaan simuloida.

Näinpä. Pumpun koko tehoa ei välttämättä koskaan saavuteta tällä koeasetelmalla.

 

[janti]

Ei nyt oikein hoksottimet toimi että miksi testissä lämmitetään imuilmaa?.

Oletuksena on että laite pyrkii lämmittämään imuilman noin 3-4 C yli pyynnin.

Tuossa juttua miksi käytetään kompensaatiomenetelmää tuossa tehomittauksessa

https://ecostandard.org/wp-content/uploads/2025/03/2025-03_Compensation-method-for-heat-pumps.pdf

https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1524929/FULLTEXT02.pdf#:~:text=Alternative%20test%20methods%20(compensation%20method)%20The%20compensation,heat%20pump%20performance%20under%20real%20life%20conditions.