Energiaselvityksen tekeminen netissä ilmaiseksi

fraatti

Hyperaktiivi
Ja tuo löytyy osoitteesta http://www.laskentapalvelut.fi/

Uudiskohteen energiaselvitys RakMk D3 ja D5 mukaisesti

Uudiskohteen energiaselvityksen luominen (E-luku, energiatodistus, tasauslaskenta, ostoenergia ja tehontarve)


Olemassaolevan rakennuksen energiatodistus

Olemassaolevan rakennuksen energiatodistuksen laskenta 1.6.2013 voimaanastuneen energiatodistusasetuksen mukaisesti.

Energiatehokkuuden laskeminen korjaus- ja muutostöissä
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olen joskus hieman pyöritellyt asiaa ja nyt taas kiinnostus palasi. Huomasin että papereissa on hieman epämääräisesti ilmoitettu pinta-alat ja tilavuudet.

Korjatkaa jos huomaatte väärää infoa
Huoneistoala: sisältää kaiken talon sisällä olevan alan joka on yli 1.6m paitsi kantavat rakenteet, hormit jne. Autotallit ja varastot ja tekniset tilat ei kuulu mukaan.

Mikä on rakennuksen ilmatilavuus käytännössä?

Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pintaalan
tulo. Välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.

Huoneiston ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Väliseiniä ja
välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.

Huoneen ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Milloin huoneessa on
alakatto, jonka pintaalasta aukkojen osuus on vähemmän kuin puolet, katsotaan huonetta yläpuolelta
rajoittavaksi pinnaksi alakaton alapinta. Huoneen tilavuuden laskennassa ei oteta huomioon vähäisten
palkkien, pilareiden, ovija ikkunasyvennysten, listojen ja vastaavien vaikutusta. Kaikkien
rakennuksen tilojen tilavuus voidaan laskea kuten huoneen tilavuus. Huoneen tilavuuden laskenta
esitetään standardissa
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Huoneistoalaa tuolla ei edes taideta kysyä missään. Laskennan kannalta oleellinen on "lämmitetty nettoala". Sitten kysytään myös "maanpäällinen kerrostasoala", joka ei taida kyllä vaikuttaa mihinkään.

Tuo kerrostasoala oli minulle täysin uusi termi. Se on siis eri asia kuin rakennusoikeudelle käytetty kerrosala.

Näistä eri aloista on RT-kortti, joka tietysti maksaa. Löysin jokun ilmaisen versionkin, mutta en löydä nyt. Tässä jotain: https://www.google.com/url?sa=t&rct...cedownload=1&usg=AOvVaw19BxCxWCJ_-sacbBkZaK8g


Löyty se RT-korttikin: https://docplayer.fi/30559974-Rt-kh-x-lvi-sit-rakennuksen-pinta-alat-sfs-5139-sisallysluettelo.html

Kerrostasoala on isompi kuin huoneistoala. Potentiaalisesti paljonkin isompi. Siihen ei kuulu ulkoseinät, mutta ulkoseinien sisäpuoliset kantavat seinät jne. huoneistoalasta poistetut kuuluvat. Samoin kuuluvat myös alle 1,6 m korkeat alueet. Portaikkoa ei myöskään vähennetä yhdestäkään kerroksesta, kuten huoneistoalassa. Vain suuret aukot vähennetään.

Ilmeisesti myös voi olla tiloja, jotka eivät lainkaan kuulu huoneistoalaan, mutta kuuluvat kerrostasoalaan. Näin ainakin tulkitsin. Tämä koskee talomme ullakkotiloja. Niiden keskikorkeus on alle 2,2 m, joten eivät kelpaa huoneiksi. Suurelta osalta myös alle 1,6 m. Noista tuli 22 m2 lisää pinta-alaa, joka sitten laskee E-lukua.

Virallisissa papereissa lukee huoneistoala 161 m2, mutta lämmitetyksi nettoalaksi sain 187 m2.

Piti viimehetkellä korjata nuo energiatodistukset ennen kuin lähetin ARAn energia-avustukseen.

Mihin ihmeeseen tarvitaan noin montaa eri pinta-alamääritelmää?
 

jmaja

Vakionaama
Tuossa RT-kortissa esimerkki:
1605977623770.png


Samasta huoneistoalat. Tuossa siis ullakon matala osa ei kuulu huoneistoalaan, mutta kuuluu kerrostasoalaan. Eroa on myös portaikossa, kantavissa seinissä ja hormeissa. Kattilahuone ja autotalli erotellaan huoneistoalassa, muttei kerrostasoalassa.
1605977717970.png
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenkäs ikkunoiden laskeminen... karmien mukaan.
Mulla esim on ikkunna 11*16
Ikkunan koko on karmeineen oletetavasti -10mm eli 1090*1590mm mitä dokumenteja tiirailin...
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Mitenkäs ikkunoiden laskeminen... karmien mukaan.
Mulla esim on ikkunna 11*16
Joo karmit mukaan. En tiedä onko U-arvossa rakokin mukana, mutta eipä tuo noin tarkkaa kuitenkaan ole. Ikkunan U-arvokin riippuu oikeasti melko paljonkin ikkunan koosta, mutta vain yksi U-arvo ilmoitetaan tyypin mukaan. Autotallien nosto-ovissa ero vielä selvempi, kun karmit vuotavat kuin seula ja oviosan U-arvo voi olla varsin hyvä.

U-arvot ovat sitten ulkoilmaan saakka eli maanvaraisessa alapohjassa pitää huomioida myös maan lämpövastus. Kylmäsillat eli lähinnä nurkat jne. lasketaan joka karkeasti +10% tai yksitellen.

Jos et vielä huomannut, valitsemalla pikaohje välilehden oikealta, saa kysymysmerkkejä painamalla ohjeistusta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joo karmit mukaan. En tiedä onko U-arvossa rakokin mukana, mutta eipä tuo noin tarkkaa kuitenkaan ole. Ikkunan U-arvokin riippuu oikeasti melko paljonkin ikkunan koosta, mutta vain yksi U-arvo ilmoitetaan tyypin mukaan. Autotallien nosto-ovissa ero vielä selvempi, kun karmit vuotavat kuin seula ja oviosan U-arvo voi olla varsin hyvä.

Jos et vielä huomannut, valitsemalla pikaohje välilehden oikealta, saa kysymysmerkkejä painamalla ohjeistusta.
Mulla on jotkut Pihla TERMO ikkunat (MSEL / 2+2 lasia, 170mm karmit) jostakin muistan lukeneeni että U-arvo 0,8 luokkaa mutta noita vanhoja dokkareita ei löydy mistään.

U-arvot ovat sitten ulkoilmaan saakka eli maanvaraisessa alapohjassa pitää huomioida myös maan lämpövastus. Kylmäsillat eli lähinnä nurkat jne. lasketaan joka karkeasti +10% tai yksitellen.
Miten nämä metrimäärät oikein lasketaan... ei ihan auennut?

EDIT: ok, siis ulko ja sisäkulmat lattiasta kattoon, entäs yläpohjan ja alapohjan kylmäsillat, miten noi metrit lasketaan? ELi miten lasketaan US-YP.

Ryömintätilaan nähden US-AP on nolla jos puu-betoni liitos?
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Olen yleensä käyttänyt vain 10% liikaa miettimättä. US-YP ja US-YP ovat ulkoseinän pituisia. Kokeilin laittaa omalle kämpälle noi ja vaikutus oli aivan olematon. Ostoenergia tilojen lämmitykseen 36,55->36,09 W/m2. Koko rakennuksen tehotarve 12,90 -> 12,87 kW.

Tuosta vielä hommat, joihin en hakenut ARAn tukea niin tehontarve 10,4 kW ja E-luku 73. Ostoenergia tilojen lämmitykseen 27,44 kWh/m2. Ei kai ihan huonosti -76 talolle?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Toi Nibe F410P onkin visainen ongelma miten sen tiedot saa tohon ohjlemaan... täytynee fundeerata.
 

jmaja

Vakionaama
Tuo on siis joku vanha malli. Sille pitää käyttää esitearvoja tai sitten ohjeen oletusarvoja. Ne löytyy sieltä pikaohjeesta PILPille, jos tietää muutaman arvon.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuo on siis joku vanha malli. Sille pitää käyttää esitearvoja tai sitten ohjeen oletusarvoja. Ne löytyy sieltä pikaohjeesta PILPille, jos tietää muutaman arvon.

Niben F410P teknisistä tiedoista ei löydy apua... aika oli silloin erillainen.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Tuollahan on ohjeet, miten asettaa SPF ja tuotto-osuudet, kun tietää alimman jäteilman lämpötilan ja tehontarpeen.

Omalle talolle tulee muuten aika valtavasti heittoa laskenta vs. mitattu sähkönkulutus. Tuolla saa suoralla sähköllä n. 46 000 kWh sähkönkulutukseksi. Vuosikausia on mennyt vain 28 000 kWh. Ei ole takkaa, ei lämpöpumppuja. ARAa varten tedyssä laskelmassa on laitettu MLP ja LTO (koneellisen poiston tilalle). Siinä menee sähköä yli 13 000 kWh ja maasta otetaan 26 000 kWh, vaikka IV:n vuosihyötysuhde 78,5%.

Vasta kun kaikki suunnitteilla olevat muutokset on tehty alkaa laskettu energiantarve olla tuon mukaan sitä mitä se on ollut jo ennen. Siis ikkunat (U 0,7) ja osa ovista vaihtamalla, käyttövesiputkisto uusimalla (paineensäädin + putkitettu), yläpohjan eristystä ja ilmanvuotolukua parantamalla. Tuolloin sähkönkulutus 11 000 kWh ja maasta otetaan 18 000 kWh.

Osa selittynee sillä, että tuo koneellinen poisto ei ole tarpeeksi tehokas laskettuu ilmanvaihtoon ja sitä on pidetty usein pois päältä. Luultavasti talo on myös tiiviimpi kuin oletus n50=6 (q50=5,22). Jossain opinnäytteessä oli mittailtu 70/80-luvun Siporexeille q50 2-3.

Mutta ei nuo yksin riitä eli U-arvotkin lienevät parempia ja ehkä massiivisuuden hyöty ei ole riittävästi mukana. U-arvoissa vanhoille, tarkemmin tuntemattomille, eristeille käytetään huonohkoa arvoa. Villa ja styrox 0,05 lämmönjohtavuus. Tulee jo selkeä ero, jos tuo olisi 0,04.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
No niin, alkaa olemee aika valmista ja ihan tontilla olevia lukuja.

Mitenkäs toi ilmanvaihto, mulla on suunnitelmissa 78 l/s poisto ja tulo 62 l/s ja aika alipainenen... onko tossa jotakin ihmeellistä, eikö sauna poistoa lasketa tms.

Toinen asia mitä jäin miettiin laskurissa että on että puolilämpimiä tiloja ei ole huomioitu ollenkaan... on varmasti mutta mistä se oikein otetaan?
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Ilmanvaihto tulee suoraan neliöistä ellei laita automaattisesti ohjattua systeemiä. Tulo ja poisto tulee samoiksi tai poiston voi laittaa vaikka nollaksi.

Tosin tuossa on vähän eroa mitä katsoo. E-lukuun tuo ei vaikuta, mutta tehon ja ostoenergian laskentaan vaikuttaa, jos on suurempi kuin oletusarvo.

Energiatodistuksessa puolilämpimät tilat käsitellään lämpiminä eikä tuossa, ainkaan ilmaisversiossa, ole mitään mahdollisuutta laittaa tiloille lämpötiloja. Tuloilman lämpötilan saa kyllä valita.

Yksi minulle epäselvä juttu on käyttöveden varaajahäviöt. Kun valitsee tuolta apuohjelmasta vaikkapa Nibe F1255, laitetaan sille arvot. Käyttöveden SPF tulee aika korkeaksi noin teknisiin tietoihin verrattuna. Miten silloin pitää tehdä varaajahäviöiden kanssa? Varaajissa on monta Nibeä, mutta ei noita sisäisiä.

Pitänee kysyä tekijältä, vai osaako täällä joku vastata.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Rakennustunnuksen saa täältä... tai oikeammin ohjeet
"Rakennukset löytyvät Liiteristä Karttatasot > Kaikki tasot > Rakennukset ja kiinteistöt > Valmiit rakennukset (RHR). Kartta pitää olla zoomattuna riittävän lähelle, jotta rakennukset piirtyvät. Kartan saa kohdennettua oikeaan paikkaan esimerkiksi käyttämällä Haku-työkalun osoitehakua. Rakennuksen ominaisuustiedot, mm. rakennustunnus, aukeavat, kun klikkaa rakennus-pistettä sinisestä palkista vasemmasta reunasta löytyvällä i-työkalulla."
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Yksi minulle epäselvä juttu on käyttöveden varaajahäviöt. Kun valitsee tuolta apuohjelmasta vaikkapa Nibe F1255, laitetaan sille arvot. Käyttöveden SPF tulee aika korkeaksi noin teknisiin tietoihin verrattuna. Miten silloin pitää tehdä varaajahäviöiden kanssa? Varaajissa on monta Nibeä, mutta ei noita sisäisiä.
Sama juttua jäin ihmettelemään... PILP tai MLP sisäisen varaajan häviöt, eikö niitä lasketa? Eli ainoastaan erillisen varaajan häviöt lasketaan?

Edit: näkäjään takan "poisto" pienentää E-lukua lähes yhtä paljon kuin tiiveyden parataminen 4:sta 1,5:een.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Sama juttua jäin ihmettelemään... PILP tai MLP sisäisen varaajan häviöt, eikö niitä lasketa? Eli ainoastaan erillisen varaajan häviöt lasketaan?
Jotenkin arvelen, että pitää lisätä varaaja, mutta hassua, ettei lisää automaattisesti. Arvaus perustuu tuohon turhan hyvään SPF:ään. F1255-12:lle tuli 3,1 käyttövedelle, vaikka kaivoksi laittoi -3C. Nibe ilmoittaa tuolle kuitenkin käyttöveden COPiksi vain 2,5 (XL-profiili EN-16147).

Energiatodistuksessa vedenkulutus on standardoitu. Vähänkin isoimmissa lämmintä käyttövettä tehdään 50 l/vrk/henki ja asukkaita ilmeisesti 3. Pienemmissä kai käytetään pinta-alakohtataista vedenkulutusta (600 l/m2/v). Tuosta tulee enintään 54 m3/v ja lämmityksen dT:ksi oletetaan 50 C eli 3150 kWh. Eristämättömissä putkissa jakelu 75%, jolloin pitää vettä lämmittää 4200 kWh.

Nyt tuohon laittaa 1000 kWh varaajahäviöt, niin Nibe kuluttaa 1677 kWh laskennan mukaan. Tuottaa siis 3,1*1677=5200 kWh ja 1000 kWh menee harakoille (no puolet lämmitykseen). Oikea COP siis 4200/1677= 2,5.

Siis näyttää siltä, että pitää laittaa varaajahäviöt ja vielä melko suuret eli tuo 1000 kWh.

Kaikki nuo laskentatavat ja määrät on heitelty ympäriinsä eri lakeja, asetuksia ja ohjeita. Kova savotta löytää nuo!
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jotenkin arvelen, että pitää lisätä varaaja, mutta hassua, ettei lisää automaattisesti. Arvaus perustuu tuohon turhan hyvään SPF:ään. F1255-12:lle tuli 3,1 käyttövedelle, vaikka kaivoksi laittoi -3C. Nibe ilmoittaa tuolle kuitenkin käyttöveden COPiksi vain 2,5 (XL-profiili EN-16147).

Energiatodistuksessa vedenkulutus on standardoitu. Vähänkin isoimmissa lämmintä käyttövettä tehdään 50 l/vrk/henki ja asukkaita ilmeisesti 3. Pienemmissä kai käytetään pinta-alakohtataista vedenkulutusta (600 l/m2/v). Tuosta tulee enintään 54 m3/v ja lämmityksen dT:ksi oletetaan 50 C eli 3150 kWh. Eristämättömissä putkissa jakelu 75%, jolloin pitää vettä lämmittää 4200 kWh.
Ainakin uudehkoissa taloissa lv putket menee styroksissa eikös ne ole silloin eristettyjä? En nyt hiffaa miksi siellä on vain "suojaputkessa" eikä suojaputki eristeessä...
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ainakin uudehkoissa taloissa lv putket menee styroksissa eikös ne ole silloin eristettyjä? En nyt fiffaa mieksi seillä on vain "suojaputkessa" eikä suojaputki eristeessä...
Kaikissa taloissa ne on jotenkin eristetty ihan vuosimallista riippumatta. Jossain on aaltopaffikääre, jossain villaa/asbestia ja uudemmissa sitten muoveja. Niissä PEX+suojaputkissa ( sininen/punainen) ei kyllä ole kuin ilmaa pexin ja väriputken välissä.
 

jmaja

Vakionaama
Kaikissa taloissa ne on jotenkin eristetty ihan vuosimallista riippumatta. Jossain on aaltopaffikääre, jossain villaa/asbestia ja uudemmissa sitten muoveja. Niissä PEX+suojaputkissa ( sininen/punainen) ei kyllä ole kuin ilmaa pexin ja väriputken välissä.
Energiatodistuksessa "eristetty" tarkoittaa vähintään 0,5D eristyspaksuutta ja "paremmin eristetty" 1,5D. Jos käytännössä koko matkan menee alapohjan eristeessä lienee sitten tuo paremmin eristetty.

Kääreet tuskin täyttävät tuota 0,5D-vaatimusta. Onhan monessa talossa putket pintavetona, alaslasketuissa katoissa jne. Ei kai niissä silloin välttämättä eristeitä ole?

Ilmahan on hyvä eriste, kun se ei pääse virtaamaan, mikä on aikalailla tilanne aaltoputki + PEXille.

Jakelun hyötysuhteet eristämätön 0,75, putkitettu 0,85, eristetty 0,89 ja paremmin 0,92. Kierrolla 0,96, mutta silloin lasketaan erikseen kiertohäviöt. Tuo siis kuvaa odottaessa hukkaan mennyttä lämmintä vettä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onhan monessa talossa putket pintavetona, alaslasketuissa katoissa jne. Ei kai niissä silloin välttämättä eristeitä ole?

On niissä - koska kylmävesiputketkin on pakko eristää kondenssin takia ainakin runko-osiltaan vaikka se kylppärin putki olisikin kromattu ja hieno..
 

jmaja

Vakionaama
On niissä - koska kylmävesiputketkin on pakko eristää kondenssin takia ainakin runko-osiltaan vaikka se kylppärin putki olisikin kromattu ja hieno..
Onko?
Kupari tai rautaputki rakenteessa varmasti on, jotta kondenssivesi ei tee tuhoja. Mutta ei noiden linkkien pintavetoja voi enää eristää ja koteloinneista puhutaan.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko?
Kupari tai rautaputki rakenteessa varmasti on, jotta kondenssivesi ei tee tuhoja. Mutta ei noiden linkkien pintavetoja voi enää eristää ja koteloinneista puhutaan.

Se haitariputki pitää vedet sisällään, mutta varsinkin mätäkuun aikaan paljaat kylmävesiputket lähinnä valuvat vettä, ei siinä muoviputki auta.
 

jmaja

Vakionaama
Totta, mutta aika paljon taitaa olla noita pinta-asennuksia remonteissa ja ei niistä kauniita tule eristettyinä. Tässäkään ei taideta eristää metriäkään. Osa kyllä menee putkessa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Soitin Pihlaan ja kysin ikkunoiden tekniset suoritusarvot... eipä näy U-arvolla juurikaan olevan vaikutusta E-lukuun.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt näitä lukuja pyöritellyt niin MLP + normi eristeet on aika pommin varma systeemi. Tekniikan uusii aina silloin tällöin mutta koriin tulee lämpöiset lattiat. Jäin miettiin tota tiivettyä niin senkään vaikutus ei juurikaan näy... ja kuinka tiiviin talostaa saa kun meillä esim höyrysulku on avattu saunan ja ulkoseinän kohdalta. Takan ehkä jättäisin tällä kokemuksella pois kun ei ole sitä karhuntaljaa mille vaimon vois kellistää.

@jmaja mitekäs muuten olet ratkaisut tämän "ohjelman" tallenuksen puutteen?
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Saahan sieltä pdf:nä ulos kolme eri printtiä. Kun on muutaman kerran tuon täytellyt, nopeasti ne sinne uudestaan syöttää. Selainkin muistaa arvot ja pdf:stä voi luntata.

Tiiveyskin riippuu paljon miten suurta eroa kokeilee. Kyllä tuolla n50 6 (pitää käyttää -76, jos ei mittaa) -> q50 2 muutos vaikuttaa jo. Ei niin MLP:llä hirveästi E-lukuun ja sähkönkulutukseen, mutta tehontarpeeseen. Tuossa vaikuttaa myös kerrosten lukumäärä. Korkealla talolla suurempi vaikutus.

Mulla n50 6 nyt laskurissa olevilla tiedoilla:
E-luku 73
Tilojen lämmityksen tehontarve 8,27 kW
Ostoenergia yhteensä 11438 kWh

q50 2:
E-luku 70
Tilojen lämmityksen tehontarve 7,52 kW
Ostoenergia yhteensä 10 886 kWh
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Saahan sieltä pdf:nä ulos kolme eri printtiä. Kun on muutaman kerran tuon täytellyt, nopeasti ne sinne uudestaan syöttää. Selainkin muistaa arvot ja pdf:stä voi luntata.

Tiiveyskin riippuu paljon miten suurta eroa kokeilee. Kyllä tuolla n50 6 (pitää käyttää -76, jos ei mittaa) -> q50 2 muutos vaikuttaa jo. Ei niin MLP:llä hirveästi E-lukuun ja sähkönkulutukseen, mutta tehontarpeeseen. Tuossa vaikuttaa myös kerrosten lukumäärä. Korkealla talolla suurempi vaikutus.

Mulla n50 6 nyt laskurissa olevilla tiedoilla:
E-luku 73
Tilojen lämmityksen tehontarve 8,27 kW
Ostoenergia yhteensä 11438 kWh

q50 2:
E-luku 70
Tilojen lämmityksen tehontarve 7,52 kW
Ostoenergia yhteensä 10 886 kWh

Miten tohon E-luku 73 oikein pääsee? Itsellä E-luku 104... laskin että ainut järkevä tapa puristaa merkitävästi alemmas on paneelit. Ostoenergia mulla on 9367 kWh
 

jmaja

Vakionaama
Miten tohon E-luku 73 oikein pääsee? Itsellä E-luku 104... laskin että ainut järkevä tapa puristaa merkitävästi alemmas on paneelit. Ostoenergia mulla on 9367 kWh
Siis onko tuo ostoenergia laskettu vai todellinen?

E-luku alenee koon mukana eli osa tulee kokoerosta (187 m2 lämmitetty nettoala). Mutta luulisi 2008 kämppä + MLP menevän alemmaksi. Paljonko sulla on lämmitetty nettoala? Ilmeisesti 108 m2? Silloin 1,2*9367/108=104.

Mihin se energia menee? Noissa on sama kulutus käyttövedellä eli neliötä kohti tulee siitä paljon suurempi sulla. Mitä sulla tasauslaskenta kertoo?

Mulla on tuossa E-luku 73 laskennassa
Rakenneosat 161 W/K
Ilmavuodot 26 W/K
IV 19 W/K
Yhteensä 206 W/K
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Siis onko tuo ostoenergia laskettu vai todellinen?

E-luku alenee koon mukana eli osa tulee kokoerosta (187 m2 lämmitetty nettoala). Mutta luulisi 2008 kämppä + MLP menevän alemmaksi. Paljonko sulla on lämmitetty nettoala? Ilmeisesti 108 m2? Silloin 1,2*9367/108=104.

Mihin se energia menee? Noissa on sama kulutus käyttövedellä eli neliötä kohti tulee siitä paljon suurempi sulla. Mitä sulla tasauslaskenta kertoo?

Mulla on tuossa E-luku 73 laskennassa
Rakenneosat 161 W/K
Ilmavuodot 26 W/K
IV 19 W/K
Yhteensä 206 W/K

Ostoenergia ohjelmasta, lämmitetty nettoala 155m2 (sisäinen ala, vähenettynä kantavat rakenteet eli hormi ja takka.

EDIT: öö, toi 103 olikin vuoden 2013 E-luku ja vuoden 2018 luvuilla tulee E-luvuksi 71 :prkl:
tasuslakelma-mlp.jpg
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Mikä on vuoden -13 ja -18 e-lukujen ero... prosentuaalisesti ero on mielestäni, n. 30%.
Ei nyt hirveästi enää kiinnosta mikä oli 2013. Oleellinen ero on ainakin sähkön kerroin, joka oli 1,7 nykyisen 1,2:n sijaan. Sinänsä erikoista, että tuo mun laskelma on helposti A:ssa 2018, mutta B 2013. Yleensähän vaatimukset vain kiristyy. Toisaalta en ole lainkaan perehtynyt 2013 ohjeisiin, eli voi hyvin olla, että jotkut syötetyt tiedotkin pitäisi muuttaa.

Kokeilin vain vaihtaa 2018-2013 ja luku hyppäsi 73-108. Kerroinmuutoksella olisi tullut 103. Käyttövedessä ja sähkölaitteissa oli selkeä muutos ylös ja tilojen lämmityksessä pieni alas. Käyttövesi näytti selittyvän sillä, että 2018 annetaan alempi kulutus, jos on vakiopaineventtiili.

Poistamalla vakiopaineventtiili 2018 luvusta tuli 75 ja kerroinmuutos tuottaisi 106. Aika pienet ovat siis muut erot.
 
Ylös Bottom