Enervent Pingvin XL

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Samaa systeemiä funtsin, vain kenno puuttuu.

Eikai kaivolitku umpeen hevin jäädy kun pumppu sitä liikuttaa. Oma liuos sohjoontuu -15 asteessa mutta ei muutu kylmemmässäkään kovaksi jääksi. Paljonko tuo käy kaivon päälle?
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Paljonko tuo käy kaivon päälle?
Ohjauksessa pitäisi ottaa se huomioon että ei lämmitetä tuloilmaa liikaa jolloin iv-koneen talteenottama teho laskee. Mitä kylmempää ilmaa otetaan sisään niin sen enemmän poistoilmasta kuitenkin revitään energiaa talteen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Ohjauksessa pitäisi ottaa se huomioon että ei lämmitetä tuloilmaa liikaa jolloin iv-koneen talteenottama teho laskee. Mitä kylmempää ilmaa otetaan sisään niin sen enemmän poistoilmasta kuitenkin revitään energiaa talteen.
Tämä on minulle kristallinkirkas asia.
Mutta paljonko se viilentää kaivoa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Pyöriväkennoisen lto-laitteen tapauksessa asialla ei useimmiten ole suurta merkitystä, mutta venytetyn kuution jäätymisen voisi välttää sillä, että muuttelee pumpun tehoa. Yleensä pumppu voisi pyöriä niin, että palaava neste pysyy yli luokkaa -10 asteessa, mutta vaikkapa kerran puolessa tunnissa pumppua ajettaisiin muutama minuutti täysillä, jolloin riittävän tehokas kenno sulattaa mahdollisen alkavan jäätymisen (poistoilman avustamana).

Propellihattumaisempi ratkaisu olisi yhdistää pumpun tehostus koneen sulatusohjaukseen (jolloin perussulatuksen voisi ehkä kytkeä pois käytöstä).
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Mutta paljonko se viilentää kaivoa?
Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa kertyvä kuormitus on noin puolet tuloilman lämmityksen vaatimasta energiamäärästä (siis lähtien oletuksista, että kaivon lämpötila on ulkoilman keskimääräinen lämpötila ja lto-laitteen talteenottohyötysuhde on 100%). Puolet tuloilman lämmityksestä siis otettaisiin maasta ja loput tulisivat lto-laitteesta. Käytännössä vähän vähemmän, koska kaivon lämpötila on ilman keskilämpötilaa hiukan korkeampi, kesällä palautuu hiukan energiaa talteenkin ja lto-laitteen talteenottohyötysuhde on alle 100%.

Sille ei voi mitään, että kovalla pakkasella tehoa voi kulua enemmänkin kuin puolet tuloilman vaaditusta lämmitystehosta. Laskeskelin, että jos taloon tulee 200m3 tuloilmaa tunnissa, ulkoilman lämpötila on -30 ja kaivon litkun lämpötila +5oC, jatkuva tuloilman esilämmitys voisi pahimmillaan vaatia n. 2,7kW lisätehoa (lto-laitteen talteenottaman lämpömäärän vähentymisenä, olettaen siis kennon kykenevän lämmittämään raitisilman +5oC asteeseen ja lto-laitteen talteenottohyötysuhteeksi 100%).

Voisihan nuo tietysti laskea myös realistisilla hyötysuhteilla ... mutta mielestäni lämmitystä kannattaisi silti käyttää vain tarpeeseen (jäätymisongelmien tai sähköisen jälkilämmityksen välttäminen sekä kesällä tietenkin tuloilman kuivaus).
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Voisihan nuo tietysti laskea myös realistisilla hyötysuhteilla ... mutta mielestäni lämmitystä kannattaisi silti käyttää vain tarpeeseen (jäätymisongelmien tai sähköisen jälkilämmityksen välttäminen sekä kesällä tietenkin tuloilman kuivaus).
Eikö asiaa voi hahmotella näin käyttäen enerventin laskinta jolla saa selville energiatarpeet eri tilanteissa?
Tuloilman lämmitys vastuksella, tuloilman lämpötila 16 astetta. -> Jälkilämmitysvastuksen tarve/energiavaje 59kWh -> vajaa 9€. Jos tuloilman lämpötilaksi laittaa 18 astetta niin tällöin jälkilämmitystarve on 340kWh. Lämmityskaudella tuo huonelämpötilan sekä tuloilman välinen ero kurotaan kiinni sitten mlp:n copilla, oli se sitten 3, 4 tai 5. Jokatapauksessa töpselistä otettava energiamäärä on huomattavasti pienempi kuin mitä äkkiseltään voisi ajatella.


Jos tuloilmaa lämmitetään tarpeettomasti(pyöritetään liuosta esim talvi läpeensä) niin se johtaa automaattisesti ilmanvaihdon hyötysuhteen heikkenemiseen? -> enemmän energiaa pukataan harakoille -> kaivoa kuormitetaan enemmän? Lisäksi tietysti kaivon ylimääräinen kurittaminen syö taas mlp:n hyötysuhdetta.

Itse ilmanvaihtokonehan toimii loistavalla hyötysuhteella ajatellen sitä että mitä se kuluttaa vain kennon pyörittämiseen verrattuna siihen millaisen energiamäärän se siirtää. Puhaltimiahan tarvii jokatapauksessa käyttää että ilma vaihtuu, otettiin lämpöä talteen tai ei. Toki kenno hiukan lisää vastusta rööreihin. Esimerkin tapauksessa poistoilmasta talteenotettu lämpöenergia 16 asteen tuloilman lämpötilalla on 9 710 kWh. Jos ajatelleen että puhatimien tehosta puolet menisi kennon virtausvastuksen voittamiseen niin noin 250kWh panostuksella saadaan 38 kertainen määrä energiaa takaisin. Eikö se jotakuinkin noin mene?

Boldaamillasi asiolla tarkoittanet varmaan juurikin pyöriväkennoisen tapauksessa jäätymisen estoa(mulla ei ole koneessa edes käytössä eikä sitä ole tarvittu) sekä tuota 9€ kustannusta joka vastuksen käytöstä syntyy? Ja "käyttää vain tarpeeseen" sitä että liuos kiertää kennossa.

Lisäksi tietysti käyttöön voisi tulla myös tuloilman kuivain/haalennus/viilennys tai miksi sitä kukakin kutsuukaan mutta tällöin taisi tulla taas tuloilmaputkien kondenssieristys kyseeseen.

Jostain syystä mun on hankala saada tätä yhtälöä oikein järkeväksi omaan pääkoppaan muuten kuin viilennyksen tarpeella.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Esilämmitys mietityttää...
Eikö asiaa voi hahmotella näin käyttäen enerventin laskinta jolla saa selville energiatarpeet eri tilanteissa?
Tuloilman lämmitys vastuksella, tuloilman lämpötila 16 astetta. -> Jälkilämmitysvastuksen tarve/energiavaje 59kWh -> vajaa 9€. Jos tuloilman lämpötilaksi laittaa 18 astetta niin tällöin jälkilämmitystarve on 340kWh. Lämmityskaudella tuo huonelämpötilan sekä tuloilman välinen ero kurotaan kiinni sitten mlp:n copilla, oli se sitten 3, 4 tai 5. Jokatapauksessa töpselistä otettava energiamäärä on huomattavasti pienempi kuin mitä äkkiseltään voisi ajatella.

Jos tuloilmaa lämmitetään tarpeettomasti(pyöritetään liuosta esim talvi läpeensä) niin se johtaa automaattisesti ilmanvaihdon hyötysuhteen heikkenemiseen? -> enemmän energiaa pukataan harakoille -> kaivoa kuormitetaan enemmän? Lisäksi tietysti kaivon ylimääräinen kurittaminen syö taas mlp:n hyötysuhdetta.
Vaikka hyötysuhde keikkenee niin lämmitystarve pienenee koska sisään tulee lämpimämpää ilmaa. Mutta onko etulämmitys jäätymisraikin arvoinen. Kovilla pakkasilla mukavuushyöty olisi suurin mutta mitä enemmän tätä miettii niin sitä enemmän alkaa arveluttamaan.

Voishan viilennyksen tehdä niin että rajoittaa tuloilman esim 18C asteeseen...

Myös erillinen lämmönvaihdin hiipii ajatuksiin.

Samaa systeemiä funtsin, vain kenno puuttuu.

Eikai kaivolitku umpeen hevin jäädy kun pumppu sitä liikuttaa. Oma liuos sohjoontuu -15 asteessa mutta ei muutu kylmemmässäkään kovaksi jääksi. Paljonko tuo käy kaivon päälle?
Mitäs sinä fundeeraat esilämmityksestä? Mikä LTO sinulla on tällähetkellä?
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Mitäs sinä fundeeraat esilämmityksestä? Mikä LTO sinulla on tällähetkellä?
hyvin toimiva roottori.

Olen vähän hämilläni esilämmityksen kanssa kun en tiedä kannattaako keruunestettä kierrättää 24/7.
Jäätymistä en pelkää, ei se mitään hajota.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
hyvin toimiva roottori.

Olen vähän hämilläni esilämmityksen kanssa kun en tiedä kannattaako keruunestettä kierrättää 24/7.
Jäätymistä en pelkää, ei se mitään hajota.
Kuinka kylmäksi sulla menee tuloilma, minimissään? Onko mitään käsitystä mikä olisi roottorille optimiulkolämpötila jos tuloilmaa esilämmittää...
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Boldaamillasi asiolla tarkoittanet varmaan juurikin pyöriväkennoisen tapauksessa jäätymisen estoa(mulla ei ole koneessa edes käytössä eikä sitä ole tarvittu) sekä tuota 9€ kustannusta joka vastuksen käytöstä syntyy? Ja "käyttää vain tarpeeseen" sitä että liuos kiertää kennossa.

Lisäksi tietysti käyttöön voisi tulla myös tuloilman kuivain/haalennus/viilennys tai miksi sitä kukakin kutsuukaan mutta tällöin taisi tulla taas tuloilmaputkien kondenssieristys kyseeseen.
Jäätymisen estolla tarpeen viittaan ennen muuta venytettyjen kennojen mahdollisiin ongelmiin: Noissahan sulatetaan johtamalla raitisilma ohi kennosta, jolloin totta vieköön olisi järkevämpi sulattaa esilämmittämällä tuloilmaa samalla. Joissakin pyöriväkennoisten malleissa on joillakin käyttäjillä joissakin tilanteissa ollut kirjoitetun perusteella ongelmia mm. poistopuhaltimen sun muun jäätymisessä, ja jos syynä ei ole vika vaan "ominaisuus", ajoittainen esilämmitys voisi auttaa myös tässä. Myös esilämmityksen käyttö sähköisen jälkilämmityksen välttämiseen liittyy lähinnä näihin tilanteisiin.

Kosteuden poistaminen tuloilmasta ei vaadi ainakaan erityisen hyvää tulokanaviston eristämistä, jos lämmöntalteenotto pidetään päällä koko kesän. Ajatus on siis, että mahdollinen jäähdytys hoidetaan muulla tavoin. Kosteuden poisto on loppukesästä ainakin vesistöjen lähellä tarpeen jatkuvasti, jäähdytystä ei välttämättä tarvitse, jos auringonsuojaus on hoidettu tehokkaasti. Kun lto on päällä, tuloilma lämpenee lähes sisäilman lämpötilaan, eikä merkittävää kondensioriskiä synny kanavien ulkoseiniin. Tilannehan on aika vastaava kuin rakennuksen höyrysulun kohdalla, eli käytännössä kondensiota ei tapahdu, ellei sisäilmaa jäähdytetä muulla menetelmällä aivan tolkuttomasti kellareille ominaisiin lämpötiloihin.

Lisätään vielä, että jäteilmakanavan eristyksen päälle voisi olla fiksua lisätä höyrysulku, eli jäteilmakanava pitäisi tehdä samaan tyyliin kuin pilpillä, jos etujäähdytystä käyttää kosteudenpoistoon.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Kuinka kylmäksi sulla menee tuloilma, minimissään? Onko mitään käsitystä mikä olisi roottorille optimiulkolämpötila jos tuloilmaa esilämmittää...
En ole seurannut tuloilman lämpöä vuosiin. Minun koneessa on 16 astetta minimi, vastus tulee silloin portaittain mukaan 63 watin portaissa. Pitäisi ottaa vastuksen johto irti jottei tuo tapahdu. Harvoin kone käyttää vastusta.
En tiedä mikä olisi hyvä esilämmitysmäärä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Tässä jonkinsortin tutkimus, puolivillainen mutta kyllä tosta jotakin irtoaa.


Ulkolämpötila -20C ja jäteilma -6C. Liuoksen lämmöt vastaavasti 5/3C. Maapiiristä irtoaa 788W.
Talo G tiedot:
IV-kone ja malli: Enervent Pandion eco EDE
IV-teho mittaushetkellä: 50%
Huoneistoala: 150 m2
Putkiston sijainti ja pituus: Talon alla 200jm PEH 40, noin 2m mp:sta
Putkiston ympäristö: Märkä siltti
Järjestelmän käyttöikä: 2 vuotta
Maapiiriliuos: 50/50 etanoli/vesi
Patteri: VEAB CWK 200-3-2.5
Pumppu: Grundfos Alpha 2 25-60 180

IV-tuloilma.jpg
IV-tuloilma-kappyra.jpg
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Voisi myös miettiä ratkaisuja, joissa maalitkukennoa käyttäisi korvausilman lämmittämiseen (liesituuletin ja mahdolliset tulisiat kuten saunan kiuas). Jäätymisongelmista kärsivän aiheuttavan pyöriväkennoisenkin voi saada hallintaan, kun säätää ilmanvaihtoa poistopainotteiseksi, jolloin osa korvausilmasta täytyy lämmittää muulla tavoin. Maaliuoksella lämmitetty kennon sopii oikein mainiosti tuohon tehtävään.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
En ole seurannut tuloilman lämpöä vuosiin. Minun koneessa on 16 astetta minimi, vastus tulee silloin portaittain mukaan 63 watin portaissa. Pitäisi ottaa vastuksen johto irti jottei tuo tapahdu. Harvoin kone käyttää vastusta.
En tiedä mikä olisi hyvä esilämmitysmäärä.
Omien kokemuksien mukaan vastus on päällä todella harvoin. Tuloilman lämpötilana mielestäni kannattaa pitää niin pientä kuin mahdollista ilman että siitä seuraa mitään haittaa (vedon tunnetta). Tällöin määlämpöpumppu lämmittää lopulta ilman siihen lämpötilaan mitä pyydetään vastuksen sijasta.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Jäätymisen estolla tarpeen viittaan ennen muuta venytettyjen kennojen mahdollisiin ongelmiin: Noissahan sulatetaan johtamalla raitisilma ohi kennosta, jolloin totta vieköön olisi järkevämpi sulattaa esilämmittämällä tuloilmaa samalla. Joissakin pyöriväkennoisten malleissa on joillakin käyttäjillä joissakin tilanteissa ollut kirjoitetun perusteella ongelmia mm. poistopuhaltimen sun muun jäätymisessä, ja jos syynä ei ole vika vaan "ominaisuus", ajoittainen esilämmitys voisi auttaa myös tässä. Myös esilämmityksen käyttö sähköisen jälkilämmityksen välttämiseen liittyy lähinnä näihin tilanteisiin.

Kosteuden poistaminen tuloilmasta ei vaadi ainakaan erityisen hyvää tulokanaviston eristämistä, jos lämmöntalteenotto pidetään päällä koko kesän. Ajatus on siis, että mahdollinen jäähdytys hoidetaan muulla tavoin. Kosteuden poisto on loppukesästä ainakin vesistöjen lähellä tarpeen jatkuvasti, jäähdytystä ei välttämättä tarvitse, jos auringonsuojaus on hoidettu tehokkaasti. Kun lto on päällä, tuloilma lämpenee lähes sisäilman lämpötilaan, eikä merkittävää kondensioriskiä synny kanavien ulkoseiniin. Tilannehan on aika vastaava kuin rakennuksen höyrysulun kohdalla, eli käytännössä kondensiota ei tapahdu, ellei sisäilmaa jäähdytetä muulla menetelmällä aivan tolkuttomasti kellareille ominaisiin lämpötiloihin.

Lisätään vielä, että jäteilmakanavan eristyksen päälle voisi olla fiksua lisätä höyrysulku, eli jäteilmakanava pitäisi tehdä samaan tyyliin kuin pilpillä, jos etujäähdytystä käyttää kosteudenpoistoon.
Jos jäteilmaa ei saada maapiirillä plussalle niin auttaako jo jäätyneisiin puhaltimiinkaan tai lähinnä puhaltimien läheisyyteen kertyneeseen kuuraan? Tässä konemallissa ei tuo ole mielestäni ongelma jos neljän vuoden aikana tuosta on ollut kerran haittaa. Tuloilmaräppänäkin kun on jäätynyt useasti sen sijaan. Tällä toki ei ole mitään tekemistä itse ilmanvaihtokonemerkin kanssa vaan enemmänkin säätilasta.

Itse ilmanvaihtokonevalmistajilla on yleensä jos jonkinlaista versiota koneistaan saatavilla. Katsoin enerventin valikoiman ja siellä ei ole ainuttakaan konetta joka olisi esilämmityksillä (pl pinion esi ja jälkilämmityksellä). Onko tällöin todettu että tällä ominaisuudella ei ole saavutettavissa juurikään hyötyjä jolloin sellaista konetta ei edes valmisteta. Veny ja kuutiokoneiden kanssa on kiistaton etu lienee se että jälkilämmitystarve laskee varmasti sekä sulatuksista päästäneen eroon kokonaan.

Jäähdytyksen kanssa itsellä kävi ajatushäirö, toki jos tuloilma jäähdytetään jo ennen kennoa ja lto kennossa lämmitetään uudestaan niin tällöin ei tietysti kondenssi riskiä ole. Tämä lieneekin sitten lähinnä kosteudenpoistoa kuten mainitsitkin eikä viilennystä.

Vastaavasti jos patteri on vasta koneen jälkeen niin tällöin tuo kylmä ilma puhalletaan suoraan kanaviin ja kondenssiriski tulee.

Taannoin mlp foorumilla oli xargo nimimerkillä kirjoittava hlö joka oli laittanut patterin jäteilmakanavaan. Tarkoituksena siis lämmittää viileänä käyvää kaivoa. Muistelisin että tuo onnistui hyvin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Jos jäteilmaa ei saada maapiirillä plussalle niin auttaako jo jäätyneisiin puhaltimiinkaan tai lähinnä puhaltimien läheisyyteen kertyneeseen kuuraan?
Jo on huono tuloilmakenno (siitähän tästä on koko ajan puhuttu), jollei jäteilmaa saada plussalle (siis tuohan on sisältä poistettua ja kennolla lämmitetyn raitisilman jäähdyttämää). Sitä paitsi, vähäinenkin lämmitys edes muutamalla asteella parantaa jo tilannetta, jos jäteilman lämpötila nousee. Samallahan suhteellinen kosteus laskee ja jää sekä kuura lähtevät hiljalleen sublimoitumalla vähenemään jo melko pienellä suhteellisen kosteuden alenemisella. Roottori myös haihduttaa kosteutta paremmin takaisin tuloilmaan, kun raitisilman lämpötila nousee (edellistä selvemminkin).

PS. Itse en pidä ollenkaan ihmeellisenä, ettei valmistaja tarjoa etulämmityskennoa pyöriväkennoiseen. Lämmityksen osaltahan käsiteltiin koneeseen liittyvän ongelman korjaamista. Jos tuohon puoleen olisi tarjolla ratkaisu, valmistajahan samalla myöntäisi, että moista tarvitaan.

Kosteudenpoistokenno taas ei sovi erityisen hyvin juuri pyöriväkennoiseen integroituna, koska laitteitahan on tarjottu aikaisemmin asennettavaksi ilman viemäröintiä. Kosteudenpoistokenno taas vaatii absoluuttisen ehdottomasti viemäröinnin ja on varsin perusteltua etsiä sille jokin muu paikka kuin koneen yhteyteen. Kunnollinen kenno on myös aika suurikokoinen ja sille voi olla vaikea löytää sopivaa sijaintipaikkaa suodattimen, tulopuhaltimen ja kennon läheisyydestä. Venytettyihin kuutioihin integroitujen kennojen mitoituksessa on tyypillisesti pihistelty (sillä tuossa tapauksessa jäätymisesto onnistuu vaatimattomammallakin suorituskyvyllä).
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Jo on huono tuloilmakenno (siitähän tästä on koko ajan puhuttu), jollei jäteilmaa saada plussalle (siis tuohan on sisältä poistettua ja kennolla lämmitetyn raitisilman jäähdyttämää). Sitä paitsi, vähäinenkin lämmitys edes muutamalla asteella parantaa jo tilannetta, jos jäteilman lämpötila nousee.
Tottahan tuo, ajatus ei nyt näytä oikein kulkevan järkevällä tavalla... o_O
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Mitenkäs kiertovesipumppu... Alpha löytys nurkista mutta tossa lukee että nesteen lämpötila korkeintaan +2C.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Minä en välittäisi tuosta +2 tuon taivaallista. Laita se kaivosta tulevaan liemeen niin ei ainakaan lämpö paljon alitu ja eristät armafleksillä ympäri niin ei hikoile.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Korkeintaan kannattaisi katsoa, onko käyttö jäähdytyspiireissä suorastaan kielletty (ja jos noin on, ei ehkä ole hyvä valinta). Jäähdytykseen soveltuvien pumppujen sähköosien täytyy olla rungosta joten kuten lämpöeristettyjä ja välissä jonkinlainen ilmarako sekä reikä, josta mahdollinen kondenssi pääsee valumaan ulos vaurioittamasta sähköpiirejä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Riitäsköhän tämmöinen Wilo

Tietolehti
Hydrauliset tiedot
  • Virtaama maks. 3.5 m³/h
  • Nostokorkeus maks. 6.00 m
  • Energiatehokkuusindeksi (EEI) 0.20
Tuotetiedot
  • Suurin sallittu käyttöpaine 10 bar
  • Maks. ympäristölämpötila 40 °C
  • Ympäristölämpötila min. -10 °C
  • Aineen maks. lämpötila 95 °C
  • Aineen min. lämpötila -10 °C
Moottorin tiedot
  • Verkkoliitäntä 1~230 V ±10%, 50/60 Hz
  • Virran tulo P1 maks. 40 W
  • Tehon kulutus (min) 4 W
  • Kierrosluku maks. 4200 rpm
  • Kierrosluku min. 800 rpm
  • Eristysluokka F
  • Kotelointiluokka IPX2D
Asennusmitat
  • Painepuolella putkiliitäntä G 1½
  • Imupuolella putkiliitäntä G 1½
  • Asennuspituus 130 mm
Materiaalit
  • Laakerin materiaali Total carbon
  • Juoksupyörä PP-GF40
  • Pumpun pesä 5.1300, EN-GJL-200
  • Akseli 1.4122, X39CrMo17-1
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Nouseeko espejot sun kaivosta alle +2? Jos ei niin en lähtis pumppua ostamaan, enkä kyllä muutenkaan.

Nyt kun lämmityskausi on ohi minulla tulee kaivosta n 7 asteinen litku 15-20 minuuttia, niben näytöllä se on yli 7. Sininen viiva kuvassa.

Miten liuoksen lämmön sitten käy kun jäähdytän kaivolla koko kesän, onko se kohta yli 10 asteista ja jäähdytysteho loppuu?

#fraatti lämpeneekö sinun kaivo kun olet kesän jäähdyttänyt?
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Miten liuoksen lämmön sitten käy kun jäähdytän kaivolla koko kesän, onko se kohta yli 10 asteista ja jäähdytysteho loppuu?

#fraatti lämpeneekö sinun kaivo kun olet kesän jäähdyttänyt?
Netistä olen lukenut tapauksia että jotkut olisivat saaneet kaivon niin lämpöiseksi että sillä ei olisi enää saanut jäähdytettyä. Hiukan tosin epäilen tätä tai sitten jäähdytystarve on poikkeuksellisen suuri. Luulisin että tälläinen tilanne olisi helpoiten mahdollista jossain passiivitalossa jossa on pieni lämmitysterve sekä matala kaivo mutta jäähdytystarve voisi olla suuri.
Kaverilla oli hiukan samaa oiretta mutta hänellä oli kesällä kertynyt ilmaa konvektoriin. Epäilen että se saattoi johtua siitä että kaasut erkaantuvat kun liuos lämpenee. Ilmaamalla homma oli taas ok.

Sehän on selvää että kaivon ja liuoksen väliin muodostuu jonkinmoinen lämpötilaero joka riippunee tuotavasta tehosta sekä kaivon syvyydestä. Jos talvella kaivosta voidaan ottaa (esim 200m 8kW teholla) jatkuvasti energiaa ja liuoksen lämpötila putoaa muutamia asteita niin miksi kesällä sinne ei voisi laittaa muutaman kilowatin teholla lämpöä? Samalla tavallahan TRT-testi tehdään missä testataan kaivon lämmöntuotto.

Tässä viimekesältä koko viikon yksittäiset kylmimmät liuoksen lämpötila käyntijakson ajalta sekä lähtevän että tulevan liuksen osalta. HP1 kohdassa näkyy paljonko MLP on käynyt ko. viikolla. Ja tosiaan itse en ole jäähdytellyt kuin tuohon 21/22 asteeseen muistaakseni. En ole yrittänyt muuttaa asuntoa jääkaapiksi. En osaa sanoa lämmittääkö tuollainen patteri enemmän kaivoa kuin konvektori jos se jauhaa jatkuvasti.


Kovin suurta buustia tuosta ei tule hyötysuhteeseen.


Täällä oli myös jotain keskustelua aiheesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8199.msg109727#msg109727
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Itsellä kaivon kuormittamaton lämpötila näin keväisin on siinä +9 asteen paikkeilla. Viime talvena tuo putosi pahimmillaan jonnekin +7 asteen tienoille (vain tuloilmaa, portaita ja yhtä sulamisvettä imevää kulkutielle viettävää kumpareen reunaa lämmitetään). Edellisenä vuonna lämpötila saattoi käydä tammikuussa hiukan alempanakin, mutta mittausjärjestely oli silloin vielä aika epämääräinen.

Viime kesä oli ennätyskuuma ja suurin lämpötila, mitä näin liuoksessa, oli elokuun alkupuolella luokkaa 13...14 astetta. Tuo jäähdytti vielä aivan hyvin (siis tehoa oli riittävästi, enkä käynnistänyt ilppejä, jollaisia on vielä kaksi varalla). Kun helteet hellittivät, lämpötila putosi nopeasti 10 asteen alapuolelle.

Eli tuollainen nesteen lämpötilan muutos on tehoperustainen: totta kai lämpövastus rajoittaa lämmön siirtymää maasta tai maahan. Espejotin ja Pökön kaivot on sen verran syviä, ettei niitä jäähdyttämällä saa millään liian lämpimiksi. Jos kaivon teho riittää lämmitykseen (kaivon jäätymättä), se riittää jäähdytykseenkin. Mitoituksessa kannattaa tietenkin olla konservatiivinen ja lähteä siitä, että suurimman jäähdytystarpeen aikana kaivosta tulevan liuoksen lämpötila nousee yli 10 asteen.

Itse olen sitä mieltä, että runsas 10 astetta on aivan riittävän kylmää jäähdytykseen, vaikka kosteudensieppauskyky on vastaavasti heikompi. Tuolla saa silti periaatteessa alennetuksi normaalin huoneilman suhteellisen kosteuden alle 50% helleoloissa (jolloin sisäilmaa tuskin toivookaan alle 25 asteeseen ehkä makuuhuoneita lukuunottamatta). Jäähdytysmielessä suurempi ja vähemmän kylmä ilmavirta on yleensä miellyttävämpi kuin äärimmäisen kylmä, mutta vähäisempi virtaus.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Nouseeko espejot sun kaivosta alle +2? Jos ei niin en lähtis pumppua ostamaan, enkä kyllä muutenkaan.

Nyt kun lämmityskausi on ohi minulla tulee kaivosta n 7 asteinen litku 15-20 minuuttia, niben näytöllä se on yli 7. Sininen viiva kuvassa.

Miten liuoksen lämmön sitten käy kun jäähdytän kaivolla koko kesän, onko se kohta yli 10 asteista ja jäähdytysteho loppuu?

#fraatti lämpeneekö sinun kaivo kun olet kesän jäähdyttänyt?
Olen oikeastaan huolissani etulämmityksestä talvella... ja siihen ajattelin varautua. Eli silloin voi palata -2C nestettä. En nyt ole sata varma miten IV patterin sijoitan... vai sijoitanko useamman lähelle raitisilmaventtiilejä :p en millään jaksais lähteä villoja purkamaan ja eristämään uusiksi. Eikä toi konevtorikaan houkuttele, ilpin korvike. Jos ton etulämmityksen laittaa niin jäteilman vois sitoa jäteilman lämpötilaan, tavoiteeksi vaikka joku -10C. Ja venttiili oletusarvoisesti auki vaikka 10% tms estämään jäätyminen.

Oliko sulla jotakin ajatusta etulämmityksestä tms?

Onko sulla yksisuuntaventiili jäähdytyksen paluussa?

EDIT: sanavirheitä korjattu
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
221
Ei sen kummempia ajatuksia, mutta patterit vaatii kondenssiviemäröinnin ja se rajaa hieman asennuspaikkoja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Olen oikeastaan huolissani etulämmityksestä talvella... ja siihen ajattelin varautua. Eli silloin voi palata -2C nestettä. En nyt ole sata varma miten IV patterin sijoitan
Pumpusta sinänsä en olisi talvella huolissani, jos etyylialkoholiliuos on sallittu. Tuo +2 on varmaan ajateltu vettä varten. Speksaus jäähdytyssovelluksiin taas on oma melko riippumaton aiheensa (ja liittyy siis kondensiovaaraan sähköosille).

Kennon sijoituspaikka riippuu ihan siitä, mitä halutaan tehdä. Jos halutaan jäähdyttää, puhallusaukon luo asettu kenno on tehokkaampi kuin kauempana oleva eikä kanavaa ainakaan tarvitse eristää. Vielä tehokkaampi olisi induktiojäähdytyspalkin tyylinen rakenne, joka vetää kiertoilmaa huoneesta tuloilman voimalla (jäähdytyspalkkejahan ei sitten tyypillisesti ole varustettu kondensoivaan käyttöön). Puhallinkonvektori on vielä tehokkaampi.

Kuivatuksen kannalta taas esijäähdytyskenno raitisilmapuolelle on tehokkain (eikä edes juuri jäähdytä, vaan vain kuivattaa, jos lto pidetään päällä eikä vaadi kanavien lisäeristämistä, jos voidaan luottaa, että lto ei putoa päältä pitkiksi ajoiksi esijäähdytyksen toimiessa).

Jos hyvän ratkaisun haluaa, niin kenno raitisilmapuolelle kuivattamaan kesällä ja vähentämään jälkilämmityksen tarvetta talvella (ja ehkä avustamaan joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa, kun syystä tai toisesta tuloilmavirtaus on suurempi kuin poistoilmavirtaus, esimerkkinä liesituulettimen tai tulisijan käyttö, joista saattaa seurata jäätymisongelmia). Jäähdytys kannattaa ratkaista muulla tavoin (ilppi, puhallinkonvektori maaliuoksella, jäähdytyspalkit tai jäähdytyskatto tai ehkä lattiaviilennys kondension estävällä säädöllä; viimemainitut kondensoimattomat ratkaisut ovat äänettömiä, mutta vaativat suuret lämmönkeräysalat ja tuekseen kosteudenpoiston esim. juuri esijäähdytyskennolla).
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
VEAB 250 CWK olisi ruotsissa 5300SEK kotiin toimitettuna... taidan tarttua siihen jos ei mitään muuta ilmaannu lähiaikoina.

edit: HAH HAHA tilasin vääränlaisen toimilaitteen ja venttiilin. Virheet on tehokkain tapa oppia :prkl:
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Mikä ero on change-over ja sekoitusventiilillä... tää menee nyt mun osaamisen yli että haparoiden edetään. Tuli nimitäin tilattua säätöventiili jossa kaksi tuloa ja yksi meno kun olin ajatellun toisin päin. Mutta ongelmahan ratkeaa laittamalla ventiili paluupuolelle. Vai? Edit: kyllä, VEAB:in ohjeissa säätäventiili on laitettu nimenomaan paluulle.
sekoitusventiili.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Mietin pitkään että mikä mättää kunnes keksin sen... tämä kuva jonka olen oletettavsti nähnyt joskus.... siinä on kolmitieventiili on piiretty väärin päin. Valkonen kolmio on lähtöyhde ja mustat on tuloyhteet. "Osittaiset virtaamaat voidaan merkitä mustaamalla" sanoo LVI-mierkkien selityksissä, Lisäksi ventiilit on piirtetty tulopuolelle vaikka Onnisen 'ohjeissa' sanotaan "Kaikki tässä käsitellyt venttiilityypit asennetaan piirin paluupuolelle." Belimo ilmaisee asian näin "The 3-way characterised control valve may not be used as a diverting valve". Toki noi Tecnibelin ventiilt on erilaisia, niissä mm. sisään rakenettu ohivirtausyhde.


virhe-kuvassa.jpg
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Mietin pitkään että mikä mättää kunnes keksin sen... tämä kuva jonka olen oletettavsti nähnyt joskus.... siinä on kolmitieventiili on piiretty väärin päin.
Yhtä ihmeellistä on omasta mielestäni, että tuossa on kytketty rinnakkain kaksi konvektoria niin, että kolmitieventtiili "oikosulkee" virtauksen, kun konvektorin ei haluta jäähdyttävän. Tokihan kaksitieventtiili kuristaa virtausta ja nostaa painetta sulkeutuessaan rinnankytkennässä, mutta vielä hullumpaa on mielestäni, että konvektorin sulkeminen vähentää ronskisti painetta myös toiselta. Ainoastaan silloin tuo voisi olla perusteltua, kun konvektorikohtaiset putkisegmentit ovat äärimmäisen pitkiä ja voittavat sen takia konvektorin sisäisen painehäviön. Se, mitä tuolla ehkä tavoitellaan, toteutuisi vähemmin energiahäviöin, kun hommataan taajuusmuuttajapumppu (onko enää muita?) ja ajetaan sitä normaaleilla nykyaikaisilla säätömoodeilla.

Kolmitieventtiili on sopiva kaluste usean konvektorin yksiputkikytkentöihin, mutta tuohon sitten tarvittaisiin pumppu, jota säädetään vakiovirtaperiaatteella (noita saanee sitten hakea pumppujen suuremmasta kokoluokasta).
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Mikä ero on change-over ja sekoitusventtiilillä... tää menee nyt mun osaamisen yli että haparoiden edetään. Tuli nimitäin tilattua säätöventiili jossa kaksi tuloa ja yksi meno kun olin ajatellun toisin päin. Mutta ongelmahan ratkeaa laittamalla ventiili paluupuolelle. Vai? Edit: kyllä, VEAB:in ohjeissa säätäventiili on laitettu nimenomaan paluulle.
Itse itseleni vastaten "...change-over ball valves are, according to DIN 2429, components which are used to divert a pressure flow".
Mikä tässä on aiheuttanut sekaanusta on LVI merkintöjen sekava käyttö... Ohje "Osittaiset virtaamaat voidaan merkitä mustaamalla" ei näytä pitävän paikansa vaan merkintöjä käytetään miten sattuuu. Vai onko sittenkin niin että kuvista ei selviä sitä onko kyseessä säätöventiili vai change-over-ventiili jos virtaussuuntaa ei ole merkitty.

Muualta luettua:
Mixing valves are more commonly used in the HVAC field. Mixing valves make good modulating valves although they can be used like two-position valves, taking the full flow from one or the other inlet to the common outlet.

Diverting valves are usually used as two-position. The flow is totally diverted either one way or the other. Generally speaking, diverting valves do not make good modulating valves, although some valve manufacturers are putting characterized plugs into three-way diverting valves so they can be used to modulate. Valve manufacturers normally specify in their catalogs if a valve is for mixing or diverting service.



"Change-over" tai "diverting valve" - tai miten tota haluaa kutsua - on lisäksi kaksi variantia, T ja L-malli.



- - - -

Eli jos nyt summaa tähänastista niin "sekoitusventtiili" ja asennus paluupuolelle on varmempi ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Nyt löytyi kerrassaan lupaava 250 CWK kanavapatteri... valmistaja Luvata Soderköping, nykyään Modine Söderköping. Hintaa 350 EUR. Valmistettu 2015 mutta jäänyt varastoon pölyttymään minua varten. Eli nyt alkaa olemaan rauta kasassa... Wilo pummpun kun vielä jostakin löytäs edukkaasti. Oma Alpha2L meni kaupaksi nopeasti.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
56
Noita Wilon pumppuja on pilvin pimen...

Wilo Stratos Z25/1-8 oletettavasti ok jos edullisesti saa?

Ainoa asia mitä mietin on sähköliitäntä ... täytynee teetätyttää sähkärillä :hmm:

Edit: tämän taidan hakea ma työpäivän päätteeksi. Vaikka onkin turhan iso.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Noita Wilon pumppuja on pilvin pimen...

Wilo Stratos Z25/1-8 oletettavasti ok jos edullisesti saa?

Ainoa asia mitä mietin on sähköliitäntä ... täytynee teetätyttää sähkärillä :hmm:

Edit: tämän taidan hakea ma työpäivän päätteeksi. Vaikka onkin turhan iso.
Mulla on tainnut olla joku wilo myös tuolla myyntiosiossa hetken. On tullut oltua vähän laiska kauppamies. Tais olla vielä pykälän järeämpi. Tarjoa siitä jotain..?
Mitä tuollaisella on hintaa?
 
Ylös Bottom