ES AWC9 Etelä-Pirkanmaa rintsikka

siwer

Vakionaama
Päivää.

Seuraa jatkoa käyttökertomusosastolle aiheesta josta ensimmäisen postaukseni armon foorumille laadin tammikuussa:

Nyt kun viileät alkaa selvästi häämötellä horisontissa piti ottaa itse niskasta kiinni ja asentaa se kone toimintaan. Hyvinhän se pelaa.

Kommentteja tässä ensi alkuun:
* Koottu kaikenlaisista komponenteista mitä kiinalaisten hyllyssä sattuu olemaan. Sekä plussa että miinus. Seurauksena mukana kauhea nippu johtoja, onneksi valmiit johtosarjat olivat aika sopivan mittaiset. 25 johdinta 6 kaapelissa (joista 3 verkkojännitteisiä, 3 logiikkahimmeleitä) täytyy ruuvailla kiinni molemmista päistä. Kyllähän tällainen aikaa vie ja hankalampi tehdä siististi, ei sillä että multa mikään kauhean siististi onnistuisi muutenkaan.
* Pärähti heti käyntiin, ei mitään ongelmaa
* Kaikkia asetuksia ei voi säätää kun ei ole salasanaa, esim. maksimilämpötila 42 jota voi huijata viemällä tankkianturin muualle. En tiedä lukiko se salasana jossain, en ainakaan muista. Aika naurettavaa. Sähköpostiin ei ole vuorokauteen vastattu.
* Kellarinlämmittäjän suosittelemat haitariputket ulisee mutta onneksi Armaflexin laittaminen päälle näyttää vaimentavan ulinan.
* Tein kaikki putket tuumaisella mustalla ja hampulla&kitillä. En ole koskaan ennen tehnyt. Ekat tein aivan päin aanusta kun yritin joidenkin suomi24-keskutelujen perusteella muistella että mitenkäs paljon näitä laitettiin ja mihin suuntaan kierretiin. En jaksanut tehdä niitä uudestaan. Jokainen liitos piti moitteetta, ei tippaakaan missään. Onhan näissä vaivaa mutta näköjään kestää jopa aloittelijaa ja onhan mekaaninen vahvuus loistava.
* Patteriverkko on vielä suljettuna kun pitäis vielä ostaa pari isoa patteria ja siirrellä/yhdistellä vanhoja. Sitten myös näkee miten kiinalainen 3-tieventtiili toimii sekoitusventtiilinä.
* ES:n toimintalogiilla ja valikot yllättävän fiksut, tuolla pystyisi näköjään sitä sekoitusventtiiliäkin ohjaamaan ettei tartte heti omaa systeemiä väkästellä, ja kellonajan mukaan saisi alennettua asetuspistettä, tämän säädön avulla sen saisi varmaan käymään päiväsaikaan kun aurinko tekee sähköä ja COPkin on parempi ja lataamaan varaajaan vaikka ylimääräisen 5 astetta jonka sitten yön aikana voi käyttää pois.
* COPia en ole vielä yrittänytkään mitata mutta varmaan on 20 asteen keleillä hyvä, nyt voisi vaikka tehdä 30-asteista vettä ja lämmittää sillä kellaria niin saisi heti hyvät pohjat vuosi-COPille.
 

Liitteet

  • es6.jpg
    es6.jpg
    137,5 KB · Katsottu: 143
  • es5.jpg
    es5.jpg
    84,1 KB · Katsottu: 124
  • es4.jpg
    es4.jpg
    145,1 KB · Katsottu: 130
  • es3.jpg
    es3.jpg
    59,4 KB · Katsottu: 129
  • es2.jpg
    es2.jpg
    79,3 KB · Katsottu: 143
  • es1.jpg
    es1.jpg
    145 KB · Katsottu: 142

pelzi_

Vakionaama
Tuollainen iso varaaja kerrostuu varsin hyvin, en tiedä tartteeko (maksimi)lämpötilaa juuri muuttaa, vaan jos laittaa 3-tieventtiilin että vilppiin menevä vesi tulee ylhäältä kitsasteluaikaan, varaajan alaosa jäähtyy. Sähkönkulutusaikaan vesi alhaalta, jolloin varaaja latautuu. Tietysti varaajan keskilämpötila muuttuu, mutta vilpin menevä/palaava ja patterikierron menevä/palaava voi pysyä lähemmäs samana.

Toki latauspumppua säätämällä tulee vielä parempi tulos, jos vilp ja patterit on t-kappaleeilla (jotta varaajaan menee minimivirtaus eli vain pumppujen virtausten erotus ja varaajan sekoittuminen minimoituu) kiinni aivan ylä- ja alareunassa.

https://blog.heatspring.com/2-pipe-versus-4-pipe-buffer-tank-configurations/ tuolla Fig. 5 on varsin havainnollinen.

Silloin, kun vilpin latauspumpun virtaus on yli patteripiirin virtauksen, varaaja latautuu. Kun virtaukset on 1:1 varaaja lepää. Kun patterikierron virtaus on isompi, varaaja purkautuu. Ohjaus on portaaton mutta vaatii toki ainakin feedforward-tason takaisinkytkennän patterien virtauksesta jos se huonetermostaattien ym. myötä muuttuu, toki myös esim. 5 lämpömittaria varaajassa kertoisi aika hyvin latautuuko se vai purkautuuko, mistä saisi toisen hitaamman termin (jos kaikkien keskiarvo kasvaa = latautuu = jos ei pitänyt latautua, latauspumppua pitää hidastaa jne.)

Kun on erillinen tulistusvaraaja, patterivesi joka tapauksessa kannattaa ottaa yläreunasta, kun ei sitä yläosaa enää tarvitse pitää 70-asteisena käyttövettä varten. Melkoinen osa varaajaastahan menee muuten hukkaan. Mutta näin se aiemman kuvan mukaan onkin.

Toisaalta, kun pakkasta on niin paljon että vilp ei jaksa, vilp kannattaa sitten laittaa patteriverkon paluusta syöttämään varaajan alaosaan niin paljon lämmennyttä vettä kuin se jaksaa. Tämän saisi aikaan 3-tieventtiilillä, joka ohjautuu sen perusteella onko tukilämmitys päällä. Tukilämmitys sitten nostaa lämpötilaa ylemmäs siitä tasosta mihin vilp pystyy, ohjaus helposti niin että varaajan yläosa ei liikaa kylmene + järkevä syklin pituus mutta öljy- tai suorasähkölämpöä ei kannattane varsinaisesti varata.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Olikos noissa salasana neljänumeroinen? Joku hämärä muistikuva jossain mielen sopukassa on että tuo olisi ollut valmistuskuukausi ja vuosi. Sit en muista et pitikö niistä kategorisesti vähentää jotain...

Vanhassa V5:ssa ei ollut noin paljon logiikkaa ym muuta eikä myöskään tuota salasanaa mutta muistelisin et tuosta oli joskus juttua. Oliskohan ollut @Andres joka olisi siitä kirjoittanut? Hän tietänee sen ainakin takuuvarmasti.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olikos noissa salasana neljänumeroinen? Joku hämärä muistikuva jossain mielen sopukassa on että tuo olisi ollut valmistuskuukausi ja vuosi. Sit en muista et pitikö niistä kategorisesti vähentää jotain...
@Andres auttanee tässä asiassa, tuossa oli juttua
 
Viimeksi muokattu:

siwer

Vakionaama
Sainkin 8-merkkisen salasanan yksityisviestillä, kiitos.

Joo mulla on nyt meno VILPille T-kappaleella patterien paluun kanssa pohjalla, eli käy just tolleen että virtausten erotus tulee varaajalta. Paluu on varaajaan keskelle. Aika yleinen kytkentätapa näyttäis olevan. Käytännössä kun lämpöä tulee koneesta ulos enemmän kuin pattereihin tarvittaisiin, sekoitusventtiili alkaa mennä varaajan näkökulmasta kiinni ja lämpöä menee suurempi ja suurempi osa varaajaan.

Olen nyt tehnyt 60-asteista vettä poistaakseni happea systeemistä. Ottovirta nousee maksimissaan jopa 12A:iin mutta taitaa olla ulko 20 -> vesi 60 otollisin olosuhde isolle ottoteholle. Ihan alkuunhan (ulko 20 -> vesi 10) ottotehoa ei mennyt juuri mitään, taitaa olla aika hyvät copit.
 

sulo_s

Aktiivinen jäsen
Siinähän on lähes sama ottovirta kuin isommassa sisaressaan. Mä sain viime talvelta max virraksi 12,8A.
Onko sinulla ohjauskeskuskin saman syötön takana, vai molemmille erikseen? Entä sulatusvastus?
 

pelzi_

Vakionaama
Kun ei tehdä käyttövettä, en oikein tajua ideaa paluun laittamisessa keskelle, ellei tukilämmityksen meno lähde siitä korkeudelta myös, silloin se on toki looginen jos tukilämmitys vaatii myös varaajakapasiteettia (puukattila ilman omaa varaajaa). Muuten sekoittuminen lisääntyy. Ehkä siinä on joku logiikka putkesta tulevan kylmän veden suhteen.

Esim. öljykattilan kanssahan oikeestaan paras olisi antaa pumpun ja patterikierron olla varaajan ylä- ja alareunassa aina, ja vain tarvittaessa ajaa patterikierron menoa öljykattilan läpi 3-tieventtiilillä. Se on sitten varmasti "last resort."

Melko vaikea sanoa mikä on vuosittainen vaikutus, mutta se on ainakin selvää että sekoittuminen on haitaksi ja kun on kyse pattereista ja vilpistä niin myös (maksimi)lämpötilan pitäminen alhaalla on pidettävä mielessä myös varaamisessa.

Siksi se säätyvä latauspumppu on kiva, muuten lämmitystä täytyy katkoa silloin jos ei haluta ladata varaajaa, ja sehän ei ole kivaa. Virtausta laskemalla laskee myös kompuran kierrokset ja COP nousee, ja jostain löytyy se optimi missä COP on suurin. Se on sitten se optimointi mihin aikaan kannattaa ajaa yli ko. lämmitystehon ja mihin aikaan alle (eli käytännössä varmaan mennä tyystin katkolle). Lämpötila täytyy koko ajan pitää niin lähellä patterien menoa kuin mahdolllista.
 
Viimeksi muokattu:

siwer

Vakionaama
Siinähän on lähes sama ottovirta kuin isommassa sisaressaan. Mä sain viime talvelta max virraksi 12,8A.
Onko sinulla ohjauskeskuskin saman syötön takana, vai molemmille erikseen? Entä sulatusvastus?
Mutta voi olla että esim. 0 -> 40 ottaa vähemmän virtaa kuin +20 -> 60. No se nähdään. Eihän tuon pitäisi ottaa kuin 10A.

Kulutusmittarin takana on kaikki mutta eipä se sisälaatikko ota kuin 10W (pienin lukema jonka mittari pystyy näyttämään). Sulanapitovastusta en ole vielä kytkenyt vielä mutta eipä sen pitäisi mitään ottaa kun siinä on mekaaninen termostaatti +7:ään laitettuna, laitan sen mittarin ohi vaikka eri vaiheeseen vielä niin paras kattavuus vikatilanteita vastaan.
 

pelzi_

Vakionaama
Totta kai virta (ottoteho) laskee kun höyrystimen lämpötila laskee ja käydään täysillä, se nyt on aivan perusperussääntö (ainoa poikkeus on jos liian lämpimässä ei protektoinnin takia käydä isoilla kierroksilla ettei moottori ylikuormitu.)

Saatu lämpö sitten laskee jyrkemmin kuin ottoteho, kun COP tunnetusti myös laskee, ja tätä tietysti normaalisti kompensoidaan nostamalla kierroksia.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
" * Pärähti heti käyntiin, ei mitään ongelmaa. "
Kiva on!

Konetta saa laittaa että VILP meno sekää paluu on varaajalle.

Mutta tiedoksi:
Menussa on:
Menu - Lämmitys/jäähtytys 1 -- tämä on talon lämmityksen menu.
Menu - Lämmitys/jäähtytys 2 - ei käyttöä jos on vain lattia tai patterilämmitys. Voi käyttää jos on patteri sekä lattialämmitys
Menu - DHW (domestic hot water) lämmin käyttövesi.

DHW menu on käytössä jos jaetaan vaihtoventtiililla joko lämmikykseen tai lämmityksen varaajalle tai sitten käyttövesivaraajalle.
Käytössä on sitten lämpötilaanturi Tw. DHW menussa on tehdassäätö 50C. Jos on AWC malli sitten pitää antaa salasanalla lupa käyttää myös käyttöveden lämmitystä.

Tämä 42 C rajoitus lämmityksellä on myös mahdollista poistaa salasanalla. Tämä on tehdassäädöissa tarkoitettu lattialämmitykselle.
Tehdas antaa tehotietoja menovedelle 55C asti.
(( Kuitenkin jos talvella käyttää korkeita lämpötiloja on fiksumpi laittaa joku patteri lisää)).

Jos aikaisemmin oli vaikka varaaja aina 50C sekä VILP konessa oli vain yksi pyyntö - vaikka 50C sitten nyt saa säätää paljon enemmän.
Esimerkiksi jos on vaihtoventtiili sitten talolle käyrä ulkoilman perusteella (+ yksi huoneanturi vaikka olohuoneele jos on talossa yksi omistaja). Käyttöveden säätö on eri menussa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
* Kellarinlämmittäjän suosittelemat haitariputket ulisee mutta onneksi Armaflexin laittaminen päälle näyttää vaimentavan ulinan.
Ahaa. Siis tuo mutkalle taivutus ei ole latauskierron virtaamilla eduksi. Itselläni ne ovat suorassa ja haitari on siinä toimitustilan tiiveydessä. Noita mainostetaan kyllä taivuteltaviksi, jopa uudelleen taivuteltaviksi. Ne olivat minulla ainakin viikon käytössä eristämättöminä ja suorina ne eivät ulisseet.

Yleensä tuollainen kaarelle taivus on eduksi ja kaari "pehmentää" melko kovatkin muoviputket ja letkut. Nämä teräshaitarit olivat natiivitilassaan jo niin notkean oloisia, että tykästyin asentamaan ne suorina.
 

pelzi_

Vakionaama
Kondenssille kyllä kannattaisi tehdä uretaanilevystä astia ja viemäröinti sisälle. Se on tossa lapsellisen helppoa.
 

siwer

Vakionaama
Juu varmaan meinaan tehdä, siinä on nimittäin heti tuon uretaani-ikkunan takana viemärikin johon voi tehdä haaran, matkaa tulee varmaan just joku 1.5 metriä ja yksi mutka. Pieni saattolämmitys ei paljon kuluta noin lyhyellä matkalla, ja kaatoa saa helposti.

Mut aattelin ihan alkuun kokeilla vaikka iglun rakentamista.
 

siwer

Vakionaama
Patterien vaihto.

Seurailin öljyllä noita menolämpötiloja ja ne olivat -20 pakkasilla jossain hiukan alta 50 hujakoilla eli ei aivan mahdoton kohde VILPille sellaisenaankaan, mutta ES ei ole mikään maailman seitsemäs ihme isoilla lämpötilaeroilla, ja COP ja teho kyllä paranevat alemmilla menovesillä huomattavasti.

Vajaan tonnin olisi maksanut isommat patterit koko taloon. Joten miksi tehdä helposti kun voi tehdä vaikeasti, eli ostin vain kaksi uutta patteria, ja lopuista askartelin Frankensteinin hirviöitä yhdistelemällä. Kuvissa yksilehtisistä tehty kaksilehtinen, ja kaksilehtisistä tehty nelilehtinen.
 

Liitteet

  • tupla.jpg
    tupla.jpg
    97,3 KB · Katsottu: 95
  • neli.jpg
    neli.jpg
    116,1 KB · Katsottu: 94

siwer

Vakionaama
Ja by the way alkuperäinen tarkoitus oli säästää yksi kartioyhdistäjä joten noita 500x1750mm yksilehtisiä yritettiin pihalla pyörittää yhteen niin että koko patteri pyöri toisen ympäri. Kuulostaa teoriassa helpolta mutta käytäntö osoitti että ei vaan lähde kierteille, millään, kun yrittää sellaista isoa möykkyä pyöritellä. Sormissahan liittimet lähtevät heti jengoille. Näin sitten pitkin hampain törsäsin 11.65 euron kartioliittimen. Muutenkin putkiosiin varmaan menee tässä pelleilyssä melkein puolet säästetystä 500 eurosta. Jos vielä vanhat patterit olisi myynyt torissa johonkin hintaan niin eihän tässä mitään järkeä ole.
 

siwer

Vakionaama
Koska oman säätöjärjestelmän elektroniikkaa ei vielä ole, eli kiinalaista moottorisekoitusventtiiliä on väännettävä käsin, ja softankin kirjoitus vie aikaa, laadin nyt tällaisen algoritmin Excelissä, jonka voi joka ilta suorittaa manuaalisesti.

Illalla Exceliin syötetään tulevan yön, seur. päivän ja sitä seuraavan yön lämpötilaennusteet 3 h välein, sekä tieto siitä paistaako huomenna aurinko (0 = enimmäkseen pilvistä, 1 = paistaa semisti, 2 = paistaa varmasti täpöllä). Esim. nyt syötin:

21​
0​
3​
6​
9​
12​
Aurinko?​
15​
18​
21​
0​
3​
6​
9​
8​
5​
4​
2​
4​
10​
0​
11​
10​
8​
7​
6​
6​
8​

Excel tuosta sitten laskee vähän keskiarvoja:

Yö​
Päivä​
Seur.yö.​
3.3​
10.3​
6.7​

Sen perusteella käyräfunktiolla, joka toki on vielä hakusessa mutta vähitellen löytynee, noista lasketaan kämpän tarvitsema menovesi:

Yö​
Päivä​
Seur.yö​
29.3​
25.8​
27.7​

Päivä-kohdasta on vähennetty auringon perusteella 1 tai 2 astetta, aurinko paistaa sisään jolloin menovedessä voi kompensoida. Nyt aurinko = 0 joten vähennystä ei tehty. Todo: tuulikompensaatio, menovettä ylemmäs jos ennustettu kovia tuulia.

Noiden perusteella säädetään sekoitusventtiiliä. Toistaiseksi käsin... Ja tavoite tietysti on että sekoitusventtiilin pitäisi aamuyötä kohti olla täysin auki. Kiinni vain silloin kun varaajaa halutaan ladata, eli kun on lämpimämpää (parempi COP) ja paneeleista tulee ilmaista sähköä.

Ja sitten lopuksi lasketaan mihin lämpötilaan varaaja (vähintään) ladataan, eli ES:n asetuspiste. Tässä nyt tapahtuu se salainen algoritmi:

Nyt yöksi​
Huom. päiv.​
29.3​
32.4​

Salaiset melkein patentoidut kaavat:

Nyt yöksi = yksinkertaisesti: tulevan yön tarve ulkolämpötilan mukaan käyrästä. (Varaajan pitäisi päivän jäljiltä olla jo yli tämän, mutta asetetaan tämä ettei tule aamupuuroa syödessä vilu jos varaaja ei aamuyötä kohti riitä vaan täytyy ruveta lämmittämään jo ennen kuin päiväasetus astuu voimaan.)

Huomenna päivällä = Sitä seur. yön tarve käyrästä + vuorokauden vaihteluväli + aurinko*2 + 1
jossa "vuorokauden vaihteluväli" = seur. päivän ennuste miinus sitä seuraavan yön ennuste. Tämä on siis just se ulko-dT jonka verran varaajaa voi ja kannattaa ladata tarpeen yli ilman että COP alkaa sen takia huonontua.
aurinko*2 = paistaako aurinko (2-4 astetta ekstraa) - kannattaa ladata COPin huononemisrajan ylikin kun paneeleista tulee sähköä. Tästä on oikeasti iloa vasta sitten kun Elenia saa netotuksen voimaan.
 

siwer

Vakionaama
Tänään tuli ilmoitus että 12.1. sisään laitettu avustushakemus on otettu käsittelyyn! Nopeaa toimintaa :hattu:.

Itse laite on nyt noin kuukauden lämmittänyt taloakin, sitä ennen ei ollut pattereita. Ihan hyvin se toimii ja kertaakaan ei ole ollut säitä että pysyisi minimiteholla päällä kauhean kauaa, mikä antaa ihan hyvää osviittaa siitä että mitoitus lienee ihan OK. Tosin ES:n minimiteho on n. 40% maksimista eli aika korkea. Nyt olen vaan ajanut klo 04-10 välillä 2 asteen yöalennuksella lähinnä ohjaten joka tapauksessa tapahtuvaa katkokäyntiä päiväsajalle.

Pitäisi kyllä se vesien viemäröinti tehdä, tai edes ostaa parempi pulkka. Edellisen talonomistajan perintöpulkassa on halkeama ja se on muutenkin pieni sellainen keskikonsolilla varustettu eikä tasapohjainen, täyttyy nopeasti näillä kosteilla syyskeleillä.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, pulkka välttää yhdellä ilp:llä, useammalla ilp:llä tai vilpillä se lähinnä vituttaa. Tosin näillä säillä se vesi kyllä menee maahankin vielä ongelmitta.
 

siwer

Vakionaama
Jos sijoituspaikka ei olisi juuri siinä missä autoa pidetään ja aamulla autolle hämärässä kävellään, antaisin sen tehdä jääkentän.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin olen tehnyt kun on korkea kivijalka, mutta sitten kun aikanaan jaksaa tehdä sokkelieristyksen, ei rappausta villan tai uretaanin päällä uskaltane enää jään alle jättää.

Autotallin konetta täytyy koko ajan tyhjentää kun talli on väärin rakennettu laudoitus maahan asti. Siihenkin voisi tehdä kyllä itse asiassa kaukalon, viemäri on juuri seinän takana sisällä ja finnfoamia on varastossa. Ei ole tullut mieleen koska maa viettää niin hyvin talosta pois että kauemmas talosta siirtävä kalteva levy on myös vaihtoehto.
 

siwer

Vakionaama
Havaitsin että TC- ja TW-antureissa käytetty liitin on jotenkin sekundaa (niissä on erilainen johto kuin muissa antureissa) tai crimpattu huonosti, alkoi hiljalleen TC:n arvo driftata suuremmaksi. Alkuun ihan vaan puoli astetta, vähitellen nousi jonnekin 4 asteeseen virhe mikä alkoi tuntua pattereiden lämmössä kun kone luuli tekevänsä 32-asteista mutta tekikin 28-asteista. Liittimen heiluttelu korjasi lukeman. Sama toistui uudestaan noin kuukautta myöhemmin. Joten korvasin liitoksen nyt juotoksella.

Huomasin saman ilmiön myös TW-anturissa (jota sinänsä en käytä missään), sekin korjaantui liitintä svätväämällä. Muut anturit ovat aivan stabiileja. Noissa TC- ja TW-antureissa on jotain ohuempaa johdinta käytetty, ehkä se on crimppautunut huonosti?

Se, miten huono kontakti nostaa eikä laske NTC:n lämpötilalukemaa, on mielenkiintoista (ja jotenkin en usko että tuolla on jotain johtavaa kontaminaatiota joka katoaa kun liitintä liikauttaa). Mutta niin vaan kun liittimen irrottaa, alkaa arvo nousta. Tuossa on joku softasuodatus niin että arvot muuttuvat hitaasti, ehkä siellä joku suuri magic number tarkoittaa "liitin irti" -tilannetta, ja moinen statustieto keskiarvoistuu mukaan lämpötilalukemaan?

Jos anturin nyppää kokonaan irti, ensin näytetty lukema nousee, ja sitten tulee asianmukaisesti virhekoodi, ja mikä vielä parempaa, kone siirtyy hetken päästä moodiin, jossa varaajan lämpötilana käytetään levarin tulopuolen sensoria, niin että toiminta jatkuu, mitä nyt ehkä vähän isommilla lämmöillä.
 
Ylös Bottom