F470 suodattimet

mikame

Jäsen
Kävin hakemassa Niben Vantaan toimistolta pari F7A filtteriä hintaan 32EUR+ALV. Jos asutte PK seudulla niin kannattaa kysyä suoraan asiakaspalvelusta ja varmaankin hakea enemmänkin filttereitä. En ole ihan varma miten ahkerasti he suorana tuolta filttereitä myyvät, voi tosiaan kysyä. Pitänee ensi kerralla hakea 4kpl, nyt on filttereitä 4kpl joten pärjää ensi kevääseen.
 

Arranger

Tulokas
Mihinkäs tulokseen täällä on nyt ihmiset noiden suodattimien osalta tulleet? Yleisesti Nibeen tutustumisesta uutena käyttäjänä huutelin tuolla toisessa ketjussa, mutta filtterit otin tänään käsittelyyn. Pari viikkoa olen uudiskohteessa asunut, en tiedä kauanko pumppu on ollut päällä ja filtterit vaihtamatta. Ruskeana oli tuloilman suodatin ties mistä tauhkasta, erityisesti hyönteisistä. Silmämääräisesti mitään filttereistä tietäen arvioin tuon olevan tosiaan G3:sta, sen verran ohutta.

Hajuhaittoja ei ole, ja uusintasäätöjä en nyt tässä kohtaa viitsisi lähteä tekemään - ne varmaan tulevat uudiskohteessa ajankohtaisesti kuitenkin myöhemmin. Mitä suosittelette tuloilmalle suodattimeksi, pysynkö tuossa G3:ssa vai voinko hypätä G4:ään ongelmitta? Karkealla puolella kai nuo menee, mutta tällä hetkellä en ole kokenut tarvetta vielä paremmalle. Asunto sijaitsee taajaman ulkopuolella meren läheisyydessä, ilma suhteellisen raikasta mutta viereisestä metiköstä kaikenlaista tulee - nehän noihin karkeasuodattimiin pysähtyvät.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Laita tämmöinen ulkoilmasäleikkö, niin ei suodattimiin päädy mönkiäisiä


Jos vaihdat tuloilmakanavaan tiiviimmän suodattimen, alipaine talossa kasvaa mikä ei kovin vaarallista ole. Mutta voi suodattimen vaihdon jälkeen tuloilman nopeutta hitusen nostaa.

En G3 -> G4 siirrossa IV säätäjää tilaisi. Eri juttu jos siirtyy G3 -> F7 tms.
 

mikame

Jäsen
Tästä asiasta aikanaan soittelin IV firmoille kun tuloilman G3 tilalle vaihdoin F7A, testasin välissä myös G4 aktiivihiilisuodatinta. Osa IV firmoista ja talopaketin tekninen kaveri sanoi että IV pitää säätää uudestaan jos F7 laittaa, osa sanoi että laitat tuloilmaan pari prossaa lisää ja se riittäisi. G3 ja G4 tai G4 aktiivihiiliversion voit vaihtaa ilman mitään säätöjä, molemmat ovat todella karkeita suodattimia. Lähtöpuolella F470 riittää tosiaan G3 ja koska G3 on niin halpaa ostaa neliömetrin paketissa (leikkaat itse) niin itse vaihdaisin nuo varmaan joka kuukausi. Nyt kerran kuukaudessa imuroin ja paineilmapuhallan tuloilman F7A ja vaihdan lähtöilman G3:sen, 3kk välein menee itse F7A vaihtoon kun taajamassa asun.
 

Arranger

Tulokas
Nämä hyviä neuvoja, kiitos! Tuo säleikkökin taitaa mennä hankintaan, vaikka tuote huomioiden onkin melko arvokas. Mutta sellanen pölähdys äsken suodatinkasetteja irrottaessa kävi, että ehkä on sijoituksen arvoinen :d

Täytyy tuota G3:sta tilata läjä tontin muiden asukkaiden kanssa, mutta tuon tulopuolen suodatin pitää nyt sitten vielä pohtia. Tuolla ylimääräisellä säleiköllä ja imuroinnilla voisi F7A mennä sen puolisen vuotta, jolloin sijoitus ei niin mahdottoman suuri olisi
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Aikoinani ostin G4 mattoa rullan 20m2 ja sitä oli jäljellä 12m2 kun Nibe F410 korkkas että arvioin että rullasta riitää karkeasuodatimet pariin pumppuun. Maksaa reilun satkun. Myin lopun pois ja nopeasti meni kaupasi. Että ei nää paljon maksa.
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Vakionaama
Tuolla ylimääräisellä säleiköllä ja imuroinnilla voisi F7A mennä sen puolisen vuotta, jolloin sijoitus ei niin mahdottoman suuri olisi
tuolla vaihtovälillä se muuttuu kyllä jo betoniksi. Max 2kk suotimien vaihtoväli. Muuten alkaa ilmanläpäisy laskea reilusti ja tehot laskea. Tuon huomaa kun hyvin säädetyllä koneella jäteilma alkaa laskea liikaa ja kone sulatella. Ei se suodatin niin paljoa maksa, että ei voisi tiheämmin vaihdella.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Tuota Pislan metallista säleikköä ei kai enää valmisteta, Pislan sivuilla sitä ei enää ole, Kärkkäisellä vielä näytti @Mikki linkin mukaan olevan varastossa. Itse ostin vajaa vuosi sitten, nyt jo sain ruuvattua paikoilleen, katsotaan miten toimii.

Tuolla ilmeisesti nykyiset versiot, löytyy eri kokoisia: https://www.pisla.fi/tuote-osasto/kaikki-tuotteet/ilmanvaihto/saleet/?filter=kotona-ulkona Vaatii säleikön ja putkiyhteen. Ei tietoa onko parempi vai huonompi kuin vanha.


EDIT: väärää infoa
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuota Pislan metallista säleikköä ei kai enää valmisteta, Pislan sivuilla sitä ei enää ole, Kärkkäisellä vielä näytti @Mikki linkin mukaan olevan varastossa. Itse ostin vajaa vuosi sitten, nyt jo sain ruuvattua paikoilleen, katsotaan miten toimii.

Tuolla ilmeisesti nykyiset versiot, löytyy eri kokoisia: https://www.pisla.fi/tuote-osasto/kaikki-tuotteet/ilmanvaihto/saleet/?filter=kotona-ulkona Vaatii säleikön ja putkiyhteen. Ei tietoa onko parempi vai huonompi kuin vanha.

Mun mielestä löytyy kakkossivulta vai onko toi erillainen
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Mun mielestä löytyy kakkossivulta vai onko toi erillainen

Juu tuo se on, katsoin nopeasti ettei tuossa ollut kuin yksi sivullinen tuotteita mutta olikin myös toinen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
160mm putken pinta-ala on noin 200cm2. Tuon säleikön 900cm2 noin.

Jos ilmavirta saadaan säleiköstä läpi suht tasaisesti, on ilmavirran nopeus alle neljäsosa säleikössä vs. putken päässä.

Todennäköisesti tuuli putsaa tuota säleikköä aika hyvin. Ja ötökät ei imeydy siihen kiinni. Palstalta löytyy muistaakseni ihan kokemuksia aiheesta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eikun siinä on 160mm->200mm muuntoliitin, että ilmavirta ei tuosta säleiköstä niin ahdistuisi. Se säleikkö on 200mm ja ruuveilla kiinni siinä muuntoliittimessä.

Tuon pislan säleikön saisi niin kiinni, että nappaisi pois sen nykyisen muuntoliittimen ja laittaisi tilalle 160mm suoran jatkoliittimen. Rautakaupan hyllytavaraa.

Tosin se muuntoliitin saattaa olla pop-niitillä kiinni IV-putkessa. Ei tosin välttämättä, kun pysyy se ilmankin. Tuo selviää sillä kun vetää sitä säleikköä suoraan ulospäin. Jos se lähtee irtoamaan, niin sitten on helppo homma.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Meillä oli huomattavasti lyhyempi tuo laajennusosa joten Pislan putki riitti sellaisenaan sinne 160mm kanavaan asti, jätin sen laajennusosan siihen ympärille kun ei siitä haittaakaan ollut.

Taitaa toi laajennus osaltaan myös vähentää kärpästen imeytymistä kanavaan
 

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Vs: F470 suodattimet

Annan vinkin. Toyotan aktiivihiili ilmansuodatin istuu tähän sellaisenaan. Älkää hyvänen aika maksako 40 euroa kun käypä hinta tuolle on korkeintaan pari euroa.


s-l300.jpg
Laittamasi linkki ei osoittanut mihinkään, joten kerrotko vähän lisätietoja? Mikä automalli ja vuosimalli? Olen itse käyttänyt F470:ssä Mazda 6 vm 2002 - 2007 raitisilmasuodatinta (aktiivihiilimalli) ja suodatin näyttää silmämääräisesti ja tuntuu käsiteltäessä ihan samanlaiselta kuin viralliset F7-suodattimetkin. Tuota Mazda:n suodatinkokoa käyttäessä joutuu poistamaan noin 15 mm siitä paksusta huopasiivusta kotelon etureunassa + olen laittanut suodattimen reunukset ilmastointiteipillä kiinni siihen suodatinkoteloon, että vältän mahdollisen ohivuodon muovin ja suodattimen välistä.

Mazdan suodattimen koko on noin 196 x 216 x 25 mm ja meillä tuon päällä on G2-suodatinkankaasta leikattu esisuodatin jota vaihtelen useammin ja tuota tiheämpää suodatinta harvemmin. Tuo Mazdan suodatin + G2 suodatinmatto mahtuvat siihen koteloon juuri ja juuri. Olen noita suodattimia tilaillut Saksasta, jolloin laadukkaasta aktiivihiilimallista on pitänyt maksaa 5-8 euroa / kpl. Ja näillä on naapurien tulisijojen käryt pysyneet ulkona. Meillä ei ole talossa tulisijaa ollenkaan, joten pienikin käry haisee omaan nenään aika herkästi. Erityisesti talviaikaan ulkona siis haisee nenään likaisemmalle kuin sisällä, kun naapurit tupruttavat omia piippujaan.

Meillä laitettiin tuonne F470-koneesen jo rakennusvaiheessa F7-prototyyppisuodatin ennen kuin ilmanvaihto säädettiin ja siihen verrattuna tuo Mazdan suodatin oli hyvin lähellä samaa eli sen ilmanläpäisy on hyvin lähellä virallista parempaa suodatinta. Olen säätänyt uusilla suodattimilla mikromanometrillä talon paine-eron lähelle arvoa 4 Pa ja kun talon paine-ero on lähellä nollaa on aika vaihtaa suodattimia. Talon tiiviysmittauksen tulos oli 0.30 m³/m²h (q50) eli isommin vuotavissa taloissa paine-ero ei ehkä ole niin selkeä mittari suodattimien vaihdon tarpeelle.
 

kannu

Jäsen
Tuo Pislan säleikkö myös omalla hankintalistalla ötököiden takia. Nykyisellään seinässä 250mm säleikkö joka kaiketi kiinni 250/160mm muuntoliittimessä eli pitänee napata muuntoliitin pois ja tilalle 160mm jatkopala johon Pisla kiinni. Kaippa tuosta Pislasta tulee riittävästi ilmaa läpi (kunhan pysyy puhtaana) verrattuna tuohon nykyiseen joka näyttää aikalailla tältä https://www.taloon.com/ulkosaleikko-usav-250-on (ilman verkkoa toki)
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Kaippa tuosta Pislasta tulee riittävästi ilmaa
Kyllä sille on syynsä että siellä on se muunnoskappale. Ilman virtausnopeus/alipaine pysyy ritilän kohdalla pienempänä jolloin huurretta kertyy vähemmän ritilään. Itikoitakin taitaa kerätä vähemmän kun ei imetä imurin lailla.
Tarpeeksi isolla ritilällä voi ehkä sen hyttysverkonkin laittaa paikoilleen.
Tuo yllä oleva koskee enemmän perinteisiä ritilöitä joissa reikien pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin nimellisen halkaisijan mukaan laskettuna. Poistaako tuo Pisla kokonaan noita ongelmia? Onko tuossa Pislassa esim pienemmät reiät keskellä ritilää jotta virtaus jakautuisi tasan koko ritilän alueelle sivut mukaan lukien? Vai imeekö käytännössä kuitenkin enimmäkseen keskeltä?
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Kyllä sille on syynsä että siellä on se muunnoskappale. Ilman virtausnopeus/alipaine pysyy ritilän kohdalla pienempänä jolloin huurretta kertyy vähemmän ritilään. Itikoitakin taitaa kerätä vähemmän kun ei imetä imurin lailla.
Tarpeeksi isolla ritilällä voi ehkä sen hyttysverkonkin laittaa paikoilleen.
Tuo yllä oleva koskee enemmän perinteisiä ritilöitä joissa reikien pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin nimellisen halkaisijan mukaan laskettuna. Poistaako tuo Pisla kokonaan noita ongelmia? Onko tuossa Pislassa esim pienemmät reiät keskellä ritilää jotta virtaus jakautuisi tasan koko ritilän alueelle sivut mukaan lukien? Vai imeekö käytännössä kuitenkin enimmäkseen keskeltä?

Pislassa on nuo ulommaiset ritilät mitkä kuvissa näkyy ihan samaa kokoa keskenään. Lisäksi siellä on sisällä reikälevy ikään kuin kellumassa kanavalähdön edessä, sivut ovat avoimet. Ohjannee virtausta tapahtuvaksi myös sivuilta ja ylhäältä. Toi näkyy vähän huonommin kuvissa. Liitteenä jonkinlainen dokumentti jonka sain Pislalta vuosi sitten kun pyysin lisätietoja tuotteesta. Ihan hyvin on toiminut minulla tuo, vaikea toki sanoa eroista kun mitään tutkimusta kukaan ei varmaan ole tehnyt tuosta verrattuna tavanomaisiin ritilöihin.
 

Liitteet

  • pisla.pdf
    48,9 KB · Katsottu: 84

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Itse sain useammalta ammattilaiselta rakennusaikana ohjetta, että sinne ulos ilmanottoaukkoon ei tule jättää mitään hyttysverkkoja tai muita suodattimia, koska se on yleensä sellaisessa paikassa, että säännöllliset huollot jäävät tekemättä. Jos niitä hyttysiä tai muuta lentävää tuntuu kertyvän koneen suodattimiin niin sama kasa olisi siellä ulkoilmanottoaukon ritilässä. Ainakin F470:ssä suodattimen vaihtaminen on helppoa jos on vain sopivan kokoisia suodattimia valmiina.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei saakkaan jättää mitään hyttysverkkoa, ellei se ole aivan erikseen suunniteltu niin, ettei ilmavirran imu verkkoon ole niin kova, että ötökät ja roskat jäisi siihen kiinni.

Tuota Pislan säleikköä taitaa olla käytössä suht monella palstallakin ja siihen ei önkiäiset jääne kiinni.
 

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Voiko alkuperäisen G4 tulosuodattimen tilalle vaihtaa G4 hiilisuodattimen säädättämättä ilmanvaihtoa?
Mahdotonta sanoa näillä tiedoilla. G4 kertoo suodattimen suodatustehon eli minkä kokoisia hiukkasia siitä pääsee läpi. Edes saman valmistajan eri tuotantoerien välillä "samanlaiset" G4-suodattimet eivät välttämättä aiheuta samanlaista virtausvastusta eli jos haluat pelata varman päälle niin mittaa talon ilmanpaine ennen ja jälkeen suodattimen vaihdon. Käytännössä jos vaihdat yhden suodattimen kerrallaan niin paine-ero talon vaipan yli riittää pitää samana (eli mittaat montako pascalia talossa on alipainetta ennen suodattimen vaihtamista ja säädät tuulettimen uudella suodattimella arvoon jolla paine-ero on sopiva; tähän tarvitset mikromanometri nimisen mittarin ja sellaisen pätkän ohutta letkua, että saat mittarin näkemään yhdestä mittaputkesta sisäilman- ja toisesta ulkoilmanpaineen).

Huomaa, että suodattimen virtausvastuksen muuttuminen pienemmäksi tai suuremmaksi ei vaadi ilmanvaihtoventtiilien säätämistä vaan ainoastaan tuulettimen tehon säädön. Kun suodattimesta saadaan puskettua sama ilmamäärä läpi kuin aikaisemminkin niin se jakautuu samalla tavalla eri venttiileille vaikka varsinainen suodattimen vastus muuttuukin. Suurempi virtausvastus vaikuttaa siis vain sähkön kulutukseen, edellyttäen että tuuletinteho säädetään uuden suodattimen aiheuttaman virtausvastuksen mukaan.

Että asia ei olisi liian helppoa niin suodattimen virtausvastus (virallisesti "painehäviö") riippuu suodattimen läpi kulkevan ilman nopeudesta eli käytännössä siitä kuinka monta litraa sekunnissa ilmaa pitää siirtää suodattimen läpi. Ja virtausvastus muuttuu kun suodattimeen tarttuu likaa sen käytön aikana. Nibe F470:ssa ei ole mitään älyä tai antureita mihinkään näihin liittyen. Ainoa "äly" on automaattinen "Suodatinhälytys"-teksti näytölle kun edellisestä sähköjen katkaisusta on mennyt 3 kk.

Suodattimista voit lukea tarkemmin esimerkiksi täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88685/Ilmanvai.pdf
 
Mahdotonta sanoa näillä tiedoilla. G4 kertoo suodattimen suodatustehon eli minkä kokoisia hiukkasia siitä pääsee läpi. Edes saman valmistajan eri tuotantoerien välillä "samanlaiset" G4-suodattimet eivät välttämättä aiheuta samanlaista virtausvastusta eli jos haluat pelata varman päälle niin mittaa talon ilmanpaine ennen ja jälkeen suodattimen vaihdon. Käytännössä jos vaihdat yhden suodattimen kerrallaan niin paine-ero talon vaipan yli riittää pitää samana (eli mittaat montako pascalia talossa on alipainetta ennen suodattimen vaihtamista ja säädät tuulettimen uudella suodattimella arvoon jolla paine-ero on sopiva; tähän tarvitset mikromanometri nimisen mittarin ja sellaisen pätkän ohutta letkua, että saat mittarin näkemään yhdestä mittaputkesta sisäilman- ja toisesta ulkoilmanpaineen).

Huomaa, että suodattimen virtausvastuksen muuttuminen pienemmäksi tai suuremmaksi ei vaadi ilmanvaihtoventtiilien säätämistä vaan ainoastaan tuulettimen tehon säädön. Kun suodattimesta saadaan puskettua sama ilmamäärä läpi kuin aikaisemminkin niin se jakautuu samalla tavalla eri venttiileille vaikka varsinainen suodattimen vastus muuttuukin. Suurempi virtausvastus vaikuttaa siis vain sähkön kulutukseen, edellyttäen että tuuletinteho säädetään uuden suodattimen aiheuttaman virtausvastuksen mukaan.

Että asia ei olisi liian helppoa niin suodattimen virtausvastus (virallisesti "painehäviö") riippuu suodattimen läpi kulkevan ilman nopeudesta eli käytännössä siitä kuinka monta litraa sekunnissa ilmaa pitää siirtää suodattimen läpi. Ja virtausvastus muuttuu kun suodattimeen tarttuu likaa sen käytön aikana. Nibe F470:ssa ei ole mitään älyä tai antureita mihinkään näihin liittyen. Ainoa "äly" on automaattinen "Suodatinhälytys"-teksti näytölle kun edellisestä sähköjen katkaisusta on mennyt 3 kk.

Suodattimista voit lukea tarkemmin esimerkiksi täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88685/Ilmanvai.pdf
Millaista mikromanometriä suosittelet?
 

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Millaista mikromanometriä suosittelet?
Mikä vain käy mikä mittaa luotettavasti parin Pascalin tarkkuudella.

Itse tilasin aikoinaan tämän todennäköisesti jonkin hinnoitteluvirheen johdosta vajaalla 4 eurolla: https://www.aliexpress.com/item/32963009178.html
Tällainen täysin mekaaninen mittari on ERITTÄIN asentoherkkä eli se pitää kalibroida pystyasennossa ja se ei saa sen jälkeen liikkua yhtään. Lisäksi tuo on todella iso eli ei mikään kodin kaunistus. Käytännössä tällainen on luotettava vain kun se ensin ruuvataan seinään kiinni ja kalibroidaan (eli 0-kohta asetetaan kun mittausputket ovat irti). Valmistajan ilmoitus tarkkuudesta on +/- 1.2 Pa ja se vaikuttaa uskottavalta. Olen verrannut tuon mittaamia lukemia Ruuvitagiin (https://ruuvi.com/) ja tulokset näyttivät samoilta eli myös muu kuin 0-kohta tuntuu toimivan ainakin kohtuullisella tarkkuudella. Meillä tuollainen mekaaninen mittari on koko ajan mittaamassa paine-eroa talon ja ulkoilman välillä ja sillä on pärjännyt hyvin. F470:n suodattimet on aika vaihtaa kun tuo lähestyy nollaa (ainakin meillä poistosuodatin jarruttaa likaantuessaan enemmän ja talon alipaine häviää). Kalibroinnin voi tarkistaa, kun avaa ulko-oven: mittarin lukeman pitäisi mennä pienellä viiveellä nollaan. (Huomaa, että tuulen suunta voi vaikuttaa siihen miten talon paine käyttäytyy ovea avattaessa, joten nollakohta kannattaa tarkistaa kiinteässä asennuksessa useana eri päivänä.)

Mittareista voi lukea tarkemmin täältä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmamäärän-mittaus-ja-mittarit.6265/page-11#post-450887

Jos osaat ohjelmoida niin Sensirion SDP810-500PA on hyvä lähtökohta (tämä on erittäin tarkka täysin digitaalinen anturi ja se on valmiiksi kalibroitu tehtaalla - tehdas lupaa nollan lähellä olevan virheen määräksi max 1.0 Pa 10 vuoden aikajaksolla). Tuo tarvitsee jonkin laitteen jossa on I²C-väylä eli esimerkiksi Raspberry Pi Zero tai parempi. Sopivalla USB-adapterilla tuon pystyy kytkemään vaikka kannettavaan tietokoneeseen esimerkiksi näin: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmamäärän-mittaus-ja-mittarit.6265/page-11#post-450887

Jos haluat ostaa valmiin tuotteen, niin ikävä kyllä en pysty ehdottamaan mitään järkevän hintaista vekotinta. Fluke on ainakin tunnettu merkki, mutta siellä hinnat lähtevät varmaan jostain 400 eurosta ylöspäin. Jos löytäisit jonkin noname-valmistajan, joka käyttäisi tuota Sensirionin anturia, niin se olisi erittäin hyvä lähtökohta.

Jos haluat päästä halvalla ja ostaa valmiin tuotteen niin osta tuo ruuvitagi. Sillä ei voi mitata ilmanvaihtokanavia, mutta sen tarkkuus riittää juuri ja juuri talon paineen mittaamiseen kun otat sillä ilmanpaineen esim. minuutin keskiarvona ulko-ovi auki ja vertaat sitä minuutin keskiarvoon kun ovet ja ikkunat ovat kiinni. Tätä kun toistaa pari kertaa niin pitäisi saada aika luotettava paine-ero ulkoilmaan. Harmillisesti ruuvitagin lämpötilakompensaatio vaikutti olevan vähän turhan epätarkka eli paras vaihtoehto olisi hankkia noita kaksi ja mitata niiden välistä paine-eroa esim. 1 minuutin keskiarvona ovi auki ja kiinni. Esimerkiksi ruuvitagin siirtely sisältä ulos ja takaisin aiheuttaa liikaa mittavirhettä. Tässäkin termisen paine-eron takia sisäanturin tulee olla 1 m korkeudella lattiasta. Ruuvitagin painemittauksen nimellinen tarkkuus on 0.01 mbar eli 1 Pa, mutta se on absoluuttinen painemittari eli talon paineen kannalta sen "nollakohta" ei ole tarkka. Käytännössä nollakohta pitää kalibroida pitämällä talon ovea auki ja luottamalla siihen, että mittauslukema on suhteessa edelliseen nollakohtaan vähän aikaa voimassa.

Kiinasta ostettavat halvat digitaaliset laitteet ovat siitä ongelmallisia, että niitä ei voi kalibroida ja lisäksi niiden mittaustarkkuus ei yleensä riitä edes paperilla. Hyvä laite mittaisi välillä -100 ... +100 Pa -välillä kohtuullisen tarkasti ja erityisesti nollan lähellä tuloksen tulisi olla tarkka. 100 Pa = 1 hPa = 1 mbar ja monessa huonommassa laiteessa todellinen tarkkuus on luokkaa 1 hPa eli noin 50-100 x epätarkempi kuin olisi tarve.

Meillä on taloon tehty tiiviysmittaus rakennusvaiheessa ja q50-lukema oli 0.30. Tulos on erittäin hyvä puurakenteiselle talolle. Ja olen toki pitänyt huolen, että taloon ei ole tehty mitään muutoksia, missä tiiviys olisi voinut huonontua. (Monesti esimerkiksi ILP asennetaan poraamalla suoraan reikä seinään, mistä tulee ilmavuotoa höyrysulun isomman tai pienemmän repeämisen takia.) Kun talossa pistää liesituulettimen päälle siten, että korvausilmaa ei erikseen tule mistään niin talon alipaine nousee luokkaan 50 Pa. Ulko-oven avaaminen tässä vaiheessa kuulostaa elokuvien ilmalukolta.
 

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Kiitoksia vinkeistä, täytyy alkaa tutustumaan. Miten teit mittarin läpiviennin ulos?
Tuossa meidän mikromanometrissa on kalvoon perustuva mittaus, joten se ei vuoda. Sen ansiosta voin käyttää ohutta silikoniletkua joka mahtuu ihan tavallisen ikkunan kulmasta ikkunan tiivisteiden välistä ulos. Toinen vaihtoehto olisi porata esim. ikkunan karmiin letkun paksuinen reikä ja työntää letku siitä ulos. Päädyin tuohon ohut letku -vaihtoehtoon sen takia, että sen purkamisesta ei jää mitään jälkiä, mutta ulkonäön puolesta jää letku näkyviin.

Meillä siis letku jotain tämän tapaista:
Eli mattapintainen väritön silikoniletku. Kun meillä on valkoiset seinät ja ikkunankarmit niin tuo on lähes näkymätön ikkunan lähellä kulkiessaan seinän tai karmin vieressä. Jos käytät jotain anturia, joka vuotaa ilmaa läpi anturista (esim. tuo Sensirion) niin sitten letkun sisähalkaisijan pitäisi olla riittävän iso, että se ei vaikuta mittaustulokseen. En muista tuon meidän letkun speksiä, mutta silmämääräisesti sisähalkaija on välillä 1-2 mm.
 
Viimeksi muokattu:

rontti

Tulokas
Jos ilmanvaihtosäädöt on tehty F7A (aktiivihiili) suodattimella niin voinko käyttää myös F7 (ei aktiivihiili) suodatinta ilman uudelleensäätöjä? Noita F7 suodattimia näyttäisi saavan parisen kymppiä halvemmalla
 

Kalikka

Jäsen
Leikatut filtterit tahtoi välillä vuotaa jostain reunasta, joten tein niille pidikkeen. Tuossa on 5 mm välys pidikkeen ja reunan välissä. En tiedä tuottaako pakkaset ongelmia. Heitin jakoon jos vaikka olisi hyötyä jollekulle muullekin.
 

puuppis

Tulokas
Tein vertailuja paine / ilmamäärä käyristä Niben vakiosuodattimilla (G4) vs sillä F7A ja itse asiassa nehän ovat aivan samaa luokkaa.
Kumpikin tuottaa esim 75% puhallinteholla samalla kanavapaineella ilmamäärän 65 l/s joka oli minun talossani ivpöytäkirjaan laitettu.

Lämpöpumppuhuolto piste fi sivuilta siis löytyy tuo Niben F7A ohje ja siellä mm allaoleva käyrä. Ylhäällä manuaalista vakiosuodatinkäyrä.

eli kun vaihtaa tehdassuodattimen tilalle F7 / F7A Suodattimen niin ei itse asiassa tarvitse tehdä mitään muutosta tuloilmaan.
 

Liitteet

  • D3375030-78DB-4312-9C38-C4E90ED82321.jpeg
    D3375030-78DB-4312-9C38-C4E90ED82321.jpeg
    72 KB · Katsottu: 22

mikame

Jäsen
Tämä komppaa tulosta joka tuli itselle vastaan. Vaihdoin F7A ja ennen vaihtoa tulee tietoa foorumilla ja iv miehiltä että pitää säätää iv uudestaan ja lisätä tuloa. No sitten kun tilaan mittauksen niin eipä tarvinnut säätää f470 prosentteja yhtään, vaipan yli -3,5Pa, kattoventtiilejä hieman säädettiin. Sitten syksyllävaihdatin IV tulon talon toiselle puolelle, muutoksena vain suoraa putkea lisää varmaan se 7m+ (yksi kulma kuten aikaisemminkin, toiseen suuntaan) ja taasen iv mittaus ja säätö eikä tarvetta pilp tuulettimien muutokselle, lopputuloksena -2,5Pa vaipan yli.
 
Ylös Bottom