FH25 meni rikki

blobbo

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Olisihan näitä ketjuja mihin kirjoittaa, mutta valitettavasti minulla on sellainen tunne, että tästä saattaa tulla paljonkin tarinaa.

Vikavirtasuoja paukahti iltapäivällä. En nähnyt tarkalleen ottaen mitä ILP teki sillä hetkellä, kun huomasin sähköjen hävinneen ulkoa vähän myöhemmin (saman VVS:n takana kaikki ulkosähköt). VVS palautui normaalisti ja pumppukin käynnistyi heti itsestään. Harmi vaan, että kone alkoi puhaltamaan kylmää ilmaa. Ulkoyksiköllä näytti siltä, että ropeli pyörii, kompura käy, ja koneen luona leijailee joku outo tuoksu. Kone oli irti sähköistä noin tunnin ja uudelleen käynnistyksen jälkeen oireet on samat. Kompura käy, mutta kone tekee lämmityksellä vain kylmää. Tuntui, että mitä enemmän pyyntiä latoi, sitä kylmempää kone alkoi tekemään. Infrapunamittari näytti -10 asteen lukemia... Toki kone ei noin kylmää tehne oikeasti, mutta kertonee siitä että kompura sen viileyden tuotti. Tämä kuulostanee nelitieventtiilin vialta?

Huomasin tosin myös sellaisen ilmiön, että lämmitysmoodissa, läppien ollessa auto-asennossa, läpät pysyvät ylhäällä. Eikös ne normaalisti lämmitysmoodissa laskeudu auto-tilassa alas? Eli ikään kuin kone kuitenkin tietäisi, että nyt jäähdytetään eikä lämmitetä.

No, arvatkaapas milloin laite on asennettu Scanofficen hankintaturvatuotteena?

Päästän jännityksestä. 10.11.2016, eli takuu meni 15 päivää sitten. Toki on tuo kompuratakuu, mutta sillä ei liene mitään virkaa käytännössä. Odotan mielenkiinnolla miten homma lähtee etenemään. Vaatiikohan kotivakuutus ammattilaisen lausunnon koneen viasta? Tämä pitää varmaan kustantaa itse? Jos tämä ei mene takuuseen, niin eipä ehtinyt tämä kone tuottaa pennin jeniä, ehkä juuri ja juuri sai maksettua itsensä takaisin. Olen saanut vuodessa ajettua koneen läpi noin 4000kwh eli töitä se on tehnyt tosissaan.
 

Rauski

Ilppien huolto ja kylmätekniikka kiinnostaa.
Olisikohan pohajn sulatusvastus palanut polttaen samalla sulakkeen, jonka kautta nelitieventtiili saa sähkönsä? Pyydä asentaja tai sähkömies käymään.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Tuskin sulle siitä mahdottomia taloudellisia tappioita syntyy, vaikka ylimääräistä vaivaa ja harmia noista aina on. Jos nyt on oikeasti lauennut ns. lopullisesti, ja jostain syystä ei menisi maahantuojan piikkiin viimeistään virhevastuun nojalla, noin uudesta mennee vain vuoden ikävähennys eli vakuutusyhtiöstä riippuen luokkaa 10% + omavastuu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Taitaa olla pohjavastus sökö. Tsekkaappa ulkoyksikön sisällä oleva sulake.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Alkuharmituksen jälkeen enää ei harmita ihan niin paljon. Jos kyseessä on vastus ja sulake, ei taida tuota alkuperäistä vastusta saada mistään kuluttaja helpolla, eli asentaja sitä varten on kutsuttava?

Jos nyt tulkitsin IF:n ehtoja oikein, niin ikävähennys 6% menee kahdelta vuodelta ja omavastuu on 450 euroa, kun menee kiinteistövakuutuksen puolelta. "omavastuurahaa" on käytössä 200e, eli lopputulema olisi "vastaavan hankintahinta asennettuna" - 12% - 250 euroa. Näihin taitaa kyllä saada vielä niin hyvin varaosia, että tuskin koko koneen uusimiselle on tarvetta.

Jos vastuksen korjaus ei mene takuuseen/virhevastuuun piikkiin, joutunee tuon käynnin maksamaan kokonaan itse tuon korkean omavastuun takia.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itse vastus voi olla ehjä, mutta sitä katkova lämpösuoja "termostaatti" on voinut rikkoontua. ;)

Tässä muutama ketju
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vikaa on ainakin tuossa lämpösuojassa. Kuvassa näkyy, että tuo on sulanut. En alkanut irrottelemaan mitään tai mitannut vastusta tai tuota, kun en vielä tiedä mitä tämän kanssa teen.

vastus.png


Ilmeisesti se vaihdettava sulake on ihan siellä levyn takakulmassa, eli koko kortti olisi irrotettava että siihen pääsee käsiksi. Altapäin kun korttia katsoin, osui silmään useampi sulake, jotka on suoraan kolvattu piirilevylle. Tietääkö kukaan, onko tämä kyseinen sulake vaihdettavaa sorttia, vai pitääkö se kolvata?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sähkömies korjaa tuon sopivalla lämpösuojalla ja lasisulakkeen vaihdolla nopeasti.

Homma sama kuin @Ahtopaine :lla tässä FD:n kanssa.

Noin -10C saakka pärjää pohjavastuksen pistokkeen (CN722) irrotuksella ja lasisulakkeen (F701 T3.15AL250V) vaihdolla.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

blobbo

Aktiivinen jäsen
Näköjään sulake on kuitenkin juotettu tässä minun FH25VEHZ ulkoyksikössä. Jos tuon haluaa tehdä kunnolla, pitäisi piirilevy irrottaa kokonaan kotelostaan ja purkaa nuo jäähdytyssiilet pois. Jos törkeästi haluaa tehdä, niin kai tuohon palaneen sulakkeen päälle voisi juottaa vanha sulakkeen kantoihin toisen...

Lämpötilasensori on palanut. Ihan mielenkiinnosta, @slpoy, myytkö noita? Paljonko maksaa virallinen anturi?
vastus1.jpg
vastus2.jpg



E: Eipäs taida tarvitakaan purkaa jäähdytysripoja, eli ei tuo olekaan niin vaikea homma.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Juotosimurilla tai sukalla vaan juote pois. Siihe sitten uudet sulakekannat ja sulake paikalle.
 

Rauski

Ilppien huolto ja kylmätekniikka kiinnostaa.
Siihe sitten uudet sulakekannat ja sulake paikalle.
Sulakekannat näyttää jätetyn ainakin FH- ja LN-malleista pois. Syynä ilmeisesti tärinän aiheuttamia turhia katkomisia sulakkeen ja kannan välillä. Tämän takia juotettavat sulakkeet nykyisin.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
No niin, pumppu toimii nyt ilman sitä lämpösuojaa, ja täten tietysti myös vastus on poissa käytöstä. Päädyin lopulta vaihtamaan sen sulakkeen "yläpuolelta". En tiedä onko nuo sulakkeet tulleet jalkojen kanssa vai onko ne juotettu irtojalkoihin, mutta vanhan sulakkeen sai irti lämmittämällä vähän päätyjä, jolloin jalat jäi edelleen paikalleen. Juotin siihen tilalle sitten uuden.

Ensimmäisen kerran kun kasasin koneen ja lähdin kokeilemaan, oli lopputulos jälleen pelkkää kylmää ilmaa. Hetken aikaa siinä jo suunnittelin riipaisevani kovat kännit ja manasin, että miksi aina pitää yrittää tehdä kaikki itse. Katselin vielä kännykästä kuvia, jotka olin ottanut purkuvaiheessa, ja siellä silmiin pisti yksi sinisillä johdoilla varustettu liitin, jota en taatusti laittanut paikalleen kasausvaiheessa. Ja tottahan toki se oli juuri nelitieventtiilin johto, kaikista niistä piuhoista :D Masennus vaihtui riemuun, ja kone heräsi henkiin.

Raportoidaan tähän vielä, että FH-mallit käyttää samaa Klixon YS11A45A lämpösuojaa kun myös vanhemmat Mitsun pumput. Lämpösuojassa on abikoliitos, eli sen vaihtamiseksi ei tarvitse edes tehdä mitään ylimääräisiä liitoksia.. Tai no, riippuu tietysti uuden lämpösuojan piuhojen pituudesta. Pitää vaan nyt sitten etsiä korvaava tuote verkosta.

vastustermari.jpg
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Miksei samantien ns. Janti modi.
Itse asiassa tuo alkoi kiinnostamaan. Nyt ulkona on -6 astetta ja kävin juuri tarkistamassa ettei pohja ole kerännyt jäätä. Näissä olosuhteissa alkuperäinen vastus olisi nyt aktiivinen koko ajan siten, että sen toimintaa käytännössä ohjaa tuo 45 asteen lämpösuoja.

Jos nyt tulkitsin oikein, voisi tuon tehdä vain laittamalla kaksi klixonia sarjaan. Eli yksi vahtimaan vastuksen lämpötilaa, ja toinen sinne putkeen. Näin ulkolämpötilaan perustuva ohjaus tulisi edelleen piirilevyltä, toinen klixon varmistaa ettei piuha ylikuumene, ja kolmas pitää sen päällä vain sulatuksen aikana. Takaisnmaksu olisi ainakin hyvä, kun klixoneita saa alle eurolla kotiin toimitettuna.

Mitenhän tiuhaan se piuha oikeasti on päällä tuon 45 astee lämpösuojan kanssa? Tuossa lienee hystereesi sen 10 astetta, eli kun piuha lämpenee 45 asteeseen, on syöttö auki niin kauan kunnes tiputaan 30-35 asteeseen. Jos se olisi päällä 50% ajasta, se olisi silti 130 watin vastuksella 1,5kWh hukkaa vuorokaudessa.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Postimies kiikutti kiinalaisen thermal switchin juuri ennen joulun pyhiä, joten askartelin sen kasaan ja kävin iskemässä paikalleen. Eipä syksykauden aikana ainakaan ollut sulatuskaapelille mitään tarvetta.. Pahimmillaan oli pari päivää noin -8, mutta kaikki vesi tuntui poistuvan koneesta ihan hienosti.

En nyt ryhtynyt tuota sen enempää modailemaan tässä vaiheessa.

Sen sijaan kurkkasin sulatusanturia, kun kone on välillä sulatellut tappavalla 40 minuutin syklillä, vaikka olosuhteet ulkona on olleet sellaiset, ettei kenno ole edes juurikaan huurussa. Jääklönttejähän sieltä eristeiden alta löytyi, yksi juuri sulatusanturin luota.

Tämän threadin innoittaman siirsin sulatusantuin pari putkea ylöspäin märkien eristeiden ulottumattomiin. Katsellaan onko tuolla vaikutustua. Eilen illalla IVO-buutin jälkeen aloitti 55 minuutin sulatusvälillä ja aamuun mennessä on siirtynyt 1h15 väliin. Sulatuksen kesto nelitieventtiilin käännöstä siihen hetkeen kun sisäyksikön puhallus käynnisty uudestaan on noin 6,5 minuuttia. Tällä hetkellä ulkona -3 ja kosteus ilmatieteen laitoksen mukaan 86%.
 
Viimeksi muokattu:

blobbo

Aktiivinen jäsen
Ei taida enää kuulua otsikkoon, mutta laitan tähän silti. Testailin vielä tuon vastuksen toimintaa 1-wire lämpötila-anturilla, ja pumpun käydessä ilmavirta jäähdyttää vastusta niin tehokkaasti, että kyllä se tosiaan paahtaa tuolla 130 watin teholla koko ajan. Anturi on metallipintainen ja teipattu kiinni vastuksen pintaan siten, ettei ole kontaktissa muuhun metalliin. Sulatuksen aikaan propellin ollessa pysähdyksissä lämpötila nousi 30 asteeseen, mutta siinäkään siis ei syöttö katkennut. Onhan tuo ihan hukattua sähköä, kun tuli todettua syksyn aikana ettei koko vastusta tarvita ainakaan normaalilla pikkupakkasella (-10 asti). Graafissa näkyy syötön katkeaminen lyhyesti juuri ennen sulatusta, olisiko hetkellisesti jompi kumpi sensori mennyt rajan väärälle puolelle, kun tosiaan pakkasta on vain -2 astetta. FH25:n service manuaalissa mainitaan rajoiksi 0 astetta ambient temperatuelle ja -1 defrost sensorille.

Jantimodia tämä kaipaa. Tuo putkilämpö on ulkoyksiköltä lähtevä kaasuputki, anturi tungettu eristeen alle. Siitähän sen ohjauksen saisi sopivalla lämpökytkimellä.

1577620171715.png


E: Täsmennetään sen verran, että puhuin tuossa siis tuosta 1-wire anturista. Varsinainen lämpösuoja on alkuperäisessä muovitelineessään ja on muovipintainen mokkula kutistesukan sisällä. Joka tapauksessa vastuksen pintalämpötila ei pumpun käydessä nouse kuin hätäisesti plussalle.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Tuliko alapuolesta epävarma?

Jos joskus pääset alapuolelle niin laita siihen sulakepesä.

Kyllä minulla se piirilevy oli sitten kokonaan irti ja tarkistin juotokset myös toiselta puolelta. Tuohon ratkaisuu päädyin koska taidot ja käsillä olevat välineet oli rajalliset. Tuo oli helpoin kolvata noin eikä vaatinut muuta kuin sen irtosulakkeen. Sulakepidin tai -pesä olisi varmaan ollut ns. paras tapa.

Ymmärrän kyllä miksi tähän loggailuun voi jäädä koukkuun, tämähän on aika kiehtovaa :p

VIelä tuota vastusten ohjausta miettiessäni jäin pohtimaan sitä, että eikö se vastuksen syöttö katkea aina sulatuksen aikana kun sulatusanturin lämpötila nousee yli -1 asteen? Jos noin on, silloin kyllä vastuksen päälläoloaika taitaa kutistua aika lyhyeen, jos sen kytkisi päälle vasta tuosta kaasuputken lämpötilan laskusta.
1577633493331.png
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
En kyllä ota mitään tolkkua tuon vastuksen toiminnasta. Nollakeleillä se paahtoi päällä jatkuvasti, ja nyt kun pakkanen tippui -5 asteeseen, alkoi graafeissa näkymään tällaista:
1577862349632.png

En keksi tuolle mitään mutta selitystä, kun että tuo kiinalainen "klixon" on jotenkin viallinen tai ei toimi pakkasessa (?). Pitänee seurata tilannetta. En jotenkin jaksa uskoa että mittauksessa olisi vikaa, kun tuo toistuu systemaattisesti tuossa.


E: Tässä vielä toinen kuva samasta kohtaa. Tuossa kuvassa tuo "kennolämpö" on itse asiassa nestelinjan pintalämpötila ulkoyksiköllä, ja "putki lämpö" kaasulinjan pintalämpö.
1577862835810.png
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Voisiko joku asiaa paremmin tietävä kommentoida että ymmärränkö jotain väärin.....

Onhan tuossa vastuksessa sikäli tolkkua että sulatuksen aikana tehot (lämpö) on kovemmalla. Tällöin vesi valuu ulos koneesta ennen jäätymistä. Sulatusten välissä vastusta ei tarvita koska ei kehity vettäkään.
Kuitenkin sulatuksen jälkeen vastus näyttäisi olevan päällä pienemmällä teholla tunnin verran (~ 0 astetta) kunnes joku sammuttaa vastuksen (lämpö tippuu ~ -7 asteeseen)? Välillä menee kyllä kaksikin tuntia. Ikään kuin olisi joku ”jälkilämmitys” päällä jolla varmistetaan että viimeisetkin tipat valuu/haihtuu jonnekin ennen kuin jäätyvät.
Jos sulatuksia tulee alle tunnin välein on vastus päällä ”jatkuvasti”?
Mikä noissa käppyröissä on näytteenottoväli? Voisiko kone pätkiä sähköjä esim 10 sekuntia päällä ja 10 pois? Ikään kuin pwm tehonsäätö? Vai onko itsesäätyvä vastus?

Tosin tuossa alemmassa kuvassa ei jokin mätsää. Eikös ainakin toisen kennolle menevistä putkista pitäisi olla plussan puolella kun sulatetaan? Eihän se kenno sula jos tuolla ”pakkanen” kiertää. Ja tuskin sisäyksiköltä kennolle miinus asteista tavaraa tulee. Kait siellä talon sisällä lämpö on plussan puolella.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Voisiko joku asiaa paremmin tietävä kommentoida että ymmärränkö jotain väärin.....

Onhan tuossa vastuksessa sikäli tolkkua että sulatuksen aikana tehot (lämpö) on kovemmalla. Tällöin vesi valuu ulos koneesta ennen jäätymistä. Sulatusten välissä vastusta ei tarvita koska ei kehity vettäkään.
Kuitenkin sulatuksen jälkeen vastus näyttäisi olevan päällä pienemmällä teholla tunnin verran (~ 0 astetta) kunnes joku sammuttaa vastuksen (lämpö tippuu ~ -7 asteeseen)? Välillä menee kyllä kaksikin tuntia. Ikään kuin olisi joku ”jälkilämmitys” päällä jolla varmistetaan että viimeisetkin tipat valuu/haihtuu jonnekin ennen kuin jäätyvät.
Jos sulatuksia tulee alle tunnin välein on vastus päällä ”jatkuvasti”?
Mikä noissa käppyröissä on näytteenottoväli? Voisiko kone pätkiä sähköjä esim 10 sekuntia päällä ja 10 pois? Ikään kuin pwm tehonsäätö? Vai onko itsesäätyvä vastus?

Tosin tuossa alemmassa kuvassa ei jokin mätsää. Eikös ainakin toisen kennolle menevistä putkista pitäisi olla plussan puolella kun sulatetaan? Eihän se kenno sula jos tuolla ”pakkanen” kiertää. Ja tuskin sisäyksiköltä kennolle miinus asteista tavaraa tulee. Kait siellä talon sisällä lämpö on plussan puolella.
Joku viisaampi saa kommentoida miten se lämpö syntyy lämpöpumpputekniikassa, mutta tuosta vastuksesta sen verran, että ongelma on siinä ettei service manualin mukaan ole mitään älykästä ohjausta (tai ainakaan sitä ei ole siellä kerrottu). On vain hyvin yksinkertaiset ehdot, jotka määrittävät onko vastus päällä vai ei. (ulkolämpötila alle 0 astetta, ja kennon sulatusanturi alle -1). Lisäksi kaapelissa on tuo mekaaninen lämpösuoja, joka estää ylikuumenemisen. Käytännössä siis pakkasella vastus on aina päällä. Se on vakiotehoinen 130 watin vastus. Tuo piikki syntyy siitä, että ulkoyksikön propelli viilentää vastusta jatkuvasti, ja sulatuksen aikana se pysähtyy, ja vastuksen pintalämpötila nousee. Tai näin minä olen ainakin asian järkeillyt.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom