Alkupään tarinaa: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,22112.0.html
Nyt kun kone on asennettu ja käynnissä, niin avataan tässä jonkinlainen seuranta.
Kytkentähän on siten, että noin 150 l varaajan pohjalta imetään ja keskelle palautetaan. Varaajasta sitten shuntataan alakerran lattialämmöille ja yläkerran pattereille lämmintä. Käytännössä nyt shuntit on melkein täysin auki ja pumppu ajaa omalla käyrällään lämpöä. Samoin talossa on patterien termarit auki muuten paitsi sitten makuuhuoneissa on vähän rajoitetu lämpöä pois. Varaajassa on myös lämminvesikierukka jonka läpi ajetaan esilämmitettyä vettä sähköiselle tulistinvaraajalle sekä sama esilämmitetty haalea vesi on myös kytketty suihkulle "kylmäksi" vedeksi. Vettä taitaa mennä aika reilusti kun on kolme lasta ja oma kaivo, niin vettäkin menee vähän sen mukaan. Mitään mittarointia käyttövedessä ei ole.
Pumpulla on pollu ja Clasun mittari mittaroi sähköä. Sähkömittarin perässä on pumpun kaikki sähköt lämmityksineen ja kiertovesipumppuineen.
Talossa on neliöitä jotain 150 tienoilla ja huonekorkeus 260 cm. Neliöt on vähän arvio kun kokonaisneliöt on jotain 180, mutta tuossa on lie jotain partsiakin laskettu. Talo on 90-luvun tuotos ja sen verta entrattu, että katolle on lisätty puhallusvillaa eristepaksuuden ollessa nyt noin 40 cm. Talo on rinteessä ja alakerta on siten tavallaan puolikas yläkerrasta.
Nyt kun kelit on olleet nollan kahta puolen, niin näyttäisi siltä, että tuo oma mitoitusajatus on osunut aika liki kohdilleen. Muutamassa pakkasasteessa tuntuisi se raja menevän missä pumppu alkaa käydä jatkuvasti eikä enää pyssäile. Minimitehothan tässä on 2,7 kW.
Pumppu starttasi 13. tätä kuuta, eli jokunen päivä on pumppailua takana. Kuukauden sähkönkulutus on näyttänyt tältä:
Tuossa tulee huomioida, että tuonne 13. asti sähköllä tehtiin lämpöä vain alakerran pesutiloihin ja puilla lämmiteltiin yläkertaa tarpeen mukaan. Kun pumppu starttasi, niin sen jälkeen on koko talo ollut pumpun lämmön varassa. Hyvin osui tuo pumpun asennus siten, että 16. lähti lämmöt tippumaan jyrkähkösti. Tuolloin 16. kun oli 7,5 C keskilämpö, niin talo haukkasi 25 kWh sähköä. Nyt tässä nollan tienoilla on kulutus näyttänyt vakiintuvan tuonne 40 kWh tienoille. Vielä en ole tullut katsoneeksi paljonko tässä viime päivinä tuosta on pumpulle mennyt. Aiemmin olen seuraillut, että joku 15 kWh/vrk keskimäärin on käyttösähkön osuus.
Mitä COPpia olen tässä laskeskellut välillä, niin näyttäisi nollan tienoilla heiluvan 2,2..2,4 tienoilla. Varaajaan ajan noin 35 C vettä ja kiertoon menee vajaat 30 C näillä keleillä. Mainoarvoilla pitäisi pumpusta irrota liki kolmosen COP, mutta tuo ei tuntuisi toteutuvan. Tosin pollu ei ainakaan liikaa näytä, todennäköisesti hitusen liian vähän. Välillä se näyttelee 2..2,5 kW tehoja vaikka pumpun ei pitäisi moiseen taipua.
Kovempien pakkasten varalle itsellä on hakestokeri ja tuolla onkin tarkoitus ajaa kovemmat pakkaset. Jos omat laskelmat pitää kutinsa, niin pumppu riittää noin -12 C asti. Stokeri on nollan tienoilla tietty hyvin pienellä kuormalla, joten sikäli tämä pumppu jeesaa kivasti näitä leutoja kelejä. Kuitenkin ilman lämpöjä alkaa talossa tulla vilu ennen nollaa ja tuolloin alkaa sähköäkin mennä aika lailla jos sillä tekee lämpöä suoraan. Varaajassa on keskellä 6 kW sähkövastus, jolla saa tarvittaessa lämpöä tehtyä ja aiemmin tuolla onkin kesät menty.
Kai voisi suurinpiirtein arvioida, että nollan tienoilla jos taloon syötetään lämpöä noin 2,5 kW jatkuvaa, niin kuukausi tuota tekisi noin 1800 kWh sähköä lämmitykseen. Nyt pärjättänen hitusen alta tuhannella. Euroina noin satasen säästö.
Halvintahan olisi tehdä vain hakkeella lämpöä, mutta oma hommansa tuossa on ja muksuissa sekä muissa töissä on ihan riittävästi työtä. Joten niinkään kustannussäästöä ei pumpulla haeta vaan oman elämän helpottamista ilman että kulut kasvaa kovin paljoa. Takaisinmaksuaika venynee jonnekin liki 15 vuotta, joten sen puoleen ei tässä järkeä ole. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata rahassa.
Nappaan jokusen kuvan asennuksesta tässä joku päivä.
Nyt kun kone on asennettu ja käynnissä, niin avataan tässä jonkinlainen seuranta.
Kytkentähän on siten, että noin 150 l varaajan pohjalta imetään ja keskelle palautetaan. Varaajasta sitten shuntataan alakerran lattialämmöille ja yläkerran pattereille lämmintä. Käytännössä nyt shuntit on melkein täysin auki ja pumppu ajaa omalla käyrällään lämpöä. Samoin talossa on patterien termarit auki muuten paitsi sitten makuuhuoneissa on vähän rajoitetu lämpöä pois. Varaajassa on myös lämminvesikierukka jonka läpi ajetaan esilämmitettyä vettä sähköiselle tulistinvaraajalle sekä sama esilämmitetty haalea vesi on myös kytketty suihkulle "kylmäksi" vedeksi. Vettä taitaa mennä aika reilusti kun on kolme lasta ja oma kaivo, niin vettäkin menee vähän sen mukaan. Mitään mittarointia käyttövedessä ei ole.
Pumpulla on pollu ja Clasun mittari mittaroi sähköä. Sähkömittarin perässä on pumpun kaikki sähköt lämmityksineen ja kiertovesipumppuineen.
Talossa on neliöitä jotain 150 tienoilla ja huonekorkeus 260 cm. Neliöt on vähän arvio kun kokonaisneliöt on jotain 180, mutta tuossa on lie jotain partsiakin laskettu. Talo on 90-luvun tuotos ja sen verta entrattu, että katolle on lisätty puhallusvillaa eristepaksuuden ollessa nyt noin 40 cm. Talo on rinteessä ja alakerta on siten tavallaan puolikas yläkerrasta.
Nyt kun kelit on olleet nollan kahta puolen, niin näyttäisi siltä, että tuo oma mitoitusajatus on osunut aika liki kohdilleen. Muutamassa pakkasasteessa tuntuisi se raja menevän missä pumppu alkaa käydä jatkuvasti eikä enää pyssäile. Minimitehothan tässä on 2,7 kW.
Pumppu starttasi 13. tätä kuuta, eli jokunen päivä on pumppailua takana. Kuukauden sähkönkulutus on näyttänyt tältä:
Tuossa tulee huomioida, että tuonne 13. asti sähköllä tehtiin lämpöä vain alakerran pesutiloihin ja puilla lämmiteltiin yläkertaa tarpeen mukaan. Kun pumppu starttasi, niin sen jälkeen on koko talo ollut pumpun lämmön varassa. Hyvin osui tuo pumpun asennus siten, että 16. lähti lämmöt tippumaan jyrkähkösti. Tuolloin 16. kun oli 7,5 C keskilämpö, niin talo haukkasi 25 kWh sähköä. Nyt tässä nollan tienoilla on kulutus näyttänyt vakiintuvan tuonne 40 kWh tienoille. Vielä en ole tullut katsoneeksi paljonko tässä viime päivinä tuosta on pumpulle mennyt. Aiemmin olen seuraillut, että joku 15 kWh/vrk keskimäärin on käyttösähkön osuus.
Mitä COPpia olen tässä laskeskellut välillä, niin näyttäisi nollan tienoilla heiluvan 2,2..2,4 tienoilla. Varaajaan ajan noin 35 C vettä ja kiertoon menee vajaat 30 C näillä keleillä. Mainoarvoilla pitäisi pumpusta irrota liki kolmosen COP, mutta tuo ei tuntuisi toteutuvan. Tosin pollu ei ainakaan liikaa näytä, todennäköisesti hitusen liian vähän. Välillä se näyttelee 2..2,5 kW tehoja vaikka pumpun ei pitäisi moiseen taipua.
Kovempien pakkasten varalle itsellä on hakestokeri ja tuolla onkin tarkoitus ajaa kovemmat pakkaset. Jos omat laskelmat pitää kutinsa, niin pumppu riittää noin -12 C asti. Stokeri on nollan tienoilla tietty hyvin pienellä kuormalla, joten sikäli tämä pumppu jeesaa kivasti näitä leutoja kelejä. Kuitenkin ilman lämpöjä alkaa talossa tulla vilu ennen nollaa ja tuolloin alkaa sähköäkin mennä aika lailla jos sillä tekee lämpöä suoraan. Varaajassa on keskellä 6 kW sähkövastus, jolla saa tarvittaessa lämpöä tehtyä ja aiemmin tuolla onkin kesät menty.
Kai voisi suurinpiirtein arvioida, että nollan tienoilla jos taloon syötetään lämpöä noin 2,5 kW jatkuvaa, niin kuukausi tuota tekisi noin 1800 kWh sähköä lämmitykseen. Nyt pärjättänen hitusen alta tuhannella. Euroina noin satasen säästö.
Halvintahan olisi tehdä vain hakkeella lämpöä, mutta oma hommansa tuossa on ja muksuissa sekä muissa töissä on ihan riittävästi työtä. Joten niinkään kustannussäästöä ei pumpulla haeta vaan oman elämän helpottamista ilman että kulut kasvaa kovin paljoa. Takaisinmaksuaika venynee jonnekin liki 15 vuotta, joten sen puoleen ei tässä järkeä ole. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata rahassa.
Nappaan jokusen kuvan asennuksesta tässä joku päivä.
