Fujitsu 8 kW VILP, 90-luvun okt 160 m2, Lahti
- Keskustelun aloittaja ekomies
- Aloitettu
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Ei taida olla ihan tuoretta kuvaajaa. Täytyypi ottaa kunhan aikaa on ja kelit on kohdallaan. Nyt -15 C ja ilmankosteus 80-90 %, mikä vaikuttaa eniten sulatusväliin. Toki myös kompuran ottoteho millä kennoa kylmennetään vaikuttaa.
prelude sanoi:
Ei taida olla ihan tuoretta kuvaajaa. Täytyypi ottaa kunhan aikaa on ja kelit on kohdallaan. Nyt -15 C ja ilmankosteus 80-90 %, mikä vaikuttaa eniten sulatusväliin. Toki myös kompuran ottoteho millä kennoa kylmennetään vaikuttaa.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
"Tilaamasi" kelit ovat saapuneet.
-9 C oma mittaus.
Tosin nyt on aika kuiva keli, vaikka lumisadealue saapui Etelä-Suomeen.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan täällä oli kuvakaappauksen aikana 72...80 % kosteus ja itätuuli.
Ottoteho n. 1,1 kW, max. 50 % lukittu.
Sulatusväli yli 3,5 tuntia, eikä kennossa paljoa huurua ollut mitä sulatella.
Katsotaan miten päivä kehittyy. Eilen oli ilmankosteus 80...85 % ja sulatusväli paljon lyhyempi 1...2 tuntia.
Illalla taas piteni yli kolmen tunnin.
Tämä päivä meneekin lattialämmityksen säätöjä hakiessa, 2 sähköistä säätöventtiiliä on jakotuilta rikki -> käsissäätöiset vaihdettu tilalle, joten käyrissä enemmän suoraa viivaa luvassa.
Klo 12-14, -7 C, ilmankosteus 90 %, sulatusväli lyheni, näkyi jo dt:n laskuna. Tehoja laskettu pienemmälle säätöjä hakiessa, jotta sais dt:n lukittua ettei pumppu säätäs (vihreä käppyrä) samaan aikaan kun itse säätää jakotukilla.
Käsikopelolla ja paljailla jalkapohjilla tunnusteltu virtaamia putkissa ja lattioissa.
Loppu säätö sitten huomenna kun murkut on nukkunu ovet kiinni "tuvissaan".
prelude sanoi:
"Tilaamasi" kelit ovat saapuneet.
-9 C oma mittaus.
Tosin nyt on aika kuiva keli, vaikka lumisadealue saapui Etelä-Suomeen.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan täällä oli kuvakaappauksen aikana 72...80 % kosteus ja itätuuli.
Ottoteho n. 1,1 kW, max. 50 % lukittu.
Sulatusväli yli 3,5 tuntia, eikä kennossa paljoa huurua ollut mitä sulatella.
Katsotaan miten päivä kehittyy. Eilen oli ilmankosteus 80...85 % ja sulatusväli paljon lyhyempi 1...2 tuntia.
Illalla taas piteni yli kolmen tunnin.
Tämä päivä meneekin lattialämmityksen säätöjä hakiessa, 2 sähköistä säätöventtiiliä on jakotuilta rikki
-> käsissäätöiset vaihdettu tilalle, joten käyrissä enemmän suoraa viivaa luvassa.Klo 12-14, -7 C, ilmankosteus 90 %, sulatusväli lyheni, näkyi jo dt:n laskuna. Tehoja laskettu pienemmälle säätöjä hakiessa, jotta sais dt:n lukittua ettei pumppu säätäs (vihreä käppyrä) samaan aikaan kun itse säätää jakotukilla.
Käsikopelolla ja paljailla jalkapohjilla tunnusteltu virtaamia putkissa ja lattioissa.
Loppu säätö sitten huomenna kun murkut on nukkunu ovet kiinni "tuvissaan".
Liitteet
-
screenshot.37.jpg -
screenshot.38.jpg -
screenshot.39.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
"Kellosulatusraja" iski yöllä. Tiputin Vilpin kierrokset 70 % -> 40 % ja kytkin 3 kW vastusta päälle. Eipä paluuvesi paljoa noussu muutaman tunnin ajan. Kerran lämpötila keikkuu vain tuossa -23 C tietämillä, otin vastukset pois ja lisäsin Vilpin tehoja. Oletan että päästään kohta pakkasen lauhtuessa asteen veran takaisin "tehoille".
"Kellosulatusraja" iski yöllä. Tiputin Vilpin kierrokset 70 % -> 40 % ja kytkin 3 kW vastusta päälle. Eipä paluuvesi paljoa noussu muutaman tunnin ajan. Kerran lämpötila keikkuu vain tuossa -23 C tietämillä, otin vastukset pois ja lisäsin Vilpin tehoja. Oletan että päästään kohta pakkasen lauhtuessa asteen veran takaisin "tehoille".
Liitteet
-
screenshot.41.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Oletus piti kutinsa yhden lämmitysjakson yli (kuva) Sulatuksen tullessa (kenno hyvin kevyesti huurussa)
-ulkoyksiköstä kuului normaalista poikkeava "särisevä" ääni
-sulatus ei alkanut, tai keskeytyi hyvin alkuunsa
-kompura ei ottanut oikein kunnolla kierroksia sähkönkulutuksesta päätellen
=> sähkökatko => ei elvy
-kun sähkökatkon tekee kylmäaineputkistosta ei kuulu normaalia "suhahdusta" mikä aina ennen on kuulunut
-jätetty valmiustilaan virrat päälle
ekomies sanoi:
Oletus piti kutinsa yhden lämmitysjakson yli (kuva) Sulatuksen tullessa (kenno hyvin kevyesti huurussa)
-ulkoyksiköstä kuului normaalista poikkeava "särisevä" ääni
-sulatus ei alkanut, tai keskeytyi hyvin alkuunsa
-kompura ei ottanut oikein kunnolla kierroksia sähkönkulutuksesta päätellen
=> sähkökatko => ei elvy
-kun sähkökatkon tekee kylmäaineputkistosta ei kuulu normaalia "suhahdusta" mikä aina ennen on kuulunut
-jätetty valmiustilaan virrat päälle
Liitteet
-
screenshot.42.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Lisätutkimuksia:
-asentaja mittasi kylmäainemäärän ja tarkisti tiiveyden vuotojen varalta
-pieni vajaus kylmäainemäärässä, ei vuotoja, uusi täyttö huomioiden putkipituuden
-"troubleshooting" jatkuu...
-jätettiin "tekeytymään"
-en malttanut odotella ja käynnistin laitteen
-testikäytöllä lämmityksella lähtee ensin jäähdyttämään ennenkuin kääntyy "lennosta" lämmitykselle (mielenkiintoinen toiminta) kumpikin kylmäaineputki tuntui lämpimältä...& (meno- ja paluuveden lämpötiloista päätellen)
(kuvaa ei löydy, katsotaan jos löytyy myöhemmin)
-tänään nollakelillä & korkealla ilmankosteudella useita sulatuksia, toiminta normaali ja lämmöntuotto hyvä
-sähkökatkolla & sulatuksen käynnistyessä kuuluu taas normaalit suhahdukset kylmäaineputkistosta
-normaalit käyntiäänet ja sähkönkulutus
Lisäys:
----------------------------
Vaihdettu n. viikoa myöhemmin paisuntaventtiilin kela (kuva). Hinta 30 €.
----------------------------
Lisätutkimuksia:
-asentaja mittasi kylmäainemäärän ja tarkisti tiiveyden vuotojen varalta
-pieni vajaus kylmäainemäärässä, ei vuotoja, uusi täyttö huomioiden putkipituuden
-"troubleshooting" jatkuu...
-jätettiin "tekeytymään"
-en malttanut odotella ja käynnistin laitteen
-testikäytöllä lämmityksella lähtee ensin jäähdyttämään ennenkuin kääntyy "lennosta" lämmitykselle (mielenkiintoinen toiminta) kumpikin kylmäaineputki tuntui lämpimältä...& (meno- ja paluuveden lämpötiloista päätellen)
(kuvaa ei löydy, katsotaan jos löytyy myöhemmin)
-tänään nollakelillä & korkealla ilmankosteudella useita sulatuksia, toiminta normaali ja lämmöntuotto hyvä
-sähkökatkolla & sulatuksen käynnistyessä kuuluu taas normaalit suhahdukset kylmäaineputkistosta
-normaalit käyntiäänet ja sähkönkulutus
Lisäys:
----------------------------
Vaihdettu n. viikoa myöhemmin paisuntaventtiilin kela (kuva). Hinta 30 €.
----------------------------
Liitteet
-
kela.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Tammikuu 2016:
Kaikki sähkö 2165 kWh.
VILP 415 kWh
Keskilämpötila n. -13 C.
11 pakkaspäivää < -20 C, olivat keskiarvoltaan yli 100 kWh/vrk, ts. VILP ei ollut lämmöntuotannossa
Jos jotain positiivista lopuksi, niin onneksi ei ollut pörssisähköä & takka lämpeni...
Tammikuu 2016:
Kaikki sähkö 2165 kWh.
VILP 415 kWh
Keskilämpötila n. -13 C.
11 pakkaspäivää < -20 C, olivat keskiarvoltaan yli 100 kWh/vrk, ts. VILP ei ollut lämmöntuotannossa
Jos jotain positiivista lopuksi, niin onneksi ei ollut pörssisähköä & takka lämpeni...
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Liitteenä 1.2 noin -2 C kuivassa pakkaskelissä tehty mittaus, jolloin ensimmäistä kertaa havaitsin yli 4-tunnin sulatusvälin (klo 9-13:00). Pisin ollut n. 3 h 40 min.
Siitähän ei ole mitään varmuutta onko kone tehnyt niin jo aiemminkin, koska seurantaohjelmisto ei ole aina päällä.
Yksittäinen anomalia vai jokin muu tapahtuma, viisaammat tietää... :
Lämmöntuotto (dt, punainen viiva-keltainen viiva) säilyi hyvänä loppuun asti. Ottotehot noin 800 W.
(Ylläpito latasi joskus aiemmin sivutolle Fujitsun sulatusehdot, en löytänyt niitä tähän liitettäväksi.)
Liitteenä 1.2 noin -2 C kuivassa pakkaskelissä tehty mittaus, jolloin ensimmäistä kertaa havaitsin yli 4-tunnin sulatusvälin (klo 9-13:00). Pisin ollut n. 3 h 40 min.
Siitähän ei ole mitään varmuutta onko kone tehnyt niin jo aiemminkin, koska seurantaohjelmisto ei ole aina päällä.
Yksittäinen anomalia vai jokin muu tapahtuma, viisaammat tietää... :
Lämmöntuotto (dt, punainen viiva-keltainen viiva) säilyi hyvänä loppuun asti. Ottotehot noin 800 W.
(Ylläpito latasi joskus aiemmin sivutolle Fujitsun sulatusehdot, en löytänyt niitä tähän liitettäväksi.)
Liitteet
-
screenshot.45.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Tässä vuorokauden mittainen tallennus ensimmäistä kertaa. Ei onnistu ilman apuja, kun ohjelma pätkii.
Seitsemän sulatusta, keskimääräinen väli yli 3 tuntia.
Sää oli yö-aamu -7 C, josta nousi tasaiseen nollakelille seuraavaksi yöksi.
Tässä vuorokauden mittainen tallennus ensimmäistä kertaa. Ei onnistu ilman apuja, kun ohjelma pätkii.
Seitsemän sulatusta, keskimääräinen väli yli 3 tuntia.
Sää oli yö-aamu -7 C, josta nousi tasaiseen nollakelille seuraavaksi yöksi.
Liitteet
-
screenshot.47.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Mittauksia. Lattiat yön ajan ilman lämmitystä. VILP aamulla käyntiin ja dt kuvaaja tehty parista ekasta lämmityssyklistä.
Eipä paljoa energiaa viedä ulos sulatuksen aikana, kun katsoo kuvaajan pinta-aloja. Joitain prosentteja.
Ulkona +1 C kostea räntäsadekeli. Ulkoyksikön kenno menee aikalailla tukkoon lopussa ennenkuin sulatus alkaa.
Eka lämmitysjakso on näemmä lyhempi kun "kylmiltään" aloitetaan lämmittämään.
Mittauksia. Lattiat yön ajan ilman lämmitystä. VILP aamulla käyntiin ja dt kuvaaja tehty parista ekasta lämmityssyklistä.
Eipä paljoa energiaa viedä ulos sulatuksen aikana, kun katsoo kuvaajan pinta-aloja. Joitain prosentteja.
Ulkona +1 C kostea räntäsadekeli. Ulkoyksikön kenno menee aikalailla tukkoon lopussa ennenkuin sulatus alkaa.
Eka lämmitysjakso on näemmä lyhempi kun "kylmiltään" aloitetaan lämmittämään.
Liitteet
-
dt.JPG -
screenshot.49.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
VILPin kulutus eilen klo 7-23:00 oli 12,5 kWh. Paluuvesi lattiasta oli noussut 22 -> 27 C asteeseen. Viimeisin asteen muutos (26->27 C) vei jo 8 tuntia aikaa. => lämmityssyklin alussa lattiabetonit lämpiää ei niinkään huoneilma ja lopussa lattiat luovuttaa jo täydellä teholla lämpöä huoneilmaan kun maksimivaraus on saavutettu tällä lämmitysteholla.
VILPin kulutus eilen klo 7-23:00 oli 12,5 kWh. Paluuvesi lattiasta oli noussut 22 -> 27 C asteeseen. Viimeisin asteen muutos (26->27 C) vei jo 8 tuntia aikaa. => lämmityssyklin alussa lattiabetonit lämpiää ei niinkään huoneilma ja lopussa lattiat luovuttaa jo täydellä teholla lämpöä huoneilmaan kun maksimivaraus on saavutettu tällä lämmitysteholla.
Liitteet
-
screenshot.50.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Helmikuun kulutus kaikkinensa 1045 kWh, josta VILPille 491 kWh. Keskilämpötila n. -1 C.
Takkaa lämmitetty satunnaisesti.
Edelliselle sivulle lisäsin kohtaan « Vastaus #685 » kuvan paisuntaventtiilin kelasta, joka vaihdettiin ulkoyksikköön.
Toiminut nyt kuukauden ok. Alimmillaan on ollut -10 C.
Ihan "satavarmasti" ei voi sanoa oliko siinä ollut vian aiheuttanut häiriö.
Helmikuun kulutus kaikkinensa 1045 kWh, josta VILPille 491 kWh. Keskilämpötila n. -1 C.
Takkaa lämmitetty satunnaisesti.
Edelliselle sivulle lisäsin kohtaan « Vastaus #685 » kuvan paisuntaventtiilin kelasta, joka vaihdettiin ulkoyksikköön.
Toiminut nyt kuukauden ok. Alimmillaan on ollut -10 C.
Ihan "satavarmasti" ei voi sanoa oliko siinä ollut vian aiheuttanut häiriö.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Maaliskuu 2016:
Kaikki sähkö 1110 kWh
VILP 480 kWh.
Keskilämpötia -1 C.
Nyt kelien lämmettyä selvästi plussan puolelle päivisin, VILPin käyntiaika on optimoitu klo 9-21 väilille ladaten lämpöä lattiaan ja 2 tn varaajaan. Aamuyöllä varaaja puretaan ja käynnityessään VILP imaisee 23 C asteista vettä lattiasta ennen uuden lämmitysyklin aloitusta. Luulisi coppeloisen olevan kohdallaan tällä setupilla; lämpimin vuorokauden aika ja viilein lämmitysvesi.
Maaliskuu 2016:
Kaikki sähkö 1110 kWh
VILP 480 kWh.
Keskilämpötia -1 C.
Nyt kelien lämmettyä selvästi plussan puolelle päivisin, VILPin käyntiaika on optimoitu klo 9-21 väilille ladaten lämpöä lattiaan ja 2 tn varaajaan. Aamuyöllä varaaja puretaan ja käynnityessään VILP imaisee 23 C asteista vettä lattiasta ennen uuden lämmitysyklin aloitusta. Luulisi coppeloisen olevan kohdallaan tällä setupilla; lämpimin vuorokauden aika ja viilein lämmitysvesi.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Liitteenä yhden vuorokauden mittaus, 2000-litran energiavaraaja läpivirtaustankkina, lataus päivisin, tauko alkuyöstä, purku aamuyöllä. Aamulla yksi sulatus (+3 C), iltapäivällä +9 C parhaimmillaan, d(t) n. 4 C, max tehorajoitus 33 %, max menovesirajoitus 30 C ja ottoteho keskimäärin 950 W. Menovesi=punainen viiva, paluuvesi=keltainen, mittauspisteet VILPin levylämmönvaihtimella.
Liitteenä yhden vuorokauden mittaus, 2000-litran energiavaraaja läpivirtaustankkina, lataus päivisin, tauko alkuyöstä, purku aamuyöllä. Aamulla yksi sulatus (+3 C), iltapäivällä +9 C parhaimmillaan, d(t) n. 4 C, max tehorajoitus 33 %, max menovesirajoitus 30 C ja ottoteho keskimäärin 950 W. Menovesi=punainen viiva, paluuvesi=keltainen, mittauspisteet VILPin levylämmönvaihtimella.
Liitteet
-
screenshot.51.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Kesäasetukset käyttöön; Lattialämmitys sauna+kph+khh.
Virtaus noin 600 l/h laskettuna kuinka pitkään riittää potkua 2000 litran energiavaraajan purkuun yöllä klo 3:00->.
Tästä taas laskien kun VILPin ottoteho n. 600 W ja dt 4 C päivisin tulee COPpeloiseksi noin 4. :
Päivälämpötila noin 12-15 C, yöt vielä viileitä.
Sähköä kului lämmittelyyn noin 5 kWh/vrk, sis. käyttöveden esilämmitys n. 30 C asteiseksi.
Kesäasetukset käyttöön; Lattialämmitys sauna+kph+khh.
Virtaus noin 600 l/h laskettuna kuinka pitkään riittää potkua 2000 litran energiavaraajan purkuun yöllä klo 3:00->.
Tästä taas laskien kun VILPin ottoteho n. 600 W ja dt 4 C päivisin tulee COPpeloiseksi noin 4. :
Päivälämpötila noin 12-15 C, yöt vielä viileitä.
Sähköä kului lämmittelyyn noin 5 kWh/vrk, sis. käyttöveden esilämmitys n. 30 C asteiseksi.
Liitteet
-
screenshot.52.jpg -
screenshot.53.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Viimeisin vuorokausi kulutus noin 4 kWh.
Ottoteho pienenentynyt ulkolämpötilan noususta (12 C -> 15 C) johtuen, vaikka 3 % tehopyynti on ollut muuttumaton. Tarkoittaa että COPpikin on kohonnut, koska dt näyttäsi edelleen olevan siinä neljän hujakoilla.
VILPin käyntiaikaa lyhennetty edelleen, nyt lämpimin vuorokaudenaika klo 12...klo 21.
Viimeisin vuorokausi kulutus noin 4 kWh.
Ottoteho pienenentynyt ulkolämpötilan noususta (12 C -> 15 C) johtuen, vaikka 3 % tehopyynti on ollut muuttumaton. Tarkoittaa että COPpikin on kohonnut, koska dt näyttäsi edelleen olevan siinä neljän hujakoilla.
VILPin käyntiaikaa lyhennetty edelleen, nyt lämpimin vuorokaudenaika klo 12...klo 21.
Liitteet
-
screenshot.54.jpg -
screenshot.55.jpg
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Toukokuu kaikkinensa noin 625 kWh (viime vuonna 90 kWh enemmän).
VILP noin 90 kWh.
Alkuvuosi n. 1200 kWh enemmän kuin viime vuonna, ollaan menossa vuosikulutuksessa 10.500 kWh:n tietämille
Tosin kylmä tammikuu (-12 C vs -3 C) selittää osan. Kiritään kiinni se mikä saadaan, ettei tuo "kymppikerhon" monivuotinen jäsenyys menisi.
Toukokuu kaikkinensa noin 625 kWh (viime vuonna 90 kWh enemmän).
VILP noin 90 kWh.
Alkuvuosi n. 1200 kWh enemmän kuin viime vuonna, ollaan menossa vuosikulutuksessa 10.500 kWh:n tietämille
Tosin kylmä tammikuu (-12 C vs -3 C) selittää osan. Kiritään kiinni se mikä saadaan, ettei tuo "kymppikerhon" monivuotinen jäsenyys menisi.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Lattialämmityskausi avattu eilen. Havaintona kun pitkästä aikaa käy kylmiä lattioita lämmittämään menee helposti 7 tuntia ennenkuin jalkapohjan alla tuntuu lämpimältä (betoni ottaa omansa), Käytetty teho oli se millä tavoitelämpötila huoneessa saavutetaan. Tänään vielä nostin asetusta 30 -> 31 C menovedelle.
Keskimääräisenä tuntiotehona VILP näyttäisi ottavan 800 W, ulkolt -1 C...+3 C. Asetukset ohjaimessa 31 C ja max 33 %.
Sulatuksia tulee sen verran että ulkoyksikön allaoleva pulkka täyttyy päivittäin.
Lattialämmityskausi avattu eilen. Havaintona kun pitkästä aikaa käy kylmiä lattioita lämmittämään menee helposti 7 tuntia ennenkuin jalkapohjan alla tuntuu lämpimältä (betoni ottaa omansa), Käytetty teho oli se millä tavoitelämpötila huoneessa saavutetaan. Tänään vielä nostin asetusta 30 -> 31 C menovedelle.
Keskimääräisenä tuntiotehona VILP näyttäisi ottavan 800 W, ulkolt -1 C...+3 C. Asetukset ohjaimessa 31 C ja max 33 %.
Sulatuksia tulee sen verran että ulkoyksikön allaoleva pulkka täyttyy päivittäin.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Mielenkiinnosta kyselen, hoitaako vilppi varaajan lämmöt myös kokonaan yksin vai onko apuna vastuksia/öljyä yms? Paljonko vilpin asetus varaajaan tällä hetkellä on?
Itsellä vois tarkastella nyt talvikauden alkaessa pyyntiä,koska takalla pystyy varaajaan puskemaan lämpöä myös. En ole kerennyt hirveästi impromatin asetuksiin perehtyä. Uusi tulokas perheessä vienyt kaiken liikenevän ajan. Fujitsun maahantuojalta sain selkeät ohjeet miten impromatia käsketään. Jospa siitä pääsisi eteenpäin asian kanssa. Opeteltavaa on paljonkin
Mielenkiinnosta kyselen, hoitaako vilppi varaajan lämmöt myös kokonaan yksin vai onko apuna vastuksia/öljyä yms? Paljonko vilpin asetus varaajaan tällä hetkellä on?
Itsellä vois tarkastella nyt talvikauden alkaessa pyyntiä,koska takalla pystyy varaajaan puskemaan lämpöä myös. En ole kerennyt hirveästi impromatin asetuksiin perehtyä. Uusi tulokas perheessä vienyt kaiken liikenevän ajan. Fujitsun maahantuojalta sain selkeät ohjeet miten impromatia käsketään. Jospa siitä pääsisi eteenpäin asian kanssa. Opeteltavaa on paljonkin
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Tänä syksynä tuonne -5 C keleihin asti ei ole ollut apuna mitään. Käyttövesi esilämpiää 30 asteiseksi ja siitä loppu 60 C asteeseen erillisessä sähkövaraajassa vastuksella. Energiavaraajan 2000 litraa vettä on tasaisessa 30 asteen lämpötilassa. Ouman EH-80 on otettu virrat pois niin että shuntti on hieman raollaan. Pieni liruvirtaus menee jatkuvasti energiavaraajan läpi pitäen sen lämpimänä käyttövesikierukoita varten.
Takkaa lämmitän kun pakkanen kiristyy. Vastukset tulevat apuun -22 C kun VILP hyytyy.
Tänä syksynä tuonne -5 C keleihin asti ei ole ollut apuna mitään. Käyttövesi esilämpiää 30 asteiseksi ja siitä loppu 60 C asteeseen erillisessä sähkövaraajassa vastuksella. Energiavaraajan 2000 litraa vettä on tasaisessa 30 asteen lämpötilassa. Ouman EH-80 on otettu virrat pois niin että shuntti on hieman raollaan. Pieni liruvirtaus menee jatkuvasti energiavaraajan läpi pitäen sen lämpimänä käyttövesikierukoita varten.
Takkaa lämmitän kun pakkanen kiristyy. Vastukset tulevat apuun -22 C kun VILP hyytyy.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Marraskuu, n. -1 C keskilämpötila.
Kaikki sähkö 1280 kWh, josta VILP vei 685 kWh (keskimäärin 23 kWh/vrk).
Päälämmitysvastuu oli VILPillä, takaa lämmitetty vain muutaman kerran, (hyvällä hyötysuhteella kun pääsee kylmään uuniin tulet tekemään).
Marraskuu, n. -1 C keskilämpötila.
Kaikki sähkö 1280 kWh, josta VILP vei 685 kWh (keskimäärin 23 kWh/vrk).
Päälämmitysvastuu oli VILPillä, takaa lämmitetty vain muutaman kerran, (hyvällä hyötysuhteella kun pääsee kylmään uuniin tulet tekemään).
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Vilppi huilaamassa eilisillasta lähtien kun laski-22 C alapuolelle lämpötila.
Sääli vain kun siihen asti lämmitti hyvin 70 pros. / 1.7 kW ottotehoilla.
Nyt vastusta kehiin riittävästi ja takka kuumaksi. Huomenna helpottaa.
Vilppi huilaamassa eilisillasta lähtien kun laski-22 C alapuolelle lämpötila.
Sääli vain kun siihen asti lämmitti hyvin 70 pros. / 1.7 kW ottotehoilla.
Nyt vastusta kehiin riittävästi ja takka kuumaksi. Huomenna helpottaa.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Meillä joulukuun sähköt kaikkineen oli 1158 kwh. Pumpun
Osuutta en osaa arvioida kun en ole kytkenyt lisälaitteita laskemaan pumpun viemää/tuomaa sähköä. Miten olisi järkevin laittaa pumppu huilaamaan kovilla pakkasilla,ilman päävirtojen katkaisua? En ole kerennyt impromatin ohjetta tarkemmin lukaista vielä. Vesitakkaa lämmiteltiin kerranpäivään pakkasen ollessa 5- alaspäin. Pumpun kompuratehot rajoitin 60% koska pakkasilla ladataan energia varaajaan puilla.
Meillä joulukuun sähköt kaikkineen oli 1158 kwh. Pumpun
Osuutta en osaa arvioida kun en ole kytkenyt lisälaitteita laskemaan pumpun viemää/tuomaa sähköä. Miten olisi järkevin laittaa pumppu huilaamaan kovilla pakkasilla,ilman päävirtojen katkaisua? En ole kerennyt impromatin ohjetta tarkemmin lukaista vielä. Vesitakkaa lämmiteltiin kerranpäivään pakkasen ollessa 5- alaspäin. Pumpun kompuratehot rajoitin 60% koska pakkasilla ladataan energia varaajaan puilla.
Vs: Fujitsu 8 kW invertteri VILPin mittauksia kotikonstein
Mulla oli virrat päällä, mutta en ohjannut sitä päälle ohjaussignaalilla. Eka käyntijakso sitten pakkasten jälkeen oli 10-15 min, jonka aikana pumppu "lämmitteli" itseään ja teki sulatuksen, vaikkei mitään sulatettavaa ollut. Dt oli vaatimaton tuossa ekassa pätkässä. Seuraavassa syklissä oli sitten täysi hönkä päällä. Pääasia tuossa on että kompura olisi lämmin tavalla tai toisella. Välillä olen jättänyt kovien pakkasten ajaksi pikku tehot esim. 33 prosenttia päälle, vaikkei se juuri mitään tuota. Onko noissa sitten kompuranlämmitintä niin en osaa sanoa. Tosi pintä virtaa se ottaa jos on. Pitäis asentaa lämpötila-anturi kompuraan. Kellään foorumilaisella ei taida olla?!
Mulla oli virrat päällä, mutta en ohjannut sitä päälle ohjaussignaalilla. Eka käyntijakso sitten pakkasten jälkeen oli 10-15 min, jonka aikana pumppu "lämmitteli" itseään ja teki sulatuksen, vaikkei mitään sulatettavaa ollut. Dt oli vaatimaton tuossa ekassa pätkässä. Seuraavassa syklissä oli sitten täysi hönkä päällä. Pääasia tuossa on että kompura olisi lämmin tavalla tai toisella. Välillä olen jättänyt kovien pakkasten ajaksi pikku tehot esim. 33 prosenttia päälle, vaikkei se juuri mitään tuota. Onko noissa sitten kompuranlämmitintä niin en osaa sanoa. Tosi pintä virtaa se ottaa jos on. Pitäis asentaa lämpötila-anturi kompuraan. Kellään foorumilaisella ei taida olla?!