Fujitsu Impromat 8kW VILP, okt ~140m2, Rauma

rMa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Vuosi tuli täyteen Fujitsun VILPillä tammikuun 2019 lopussa, tässä kokemuksia. Ennen pumpun hankintaa tuli tutkittua eri vaihtoehtoja muutaman vuoden ajan. Tältä foorumilta löytyi paljon hyödyllistä tietoa, toivottavasti tästäkin on apua jollekulle pumpun hankintaa harkitsevalle.

Kohde: 1948 rakennettu ja 80-luvulla peruskorjattu puutalo, 4h+k+saunatilat+2x wc, yhteensä n. 140 neliötä kahdessa kerroksessa. Aikaisemmin öljylämmitys, lämmönjako pääosin 1-lehtisin patterein, poikkeuksena yksi matala 3-rivinen patteri olohuoneen ikkunoiden alla sekä yksi kaksilehtinen toisessa makuuhuoneessa yläkerrassa. Menoveden lämpötila maksimissaan n. 55-60 astetta -20 asteen ulkolämpötilassa - näin kylmää on ollut todella harvoin. Kattila vm. 1992 ja poltin vm. 1996 ovat toimineet häiriöttä ja jätettiin vielä paikalleen kovempien pakkasten varalta. Öljyn kulutus viimeisen pumppua edeltävän vuoden ajalta n.1900 litraa. Lämpimän käyttöveden osuus öljyn kulutuksesta on ollut kasvussa, viime vuosina arviolta 600 litraa. 10 vuoden ajalta kulutuksen keskiarvo hieman alle 1800 litraa vuodessa.

Pumpuksi valikoitui siis Fujitsun yksivaiheinen 8kW Impromat-suoraohjauksella varustettu malli levylämmönvaihtimella kytkettynä patteriverkon paluuseen. Säätimenä alkuun Ouman EH-800 joka ohjaa pumppua sarjasäädöllä ja avustaa öljyllä tarvittaessa. Säätö ulkolämpötilakäyrällä ja huonekompensoinnilla. Lämmin käyttövesi tehtiin aluksi vielä öljyllä. Patterien termostaatit käännettiin täysin auki. Pumppu käynnistettiin 29.1.2018 joten se pääsi heti talvella tositoimiin. Yllättäen pumpun teho riitti vielä lähes 20 asteen pakkasella vaikka menoveden lämpötila olikin jo tällöin jo yli 55 astetta.

Elokuussa 2018 tuli käyttöön 100 litran Jäspi VLK-100 varaaja käyttöveden lämmitykseen. Öljypoltin kytkettiin pois päältä, EH-800 irti suntista ja kattila pumpun puskuriksi. Tällä päästiin eroon patterien naksumisesta sulatusjaksojen aikana ja saatiin vedelle esilämmitys. Varaajan kulutus on ollut keskimäärin n. 150kWh kuukaudessa puolen vuoden käyttöjakson aikana. Esilämmitys on näkynyt pumpun kulutuksessa arviolta 100kWh/kk. Syksyn aikana perehdyttiin myös patterien virtauksiin ja sillä saatiinkin hieman menovesien lämpöjä madallettua.

Joulukuussa 2018 alakerran kolme yksilehtistä patteria vaihdettiin C11 mallisiin yksilehtisiin lamelloituihin pattereihin. Vanhoissa putkissa ei ollut mahdollisuutta siirtoon joten tein tässä kompromissin matalamman kiertoveden lämmön ja asennettavuuden välillä. 15mm offset-liittimillä sain patterit asennettua vanhoihin putkiin ilman hellasäröä. Yksi hankalassa paikassa keittiön kaappien takana oleva yksilehtinen jäi vielä vaihdettavaksi kesällä. Tarkoitus oli vaihtaa myös yläkerran makkareiden patterit mutta näyttää siltä ettei tarvetta siihen välttämättä olekaan, lämpö nousee alakerrasta tehokkaasti. Patterien virtaamat säädettiin alakerrassa meno- ja paluuveden lämpötilaeron perusteella n. 3-4 asteeseen 10 asteen pakkasella. Menoveden lämmöntarve putosi patterien vaihdolla arviolta 6-8 astetta, yli 50 asteen lukemia ei ole tämän jälkeen tarvittu.

EH800 vaihtui kymmenen päivää sitten vapaasti ohjelmoitavaan Ouflex M BA säätimeen jolla on tarkoitus optimoida systeemin toimintaa kunhan ehtii kehittämään sovellusta. Perussovelluksena on nyt yksipiirinen säädin 5-pistekäyrällä ja huonekompensoinnilla.

Poimintoja menoveden yölämpötiloista säätimen vaihdon jälkeen viimeisen 10 päivän ajalta:
-18 asteessa menoveden lämpötila max. n. 48 astetta. Pumpun teho on Impromat ohjauksen puolelta rajoitettu 90% ja tämä riitti pitämään talon lämpimänä. Näin kylmää oli yhtenä yönä.
-15 asteessa n. 46 astetta
-10 asteessa n. 44 astetta
-5 asteessa n. 42 astetta
Nollakelillä n. 40 astetta.

Päiväsaikaan ja iltaisin kun pari tietokonetta, plasmatöllö, playstation ynnä muut kodinkoneet tuottaa lämpöä ja perhe on kotona riittää 2-4 astetta matalammat menoveden lämmöt. Huonelämpötila on säädetty 21.5 asteeseen.

Sulatukset tapahtuu tarpeen mukaan, tiheimmillään hieman nollan alapuolella ilmankosteudesta riippuen n. tunnin välein, kovemmilla pakkasilla sulatusväli venyy 3.5 tuntiin. Sulatus kestää viitisen minuuttia ja viimeistään 15 minuuttia sulatuksen alkamisesta pumppu tuottaa taas pyydettyä lämpötilaa. Lyhin taltioitu sulatusväli on ollut 45 minuuttia.

Ensimmäisen vuoden (2/2018 - 1/2019) sähkönkulutus on ollut 5252kWh, lisäksi öljyä kului käyttöveden lämmitykseen n. 400 litraa. Näyttäisi siltä että jatkossa sähköä tulee kulumaan n. 6500kWh jos kaiken lämmityksen hoitaa sähköllä. Mahdollisuus avustaa öljyllä tarvittaessa on vielä olemassa ja säiliössä muutama sata litraa öljyä jäljellä.

Pollucom on vielä asentamatta joten COP-lukemia voi vain arvailla. 1800 litran öljynkulutus on kuitenkin korvautunut arviolta 6500kWh sähkönkulutuksella joten mielestäni investointi on onnistunut.

Kustannuksista vielä: pumppu asennettuna tuli maksamaan melko tarkkaan 5000€ sisältäen sähkö-, putki- ja kylmäasennuksen. Varaaja käytettynä 200€. Termoluxin pattereita tuli tilattua näköjään yli oman tarpeen, 6kpl maksoi n. 600€.
 

Antti_J

Tulokas
Hyvä stoori. Meillä voisi toimia juuri samanlainen kytkentä. Öljyä tosin mennyt 5500 litraa. Koneeksi tulisi 14 kw Fujitsu.

AJ
 

rMa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Leudommista keleistä kokemuksia. Pumpun säätöalue riittää jatkuvaan käyntiin tuonne 1-2 plusasteen huitteille. Alle 5 asteen lämpötiloissa pumppu käy 2-4 tuntia pienellä 10-20% pyynnillä ja lepäilee noin tunnin. Käyntijaksoja vuorokaudessa tulee neljästä kahdeksaan. Kun aurinko lämmittää taloa suoraan pumppu lepää ulkolämpötilan ollessa 5 asteen yläpuolella ja alkaa taas lämmitellä kun auringon laskettua lämpötila menee alle 10 asteen. 5-10 asteen välillä lämmitysjaksot lyhenee 1-2 tunnin välille ja lepoaika pitenee.

Käyttövesivaraajan kulutus on ollut keskimäärin 156kWh/kk. Näyttää siltä että kattilan lämpötila ei juuri vaikuta varaajan energian tarpeeseen vaikka veden esilämmitys tapahtuu kattilan kierukassa. Tarkoitus olisi lisätä anturointia myös käyttöveden puolelle jotta veden kulutuksesta ja sen lämmitystarpeesta saisi enemmän dataa. Lämmityskierron ohitukselle on kytkentä joten pystyn ajamaan pumpulla pelkän kattilan lämpimäksi. Kesän aikana selviää onko lämpöpumpun käyttäminen esilämmitykseen kesällä taloudellisesti järkevää. Kattilan lämpötila seuraa kesän aikana suhteellisen hyvin ympäristön lämpötilaa joten ilman lämmitystäkin vesi lämpiää kierukassa jonkin verran. Kiertovesipumpun käyttämisellä kesän yli esilämmitystä voisi periaatteessa vielä tehostaa hyvin pienellä 5W sähkönkulutuksella. En usko että kovin isoja säästöjä on saavutettavissa mutta mittaamallahan tuo sitten selviää.
 

roots

Vakionaama

Pollucom on vielä asentamatta joten COP-lukemia voi vain arvailla. 1800 litran öljynkulutus on kuitenkin korvautunut arviolta 6500kWh sähkönkulutuksella joten mielestäni investointi on onnistunut.
Voiskos tuosta nyt kaavailla SCOP:ia tällä kaavalla...lähinnä kun näiden VILPien SCOP:it on toisissa ketjuissa pinnalla:
1800*80%*10kWh/6500kWh = ~2.2
Ja mainintana vielä että @rMa :lla tuntuu nuo säätökonstit ja säädöt olevan kohdillaan systemissä, eli tavallaan järjestelmä toimii hyvin.

Onko tuo LV varaajan kulutus 156kWh/kk tuossa 6500kWh:ssa mukana?
 

rMa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Kiitos kommentista.

Kyllä vaan, varaajan kulutus on tuossa arvauksessa mukana. 12kk jakson 4/2018 - 3/2019 kulutus on yhteensä 5428kWh josta puuttuu käyttöveden lämmityksen osuus ensimmäisen reilun 5 kuukauden osalta. Elokuun lopussa selviää miten hyvin arvaus osui kohdalleen.
 

rMa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Ensimmäinen vuosi lämmitystä täysin sähkön varassa tuli täyteen. Kulutus 9/2018-8/2019 oli yhteensä 6138kWh josta lämpöpumpulle meni 4160kWh ja käyttövesivaraajalle 1978kWh.

Parina kylmimpänä päivänä talven aikana laitoin öljypolttimen päälle mutta turhaan - pumpun teho riitti vielä -18 pakkasella eikä öljykattilasta tarvittu apuja. Pumpun ohjauksesta teho oli rajoitettu 90% tasolle joten hieman jäi vielä reserviäkin. Pumppu on ollut päällä koko kesän, tosin lämmittämättä lainkaan pariin viime kuukauteen. 5kWh/kk on ollut "pohjakulutus".

Käyttövesivaraajan kulutus vaihteli marraskuun 143kWh:sta toukokuun 195kWh:iin, keskiarvo ~165kWh. Kattilan kierukasta näyttää siis tulevan hieman esilämmitystä lämmityskaudella mutta aika pienistä eroista on kyse. Kun ei ole tiedossa tulevan kylmän veden lämpötilaa talvella eikä erikseen lämpimän ja kylmän veden kulutuksia on vaikea vetää mitään syvällisempiä johtopäätöksiä.

Suunnitelmissa oli lisätä kesän aikana mittarointia mm. käyttöveden lämmityksen/kulutuksen osalta. Suunnitelmat meni uusiksi kun tuli hankittua Jäspi GTV 500 Hybrid varaaja (sain "halvalla"...). Asennusajankohdasta ei vielä tietoa - saattaa mennä ensi kesään. Talven aikana on tarkoitus joka tapauksessa purkaa sisätiloista vanha 4 kuution teräksinen öljysäiliö pois. Sen jälkeen sitten vasta tehdään päätöksiä kattilan osalta. Kaksoispesäkattila antaisi periaatteessa mahdollisuuden lämmittää myös puilla tarvittaessa kun varaajakapasiteettia tulee lisää mutta kovin todennäköiseltä tämä vaihtoehto ei vaikuta kun ne ilmaiset puut puuttuu.

Hybridivaraajan kytkentöjen osalta olen seurannut mielenkiinnolla paria keskustelua tällä foorumilla. Oma ajatus on ainakin tällä erää se että pumppu lämmittäisi varaajan alaosaa pelkän lämmitystarpeen mukaan ja yläosaa lämmitettäisiin vastuksella riittävään lämpöön käyttövedelle. Erillistä käyttövesivaraajaa ei pitäisi tarvita jos välilaipio estää varaajan sekoittumisen. Kun käyttöveden lämmitykseen menee kuitenkin vain tuo 2000kWh en ajatellut lämmittää pumpulla käyttövettä sen enempää kuin esilämmityskierukasta irtoaa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Oma ajatus on ainakin tällä erää se että pumppu lämmittäisi varaajan alaosaa pelkän lämmitystarpeen mukaan ja yläosaa lämmitettäisiin vastuksella riittävään lämpöön käyttövedelle
Tuo on ihan hyvä ajatus, ja se toimii. Siinä kannattaa laittaa lämmitykseen "bi-valent" suntti joka ottaa lämpöä varaajan ala- tai yläosasta tarpeen mukaan.
 

rMa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.
Eise.. ei minulla ole on/off pumpussakaan shunttia kuin tekemässä lattiavettä patterivedestä. Pattereihin menee suoraan käyrällä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.
Ei suntti välttämätön ole, mutta bi-valentilla tulisi varalämpö pytyn yläosasta automaattisesti jos vilp menisi häiriötilaan.
 

rMa

Jäsen
Ei suntti välttämätön ole, mutta bi-valentilla tulisi varalämpö pytyn yläosasta automaattisesti jos vilp menisi häiriötilaan.
Tämä on itseasiassa aika hyvä pointti - voisin hoitaa samalla vastuspaketilla käyttöveden lämmityksen ja varalämmön.

Ja kun tuo aurinkokierukkakin on alkanut kummitella mielessä niin mahdollisesti sunttauksen tarvetta voi tulla sieltäkin. Lämmönsiirtopinta-alaa 1,3 m², miten paljon tuosta kierukasta voi olettaa saavansa lämpöä pyttyyn? Talon harja on mukavasti lähes suoraan etelään eli keräimille ei ole tarjolla optimikulmaa. Tyhjiöputkikeräimet harjalle itään ja länteenkö?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Lämmönsiirtopinta-alaa 1,3 m², miten paljon tuosta kierukasta voi olettaa saavansa lämpöä pyttyyn? Talon harja on mukavasti lähes suoraan etelään eli keräimille ei ole tarjolla optimikulmaa.
Kun VILP on hyvä niin se syö pohjan aurinkolämmöltä, paitsi jos haluaa sitä harrastaa. Tonnilla tuohon saanee 3 tasokeräintä ja automatiikan.
Ehkä tuo aurinkokierukka kannattaa ottaa käyttöveden esilämmitykseen, jos ei keräimiä hanki.
 

rMa

Jäsen
Vuonna 2019 lämmitykseen meni sähköä yhteensä 6096kWh.
Vilpin osuus oli 4088kWh ja lämminvesivaraajan 2008kWh.
Lämmitystarveluku Raumalla oli 3714.

Aiempien vuosien öljynkulutuksen ja lämmitystarvelukujen perusteella öljyä olisi kulunut arviolta 1800 litraa joten säästöä on tullut hieman toista tonnia. Suurin piirtein saman summan sain tuhlattua hybridivaraajaan ja putkiasennustyökaluihin eli olisiko tuon perusteella sitten säästöissä nollalinja...?

Fujitsu on toiminut ilman mitään ongelmia. Kesällä asennettu Pollucom antaa alle 3 cop-lukemia mutta lämpimän puolen anturi on vain työnnetty eristeen väliin joten käytännössä lukema on varmaan hieman parempi. Ouflexin pinta-asenteisten anturien antamien lämpötilojen ja Pollucomin ilmoittaman virtaaman perusteella laskettuna pyöritään ehkä 3-3.5 välillä kun ollaan hieman plussan puolella. Pollucom näyttää virtauksen aika karkein portain joten tuon tarkempaa arvausta en lähde tekemään.

Ohjaus on nyt toteutettu niin että pienellä tehontarpeella ajetaan +/-2 asteen hystereesillä 40% teholla on/off ja vaihdetaan käyrälle kun tarve ylittää tuon 40%. Plussan puolella todellinen tarve olisi alle 20% mutta cop romahtaa tuolloin arviolta 2 tuntumaan eikä kurluttava ääni miellytä korvaa. En tiedä että kertooko ääni oikeasti pumpun toiminnasta mutta 40%:lla ei moisia kurlutuksia kuulu ja cop on parempi.

Tarkoitus olisi poltella säiliöstä loput öljyt pois kunhan tuosta kelit hieman kylmenee. Säiliön purku tekee sitten tilaa hybridivaraajalle jonka asennus olisi suunnitelmissa tehdä lämmityskauden jälkeen ensi kesänä. Öljykattila saa jäädä toistaiseksi paikalleen koska varaajan asennus säiliöltä vapautuvaan paikkaan on helpompi kuin nykyisen kattilan tilalle. Samoin jätän myös 100 litraisen käyttövesivaraajan vielä paikalleen siltä varalta että hybridivaraajan häviöt pelkän käyttöveden lämmityksessä aiheuttavat ylimääräistä sähkönkulutusta kesällä.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Onko sinulla käytössä kaapeli+tietokone impromatin säätöjen asettamiseen vai käytätkö pientä ohjaustaulua? Siksi kyselen kun en itse ole löytänyt asetusta, jolla koneen max-tehoa voisi säätää. Ohjelma voi olla toki erilainen tässä vuoden 2013 versiossa. Minulla lattialämmityskierron paluussa kiinni impromat-ohjattu fujitsun pumppu. Enpä tuota rajoitusta paljoa ole kaipaillut kun lämmityskäyrä on kohdallaan, mutta esim alkusyksyllä voisi kokeilla vähentämään katkokäyntiä.
 

rMa

Jäsen
Pumpun ohjauksesta on käytössä UTI-ICQP kosketuskäyttöpaneeli jolla saan asettettua tuon maksimitehon. Muistakin parametreja tuolla on aseteltavissa mutta muistaakseni ne eivät käytännössä vaikuta pumpun toimintaan. Sallittu maksimilämpötila tuolla taisi olla parametri jota pumppu vielä tottelee mutta esim. käyrän asetusarvot eivät vaikuta vaikka niitä pystyykin näytöltä muuttamaan.

1577981785637.png

Alun perin tarkoitus oli ohjata tuolla Fujitsun omalla systeemillä ja siksi hankin pumpun tuon "paremman" käyttöpaneelin kanssa. Kun sitten selvisi että EH800 pystyy ohjaamaan tuota 0-10V signaalilla sarjasäätösovelluksella konfigurointia muutettiin asentajan toimesta niin että ko. signaali ohjaa pumppua. EH800 jäi keväällä pelkäksi öljykattilan shuntin ohjaimeksi kun ohjauksesta otti vastuun Ouflex M BA ja omatekoinen säätösovellus.
 

rMa

Jäsen
Pientä hienosäätöä: pudotin on/off tilan lämmityspyynnön 30%:iin. Pumpun ottama teho on tällöin n.680W. Lämmitysjaksojen määrä putosi viiteen-kuuteen per vuorokausi ja cop parani hieman sekä Pollucomin että omien laskelmien mukaan. Nollan tuntumasta pakkaselle mennessä lämmöntarve kasvaa sen verran että pyyntö nousee yli 30% ja käynti on sulatukset poislukien jatkuvaa. Nyt näyttäisi säädöt olevan aika hyvin linjassa torpan kanssa näille plussakeleille.

Pumppu pääsi nyt tauolle, päätin etten odottele mahdollisia kylmiä kelejä vaan laitoin öljypolttimen töihin. Helmikuun loppuun mennessä pitäisi öljyn olla käytetty ja pääsen suunnittelemaan säiliön purkamista.
 
Ylös Bottom