Fujitsu Impromat 8kW VILP, okt ~140m2, Rauma

rMa

Jäsen
Vuosi tuli täyteen Fujitsun VILPillä tammikuun 2019 lopussa, tässä kokemuksia. Ennen pumpun hankintaa tuli tutkittua eri vaihtoehtoja muutaman vuoden ajan. Tältä foorumilta löytyi paljon hyödyllistä tietoa, toivottavasti tästäkin on apua jollekulle pumpun hankintaa harkitsevalle.

Kohde: 1948 rakennettu ja 80-luvulla peruskorjattu puutalo, 4h+k+saunatilat+2x wc, yhteensä n. 140 neliötä kahdessa kerroksessa. Aikaisemmin öljylämmitys, lämmönjako pääosin 1-lehtisin patterein, poikkeuksena yksi matala 3-rivinen patteri olohuoneen ikkunoiden alla sekä yksi kaksilehtinen toisessa makuuhuoneessa yläkerrassa. Menoveden lämpötila maksimissaan n. 55-60 astetta -20 asteen ulkolämpötilassa - näin kylmää on ollut todella harvoin. Kattila vm. 1992 ja poltin vm. 1996 ovat toimineet häiriöttä ja jätettiin vielä paikalleen kovempien pakkasten varalta. Öljyn kulutus viimeisen pumppua edeltävän vuoden ajalta n.1900 litraa. Lämpimän käyttöveden osuus öljyn kulutuksesta on ollut kasvussa, viime vuosina arviolta 600 litraa. 10 vuoden ajalta kulutuksen keskiarvo hieman alle 1800 litraa vuodessa.

Pumpuksi valikoitui siis Fujitsun yksivaiheinen 8kW Impromat-suoraohjauksella varustettu malli levylämmönvaihtimella kytkettynä patteriverkon paluuseen. Säätimenä alkuun Ouman EH-800 joka ohjaa pumppua sarjasäädöllä ja avustaa öljyllä tarvittaessa. Säätö ulkolämpötilakäyrällä ja huonekompensoinnilla. Lämmin käyttövesi tehtiin aluksi vielä öljyllä. Patterien termostaatit käännettiin täysin auki. Pumppu käynnistettiin 29.1.2018 joten se pääsi heti talvella tositoimiin. Yllättäen pumpun teho riitti vielä lähes 20 asteen pakkasella vaikka menoveden lämpötila olikin jo tällöin jo yli 55 astetta.

Elokuussa 2018 tuli käyttöön 100 litran Jäspi VLK-100 varaaja käyttöveden lämmitykseen. Öljypoltin kytkettiin pois päältä, EH-800 irti suntista ja kattila pumpun puskuriksi. Tällä päästiin eroon patterien naksumisesta sulatusjaksojen aikana ja saatiin vedelle esilämmitys. Varaajan kulutus on ollut keskimäärin n. 150kWh kuukaudessa puolen vuoden käyttöjakson aikana. Esilämmitys on näkynyt pumpun kulutuksessa arviolta 100kWh/kk. Syksyn aikana perehdyttiin myös patterien virtauksiin ja sillä saatiinkin hieman menovesien lämpöjä madallettua.

Joulukuussa 2018 alakerran kolme yksilehtistä patteria vaihdettiin C11 mallisiin yksilehtisiin lamelloituihin pattereihin. Vanhoissa putkissa ei ollut mahdollisuutta siirtoon joten tein tässä kompromissin matalamman kiertoveden lämmön ja asennettavuuden välillä. 15mm offset-liittimillä sain patterit asennettua vanhoihin putkiin ilman hellasäröä. Yksi hankalassa paikassa keittiön kaappien takana oleva yksilehtinen jäi vielä vaihdettavaksi kesällä. Tarkoitus oli vaihtaa myös yläkerran makkareiden patterit mutta näyttää siltä ettei tarvetta siihen välttämättä olekaan, lämpö nousee alakerrasta tehokkaasti. Patterien virtaamat säädettiin alakerrassa meno- ja paluuveden lämpötilaeron perusteella n. 3-4 asteeseen 10 asteen pakkasella. Menoveden lämmöntarve putosi patterien vaihdolla arviolta 6-8 astetta, yli 50 asteen lukemia ei ole tämän jälkeen tarvittu.

EH800 vaihtui kymmenen päivää sitten vapaasti ohjelmoitavaan Ouflex M BA säätimeen jolla on tarkoitus optimoida systeemin toimintaa kunhan ehtii kehittämään sovellusta. Perussovelluksena on nyt yksipiirinen säädin 5-pistekäyrällä ja huonekompensoinnilla.

Poimintoja menoveden yölämpötiloista säätimen vaihdon jälkeen viimeisen 10 päivän ajalta:
-18 asteessa menoveden lämpötila max. n. 48 astetta. Pumpun teho on Impromat ohjauksen puolelta rajoitettu 90% ja tämä riitti pitämään talon lämpimänä. Näin kylmää oli yhtenä yönä.
-15 asteessa n. 46 astetta
-10 asteessa n. 44 astetta
-5 asteessa n. 42 astetta
Nollakelillä n. 40 astetta.

Päiväsaikaan ja iltaisin kun pari tietokonetta, plasmatöllö, playstation ynnä muut kodinkoneet tuottaa lämpöä ja perhe on kotona riittää 2-4 astetta matalammat menoveden lämmöt. Huonelämpötila on säädetty 21.5 asteeseen.

Sulatukset tapahtuu tarpeen mukaan, tiheimmillään hieman nollan alapuolella ilmankosteudesta riippuen n. tunnin välein, kovemmilla pakkasilla sulatusväli venyy 3.5 tuntiin. Sulatus kestää viitisen minuuttia ja viimeistään 15 minuuttia sulatuksen alkamisesta pumppu tuottaa taas pyydettyä lämpötilaa. Lyhin taltioitu sulatusväli on ollut 45 minuuttia.

Ensimmäisen vuoden (2/2018 - 1/2019) sähkönkulutus on ollut 5252kWh, lisäksi öljyä kului käyttöveden lämmitykseen n. 400 litraa. Näyttäisi siltä että jatkossa sähköä tulee kulumaan n. 6500kWh jos kaiken lämmityksen hoitaa sähköllä. Mahdollisuus avustaa öljyllä tarvittaessa on vielä olemassa ja säiliössä muutama sata litraa öljyä jäljellä.

Pollucom on vielä asentamatta joten COP-lukemia voi vain arvailla. 1800 litran öljynkulutus on kuitenkin korvautunut arviolta 6500kWh sähkönkulutuksella joten mielestäni investointi on onnistunut.

Kustannuksista vielä: pumppu asennettuna tuli maksamaan melko tarkkaan 5000€ sisältäen sähkö-, putki- ja kylmäasennuksen. Varaaja käytettynä 200€. Termoluxin pattereita tuli tilattua näköjään yli oman tarpeen, 6kpl maksoi n. 600€.
 

Antti_J

Jäsen
Hyvä stoori. Meillä voisi toimia juuri samanlainen kytkentä. Öljyä tosin mennyt 5500 litraa. Koneeksi tulisi 14 kw Fujitsu.

AJ
 

rMa

Jäsen
Leudommista keleistä kokemuksia. Pumpun säätöalue riittää jatkuvaan käyntiin tuonne 1-2 plusasteen huitteille. Alle 5 asteen lämpötiloissa pumppu käy 2-4 tuntia pienellä 10-20% pyynnillä ja lepäilee noin tunnin. Käyntijaksoja vuorokaudessa tulee neljästä kahdeksaan. Kun aurinko lämmittää taloa suoraan pumppu lepää ulkolämpötilan ollessa 5 asteen yläpuolella ja alkaa taas lämmitellä kun auringon laskettua lämpötila menee alle 10 asteen. 5-10 asteen välillä lämmitysjaksot lyhenee 1-2 tunnin välille ja lepoaika pitenee.

Käyttövesivaraajan kulutus on ollut keskimäärin 156kWh/kk. Näyttää siltä että kattilan lämpötila ei juuri vaikuta varaajan energian tarpeeseen vaikka veden esilämmitys tapahtuu kattilan kierukassa. Tarkoitus olisi lisätä anturointia myös käyttöveden puolelle jotta veden kulutuksesta ja sen lämmitystarpeesta saisi enemmän dataa. Lämmityskierron ohitukselle on kytkentä joten pystyn ajamaan pumpulla pelkän kattilan lämpimäksi. Kesän aikana selviää onko lämpöpumpun käyttäminen esilämmitykseen kesällä taloudellisesti järkevää. Kattilan lämpötila seuraa kesän aikana suhteellisen hyvin ympäristön lämpötilaa joten ilman lämmitystäkin vesi lämpiää kierukassa jonkin verran. Kiertovesipumpun käyttämisellä kesän yli esilämmitystä voisi periaatteessa vielä tehostaa hyvin pienellä 5W sähkönkulutuksella. En usko että kovin isoja säästöjä on saavutettavissa mutta mittaamallahan tuo sitten selviää.
 

roots

Hyperaktiivi

Pollucom on vielä asentamatta joten COP-lukemia voi vain arvailla. 1800 litran öljynkulutus on kuitenkin korvautunut arviolta 6500kWh sähkönkulutuksella joten mielestäni investointi on onnistunut.
Voiskos tuosta nyt kaavailla SCOP:ia tällä kaavalla...lähinnä kun näiden VILPien SCOP:it on toisissa ketjuissa pinnalla:
1800*80%*10kWh/6500kWh = ~2.2
Ja mainintana vielä että @rMa :lla tuntuu nuo säätökonstit ja säädöt olevan kohdillaan systemissä, eli tavallaan järjestelmä toimii hyvin.

Onko tuo LV varaajan kulutus 156kWh/kk tuossa 6500kWh:ssa mukana?
 

rMa

Jäsen
Kiitos kommentista.

Kyllä vaan, varaajan kulutus on tuossa arvauksessa mukana. 12kk jakson 4/2018 - 3/2019 kulutus on yhteensä 5428kWh josta puuttuu käyttöveden lämmityksen osuus ensimmäisen reilun 5 kuukauden osalta. Elokuun lopussa selviää miten hyvin arvaus osui kohdalleen.
 

rMa

Jäsen
Ensimmäinen vuosi lämmitystä täysin sähkön varassa tuli täyteen. Kulutus 9/2018-8/2019 oli yhteensä 6138kWh josta lämpöpumpulle meni 4160kWh ja käyttövesivaraajalle 1978kWh.

Parina kylmimpänä päivänä talven aikana laitoin öljypolttimen päälle mutta turhaan - pumpun teho riitti vielä -18 pakkasella eikä öljykattilasta tarvittu apuja. Pumpun ohjauksesta teho oli rajoitettu 90% tasolle joten hieman jäi vielä reserviäkin. Pumppu on ollut päällä koko kesän, tosin lämmittämättä lainkaan pariin viime kuukauteen. 5kWh/kk on ollut "pohjakulutus".

Käyttövesivaraajan kulutus vaihteli marraskuun 143kWh:sta toukokuun 195kWh:iin, keskiarvo ~165kWh. Kattilan kierukasta näyttää siis tulevan hieman esilämmitystä lämmityskaudella mutta aika pienistä eroista on kyse. Kun ei ole tiedossa tulevan kylmän veden lämpötilaa talvella eikä erikseen lämpimän ja kylmän veden kulutuksia on vaikea vetää mitään syvällisempiä johtopäätöksiä.

Suunnitelmissa oli lisätä kesän aikana mittarointia mm. käyttöveden lämmityksen/kulutuksen osalta. Suunnitelmat meni uusiksi kun tuli hankittua Jäspi GTV 500 Hybrid varaaja (sain "halvalla"...). Asennusajankohdasta ei vielä tietoa - saattaa mennä ensi kesään. Talven aikana on tarkoitus joka tapauksessa purkaa sisätiloista vanha 4 kuution teräksinen öljysäiliö pois. Sen jälkeen sitten vasta tehdään päätöksiä kattilan osalta. Kaksoispesäkattila antaisi periaatteessa mahdollisuuden lämmittää myös puilla tarvittaessa kun varaajakapasiteettia tulee lisää mutta kovin todennäköiseltä tämä vaihtoehto ei vaikuta kun ne ilmaiset puut puuttuu.

Hybridivaraajan kytkentöjen osalta olen seurannut mielenkiinnolla paria keskustelua tällä foorumilla. Oma ajatus on ainakin tällä erää se että pumppu lämmittäisi varaajan alaosaa pelkän lämmitystarpeen mukaan ja yläosaa lämmitettäisiin vastuksella riittävään lämpöön käyttövedelle. Erillistä käyttövesivaraajaa ei pitäisi tarvita jos välilaipio estää varaajan sekoittumisen. Kun käyttöveden lämmitykseen menee kuitenkin vain tuo 2000kWh en ajatellut lämmittää pumpulla käyttövettä sen enempää kuin esilämmityskierukasta irtoaa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Oma ajatus on ainakin tällä erää se että pumppu lämmittäisi varaajan alaosaa pelkän lämmitystarpeen mukaan ja yläosaa lämmitettäisiin vastuksella riittävään lämpöön käyttövedelle
Tuo on ihan hyvä ajatus, ja se toimii. Siinä kannattaa laittaa lämmitykseen "bi-valent" suntti joka ottaa lämpöä varaajan ala- tai yläosasta tarpeen mukaan.
 

rMa

Jäsen
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.

Eise.. ei minulla ole on/off pumpussakaan shunttia kuin tekemässä lattiavettä patterivedestä. Pattereihin menee suoraan käyrällä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Itseasiassa olen miettinyt että onko lämmityksen suntti invertteripumpun kanssa tarpeen ollenkaan? Pumppua on nyt ajettu suoraan lämmitystarpeen mukaan ja kattila on toiminut vain puskurina tasaamassa sulatuksen aikaista lämpötilan pudotusta. Yksinkertaisimmillaan varaaja toimisi edelleen vain puskurina ja vettä kierrätettäisiin yhdellä pumpulla läpi koko lämmitysjärjestelmän. Fujitsun minimiteho on niin pieni että kevään ja syksyn lämmitystarpeillakaan ei katkokäynti ole ollut kovin tiheää. Jaksoja voisi vielä harventaa kun sallisi isomman poikkeaman asetusarvosta mutta mielestäni 4-8 jaksoa per vuorokausi ei ole mikään ongelma.
Ei suntti välttämätön ole, mutta bi-valentilla tulisi varalämpö pytyn yläosasta automaattisesti jos vilp menisi häiriötilaan.
 

rMa

Jäsen
Ei suntti välttämätön ole, mutta bi-valentilla tulisi varalämpö pytyn yläosasta automaattisesti jos vilp menisi häiriötilaan.
Tämä on itseasiassa aika hyvä pointti - voisin hoitaa samalla vastuspaketilla käyttöveden lämmityksen ja varalämmön.

Ja kun tuo aurinkokierukkakin on alkanut kummitella mielessä niin mahdollisesti sunttauksen tarvetta voi tulla sieltäkin. Lämmönsiirtopinta-alaa 1,3 m², miten paljon tuosta kierukasta voi olettaa saavansa lämpöä pyttyyn? Talon harja on mukavasti lähes suoraan etelään eli keräimille ei ole tarjolla optimikulmaa. Tyhjiöputkikeräimet harjalle itään ja länteenkö?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Lämmönsiirtopinta-alaa 1,3 m², miten paljon tuosta kierukasta voi olettaa saavansa lämpöä pyttyyn? Talon harja on mukavasti lähes suoraan etelään eli keräimille ei ole tarjolla optimikulmaa.
Kun VILP on hyvä niin se syö pohjan aurinkolämmöltä, paitsi jos haluaa sitä harrastaa. Tonnilla tuohon saanee 3 tasokeräintä ja automatiikan.
Ehkä tuo aurinkokierukka kannattaa ottaa käyttöveden esilämmitykseen, jos ei keräimiä hanki.
 

rMa

Jäsen
Vuonna 2019 lämmitykseen meni sähköä yhteensä 6096kWh.
Vilpin osuus oli 4088kWh ja lämminvesivaraajan 2008kWh.
Lämmitystarveluku Raumalla oli 3714.

Aiempien vuosien öljynkulutuksen ja lämmitystarvelukujen perusteella öljyä olisi kulunut arviolta 1800 litraa joten säästöä on tullut hieman toista tonnia. Suurin piirtein saman summan sain tuhlattua hybridivaraajaan ja putkiasennustyökaluihin eli olisiko tuon perusteella sitten säästöissä nollalinja...?

Fujitsu on toiminut ilman mitään ongelmia. Kesällä asennettu Pollucom antaa alle 3 cop-lukemia mutta lämpimän puolen anturi on vain työnnetty eristeen väliin joten käytännössä lukema on varmaan hieman parempi. Ouflexin pinta-asenteisten anturien antamien lämpötilojen ja Pollucomin ilmoittaman virtaaman perusteella laskettuna pyöritään ehkä 3-3.5 välillä kun ollaan hieman plussan puolella. Pollucom näyttää virtauksen aika karkein portain joten tuon tarkempaa arvausta en lähde tekemään.

Ohjaus on nyt toteutettu niin että pienellä tehontarpeella ajetaan +/-2 asteen hystereesillä 40% teholla on/off ja vaihdetaan käyrälle kun tarve ylittää tuon 40%. Plussan puolella todellinen tarve olisi alle 20% mutta cop romahtaa tuolloin arviolta 2 tuntumaan eikä kurluttava ääni miellytä korvaa. En tiedä että kertooko ääni oikeasti pumpun toiminnasta mutta 40%:lla ei moisia kurlutuksia kuulu ja cop on parempi.

Tarkoitus olisi poltella säiliöstä loput öljyt pois kunhan tuosta kelit hieman kylmenee. Säiliön purku tekee sitten tilaa hybridivaraajalle jonka asennus olisi suunnitelmissa tehdä lämmityskauden jälkeen ensi kesänä. Öljykattila saa jäädä toistaiseksi paikalleen koska varaajan asennus säiliöltä vapautuvaan paikkaan on helpompi kuin nykyisen kattilan tilalle. Samoin jätän myös 100 litraisen käyttövesivaraajan vielä paikalleen siltä varalta että hybridivaraajan häviöt pelkän käyttöveden lämmityksessä aiheuttavat ylimääräistä sähkönkulutusta kesällä.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Onko sinulla käytössä kaapeli+tietokone impromatin säätöjen asettamiseen vai käytätkö pientä ohjaustaulua? Siksi kyselen kun en itse ole löytänyt asetusta, jolla koneen max-tehoa voisi säätää. Ohjelma voi olla toki erilainen tässä vuoden 2013 versiossa. Minulla lattialämmityskierron paluussa kiinni impromat-ohjattu fujitsun pumppu. Enpä tuota rajoitusta paljoa ole kaipaillut kun lämmityskäyrä on kohdallaan, mutta esim alkusyksyllä voisi kokeilla vähentämään katkokäyntiä.
 

rMa

Jäsen
Pumpun ohjauksesta on käytössä UTI-ICQP kosketuskäyttöpaneeli jolla saan asettettua tuon maksimitehon. Muistakin parametreja tuolla on aseteltavissa mutta muistaakseni ne eivät käytännössä vaikuta pumpun toimintaan. Sallittu maksimilämpötila tuolla taisi olla parametri jota pumppu vielä tottelee mutta esim. käyrän asetusarvot eivät vaikuta vaikka niitä pystyykin näytöltä muuttamaan.

1577981785637.png

Alun perin tarkoitus oli ohjata tuolla Fujitsun omalla systeemillä ja siksi hankin pumpun tuon "paremman" käyttöpaneelin kanssa. Kun sitten selvisi että EH800 pystyy ohjaamaan tuota 0-10V signaalilla sarjasäätösovelluksella konfigurointia muutettiin asentajan toimesta niin että ko. signaali ohjaa pumppua. EH800 jäi keväällä pelkäksi öljykattilan shuntin ohjaimeksi kun ohjauksesta otti vastuun Ouflex M BA ja omatekoinen säätösovellus.
 

rMa

Jäsen
Pientä hienosäätöä: pudotin on/off tilan lämmityspyynnön 30%:iin. Pumpun ottama teho on tällöin n.680W. Lämmitysjaksojen määrä putosi viiteen-kuuteen per vuorokausi ja cop parani hieman sekä Pollucomin että omien laskelmien mukaan. Nollan tuntumasta pakkaselle mennessä lämmöntarve kasvaa sen verran että pyyntö nousee yli 30% ja käynti on sulatukset poislukien jatkuvaa. Nyt näyttäisi säädöt olevan aika hyvin linjassa torpan kanssa näille plussakeleille.

Pumppu pääsi nyt tauolle, päätin etten odottele mahdollisia kylmiä kelejä vaan laitoin öljypolttimen töihin. Helmikuun loppuun mennessä pitäisi öljyn olla käytetty ja pääsen suunnittelemaan säiliön purkamista.
 

rMa

Jäsen
Kesän aikana tuli heivattua öljykattila ulos ja Jäspi GTV500 Hybrid varaaja tilalle. Vilp kytkettiin varaajan alaosaan omalla kiertovesipumpullaan ja lämmityksen jakoon tuli bivalent shuntti. Lämmityksen kytkennät tehtiin 1" teräsputkilla kierreliitoksin kuten vanhatkin putkitukset. Varaajan yläosaan tuli 6kW vastus kapillaaritermostaatilla käyttövettä lämmittämään, kytkettynä ilman nollaa ja kolmatta vaihetta joten tehoa näin käytössä 3kW. Tarvittaessa tuon saa sitten kytkettyä 4kW tai 6kW tehoiseksi. Käyttöveden kytkennät tehtiin helmiliitoksin 22mm kupariputkella.

Lämpötilaa mitataan vilpin latauspiirin meno- ja paluupuolelta, varaajan ala- ja yläosasta sekä lämmityksen menosta puikkoantureilla. Lataus- ja lämmityskiertoon laitoin Techem Ultra S3 energiamittarit mbus-sovittimin, lisäksi pumpun kulutukselle sekä vastukselle sähkönkulutusta varten mittarit. Käyttöveden lämpötilamittauksissa käytössä putken pintaan asennetut anturit, mittauskohteina kylmä, esilämmitetty ja lämmin vesi kierukoiden jälkeen sekä lämmin vesi sekoitusventtiilin jälkeen. Lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksessa on perinteinen mekaaninen mittari pulssilähdöllä. Tarkoitus on saada jatkossa kaikki mittaukset kytkettyä Ouflex M BA säätimeen.

Kytkettävää ja säädettävää vielä riittää aika paljon mutta lyhyesti kokemuksia vajaan kuukauden ajalta:
- Termostaatti säädettynä 50 asteeseen varaajan yläosa ottaa vastukselta noin 3kWh/vrk vaikka vettä ei käytettäisi yhtään. Varaajan yläosassa on käytännössä n. 10 astetta lämpimämpää kuin vastuksella eli enimmillään noin 70 astetta.
- Vastuksen kulutus on ollut noin 7.2kWh/vrk kun varaajan alaosaa ohjattiin pelkän lämmityskäyrän perusteella, lämpötila 20-24 astetta. Esilämmitystä n. 1,7kWh/vrk, yhteensä siis veden lämmitykseen vajaa 9kWh/vrk. Tämä kokeilu oli vain 3 päivän mittainen ja siten vain suuntaa antava.
- Kun varaajan alaosan lämpötila nostettiin vilpillä 35 asteeseen vastuksen kulutus putosi 6kWh/vrk ja esilämmitys vastaavasti nousi 3kWh/vrk tasolle.
- Kun termostaatin asetus vielä pudotettiin 45 asteeseen kulutus putosi n. 4.2kWh tasolle mutta lämmin vesi saattoi loppua kesken jos suihkuun mentiin juuri ennen kuin lämmitys kytkeytyi päälle. +/-10 asteen hystereesi o.n siis turhan iso tässä käytössä.
- Vastus lämmittää 3 kertaa vuorokaudessa joten varaa tiheämpäänkin kytkemiseen olisi. Tarkoitus on lisätä rele(et) vastuksen tarkempaa ohjausta varten, tämä mahdollistaa myös aikaohjauksen.
- Vilpin COP on muutaman päivän mittausjaksoilla ollut 3.2 ja 5.5 välillä, hetkellisesti lämmitysjakson aikana jopa 10. Keskiarvo vajaan kuukauden ajalta 3.60.
 

roots

Hyperaktiivi
Oliko tuo cop3.6 syyskuun systeemin kokonaiscoppi sisältäen vastuslämmityksen, jos ei niin mitä se olisi?
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoista! Kerrotko vielä, miten Fujitsu käyttäytyy varaajaa ladattaessa? Eli:
  • Mitä antureita Impromatiin on kytketty ja missä ne sijaitsevat varaajassa / putkissa?
  • Käykö VILPin kiertovesipumppu koko ajan (siis myös kun VILP on tauolla)?
  • Millaisia käyttöjaksoja olet saanut VILPille?
 

rMa

Jäsen
Oliko tuo cop3.6 syyskuun systeemin kokonaiscoppi sisältäen vastuslämmityksen, jos ei niin mitä se olisi?
Tuo oli pelkän pumpun cop 12.9. - 6.10. ajalta. Tässä on tullut säädettyä aika montaa juttua tuona aikana joten en lähtisi kovin isoja johtopäätöksiä tekemään. Pudotin tuolta alusta ne muutamat päivät pois jossa varaajalla ei käytännössä esilämmitetty - eli tällaiset tulokset kun varaajan alaosassa 35 astetta ajalta 15.9. - 6.10.:
Pumpun cop 3.86
Käyttöveden lämmityksen cop 1.35
Kokonaiscop 1.59
Lämmitykseen on mennyt 64kWh ja käyttöveteen + varaajan häviöihin yhteensä 213kWh joten käyttövesi dominoi kokonaiscoppia. Lämmityskaudella tilanne on aika lailla toinen mutta kyllä tässä nuo varaajan häviöt silti säilyy heikkona lenkkinä.

Vastus oli viikon ajan asetettuna 45 asteeseen, tuolta ajalta käyttöveden lämmityksen cop on 1.64.

Mielenkiintoista! Kerrotko vielä, miten Fujitsu käyttäytyy varaajaa ladattaessa? Eli:
  • Mitä antureita Impromatiin on kytketty ja missä ne sijaitsevat varaajassa / putkissa?
  • Käykö VILPin kiertovesipumppu koko ajan (siis myös kun VILP on tauolla)?
  • Millaisia käyttöjaksoja olet saanut VILPille?
Impromatissa on kaksi anturia käytössä, toinen levylämmönvaihtimessa alayhteiden välissä eristeiden alla ja toinen menovesiputkessa. Näitä pumppu käyttää lähinnä oman toimintansa seuraamiseen ja turvaamiseen. Lisäksi menovesiputkessa on virtausvahti. Vilpiä ohjataan Ouflex M BA säätimellä 0-10V signaalilla joten pumppu toimii itseasiassa vain lämmittimenä joka tuottaa lämpöä sen verran kuin pyydetään.

Kiertovesipumppu käy vain tarvittaessa. Tämäkin on 0-10V säädöllä joten pystyn toivottavasti optiomoimaan coppia virtausnopeutta säätämällä - näillä keleillä ei vielä pysty sanomaan miten paljon tuolla pystyy vaikuttamaan.

Tällä kombinaatiolla kokemusta on vielä kovin vähän - jaksot on puolisen tuntia kerrallaan ja 4-5 jaksoa vuorokaudessa. Näin pienillä lämmöntarpeilla ajan pumppua on/off niin että pyynti on 25%. Tuolla pyynnillä cop on vielä hyvä, sitten kun lähestytään 20% pyyntiä cop romahtaa. Aikaisempien talvien perusteella nollakelillä päästään ajamaan ilman katkokäyntiä suoraan lämpökäyrän mukaan. Varaajan alaosan lämpötila on nyt siis asetettu 35 asteeseen ja pumppua ajetaan +/-3 asteen hystereesillä.

Aikaisemmissa viesteissäni on kokemuksia eri olosuhteissa oljykattilan ollessa varaajana. En usko että tuo juuri pumpun toiminnan osalta muuttuu, isoin ero on siinä että voin ajaa pumppua lämmitystarpeesta riippumattomasti ja säädettyä lämpöä shuntilla pattereihin tarpeen mukaan.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Kiitos kattavasta vastauksesta. Muistankin lukeneeni tuosta sinun Ouflex-järjestelystä joskus. Itse olen tullut samaan tulokseen, että itse ohjelmoitu logiikka on ainoa vaihtoehto, jos haluaa pumpulta tiettyä (optimaaleksi kunkin kuvittelemaa) käytöstä. Itselläni on käytössä "hieman" köykäisempi järjestely, eli Arduino "standalone". Mitsussa olisi myös 0-10V input, mutta se ei ohjaa suoraan tehoa, vaan pyyntilämpötilaa. Lisäksi arduinon PWM-signaalin muuntaminen 0-10V vakaaksi ohjausjännitteeksi ei ole ymmärtääkseni ihan simppeliä, joten tämä viritys on jäänyt vuosien saatossa ajatuksen tasolle.
 

rMa

Jäsen
Vastuksen kulutus 6.59kWh/vrk, esilämmitys 3.57kWh/vrk cop 3.86 - vilp kulutti siis n. 0,92kWh/vrk esilämmitykseen.
Esilämmityksen osuus laskettuna pumpun kokonaistuoton ja lämmitystarpeen erotuksena - sisältää siis myös kaikki häviöt mität tuohon väliin jää. Ei kovin paljon näillä keleillä luulisin.

Käyttöveden lämmitykseen meni siis yhteensä 6.59+3.57 = 10.16kWh/vrk ja tuon energian tuottamiseen 6.59+0.92 = 7.51kWh/vrk. Joko laskin jotain väärin tai cop on 1.35. Avainasemassa mielestäni se että varaaja ottaa tuon vastaan tuon melkein 7kWh mutta veteen siitä menee käytännössä puolet jos sitäkään. Mitään selkeää lämmönvuotokohtaa tuossa ei mielestäni ole, kaikki yläosan lähdöt on eristetty. Kapillaaritermarin toiminnassakin on toivomisen varaa, varaajan yläosa lämpeää tarpeettoman korkealle ja toisaalta käyttövettä kulutettaessa jäähtyy tarpeettoman paljon ennen kuin lämmitys kytkeytyy päälle. Kapillaarielementin sijainti vastusten keskellä ei ole optimaalinen.

Varaajan alaosan lämpöä nostamalla ja toisaalta yläosan vastuksen asetusta alentamalla tulos olisi varmasti parempi. Tästä tietoa kunhan saan kasaan muutaman päivän ajalta dataa. Jos tästä nyt jotain on opittu niin se että VLK-100 on häviöiltään huomattavasti GTV-500:sta parempi.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Jos tästä nyt jotain on opittu niin se että VLK-100 on häviöiltään huomattavasti GTV-500:sta parempi.
Tämä on mielestäni ollut vallalla oleva käsitys jo kymmenisen vuotta täällä foorumilla, että pieni ulkoinen kv-tulistusvaraaja on huomattavasti energiatehokkaampi tapa tehdä käyttövettä, kuin pitää ison varaajan lämpöjä korkealla jotta kierukalla saataisiin vastaavan lämpöistä vettä. Eihän tätä kai mikään muu selitä kuin ison energiavaraajan suurempi lämpövuoto.
 

rMa

Jäsen
Ennen VLK-100 varaajan käyttöön ottoa testasin myös öljykattilaa käyttövesivaraajana. Muistaakseni 12-13kWh/vrk meni sähköä ja käyttövettä ei silti riittänyt. Toki osasin aavistaa että kulutus kasvaa GTV500:n kanssa mutta en ihan näin isoon eroon uskonut. Katsotaan nyt vielä 40 asteisella alaosalla ja vastuksen asetus 45 asteessa mihin tuo kulutus asettuu.

Aika paljon tässä olisi tietysti vielä kokeiltavaa. Hystereesin pienentäminen onnistuu kun ottaa ohjauksen säätimelle, samalla voisi ehkä tehdä vähän fiksumpaa tehonohjausta vastukselle 1/2/3 vaiheisena sekä aikatauluttaa lämmityksen muutenkin fiksummin. 6kW vastuksella pumpun avustamana pystyy myös hiukan paremmin vastaamaan kulutukseen etenkin kun veden käytöstä saa vesimittarilta tietoa. Tosin käytössä olleen VLK-100 varaajan 2000kWh vuosikulutuksesta ei kovin isoa säästöpotentiaalia irtoa mutta pitäähän sitä olla harrastuksia. Tulistusvaraaja tulee joka tapauksessa asennettua aikanaan, se antaa joustavuutta jatkoon.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Minä pumppaan nykyään 900 litraa 48-50 asteeseen ja kokemukset hyviä, häviöihin ei lämmöt katoa.
Tuo GTV500 alakierukka ei nyt lämmitä kunnolla jos coppi jää 35 asteen esilämmityksellä ykkösen pintaan.
 

pamppu

Vakionaama
Tuo että vastus haukkaa 3kWh vuorokaudessa vaikkei vettä kulutettaisi viittaa siihen, että lämpöä lipsahtaa sieltä lämmitykseenkin. Meillä erillinen 300 litran käyttövesivaraaja vie puolet tuosta kun sitä pidetään 60 asteisena ilman että kukaan käyttää vettä. Toki kahden varaajan ratkaisu on kasa romua verrattuna yhteen siistiin hybridiin ja säästö kuitenkin vuositasolla kymppejä.
 

rMa

Jäsen
Mittasin tuota vastuksen kulutusta ennen kuin oli lämmitystarpeita, hanat ja shuntti suljettuna niin ettei varaajan kautta ollut lainkaan virtausta.

Epäilen että tuo vastuksen ja kapillaarin paketti on vaan huono tässä tapauksessa kun varaajan yläosassa ei ole virtausta lainkaan ja lämpö kerrostuu. Vastuksen oikealla puolella n. 20 senttiä ylempänä olevalla anturilla näkyy n. 65 astetta parhaimmillaan kun termostaatti on säädetty 50 asteeseen. Jos tuo +/-10 asteen hystereesillä varustettu termostaatti on tarkka niin tuo tarkoittaa n. 5 asteen eroa/20 senttiä joten 40 senttiä ylempänä saattaa 70 astetta hyvinkin ylittyä. Kapillaari pitäisi siirtää ylemmäs tai sitten vaan lisätä toinen anturi vasemman yläkulman vapaaksi jääneeseen yhteeseen ja jättää kapillaari pelkkään rajoittajakäyttöön. Asetuksen pudottaminen 45 asteeseen otti jo vuorokausikulutuksesta 2kWh pois, tarkemmalla säädöllä on varmasti lisääkin säästöä saatavilla.

GTV500:n päälle sopii aika nätisti VLK-60 varaaja ja käyttövesiputkien vetojenkin suhteen paikka olisi aika hyvä. Ja jos tämä harrastus tästä jatkuisi tuonne aurinkoenergian puolelle tulevaisuudessa se antaisi joustavuutta kaikenlaiseen säätämiseen.
 

rMa

Jäsen
Minä pumppaan nykyään 900 litraa 48-50 asteeseen ja kokemukset hyviä, häviöihin ei lämmöt katoa.
Tuo GTV500 alakierukka ei nyt lämmitä kunnolla jos coppi jää 35 asteen esilämmityksellä ykkösen pintaan.
Nostin nyt kokeeksi varaajan alaosan asetuksen 45 asteeseen ja pudotin kapillaarilta asetuksen noin 47 asteeseen - saa nähdä miten nuo toimii yhteen kun kapillaarin alaraja hystereesin kanssa on alempana kuin varaajan lämpötila. Cop näyttää olevan edelleen kelvollinen 3.5 kun pumppu ajaa ulos 46 asteista, dt 2 astetta lämmönvaihtimen yli. Ulkolämpötila n. 13 astetta.

Alakierukka lämmittää mielestäni niin kuin pitäisikin, reilu 3kWh/vrk esilämmitystä ja lähtevän veden lämpötila on tyypillisesti 2-3 astetta alle varaajan lämpötilan. Kyllä tuo coppi tuhotaan tässä tapauksessa varaajan yläpäässä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Alakierukka lämmittää mielestäni niin kuin pitäisikin, reilu 3kWh/vrk esilämmitystä ja lähtevän veden lämpötila on tyypillisesti 2-3 astetta alle varaajan lämpötilan. Kyllä tuo coppi tuhotaan tässä tapauksessa varaajan yläpäässä.
Lipeääkö lämpöä sitten varkain lämmitykseen kuten pamppu ehdotti?
 

rMa

Jäsen
Lämmitykselle on oma energiamittari joka näyttäisi jos lämmitykseen jotain menis. Näillä keleillä shuntti pysyy kiinni ja pattereissa kiertää huoneenlämpöinen vesi. Veikkaan että varaajan yläosa on vaan paljon kuumempi kuin vastuksen seutu kun ei ole mitään virtausta sekoittamassa vettä, siitä isot häviöt. Ennen anturin asentamista varaajan yläosaan tämä on kyllä pelkkää arvailua.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Onko sinun rMa laitteistosi tämä?

AOYA24LA (8kW, 50c)

- Ulkoyksikön (3-50kW)
- Impromat ohjaimen (ATW-C-INV)
- 2 anturia (ATW-ETS)
- Ohjainpaneeli (ATWD-control)
- Kotelo Impromat moduuleille
- Levylämmönvaihtimen + eristeen
- Maateline (40cm) + värinänvaimennuskumit
- 5 m eristettyä kylmäputkea
- Levylämmön vaihtimen liitostarvikkeet varaajaan (max.2m päähän)
- Laitteiden asennukset + kylmätyöt + putkityöt + sähköliitännät

Onko tässä invertteri käyttö vai oko se ON/OFF tyyppiä?
Tämä on läytämistäni laitteista ensimmäinen näin yksinkertainen systeemi ja jos tämän vielä kytkisi vanhaan öljypannuun muuten kuin lämmityskierron paluuseen joka kuulemma on parempi.
Pitää vielä lukea juttu uudelleen enemmän ajatuksella.
Voisiko muun merkkisiä IVLP laitteita kytkeä samalla tavalla lämmönvaihtimen ja "yksinkertaisen " ohjauksen kanssa,järjestelmään tulisi käyttövedelle pieni tulistusvaraaja.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Voisiko muun merkkisiä IVLP laitteita kytkeä samalla tavalla lämmönvaihtimen ja "yksinkertaisen " ohjauksen kanssa
Mitsubishi Electriciltä (ME) löytyy vastaava saneerauspaketti, joka taitaa kulkea nimellä "energiansäästäjä". Siinäkin on erillinen lämmönvaihdin, ohjausboksi (piirilevy) ja käyttöpaneeli. Löytyy myös lisävarusteena langatonta säädintä, wifi-liityntäpalikkaa ym. Hinnaltaan varmaan ME on Fujitsua kalliimpi, mutta ME on made in Scotland ja/tai Japan. Fujitsu taidetaan valmistaa Kiinassa tms. (en ole varma). Jos Mitsusta kiinnostut, niin varmista että saat uusimman säätimen, taitaa olla jo PAC-IF071 saatavilla. Minulla PAC-IF032 ja senkin kanssa on pärjännyt ihan hyvin, mutta uusimpia lisävarusteita ei tuohon luonnollisesti saa (en tosin ole kaivannutkaan).

Nämähän tekevät tarvittaessa myös käyttövettä ulkoiseen varaajaan. Löytyy vaihtoventtiilin ohjaus ja asetukset käyttöveden teolle.
 

rMa

Jäsen
Moro

Onko sinun rMa laitteistosi tämä?

AOYA24LA (8kW, 50c)

- Ulkoyksikön (3-50kW)
- Impromat ohjaimen (ATW-C-INV)
- 2 anturia (ATW-ETS)
- Ohjainpaneeli (ATWD-control)
- Kotelo Impromat moduuleille
- Levylämmönvaihtimen + eristeen
- Maateline (40cm) + värinänvaimennuskumit
- 5 m eristettyä kylmäputkea
- Levylämmön vaihtimen liitostarvikkeet varaajaan (max.2m päähän)
- Laitteiden asennukset + kylmätyöt + putkityöt + sähköliitännät

Onko tässä invertteri käyttö vai oko se ON/OFF tyyppiä?
Tämä on läytämistäni laitteista ensimmäinen näin yksinkertainen systeemi ja jos tämän vielä kytkisi vanhaan öljypannuun muuten kuin lämmityskierron paluuseen joka kuulemma on parempi.
Pitää vielä lukea juttu uudelleen enemmän ajatuksella.
Voisiko muun merkkisiä IVLP laitteita kytkeä samalla tavalla lämmönvaihtimen ja "yksinkertaisen " ohjauksen kanssa,järjestelmään tulisi käyttövedelle pieni tulistusvaraaja.
Ulkoyksikkö on AOYG24LF, ohjain UTI-INV-U ja ohjainpaneeli UTI-IQCP kosketusnäytöllä, muuten suurinpiirtein samanlainen paketti. Invertteripumppu kyseessä ja tuota pystyy ohjaamaan esim. EH800 säätimellä 0-10V signaalilla. Fujitsun oman ohjauksen kyvykkyydestä en osaa sanoa kun en ole koskaan sitä kokeillut - pumppu toimii nyt vain lämmittimenä joka antaa tehoa pyynnin mukaan ja kaikki säätö tapahtuu erillisellä säätimellä.
 

rMa

Jäsen
VLK-100 palasi marraskuun lopulla käyttövettä tulistamaan ja GTV:n vastukselle jäi varalämmittimen virka.

Tulistusvaraajan kulutus joulukuulta oli 114kWh, n. 3.7kWh/vrk. Mittareiden mukaan pumppu kulutti 683kWh ja tuotto oli 1794kWh - cop n.2,63.

Lämmitysputkissa oli sen verran eristämätöntä putkea sekä ennen että jälkeen energiamittarin että käyttöveden esilämmitykseen mennyttä energiaa ei pysty käytännössä määrittämään. Todennäköisesti tämä oli osaltaan syynä myös hybridivaraajassa tapahtuneen vedenlämmityksen korkealta vaikuttavaan kulutukseen. Lämmitykseen meni energiamittarin mukaan 1442kWh - tuo ei siis todennäköisest pidä paikkaansa vaan käytännössä energiaa meni enemmän ja merkittävä osa tästä jäi pannuhuoneen lämmitykseen. Putket tuli eristettyä sopivasti ennen kunnon pakkasia.

Pumpun teho riittää hienosti lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen alle 10 asteen pakkasilla mutta kun tulee kylmempää lämpimän veden tuottaminen viilentää varaajaa tehokkaasti. Suihkusta palautumiseen kuluu aikaa ja meneveden lämmöt putoaa alle pyydetyn. Käytännössä siis varaajan yläosan vastukset pitää ottaa avuksi kun pakkanen kiristyy.

Harvinaisen kylmän jakson tullessa oli tilaisuus kokeilla miten pumppu suoriutuu kun on oikeasti kylmä. Pumpun tuotto ja talon kulutus olivat samalla tasolla -20 asteen kohdalla - cop oli vielä kohtuullinen 1.35. Kun menoveden lämmöt piti nostaa yli 50 asteen ei pumppu enåå pystynyt tuottamaan riittävästi tehoa. -22.5 asteessa tuotto oli 3.2kW ja cop 1.15.

Harkinnassa on nyt että tyydynkö käyttämään vastuksia apuna -10 ja kylmemmässä vai rakennanko ohituskytkennän joko toiselle tai molemmille käyttövesikierukoille. Jos ylemmän kierukan ohittaisi kylmemmällä kelillä varaajan yläosaan jäisi lämmintä vettä lämmityskiertoa varten siksi aikaa kun pumppu nostaa alaosan lämmöt takaisin lämmityksen vaatimalle tasolle. Vastuksen käyttöäkin voisi rakentaa fiksummaksi - nykyisellään 6kW vastukselta on kolmas vaihe pois ja käytettävissä oleva teho on näin 3kW. Tehonsäätöön saisi 2,3,4 ja 6kW portaat muutamalla releellä.

Fujitsun 3-vuotissynttäreitä vietetään parin viikon päästä. Toistaiseksi pumppu toiminut hienosti ja pitänyt torpan lämpimänä ilman pienintäkään ongelmaa - välillä vähän vastuksilla avustettuna.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Oletko joskus kokeillut coppia matalalla menolämmöllä? Minulla samansukuinen laite aoyg14-ltcn ilman pollucomeja tai vastaavia. Hieman vähemmän kylmäainetta ja max-teho hieman pienempi. Lattioita täällä lämmitellään ja 32 astetta ollut enimmillään.
 

rMa

Jäsen
Energiamittarit ei ole minulla vielä loggauksessa joten mitään jatkuvaa seurantaa ei ole Kaivelin nyt muutaman lukeman muistiinpanoista:

1.11.2020 meno 36 ulko 10 cop 4 - pumppu kävi 20% asetuksella tuottaen 1.8kW tehon
10.11. meno 39 ulko 1 cop 3 asetus 40% tuotto 3kW
31.12.2020 meno 40 ulko 1 cop 2.7 - asetus 75% tuotto 9.36kW - pumppu latasi varaajaa pitkän suihkun jälkeen.

Cop näyttäisi muodostuvan pääasiassa ulko - ja tuottolämpötilan eron perusteella ja iso vaikutus on myös sillä millaisella tehoasetuksella pumppua ajetaan.
 

rMa

Jäsen
Kolme vuotta ja vajaa kuukausi pumppausta takana. Pakkaskelejäkin on ollut mukavasti pumpun testailuun. Kun vertasin nykyistä hybridivaraajan kanssa lämmitystä aikaisempaan jossa öljykattila oli puskurina huomasin että pumpulta vaaditaan korkeampaa tuottolämpötilaa. Lisäksi suihkussa käynti kuormittaa pumppua huomattavan paljon. Tulin siihen tulokseen että kytkentää pitää muuttaa jotta tarvittaessa saadaan kaikki teho lämmitykseen ja käyttöveden lämmitystä siirrettyä enemmän vastukselle .

Tässä nykyinen kytkentä:
1614359024405.png


Ja tässä ajatus muutetusta kytkennästä:
1614359137977.png


Ideana olisi se että shuntin kautta lämmityskierto saisi suoraan pumpun levylämmönvaihtimelta lämpimintä saatavilla olevaa vettä. Kun pumpulta tulee sulatuksen takia kylmempää shuntti avautuu lisää ja saa varaajan yläosasta lämmintä kiertoon. Varaajaa saa varattua lämmitykseltä ylijäävällä teholla silloin kun shuntti säätyy pienemmälle. Sekä lämmityksen että latauksen kiertovesipumput on PWM:llä säädettäviä joten molemien dT:tä saa säädettyä joustavasti Ouflexin toimesta. Muutos on tarkoitus toteuttaa lämmityskauden jälkeen joten tässä olisi nyt hyvää aikaa miettiä mitä heikkouksia ja puutteita tässä kytkennässä on ja hieroa suunnitelmaa paremmaksi.

Nyt pyytäisinkin foorumin asiantuntijoilta kysymyksiä, kommentteja ja kehitysehdotuksia!
 
Ylös Bottom