Galluppi muovin kierrätyksestä

Kierrätätkö kotitalouden muovijätteet?

  • En kierrätä, menee sekajätteeseen

    Ääniä: 18 30,5%
  • Haluaisin kierrättää, mutta en tiedä miten

    Ääniä: 3 5,1%
  • Kierrätän, muoville on oma jäteastia ja keröys

    Ääniä: 6 10,2%
  • Kierrätän, muovi viedään aluekeräyspisteeseen

    Ääniä: 29 49,2%
  • Jokin muu vaihtoehto, mikä?

    Ääniä: 3 5,1%

  • Ääniä yhteensä
    59

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #1
Laitetaanpa nyt ajankohtainen galluppi muovin kierrätyksestä kotona.

Puoli vuotta on tullut keräiltyä muovia ja vietyä aluekeräyspisteeseen (~3 km päähän). Nyt taloyhtiöön tuli oma "jäteastia" muoville, joten matka lyhenee ja yhtiön asukkaat voivat aloittaa kierrätyksen niin halutessaan helposti.
 

pamppu

Vakionaama
Laitoin aluekierrätyspisteen, mutta myönnettäköön että merkittävä osa menee kyllä myös polttojätteeseen. Eli muovia kuskataan kiertoon määrä X samalla kun pahvi,paperi,lasi ja metallikin.
 

SON

Vakionaama
Koko kuva muovin kierrätyksestä on se, mihin se kotona lajittelun jälkeen päätyy . Uuden Suomen puheenvuossa on hyvin valaiseva kirjoitus Mikko Pauniolta millaista "taistelua" käydään muovista; poltetaanko muovijäte vai viedääkö se "kierrätykseen" kehitysmaihin ja siellä sitten osa poltetaan taivasalla ja osa kipataan mereen. Tähän jätemuoviin liittyy voimakkaasti poliittiset intohimot, joten en laita linkkiä.

itse vastasin että viemme muovit keräyspisteen.

:grandpa:
 

kotte

Hyperaktiivi
Meiltä menee muovi pääasiassa sekajätteeseen ja sieltä poltettavaksi (sähkön ja kaukolämmön tuotantoon). Sattuneesta syystä puhtaankin pakkausmuovin kerääminen on meillä hiukan haastavaa ja sitäkin on säilytettävä pitkään (aiheuttamassa palovaaraa), jotta logistiikka toimisi, ts. tulisi mukaan vietäväksi kauppakeskuksen keräyspisteeseen. Autolla ei ole järkevää ajaa monta metriä muovinkeräyksen lisälenkin takia. Tuleehan tuo joskus tehdyksi, kun tulee jonkin uushankinnan mukana pahvilaatikko ja sen mukana muovisia pakkaustarvikkeita suurempia määriä.

En pidä järin järkevänä ruveta huuhtelemaan pakkauksia kierrätyksen takia. Palakoon mieluummin likoineen päivineen sellaisenaan naapurikaupungin jätevoimalassa kuin että kuskataan jäteautolla Riihimäelle revintä- ja lajittelukoneeseen, mikä kuitenkin sitten heittää osan sikäläisessä voimalassa poltettavaksi.
 

prelude

Vakionaama
Hyvä avaus, mietin miten tähän vastata kun olin uskossa että Espoossa ei muovia enää kierrätetä uuden jätevoimalan takia, mutta kun jantti oli ketjun aloittajana niin kokemus kertoi tarkistamaan asian ennen oman pään aukaisua. Ja hyvä niin... rupeamme jälleen kierrättämään muovin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #9
En pidä järin järkevänä ruveta huuhtelemaan pakkauksia kierrätyksen takia. Palakoon mieluummin likoineen päivineen sellaisenaan naapurikaupungin jätevoimalassa kuin että kuskataan jäteautolla Riihimäelle revintä- ja lajittelukoneeseen, mikä kuitenkin sitten heittää osan sikäläisessä voimalassa poltettavaksi.
Tämän mukaan huuhtaisu/pyyhkäisy riittäisi. :cool:

Kansalaisaloite: "Muovinkierrätysastiat pakollisiksi taloyhtiöiden ja julkisten alueiden jäteastioihin"
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Normaalit kotitalouden muovit menee sekajätteeseen joka poltetaan lämpölaitoksessa, isommat vien keräykseen.

En pese, enkä erikseen säilytä tai lajittele likaisia muoveja nurkissani.
 

Jolberious

Vakionaama
Pyrin välttelemään muovien ostamista. Koska se on mahdotonta kuitenkin, niin pitkälti kaikki muovi muuttuu jossakin vaiheessa lämpöenergiaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Rupeavat ne kuitenkin haisemaan ja täytyisi laittaa ulos keräysastia ja tyhjentää se itse. Sama juttu kaiken muunkin eroteltavan roinan kanssa.

Tämän asian voi kuitenkin unohtaa toistaiseksi, koska olen ymmärtänyt, että HSY vaatii lähivuosina meillekin erillisen muovikeräyslokeron naapureiden kanssa yhteiseksi (asunto-osakeyhtiötyyppinen kiinteistö). Sitten hän on sopiva aika miettiä uudelleen, miten toimia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pyrin välttelemään muovien ostamista. Koska se on mahdotonta kuitenkin, niin pitkälti kaikki muovi muuttuu jossakin vaiheessa lämpöenergiaksi.
Sama täälläkin, mutta kohdistuu vain pantillisiin pakkauksiin, eli en osta juomia etenkään syystä, että pakkaus pitäisi itse viedä keräykseen. Vältän myös lasisia ja peltisiä pakkauksia, koska niistä on meidän oloissa hankala päästä asianmukaisesti eroon.

Suoraan sanoen, en pidä muovisten ja hiukankaan likaantuneiden pakkausten polttamista yhteistuotantolaitoksissa suurenakaan syntinä niin kauan, kun maakaasua poltetaan suoraan kaukolämmön lähteenä ja öljynjalostamon hukkalämpö päästetään huomattavilta osin mereen jäähdytysvesien mukana. Muovin kierrätykseenkin hukkautuu aika paljon lisäenergiaa ja jätemuovihan on varsin hyvä polttoaine jätteenpolttoyhteistuotantolaitokselle aivan samoin kuin likaantunut pahvi ja paperi. Käsittääkseni pakkausmuovin perusraaka-aineita voidaan tehdä maakaasusta kohtuullisen hyvällä saannolla ja hyötysuhteella (tosin saatan tässä erehtyäkin).
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Tuotteiden ekologinen jalanjälki on hankala laskettava, jos haluaa ottaa kaikki osatekijät huomioon. Tästä seuraa, että minä ainakin olen hyvin pitkälle luotujen mielikuvien armoilla.

Elintarvikkeiden muovipakkauksissa on se hyvä puoli, että ne tiettävästi vähentävät hävikkiä. Meillä kierrätettävä muovi on pääsääntöisesti niitä. Eivät ole toistaiseksi haisseet, vaikka niitä ei viimeisen päälle pestäkään. Likaisemmat menevät kuitenkin talousjätteeseen poltettavaksi, vaikka niistäkin saadaan ilmakehään vieraita aineita.

Turhauttavaa on tietysti nähdä vaivaa kierrätyksen hyväksi, jos näkee teollisuuden ja energiatuotannon päästöt eikä oma ole kuin promillen murto-osan luokkaa niistä. Itse olen ajatellut oman panoksen vaikuttavan yleiseen mielialaan ja siten asettavan paineita suurtuotannolle. Esim. veneeseen piti asentaa septitankit, vaikka muutaman kikkareen saamiseksi pois Itämerestä piti investointina maksaa melkoisesti. Mutta tämä osaltaan on antanut painetta maataloudelle, Pietarille ja yhteiskunnallisille jätteille oman tonttinsa siivoamiseen sen sijaan, että toteaisivat 'kun muutkin'.
 

Tonttuj

Jäsen
Aika helppoa oli alkaa lajittelemaan muovit roskien seasta ja ne menee keräyspisteeseen kauppareissun myötä auton takakontissa.
Samaan aikaan sekajätteen määrä huushollissa romahti täysin.
OT:na aihetta sivuten:
Kompostointia on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta.
Pahvit meni ennen puulämmitteisen kiukaan kautta tuhkaksi, nykyään nekin menee kauppareissulla kierrätykseen aika pienellä vaivalla.
Isommat muovit ja isommat pahvit saa helposti kuljetuspalasiksi tukevalla veitsellä.
Kolmisen euroa taisi maksaa ilman koteloa.
 

kotte

Hyperaktiivi
OT:na aihetta sivuten:
Kompostointia on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta.
Kompostoinnin idea on täysin päinvastainen muovin kierrätykseen nähden, eli luonnonvarojen säästö tulee kuljetustarpeen poistumisesta ja jäännösten käyttämisestä maanparannusaineena. Hiilidioksiditaseen kannalta kompostointi ei ole edullista (toisin kuin esimerkiksi biojätteiden systemaattisesti organisoitu keräys keskitettyyn mädätykseen puhumattakaan biojätteiden jauhamisesta jäteveden mukana kuljetettavaksi, mikä ei Suomessa ole sallittua, mutta on Ruotsissa muuttunut käsittääkseni suositeltavaksi menettelyksi juuri päästö- ja ympäristösyistä kehittyneeseen teknologiaan ja infrastruktuuriin nojautuen). Itsekin kompostoin, kun ei ole biojätekeräystä järjestettynä.

Osan muovista saa helposti erilleen, mutta kaikkea ei. Esimerkkinä vaikeista tapauksista on vauvojen ja pienten lasten sekä vanhusten vaipat, joiden ainoa järkevä hävittämistapa on polttaminen asianmukaisissa sairaalajätteenkin hävitykseen soveltuvissa laitoksissa, joiden puhdistus- ja tarkkailujärjestelmät ovat asian vaatimalla tasolla. Joissakin talouksissa vastaavaa jätettä syntyy todella paljon. Ongelmana kierrätyksessä ja jätehuollossa on muutenkin, että talouskohtaiset tarpeet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pitääkin selvitellä miksei Helsingissä haluta ruuanjätteitä viemäriin. Puhdistamot kuitenkin on ja ne tuottavat jo nyt lietteestä ketjun lopputuotteena multaa puistojen tarpelisiin. Rottia on minusta käytetty yhtenä syynä.

 

kotte

Hyperaktiivi
Pitääkin selvitellä miksei Helsingissä haluta ruuanjätteitä viemäriin. Puhdistamot kuitenkin on ja ne tuottavat jo nyt lietteestä ketjun lopputuotteena multaa puistojen tarpelisiin. Rottia on minusta käytetty yhtenä syynä.
Olen lukenut rivien välistä, että eivät saa lisätuloja viemäriveden mukana tulevasta materiaalista. Jos materiaalia olisi enemmän, tarvitaan tietenkin lisäinvestointeja kuljettimiin, hiukan suurempaan allaskapasiteettiin ja suurempaan mädättämöön. Tietenkin biokaasua saataisiin enemmän ja sitten sähköä (ja lämpöä mädätyslaitteistoon ja ehkä myytäväksikin) tai vaihtoehtoisesti polttoainetta autoille, mutta taas pitäisi investoida enemmän. Kaupungille on edullisempaa satsata paljon enemmän biojätteen keräykseen, kun tuosta on totuttu suoraan laskuttamaan (ja taloyhtiöille porkkanana on hiukan pienemmät maksut kuin sekajätteelle). Jos jäte huuhdottaisiin viemäriin, pitäisi nostaa jätevesimaksuja enemmän kuin muutoin, mutta liikevaihto pieninisi, kun taloyhtiöiden kiinteästä jätteestä ei voisi laskuttaa yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Businesslogiikka on pohjimmiltaan samanlainen on kaukolämpö- ja sähkönjakelussa. Rottaongelma on tietenkin siinä mielessä todellinen, että viemäreitä pitäisi paikoin kunnostaa, jotta rotat eivät pääse pesiytymään niihin. Todellinen rottien murkina taitaa olla peräisin kuluttajilta, jotka mukavuudenhalusta tms. vetävät jauhamattomia biojätteitä alas vessanpöntöstä.
 

oskus

Tulokas
Olen lajitellut pahvi-, paperi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet tällaisiin Ikean astioihin jotka ovat heti ulko-oven vieressä, helppoa ja siistiä kierrätystä.


Mutta kyllä meilläkin ne pienimmät ja likaisimmat muovijätteet menevät sekajätteen mukana Tammervoiman kitaan. Tuo biojätteen keräys jäteveden mukana on mielenkiintoinen juttu, monessa jenkkisarjassa ja -leffassa on jo vuosikymmeniä sitten ollut keittiön altaassa silppuri joten ideana tuo ei liene aivan tuore.

Ihmetyttää sekin, miten eri aikaan eri maissa on eri jätelajien kierrätys aloitettu, Suomessa panttipulloja on ollut jo pitkään mutta muovinkeräys oli täysin vieras asia vielä muutama vuosi sitten ja silloin muovia vieläpä päätyi kaatopaikalle eikä polttolaitokseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
ja silloin muovia vieläpä päätyi kaatopaikalle eikä polttolaitokseen.
Mikä ei sekään varsin huono juttu ollut, kun kerran hiiltä varastoitiin maahan muodossa, jossa sen väitetään säilyvän melko muuttumattomana pitkään. Hyvin suunniteltu kaatopaikka ei muutenkaan ollut sekajätteen varastointi- ja hajoavien jätteiden konvertointipaikkana huonoimmasta päästä. Esimerkiksi HSY:n Ämmässuon altapäin vedenpitävällä pohjalla varustetulta kaatopaikalta suotovedet ja biokaasu saatiin varsin hyvin talteen ja biokaasun hyödyntämiseen valjastettu usean suuren moottorivoimalayksikön ja välitason lämpöä hyödyntävän ORC-turbinin yhteistuotantopatteri jauhoi sähköä varsin huomattavalla teholla (puhutaan kymmenistä megawateista, mikä on moninkertaisesti vaikkapa verrattuna siihen, mitä biöjätteiden mädätyksestä saadaan nykyisin irti). Lisäksi saatiin lämpöä mm. kompostointilaitoksen tarpeisiin.

Toimiihan tuo laitos edelleenkin, mutta tuotanto ehtyy, kun direktiivi kielsi moisen jätteidenkäsittelytavan ja pääosa hajoavasta materiaalista menee jätevoimalaan (mistä energiaa saadaan talteen enemmän). Sinällään vanha jätteidenkäsittelyratkaisu aiheutti paljon hajuhaittoja, joiden vähenemisestä ainakin ympäristön asukkaat ovat mielissään.

Nämä ympäristökysymykset vaan ovat monisyisiä, eikä kategorisessa mielessä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Jossakin mielessä hyvä ratkaisu saattaa löydä korville jossakin toisessa.
 

Mikkolan

Vakionaama
"Muovipussiin" pakattu kaatopaikka tuottaa metaania paraiten n. 6 - 8 vuotiaana, sitten sen tuotto pienenee vähitellen. N. 20 vuodessa tuotto on niin pientä ettei ole taloudellisesti kannattavaa.
Riihimäellä ja Hämeenlinnassakin on tuollaiset muovilla suljetut kaatopaikat, joista kerätään palavaa kaasua lähinnä laitosten omiin tarkoituksiin. Ne suotovedet on aika hurjan näköisiä.

Muovinkierrätyksen esteenä on ollut se että erilaisia muoveja on kymmeniä tuhansia, eikä ne keskenään ole oleet kierrätetäviä. On kierrätetty vain suuria yksittäisiä eriä, joiden laatu on tunnettu.

Joskus on surkuhupaisaa kun bisnesajattelu sotkee hyvät toimintamallit ja maksumieheksi joutuu ( aina ) tavan kuluttaja.

Täällä hajaasutusalueella kannatan sekajätteen kuljetusta poltettavaksi koska keräysjärjestelmä on jo olemassa. Jos on useampia lajiteluastioita niin niiden tyhjentäminen erikseen maksaa liikaa ja aihettaa lisää turhia päästöjä. Kierrätysmuovista saattava hyöty on oltava paljon suurempi kuin polttoon menevän, jolloin kierrätystavarasta tehdyn tuotteen hintakin on korkea. Toki jos tavoitteena on järjetön hiilineutraulius niin kierrätetään sitten maksoi mitä maksoi. Mitenkähän se kierrättäminen prosesseineen saadaan hiilineutraaliksi?
 
Viimeksi muokattu:

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Jos kierrätysauton takana kulkisi imuauto, mikä ottaa sen pakokaasut talteen. Työpaikkavaikutuksillahan sitä kaikki nykyään perustellaan, eli mitä tehottomamman himmelin keksit, sitä parempi jätkä.
 
Ylös Bottom