Galluppi muovin kierrätyksestä

[janti]

Laitetaanpa nyt ajankohtainen galluppi muovin kierrätyksestä kotona.

Puoli vuotta on tullut keräiltyä muovia ja vietyä aluekeräyspisteeseen (~3 km päähän). Nyt taloyhtiöön tuli oma "jäteastia" muoville, joten matka lyhenee ja yhtiön asukkaat voivat aloittaa kierrätyksen niin halutessaan helposti.

 

[Agiles]

Voisihan sitä kierrättää, mutta minulla on parempaakin tekemistä kuin kuskata muoveja 22km päähän.

 

[pamppu]

Laitoin aluekierrätyspisteen, mutta myönnettäköön että merkittävä osa menee kyllä myös polttojätteeseen. Eli muovia kuskataan kiertoon määrä X samalla kun pahvi,paperi,lasi ja metallikin.

 

[SON]

Koko kuva muovin kierrätyksestä on se, mihin se kotona lajittelun jälkeen päätyy . Uuden Suomen puheenvuossa on hyvin valaiseva kirjoitus Mikko Pauniolta millaista "taistelua" käydään muovista; poltetaanko muovijäte vai viedääkö se "kierrätykseen" kehitysmaihin ja siellä sitten osa poltetaan taivasalla ja osa kipataan mereen. Tähän jätemuoviin liittyy voimakkaasti poliittiset intohimot, joten en laita linkkiä.

itse vastasin että viemme muovit keräyspisteen.

 

[5epi]

Suuri osa muoveista poltetaan. Pieni osa menee sekajätteeseen.

 

[kotte]

Meiltä menee muovi pääasiassa sekajätteeseen ja sieltä poltettavaksi (sähkön ja kaukolämmön tuotantoon). Sattuneesta syystä puhtaankin pakkausmuovin kerääminen on meillä hiukan haastavaa ja sitäkin on säilytettävä pitkään (aiheuttamassa palovaaraa), jotta logistiikka toimisi, ts. tulisi mukaan vietäväksi kauppakeskuksen keräyspisteeseen. Autolla ei ole järkevää ajaa monta metriä muovinkeräyksen lisälenkin takia. Tuleehan tuo joskus tehdyksi, kun tulee jonkin uushankinnan mukana pahvilaatikko ja sen mukana muovisia pakkaustarvikkeita suurempia määriä.

En pidä järin järkevänä ruveta huuhtelemaan pakkauksia kierrätyksen takia. Palakoon mieluummin likoineen päivineen sellaisenaan naapurikaupungin jätevoimalassa kuin että kuskataan jäteautolla Riihimäelle revintä- ja lajittelukoneeseen, mikä kuitenkin sitten heittää osan sikäläisessä voimalassa poltettavaksi.

 

[prelude]

Hyvä avaus, mietin miten tähän vastata kun olin uskossa että Espoossa ei muovia enää kierrätetä uuden jätevoimalan takia, mutta kun jantti oli ketjun aloittajana niin kokemus kertoi tarkistamaan asian ennen oman pään aukaisua. Ja hyvä niin... rupeamme jälleen kierrättämään muovin.

 

[tj86430]

Kotona viedään aluekeräyspisteeseen, mökillä on oma astia.

 

[janti]

En pidä järin järkevänä ruveta huuhtelemaan pakkauksia kierrätyksen takia. Palakoon mieluummin likoineen päivineen sellaisenaan naapurikaupungin jätevoimalassa kuin että kuskataan jäteautolla Riihimäelle revintä- ja lajittelukoneeseen, mikä kuitenkin sitten heittää osan sikäläisessä voimalassa poltettavaksi.

Tämän mukaan huuhtaisu/pyyhkäisy riittäisi.

https://www.kiertokapula.fi/jatelajit/muovipakkausjate/

Kansalaisaloite: "Muovinkierrätysastiat pakollisiksi taloyhtiöiden ja julkisten alueiden jäteastioihin"

Kansalaisaloitepalvelu - Muovinkierrätysastiat pakollisiksi taloyhtiöiden ja julkisten alueiden jäteastioihin

Ehdotamme, että muovinkierrätysastiat tulevat pakollisiksi taloyhtiöiden ja julkisten alueiden jäteastioihin.

www.kansalaisaloite.fi

 

[pökö]

Normaalit kotitalouden muovit menee sekajätteeseen joka poltetaan lämpölaitoksessa, isommat vien keräykseen.

En pese, enkä erikseen säilytä tai lajittele likaisia muoveja nurkissani.

 

[Jolberious]

Pyrin välttelemään muovien ostamista. Koska se on mahdotonta kuitenkin, niin pitkälti kaikki muovi muuttuu jossakin vaiheessa lämpöenergiaksi.

 

[kotte]

Tämän mukaan huuhtaisu/pyyhkäisy riittäisi.
https://www.kiertokapula.fi/jatelajit/muovipakkausjate/

Rupeavat ne kuitenkin haisemaan ja täytyisi laittaa ulos keräysastia ja tyhjentää se itse. Sama juttu kaiken muunkin eroteltavan roinan kanssa.

Tämän asian voi kuitenkin unohtaa toistaiseksi, koska olen ymmärtänyt, että HSY vaatii lähivuosina meillekin erillisen muovikeräyslokeron naapureiden kanssa yhteiseksi (asunto-osakeyhtiötyyppinen kiinteistö). Sitten hän on sopiva aika miettiä uudelleen, miten toimia.

 

[kotte]

Pyrin välttelemään muovien ostamista. Koska se on mahdotonta kuitenkin, niin pitkälti kaikki muovi muuttuu jossakin vaiheessa lämpöenergiaksi.

Sama täälläkin, mutta kohdistuu vain pantillisiin pakkauksiin, eli en osta juomia etenkään syystä, että pakkaus pitäisi itse viedä keräykseen. Vältän myös lasisia ja peltisiä pakkauksia, koska niistä on meidän oloissa hankala päästä asianmukaisesti eroon.

Suoraan sanoen, en pidä muovisten ja hiukankaan likaantuneiden pakkausten polttamista yhteistuotantolaitoksissa suurenakaan syntinä niin kauan, kun maakaasua poltetaan suoraan kaukolämmön lähteenä ja öljynjalostamon hukkalämpö päästetään huomattavilta osin mereen jäähdytysvesien mukana. Muovin kierrätykseenkin hukkautuu aika paljon lisäenergiaa ja jätemuovihan on varsin hyvä polttoaine jätteenpolttoyhteistuotantolaitokselle aivan samoin kuin likaantunut pahvi ja paperi. Käsittääkseni pakkausmuovin perusraaka-aineita voidaan tehdä maakaasusta kohtuullisen hyvällä saannolla ja hyötysuhteella (tosin saatan tässä erehtyäkin).

 

[Hempuli]

Tuotteiden ekologinen jalanjälki on hankala laskettava, jos haluaa ottaa kaikki osatekijät huomioon. Tästä seuraa, että minä ainakin olen hyvin pitkälle luotujen mielikuvien armoilla.

Elintarvikkeiden muovipakkauksissa on se hyvä puoli, että ne tiettävästi vähentävät hävikkiä. Meillä kierrätettävä muovi on pääsääntöisesti niitä. Eivät ole toistaiseksi haisseet, vaikka niitä ei viimeisen päälle pestäkään. Likaisemmat menevät kuitenkin talousjätteeseen poltettavaksi, vaikka niistäkin saadaan ilmakehään vieraita aineita.

Turhauttavaa on tietysti nähdä vaivaa kierrätyksen hyväksi, jos näkee teollisuuden ja energiatuotannon päästöt eikä oma ole kuin promillen murto-osan luokkaa niistä. Itse olen ajatellut oman panoksen vaikuttavan yleiseen mielialaan ja siten asettavan paineita suurtuotannolle. Esim. veneeseen piti asentaa septitankit, vaikka muutaman kikkareen saamiseksi pois Itämerestä piti investointina maksaa melkoisesti. Mutta tämä osaltaan on antanut painetta maataloudelle, Pietarille ja yhteiskunnallisille jätteille oman tonttinsa siivoamiseen sen sijaan, että toteaisivat 'kun muutkin'.

 

[Tonttuj]

Aika helppoa oli alkaa lajittelemaan muovit roskien seasta ja ne menee keräyspisteeseen kauppareissun myötä auton takakontissa.
Samaan aikaan sekajätteen määrä huushollissa romahti täysin.
OT:na aihetta sivuten:
Kompostointia on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta.
Pahvit meni ennen puulämmitteisen kiukaan kautta tuhkaksi, nykyään nekin menee kauppareissulla kierrätykseen aika pienellä vaivalla.
Isommat muovit ja isommat pahvit saa helposti kuljetuspalasiksi tukevalla veitsellä.
Kolmisen euroa taisi maksaa ilman koteloa.

Mattoveitsi 18 mm Kotelolla

Laadukas mattoveitsi kotelolla. kotelossa vyöklipsi ja kynän pidike. Erittäin helppo vaihtaa terä.

www.bauhaus.fi

 

[kotte]

OT:na aihetta sivuten:
Kompostointia on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta.

Kompostoinnin idea on täysin päinvastainen muovin kierrätykseen nähden, eli luonnonvarojen säästö tulee kuljetustarpeen poistumisesta ja jäännösten käyttämisestä maanparannusaineena. Hiilidioksiditaseen kannalta kompostointi ei ole edullista (toisin kuin esimerkiksi biojätteiden systemaattisesti organisoitu keräys keskitettyyn mädätykseen puhumattakaan biojätteiden jauhamisesta jäteveden mukana kuljetettavaksi, mikä ei Suomessa ole sallittua, mutta on Ruotsissa muuttunut käsittääkseni suositeltavaksi menettelyksi juuri päästö- ja ympäristösyistä kehittyneeseen teknologiaan ja infrastruktuuriin nojautuen). Itsekin kompostoin, kun ei ole biojätekeräystä järjestettynä.

Osan muovista saa helposti erilleen, mutta kaikkea ei. Esimerkkinä vaikeista tapauksista on vauvojen ja pienten lasten sekä vanhusten vaipat, joiden ainoa järkevä hävittämistapa on polttaminen asianmukaisissa sairaalajätteenkin hävitykseen soveltuvissa laitoksissa, joiden puhdistus- ja tarkkailujärjestelmät ovat asian vaatimalla tasolla. Joissakin talouksissa vastaavaa jätettä syntyy todella paljon. Ongelmana kierrätyksessä ja jätehuollossa on muutenkin, että talouskohtaiset tarpeet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

[VesA]

Pitääkin selvitellä miksei Helsingissä haluta ruuanjätteitä viemäriin. Puhdistamot kuitenkin on ja ne tuottavat jo nyt lietteestä ketjun lopputuotteena multaa puistojen tarpelisiin. Rottia on minusta käytetty yhtenä syynä.

Vesi ja viemärit

Toimitamme korkealaatuista juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Puhdistamme tehokkaasti kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet sekä rakennamme ja kunnostamme vesijohto- ja viemäriverkostoa.

www.hsy.fi

 

[kotte]

Pitääkin selvitellä miksei Helsingissä haluta ruuanjätteitä viemäriin. Puhdistamot kuitenkin on ja ne tuottavat jo nyt lietteestä ketjun lopputuotteena multaa puistojen tarpelisiin. Rottia on minusta käytetty yhtenä syynä.

Olen lukenut rivien välistä, että eivät saa lisätuloja viemäriveden mukana tulevasta materiaalista. Jos materiaalia olisi enemmän, tarvitaan tietenkin lisäinvestointeja kuljettimiin, hiukan suurempaan allaskapasiteettiin ja suurempaan mädättämöön. Tietenkin biokaasua saataisiin enemmän ja sitten sähköä (ja lämpöä mädätyslaitteistoon ja ehkä myytäväksikin) tai vaihtoehtoisesti polttoainetta autoille, mutta taas pitäisi investoida enemmän. Kaupungille on edullisempaa satsata paljon enemmän biojätteen keräykseen, kun tuosta on totuttu suoraan laskuttamaan (ja taloyhtiöille porkkanana on hiukan pienemmät maksut kuin sekajätteelle). Jos jäte huuhdottaisiin viemäriin, pitäisi nostaa jätevesimaksuja enemmän kuin muutoin, mutta liikevaihto pieninisi, kun taloyhtiöiden kiinteästä jätteestä ei voisi laskuttaa yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Businesslogiikka on pohjimmiltaan samanlainen on kaukolämpö- ja sähkönjakelussa. Rottaongelma on tietenkin siinä mielessä todellinen, että viemäreitä pitäisi paikoin kunnostaa, jotta rotat eivät pääse pesiytymään niihin. Todellinen rottien murkina taitaa olla peräisin kuluttajilta, jotka mukavuudenhalusta tms. vetävät jauhamattomia biojätteitä alas vessanpöntöstä.

 

[oskus]

Olen lajitellut pahvi-, paperi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet tällaisiin Ikean astioihin jotka ovat heti ulko-oven vieressä, helppoa ja siistiä kierrätystä.

SORTERA Kannellinen jäteastia, valkoinen, 60 l - IKEA

SORTERA Kannellinen jäteastia, valkoinen, 60 l Tässä kestävässä muovisessa jäteastiassa on taittuva kansi, jonka ansiosta sisältöön on helppo päästä käsiksi myös astioiden ollessa pinottuina. Voit luoda useasta jäteastiasta kätevän lajittelupisteen jätteille tai esimerkiksi pyykeille.

m2.ikea.com

Mutta kyllä meilläkin ne pienimmät ja likaisimmat muovijätteet menevät sekajätteen mukana Tammervoiman kitaan. Tuo biojätteen keräys jäteveden mukana on mielenkiintoinen juttu, monessa jenkkisarjassa ja -leffassa on jo vuosikymmeniä sitten ollut keittiön altaassa silppuri joten ideana tuo ei liene aivan tuore.

Ihmetyttää sekin, miten eri aikaan eri maissa on eri jätelajien kierrätys aloitettu, Suomessa panttipulloja on ollut jo pitkään mutta muovinkeräys oli täysin vieras asia vielä muutama vuosi sitten ja silloin muovia vieläpä päätyi kaatopaikalle eikä polttolaitokseen.

 

[kotte]

ja silloin muovia vieläpä päätyi kaatopaikalle eikä polttolaitokseen.

Mikä ei sekään varsin huono juttu ollut, kun kerran hiiltä varastoitiin maahan muodossa, jossa sen väitetään säilyvän melko muuttumattomana pitkään. Hyvin suunniteltu kaatopaikka ei muutenkaan ollut sekajätteen varastointi- ja hajoavien jätteiden konvertointipaikkana huonoimmasta päästä. Esimerkiksi HSY:n Ämmässuon altapäin vedenpitävällä pohjalla varustetulta kaatopaikalta suotovedet ja biokaasu saatiin varsin hyvin talteen ja biokaasun hyödyntämiseen valjastettu usean suuren moottorivoimalayksikön ja välitason lämpöä hyödyntävän ORC-turbinin yhteistuotantopatteri jauhoi sähköä varsin huomattavalla teholla (puhutaan kymmenistä megawateista, mikä on moninkertaisesti vaikkapa verrattuna siihen, mitä biöjätteiden mädätyksestä saadaan nykyisin irti). Lisäksi saatiin lämpöä mm. kompostointilaitoksen tarpeisiin.

Toimiihan tuo laitos edelleenkin, mutta tuotanto ehtyy, kun direktiivi kielsi moisen jätteidenkäsittelytavan ja pääosa hajoavasta materiaalista menee jätevoimalaan (mistä energiaa saadaan talteen enemmän). Sinällään vanha jätteidenkäsittelyratkaisu aiheutti paljon hajuhaittoja, joiden vähenemisestä ainakin ympäristön asukkaat ovat mielissään.

Nämä ympäristökysymykset vaan ovat monisyisiä, eikä kategorisessa mielessä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Jossakin mielessä hyvä ratkaisu saattaa löydä korville jossakin toisessa.

 

[Mikkolan]

"Muovipussiin" pakattu kaatopaikka tuottaa metaania paraiten n. 6 - 8 vuotiaana, sitten sen tuotto pienenee vähitellen. N. 20 vuodessa tuotto on niin pientä ettei ole taloudellisesti kannattavaa.
Riihimäellä ja Hämeenlinnassakin on tuollaiset muovilla suljetut kaatopaikat, joista kerätään palavaa kaasua lähinnä laitosten omiin tarkoituksiin. Ne suotovedet on aika hurjan näköisiä.

Muovinkierrätyksen esteenä on ollut se että erilaisia muoveja on kymmeniä tuhansia, eikä ne keskenään ole oleet kierrätetäviä. On kierrätetty vain suuria yksittäisiä eriä, joiden laatu on tunnettu.

Joskus on surkuhupaisaa kun bisnesajattelu sotkee hyvät toimintamallit ja maksumieheksi joutuu ( aina ) tavan kuluttaja.

Täällä hajaasutusalueella kannatan sekajätteen kuljetusta poltettavaksi koska keräysjärjestelmä on jo olemassa. Jos on useampia lajiteluastioita niin niiden tyhjentäminen erikseen maksaa liikaa ja aihettaa lisää turhia päästöjä. Kierrätysmuovista saattava hyöty on oltava paljon suurempi kuin polttoon menevän, jolloin kierrätystavarasta tehdyn tuotteen hintakin on korkea. Toki jos tavoitteena on järjetön hiilineutraulius niin kierrätetään sitten maksoi mitä maksoi. Mitenkähän se kierrättäminen prosesseineen saadaan hiilineutraaliksi?

 

[Suunnittelija75]

Jos kierrätysauton takana kulkisi imuauto, mikä ottaa sen pakokaasut talteen. Työpaikkavaikutuksillahan sitä kaikki nykyään perustellaan, eli mitä tehottomamman himmelin keksit, sitä parempi jätkä.

 

[ML]

Roskiin vaan osaatko kierättää oikein

Roskiinko vaan?

Jätteet ja jätteiden käsittely eivät ole mitenkään vähäpätöisiä asioita yhteiskunnassa. Kotitaloudessa kertyy ja syntyy jos jonkinlaista jätettä – jo mainospostista lähtien. Kuinka kierrätys tulisi hoitaa, jotta kaatopaikalle kertyvä sekajätteen määrä saataisiin kuriin?

puutarha.net

 

[Jalppi]

Ennen kierrätin ja oli oma astiakin. Muuton jälkeen en enää. Muovin kierrätysta ei ole suurimmalla osalla kierrätyspisteistä (pienmmillä lähipisteille ei ole). On pyydetty lisäämään ei tule.


Ylellä oli taannoin joku muovin kierrätysohjelma radiossa. Siinä aa-siantuntija kertoi olevan ympäristölle käytännössä sama poltetaanko tai kierrätetäänkö. Ainakin polttolaitos on lähellä. Muovinkierrätyslaitos ehkä Afrikassa??

edit: Olikin aika vanha ketju, niin toki vastaajakin.

 

[Migi06]

On vanha joo ja pahimmillaan kaikki menee sekajätteeksi siellä loppupäässä kuitenkin, mutta hyvis signaalit on kerätty

 

[Espejot]

Ollaan kierätetty kaikki taloon muutosta asti... muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi ja biojäte kompostiin. Sorttiasemalle menee paljon. Sekajätettä kertyy niin vähän että että täytyy varmaan pidentää tyhjennysväliä jos 25l muovikassi per 1 vko menee sekajäteroskikseen. Mutta odotellaan laskua että selviää mikä se tyhjennysväli on. 16 vko olisi aika hyvä tavoite. Aihe liittynyy vahvasti kompostointiin ja kompostorin lämmitin on ajatuksena.... sille vaan pitäis saada sähköt joka ei pelkää lunta. Mutta.

On tässä asennekasvatuksessa varaa papantaa. Jälkikasvu pyysi hakemaan tavaaraa sorttiasemalle... kaikki oli sekoitettu jätesäkkiin vanhoja atk romuja myöten. Ei kuulemma ollut ajatellut asiaa. prk.

 

[Hempuli]

Muovinkin kierrätys edellyttää lajittelun olevan kunnossa. Kierrätysmuovin hyötykäyttö edellyttää, että raaka-ainetta syntyy tasaisen riittävästi. On vaan kestänyt hetken, että asenteet muuttuvat lajitteluun ja kierrättämiseen. Toki kierrätystilat ei ole vielä päässyt talosuunnittelijan pöydälle, mutta ehkä seuraava arkkitehtipolvi ymmärtää asian.

 

[Espejot]

Muovinkin kierrätys edellyttää lajittelun olevan kunnossa. Kierrätysmuovin hyötykäyttö edellyttää, että raaka-ainetta syntyy tasaisen riittävästi. On vaan kestänyt hetken, että asenteet muuttuvat lajitteluun ja kierrättämiseen. Toki kierrätystilat ei ole vielä päässyt talosuunnittelijan pöydälle, mutta ehkä seuraava arkkitehtipolvi ymmärtää asian.

Ongelmahan on että maailma muuttuu noeasti mutt asenteet eivät... en tiedä, taiodan seuraavaan työhakemukseen missä haetaan nuorekasta tekijääe "pojan asenne ja eläkeläisen kokemus".

 

[kotte]

Itse olen oikeastaan sitä mietlä, että muovin kerääminen on tärkeämpää kuin kierrätys nykyteknologialla. Kierrätys vaatii lisäenergiaa ja kerätyn muovin laatu on käsittelynkin jälkeen heikkoa. Sitä voi soveltaa vain rajoitettuihin käyttötarkoituksiin ja merkittävä osa menee joko tapauksessa polttoon. Olisi ehkä fiksumpaa satsata suoraan kehittyneempään ratkaisuun, jossa uusiokäyttöön suoraan sopimattomattomat tuotteiden osat poltetaan muun jätehuollon yhteydessä, haitta-aineet kerätään savukaasuista ja tuhkasta erilleen (mineraaleina ja raaka-aineina pääosin; jotakin osaa täytyy ehkä käsitellä loppusijoitettavana ongelmajätteenä) ja sen jälkeen hiilidioksidi kerätään talteen ja siitä tehdään vedyn kanssa neitseellistä uusiomuovia, joka sopii myös elintarvikkeiden pakkaukseen ja muihin vaativiin kohteisiin öljystä tai kaasusta tuotetun muovin tapaan.