Harkinnut vilpin hankintaa nykyisen sähkökattilan kylkeen

Viestejä
3
#1
https://www.lampotilamestarit.fi/vesi-ilmalampopumppu/pieni-vesi-ilmalampopumppu.php

Laitoin harkitsemani laitteen asennuksineen tuohon ylläolevaan linkkiin, erillistä sisäyksikköä ei siis tulisi vaan käsittääkseni ulkoyksikkö jonka tehtäväksi tulisi "boostata" levylämmönvaihdinta ja puskea sitä kautta lämmintä vettä nykyiseen energiavaraajaan (1.8m3). Nykyinen energiavaraaja jäisi siis koville pakkasille varajärjestelmäksi. Myös käyttövesi jäisi erillisen sähkövaraajan taakse koska ilmeisesti vilp ei ole parhaimmillaan korkeiden veden lämpötilojen kanssa? Kiitoksia jos kertoisitte mielipiteenne tällaiselle noviisille näissä asioissa!
 
Viestejä
2 149
#2
Aikamoista tuubaa pukkaavat ulos.

"
MITOITUS
Vesi-ilmalämpöpumppu on tuotto/hintasuhteessa arvioituna hyvin optimaalinen eteläisessä suomessa, jos sen täystehoisen toiminta-alueen raja on noin -5C pakkasella (karkeasti 50% siis).


Näinollen rakennuksen tarvitsema teho -5C on noin puolet lämpöpumpun maksimitehosta. Yleisesti puhutaan noin 2.5 - 3kw tehontarpeesta silloin, eli 5-6kw teholuokasta. Näin mitoitettuna VILP vastaa vuosittain 80-90% rakennuksen lämpötehon tarpeesta."

Suuri ja Pieni kone.JPG

Jostain syystä haluavat valaa uskoa tuohon paluukiertoasennukseen, välttää kaikenlaisten varaajien asennuksen ja mistään veden haalistusmahdollisuudesta ei haluta kertoa halaistua sanaa. Tarkoitus lienee myydä kiskurihintaan pieni arvoton pumppu. Paluukiertoon kun ei oikein voi asentaa sellaista konetta, joka jaksaisi talon lämmittää. Mistähän tuo -5 °C raja on keksitty ?

"Toinen ylisuuren tehon haittapuolia on lämmitysjärjestelmän kiertoveden virtausnopeuden kasvutarve joka pitää toteutua, tai laite ei suostu käynnistymään turvarajojensa vuoksi. Yleensä tämä johtaa puskurivaraajan tarpeeseen, eli tarpeettoman lisätehon vuoksi päädytään ostamaan lisävaraajia. Onnistunut toteutus katsoo siis kokonaisuutta ja siitä syntyvää kokonaishintaa, ei jonkin yksittäisen osan hintaa! "

Sitten tuo pumpun pysähtely nähdään ikään kuin mörkönä. Minkään VILPin tuottama lämpötilakäyrä ei ole tasainen kuten alla olevassa kuvassa vaan sulatukset tekevät siihen kuoppia ja oikein kunnon kuoppia tekevätkin. Jos putket naksuvat, ne varmaan naksuvat juuri sulatusten aikana tai sitten jokaisen sulatuksen aikana tulee ottaa lämmintä jostain muualta. Yksinkertaisempaa olisi laittaa jokin varaaja tai kytkeä putket kattilaan ja sitten pääsee irti tuosta pienen pumpun ikeestä ja samalla suurista lämpötilanvaihteluista sulatusten aikana.

Oikeastaan ainut mistä olen yhtä mieltä, että mitä pienempi kone, sitä nopeammin se maksaa itsensä takaisin. Jäsen Roots voi sitten jatkaa tästä aiheesta.

VILP lämpötilakäyrä.JPG
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 152
#3
Kytkisin joka tapauksessa niin, että lämpöpumppu imee omalla kiertopumpullaan vettä nykyisen energiavaraajan pohjalta ja palauttaa veden joko samalle korkeudelle toiselta puolelta tai sitten hiukan ylemmäs (kuitenkin alemmas kuin keskikorkeudelle). Yösähkötyyppinen käyttö ei sen jälkeen oikein luonnistu rinnan lämpöpumpun kanssa, mutta vastuksia voi kytkeä mukaan, jos lämpö ei muuten riitä (ja käytettyjen vastusten pitäisi mieluiten olla lähellä varaajan yläosaa). Pienitehoisen lämpöpumpun voisi kytkeä myös lämmityskierron paluulinjaan, mutta tehokkaampi suoraan varaajaan, jolloin lämpöpumpun oma kierto- eli latauspumppu voi toimia ilman ylimääräistä vastusta mahdollisimman suurella vesivirtauksella.

Mitäänhän ei tarvitsisi purkaa ja vanha järjestelmä säilyy toimintakuntoisena. Jos jatkaa(?) varaavaa yösähkön käyttöä vanhaan tapaan, lämpöpumppu kuitenkin pysähtyy, kun varaajan vesi nousee kuumaksi muutenkin. Lämmityssäätökäyriä sun muuta kannattaisi joka tapauksessa mukauttaa uuteen tilanteeseen.
 
Viestejä
1 972
#4
Mulla on 1800 litran sähköovaalin yösähköohjaussignaaliin lisätty katkaisija. Näin ollen napista painamalla saa varaajan käyttäytymään yövaraajana, jos tarve. Nyt se on estetty ja käyttäisi vain ylävastuksia vilpin varana. Lisäksi vilpin ohjaus on kytketty varaajan estoliittimeen ja termostaatti on sitten pyöräytetty 40 asteen tietämiin. Näin ollen vilpin signaali mahdollistaisi vastusten päällelähtemisen tarpeen mukaan avustamaan,

Tämä kaikki siis lähinnä teoriassa, koska koko varaajan pääkytkin on ollut alhaalla jo vuosia putkeen, meillä vastuksia ei ole tarvittu.

Mutta siis ehdottomasti varaajaan lataus on toimiva, se tasoittaa noita hetkellisiä riittämättömyyden hetkiäkin mukavasti. Kaveriksi riittää yksinkertainen laite, jossa lisävastuksia tms. ei ole ja samalla se toimii varajärjestelmänä. Mun kääntää parista kytkimestä, varaaja on täysin riippumaton vilpistä ja sen ohjauksesta.
 
Viestejä
3
#5
Tuo Pampun kaltainen järjestelmä siis tavoitteenakin, ettei tule tilannetta jossa vilp heittää errorin ja ja sen jälkeen loppuu torpan lämpiäminen.. Oumannilla ilmeisesti saa kumminkin säädettyä niin että sähkövastukset lähtevät päälle vasta jos Vilp ei ole kykenevä lämmitykseen yksinään, tai se ei toimi. Hintahan tuossa järjestelmässä on toinen houkutteleva tekijä koska kustannukset jäävät puoleen verrattuna kokonaan uuteen lämmitysjärjestelmään.
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 699
#7
Onko kukaan kokeillut puskurivaraajan sijasta kiertovesipumpun pysäyttämistä naksumisen estäjänä?

Toki sitä lajia voi harrastaa vain tiettyyn pakkaseen asti, sitten tulee holotna.

Toinen vaihtoehto olisi läpivirtauslämmitin ketjun viimeisenä varmistamassa, ettei kovin paljon alle tavoitteen vesi kiertoon lähde.
 
Viestejä
2 149
#8
Periaatteessa tuo pumpun pysäyttäminen voisi olla ihan näppärä keino pienen puskurivaraajan tapauksessa. Pumppu sulattaisi sen 100 l tiinun kanssa ja kun se olisi taas entisessä lämmössä, kiertopumppu jatkaisi työtään.

Tosin jos kierrot menevät johonkin hiukankin suurempaan varaajaan tai kattilaan, semmoinen 200 l kattila ei enää ehdi jäähtyä sulatuksen aikana niin paljon, että mikään napsuisi. Eri asia sitten, jos kierto liittyy suoraan lämmitykseen lähtevään putkeen. Kun siihen johdetaan suoraan sulatuksen viilentämät vedet, lämpötilan pudotus on jo huomattava, omassa tapauksessani noin 7-8 astetta. Jos välissä ei olisi happireaktoria, tuo kiertopummppujen pysäyttäminen sen varsinaisen sulatuksen ajaksi voisi ollakin ihan kokeilemisen arvoinen ajatus.

Sitten jonkun teorian mukaan kiertovesipumput eivät tykkää että niitä kytketään päälle ja pois. Tähän en itse osaa oikein kommentoida juuta enkä jaata.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 152
#9
Onko kukaan kokeillut puskurivaraajan sijasta kiertovesipumpun pysäyttämistä naksumisen estäjänä?
Miten tuo voisi ainakaan vähentää naksumista? Oma kokemus naksumisesta on, että sitä tulee esille vain, kun veden kierto on välillä poikki (syystä tai toisesta) ja kierto sitten kytkeytyy päälle niin, että vesi on edes hiukan lämpimämpää kuin mitä se silloin, mihin lämpötila asettuu, kun ei kierrä eikä lämmitetä pitkään aikaan. EIkä tuokaan takaa mitään, kun vesi jäähtyy seisoessaan lämmityskaudella enemmän tai vähemmän riippuen putken sijaintikohdasta. Vähiten syntyy nopeita lämpötilamuutoksia verkoston varrella, kunhan vesi kiertää jatkuvasti suurehkolla virtauksella.

Ilman varaajaa en kyllä menisi pysäyttelemään vilpin kiertopumppuja missään tapauksessa sulatuksen aikana (varaajan kanssahan verkoston kiertopumpun voi pysäyttää, jos latauspumppu jatkaa toimintaansa). Jollei lämmönvaihtimen kautta ole virtausta, on riskinä lämmönvaihtimen jäätyminen riippumatta siitä, onko kyseessä vesi ulkona vai split-tyyppinen laite.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 149
#10
Putket eivät ehdi jäähtyä siinä 5 minuutissa, minkä sulatus kestää. Kun sitten taas kierrätetään lämmintä, kyllä ne mielestäni tasalämpöisempinä pysyisivät siinä tapauksessa että sinne viileämpää vettä jokaisessa sulatuksessa tyrkätään.

Sinällään enemmän katselisin suuremman varaajaan perään, jos tuo on ongelma, mutta kun näitä laitellaan ihan suoraan putkiinkin kiinni.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 152
#11
Putket eivät ehdi jäähtyä siinä 5 minuutissa, minkä sulatus kestää. Kun sitten taas kierrätetään lämmintä, kyllä ne mielestäni tasalämpöisempinä pysyisivät siinä tapauksessa että sinne viileämpää vettä jokaisessa sulatuksessa tyrkätään.
Mutta sulatus jäähdyttää joka tapauksessa pienessä varaajassa olevaa vettä, la sitten naksuu, kun kierto lähtee liikkeelle. Ilman varaajaa vesi on aluksi niin kylmää, että putki suorastaan paukkuu (ellei lämmönvaihdin jäädy ja poksahda ensin ja päästä vesiä kompressoriin).
 
Viestejä
2 149
#12
Jos lämmityskierto käynnistyisi vasta sitten kun entinen lämpötilataso on saavutettu, putkiin menisi aina yhtä lämmintä. Ei pienen varaajan lämmityskään kauaa kestä.

Ilman varaajaa vesi on aluksi niin kylmää, että putki suorastaan paukkuu (ellei lämmönvaihdin jäädy ja poksahda ensin ja päästä vesiä kompressoriin).
Tämä on mielestäni ilmeinen vaara, jos VILP on kytketty suoraan kiertoon, ilman varaajaa. Tosin on niissä jonkinasteinen lämpötilan tarkkailu, tiedä sitten miten siihen voi luottaa, jos se pumpun elämä on säännöllisesti sen varassa.

Jostakin laajasta lattialämmityksestä kai saadaan kiertoa ja varauskapasiteettia, jos siinä ei ole muuta säädintä välissä, joka voi sulkea virtaksen tai kääntää sen pieneksi silmukaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
7 152
#13
Jos lämmityskierto käynnistyisi vasta sitten kun entinen lämpötilataso on saavutettu, putkiin menisi aina yhtä lämmintä. Ei pienen varaajan lämmityskään kauaa kestä.
Periaatteessa ilmeisesti toimiva ratkaisu. Tekisin silti homman niin, että laittaisin vilpiltä tulevan veden kulkemaan suhteessa korkeahkon puskurivaraajan keskivaiheille latauspumpun painamana ja ottaisin veden takaisin varaajan pohjalta. Lämmitysverkon vesi otettaisiin säiliön yläosasta erillisellä kiertopumpulla ja palautettaisiin alas. Voihan lämmitysverkon pumppua yrittää katkoa (tai vielä mieluummin, hidastaa miniminopeudelle), mutta uskoisin tuota tarpeettomaksi, sillä mainitulla kytkennällä sulatusenergian otto kerrostaa varaajan alaosaan tavallista kylmempää vettä sulatusjaksolla eikä yläosan lämpötila ehdi juuri pudota jos varaajan tilavuutta on riittävästi. Vähitellen vesi toki jäähtyy yläosassa, mutta jollei jäähtyminen ole liian nopeaa, ei pauketta synny. Alakerta myös lämpenee sulatusjakson päätyttyä ja sitten verkoston lämpötilakin lähtee nousemaan.

Tuota lämpötilan nousua pian uuden lämmitysjakson alettua ei voi millään täysin välttää lisäämättä järjestelmään esim. kolmitieshunttia varaajan ylä- ja alaosan väliltä verkostoon (siis lämmin haara varaajan yläosasta ja kiertohaara alhaalta verkoston paluun yhteydestä). Tällä järjestelyllä pääsee eroon kaikenlaisesta nopeasta lähtevän kiertoveden lämpötilan heilunnasta, kunhan virittää shuntin säätimen parametrit sopiviksi. Huomattavasti "puukotetulla" säätimellä voisi jopa ajaa shuntin kiinni sulatuksen aluksi ja avata sitä pikkuhiljaa seuraavan lämmityssyklin stabiloiduttua, eli toteuttaa virtuaalisesti kiertopumpun pysäyttelyä lämpötilatason osalta muuttamatta kuitenkaan todellisuudessa verkoston virtausta (eli mitä pienempi varaaja, sitä olennaisemmin shuntti antaisi lisää vapausasteita kiertoverkon lämpötilan pitämiseen tasaisena).
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 699
#14
Läpivirtauslämmitin kohta on täysin käsittelemättä. Kiertovesipumpun pysäyttelyssä voi olla omat ongelmansa, mutta entäpä läpivirtauslämmitin varaajan sijasta?
 
Viestejä
2 149
#15
Tuo suorasähkölämmitin kilpailisi suoraan pumppauksen kanssa. Kyllä sen pumpun pitää antaa lämmittää silloin, kun se siihen pystyy. Jos lämmitysveden lämpötilanvaihteluiden kanssa ei voi elää, ratkaisua pitäisi etsiä mieluummin näistä:
-Riittävän suuri varaaja. 500 l riittää jo suurellekin pumpulle tasaamaan kaikki lämpötilanvaihtelut.
-Vaihtoventtili ohjaamaan sulatuksen aikaiset vedet pienen varaajan pohjalle (ei tosin maksa vaivaa)
-Tuo mainittu kiertopumpun katkaisu sulatuksen ajaksi kunnes entinen lämpötilataso on saavutettu
 
Ylös Bottom