Harkinnut vilpin hankintaa nykyisen sähkökattilan kylkeen

Kuikka

Tulokas
Palautepisteet
0
https://www.lampotilamestarit.fi/vesi-ilmalampopumppu/pieni-vesi-ilmalampopumppu.php

Laitoin harkitsemani laitteen asennuksineen tuohon ylläolevaan linkkiin, erillistä sisäyksikköä ei siis tulisi vaan käsittääkseni ulkoyksikkö jonka tehtäväksi tulisi "boostata" levylämmönvaihdinta ja puskea sitä kautta lämmintä vettä nykyiseen energiavaraajaan (1.8m3). Nykyinen energiavaraaja jäisi siis koville pakkasille varajärjestelmäksi. Myös käyttövesi jäisi erillisen sähkövaraajan taakse koska ilmeisesti vilp ei ole parhaimmillaan korkeiden veden lämpötilojen kanssa? Kiitoksia jos kertoisitte mielipiteenne tällaiselle noviisille näissä asioissa!
 
Palautepisteet
81
Aikamoista tuubaa pukkaavat ulos.

"
MITOITUS
Vesi-ilmalämpöpumppu on tuotto/hintasuhteessa arvioituna hyvin optimaalinen eteläisessä suomessa, jos sen täystehoisen toiminta-alueen raja on noin -5C pakkasella (karkeasti 50% siis).


Näinollen rakennuksen tarvitsema teho -5C on noin puolet lämpöpumpun maksimitehosta. Yleisesti puhutaan noin 2.5 - 3kw tehontarpeesta silloin, eli 5-6kw teholuokasta. Näin mitoitettuna VILP vastaa vuosittain 80-90% rakennuksen lämpötehon tarpeesta."

Suuri ja Pieni kone.JPG


Jostain syystä haluavat valaa uskoa tuohon paluukiertoasennukseen, välttää kaikenlaisten varaajien asennuksen ja mistään veden haalistusmahdollisuudesta ei haluta kertoa halaistua sanaa. Tarkoitus lienee myydä kiskurihintaan pieni arvoton pumppu. Paluukiertoon kun ei oikein voi asentaa sellaista konetta, joka jaksaisi talon lämmittää. Mistähän tuo -5 °C raja on keksitty ?

"Toinen ylisuuren tehon haittapuolia on lämmitysjärjestelmän kiertoveden virtausnopeuden kasvutarve joka pitää toteutua, tai laite ei suostu käynnistymään turvarajojensa vuoksi. Yleensä tämä johtaa puskurivaraajan tarpeeseen, eli tarpeettoman lisätehon vuoksi päädytään ostamaan lisävaraajia. Onnistunut toteutus katsoo siis kokonaisuutta ja siitä syntyvää kokonaishintaa, ei jonkin yksittäisen osan hintaa! "

Sitten tuo pumpun pysähtely nähdään ikään kuin mörkönä. Minkään VILPin tuottama lämpötilakäyrä ei ole tasainen kuten alla olevassa kuvassa vaan sulatukset tekevät siihen kuoppia ja oikein kunnon kuoppia tekevätkin. Jos putket naksuvat, ne varmaan naksuvat juuri sulatusten aikana tai sitten jokaisen sulatuksen aikana tulee ottaa lämmintä jostain muualta. Yksinkertaisempaa olisi laittaa jokin varaaja tai kytkeä putket kattilaan ja sitten pääsee irti tuosta pienen pumpun ikeestä ja samalla suurista lämpötilanvaihteluista sulatusten aikana.

Oikeastaan ainut mistä olen yhtä mieltä, että mitä pienempi kone, sitä nopeammin se maksaa itsensä takaisin. Jäsen Roots voi sitten jatkaa tästä aiheesta.

VILP lämpötilakäyrä.JPG
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
77
Kytkisin joka tapauksessa niin, että lämpöpumppu imee omalla kiertopumpullaan vettä nykyisen energiavaraajan pohjalta ja palauttaa veden joko samalle korkeudelle toiselta puolelta tai sitten hiukan ylemmäs (kuitenkin alemmas kuin keskikorkeudelle). Yösähkötyyppinen käyttö ei sen jälkeen oikein luonnistu rinnan lämpöpumpun kanssa, mutta vastuksia voi kytkeä mukaan, jos lämpö ei muuten riitä (ja käytettyjen vastusten pitäisi mieluiten olla lähellä varaajan yläosaa). Pienitehoisen lämpöpumpun voisi kytkeä myös lämmityskierron paluulinjaan, mutta tehokkaampi suoraan varaajaan, jolloin lämpöpumpun oma kierto- eli latauspumppu voi toimia ilman ylimääräistä vastusta mahdollisimman suurella vesivirtauksella.

Mitäänhän ei tarvitsisi purkaa ja vanha järjestelmä säilyy toimintakuntoisena. Jos jatkaa(?) varaavaa yösähkön käyttöä vanhaan tapaan, lämpöpumppu kuitenkin pysähtyy, kun varaajan vesi nousee kuumaksi muutenkin. Lämmityssäätökäyriä sun muuta kannattaisi joka tapauksessa mukauttaa uuteen tilanteeseen.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Mulla on 1800 litran sähköovaalin yösähköohjaussignaaliin lisätty katkaisija. Näin ollen napista painamalla saa varaajan käyttäytymään yövaraajana, jos tarve. Nyt se on estetty ja käyttäisi vain ylävastuksia vilpin varana. Lisäksi vilpin ohjaus on kytketty varaajan estoliittimeen ja termostaatti on sitten pyöräytetty 40 asteen tietämiin. Näin ollen vilpin signaali mahdollistaisi vastusten päällelähtemisen tarpeen mukaan avustamaan,

Tämä kaikki siis lähinnä teoriassa, koska koko varaajan pääkytkin on ollut alhaalla jo vuosia putkeen, meillä vastuksia ei ole tarvittu.

Mutta siis ehdottomasti varaajaan lataus on toimiva, se tasoittaa noita hetkellisiä riittämättömyyden hetkiäkin mukavasti. Kaveriksi riittää yksinkertainen laite, jossa lisävastuksia tms. ei ole ja samalla se toimii varajärjestelmänä. Mun kääntää parista kytkimestä, varaaja on täysin riippumaton vilpistä ja sen ohjauksesta.
 

Kuikka

Tulokas
Palautepisteet
0
Tuo Pampun kaltainen järjestelmä siis tavoitteenakin, ettei tule tilannetta jossa vilp heittää errorin ja ja sen jälkeen loppuu torpan lämpiäminen.. Oumannilla ilmeisesti saa kumminkin säädettyä niin että sähkövastukset lähtevät päälle vasta jos Vilp ei ole kykenevä lämmitykseen yksinään, tai se ei toimi. Hintahan tuossa järjestelmässä on toinen houkutteleva tekijä koska kustannukset jäävät puoleen verrattuna kokonaan uuteen lämmitysjärjestelmään.
 
Palautepisteet
81
Periaatteessa tuo pumpun pysäyttäminen voisi olla ihan näppärä keino pienen puskurivaraajan tapauksessa. Pumppu sulattaisi sen 100 l tiinun kanssa ja kun se olisi taas entisessä lämmössä, kiertopumppu jatkaisi työtään.

Tosin jos kierrot menevät johonkin hiukankin suurempaan varaajaan tai kattilaan, semmoinen 200 l kattila ei enää ehdi jäähtyä sulatuksen aikana niin paljon, että mikään napsuisi. Eri asia sitten, jos kierto liittyy suoraan lämmitykseen lähtevään putkeen. Kun siihen johdetaan suoraan sulatuksen viilentämät vedet, lämpötilan pudotus on jo huomattava, omassa tapauksessani noin 7-8 astetta. Jos välissä ei olisi happireaktoria, tuo kiertopummppujen pysäyttäminen sen varsinaisen sulatuksen ajaksi voisi ollakin ihan kokeilemisen arvoinen ajatus.

Sitten jonkun teorian mukaan kiertovesipumput eivät tykkää että niitä kytketään päälle ja pois. Tähän en itse osaa oikein kommentoida juuta enkä jaata.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
77
Onko kukaan kokeillut puskurivaraajan sijasta kiertovesipumpun pysäyttämistä naksumisen estäjänä?
Miten tuo voisi ainakaan vähentää naksumista? Oma kokemus naksumisesta on, että sitä tulee esille vain, kun veden kierto on välillä poikki (syystä tai toisesta) ja kierto sitten kytkeytyy päälle niin, että vesi on edes hiukan lämpimämpää kuin mitä se silloin, mihin lämpötila asettuu, kun ei kierrä eikä lämmitetä pitkään aikaan. EIkä tuokaan takaa mitään, kun vesi jäähtyy seisoessaan lämmityskaudella enemmän tai vähemmän riippuen putken sijaintikohdasta. Vähiten syntyy nopeita lämpötilamuutoksia verkoston varrella, kunhan vesi kiertää jatkuvasti suurehkolla virtauksella.

Ilman varaajaa en kyllä menisi pysäyttelemään vilpin kiertopumppuja missään tapauksessa sulatuksen aikana (varaajan kanssahan verkoston kiertopumpun voi pysäyttää, jos latauspumppu jatkaa toimintaansa). Jollei lämmönvaihtimen kautta ole virtausta, on riskinä lämmönvaihtimen jäätyminen riippumatta siitä, onko kyseessä vesi ulkona vai split-tyyppinen laite.
 
Viimeksi muokattu:
Palautepisteet
81
Putket eivät ehdi jäähtyä siinä 5 minuutissa, minkä sulatus kestää. Kun sitten taas kierrätetään lämmintä, kyllä ne mielestäni tasalämpöisempinä pysyisivät siinä tapauksessa että sinne viileämpää vettä jokaisessa sulatuksessa tyrkätään.

Sinällään enemmän katselisin suuremman varaajaan perään, jos tuo on ongelma, mutta kun näitä laitellaan ihan suoraan putkiinkin kiinni.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
77
Putket eivät ehdi jäähtyä siinä 5 minuutissa, minkä sulatus kestää. Kun sitten taas kierrätetään lämmintä, kyllä ne mielestäni tasalämpöisempinä pysyisivät siinä tapauksessa että sinne viileämpää vettä jokaisessa sulatuksessa tyrkätään.
Mutta sulatus jäähdyttää joka tapauksessa pienessä varaajassa olevaa vettä, la sitten naksuu, kun kierto lähtee liikkeelle. Ilman varaajaa vesi on aluksi niin kylmää, että putki suorastaan paukkuu (ellei lämmönvaihdin jäädy ja poksahda ensin ja päästä vesiä kompressoriin).
 
Palautepisteet
81
Jos lämmityskierto käynnistyisi vasta sitten kun entinen lämpötilataso on saavutettu, putkiin menisi aina yhtä lämmintä. Ei pienen varaajan lämmityskään kauaa kestä.

Ilman varaajaa vesi on aluksi niin kylmää, että putki suorastaan paukkuu (ellei lämmönvaihdin jäädy ja poksahda ensin ja päästä vesiä kompressoriin).
Tämä on mielestäni ilmeinen vaara, jos VILP on kytketty suoraan kiertoon, ilman varaajaa. Tosin on niissä jonkinasteinen lämpötilan tarkkailu, tiedä sitten miten siihen voi luottaa, jos se pumpun elämä on säännöllisesti sen varassa.

Jostakin laajasta lattialämmityksestä kai saadaan kiertoa ja varauskapasiteettia, jos siinä ei ole muuta säädintä välissä, joka voi sulkea virtaksen tai kääntää sen pieneksi silmukaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
77
Jos lämmityskierto käynnistyisi vasta sitten kun entinen lämpötilataso on saavutettu, putkiin menisi aina yhtä lämmintä. Ei pienen varaajan lämmityskään kauaa kestä.
Periaatteessa ilmeisesti toimiva ratkaisu. Tekisin silti homman niin, että laittaisin vilpiltä tulevan veden kulkemaan suhteessa korkeahkon puskurivaraajan keskivaiheille latauspumpun painamana ja ottaisin veden takaisin varaajan pohjalta. Lämmitysverkon vesi otettaisiin säiliön yläosasta erillisellä kiertopumpulla ja palautettaisiin alas. Voihan lämmitysverkon pumppua yrittää katkoa (tai vielä mieluummin, hidastaa miniminopeudelle), mutta uskoisin tuota tarpeettomaksi, sillä mainitulla kytkennällä sulatusenergian otto kerrostaa varaajan alaosaan tavallista kylmempää vettä sulatusjaksolla eikä yläosan lämpötila ehdi juuri pudota jos varaajan tilavuutta on riittävästi. Vähitellen vesi toki jäähtyy yläosassa, mutta jollei jäähtyminen ole liian nopeaa, ei pauketta synny. Alakerta myös lämpenee sulatusjakson päätyttyä ja sitten verkoston lämpötilakin lähtee nousemaan.

Tuota lämpötilan nousua pian uuden lämmitysjakson alettua ei voi millään täysin välttää lisäämättä järjestelmään esim. kolmitieshunttia varaajan ylä- ja alaosan väliltä verkostoon (siis lämmin haara varaajan yläosasta ja kiertohaara alhaalta verkoston paluun yhteydestä). Tällä järjestelyllä pääsee eroon kaikenlaisesta nopeasta lähtevän kiertoveden lämpötilan heilunnasta, kunhan virittää shuntin säätimen parametrit sopiviksi. Huomattavasti "puukotetulla" säätimellä voisi jopa ajaa shuntin kiinni sulatuksen aluksi ja avata sitä pikkuhiljaa seuraavan lämmityssyklin stabiloiduttua, eli toteuttaa virtuaalisesti kiertopumpun pysäyttelyä lämpötilatason osalta muuttamatta kuitenkaan todellisuudessa verkoston virtausta (eli mitä pienempi varaaja, sitä olennaisemmin shuntti antaisi lisää vapausasteita kiertoverkon lämpötilan pitämiseen tasaisena).
 
Palautepisteet
81
Tuo suorasähkölämmitin kilpailisi suoraan pumppauksen kanssa. Kyllä sen pumpun pitää antaa lämmittää silloin, kun se siihen pystyy. Jos lämmitysveden lämpötilanvaihteluiden kanssa ei voi elää, ratkaisua pitäisi etsiä mieluummin näistä:
-Riittävän suuri varaaja. 500 l riittää jo suurellekin pumpulle tasaamaan kaikki lämpötilanvaihtelut.
-Vaihtoventtili ohjaamaan sulatuksen aikaiset vedet pienen varaajan pohjalle (ei tosin maksa vaivaa)
-Tuo mainittu kiertopumpun katkaisu sulatuksen ajaksi kunnes entinen lämpötilataso on saavutettu
 

Kuikka

Tulokas
Palautepisteet
0
Nyt se on ratkaistu että tulee tuo lämpötilamestareiden vehje tuohon nykyisen sähkökattilan kylkeen, hinta ratkaisi asian... päivittelen sitten kokemuksia tänne... Rasvaisia hintoja nykyään kyllä vilpeistä pyytävät, maalämmön olisi saanut halvemmalla
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
57
Maalämpöpumppuhan on teknisesti yksinkertaisempi tehdä, joten sen kuuluukin olla ILPpiä halvempi. Ihmettele ennemin sitä, miksi VILP maksa sen enempää vaan on miltei MLP:n hintainen.

MLP on lämpöteknisesti parempi ja VILP huonompi mutta eihän se valmistuskustannuksiin vaikuta pätkän vertaa! Jengi jotenkin oudosti kuvittelee, että lämpöteknisesti huonompi tarkoittaa automaattisesti halvempia valmistuskustannuksia. Ei se niin mene!
VILPit ovat halvempia ( etupäässä ) koska ne ovat ( etupäässä ) vähän pimpattuja etelän jäähdytyslaitteita joita tehdään Aasiassa suuria määriä. Ei Kiinan MLP paljon maksa - mutta jostain syystä niitä näkee Suomessa aika vähän vaikka - toisin kuin VILP/ILP - maalämpöpumppu ei tarvitse mitään erityisempää sovittelua täkäläiseen ilmastoon.

Varsinkin on/off MLP on lähinnä jääkaappiin verrattava laitos mutkikkuudeltaan - ei sillä ole mitään syytä maksaa paljon tai olla lyhytikäinen. Paitsi se että niitä tehdään lähes käsityönä Euroopassa nostaa hintaa.
 

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Ei Kiinan MLP paljon maksa - mutta jostain syystä niitä näkee Suomessa aika vähän vaikka - toisin kuin VILP/ILP - maalämpöpumppu ei tarvitse mitään erityisempää sovittelua täkäläiseen ilmastoon.
Ei hirveästi noita Kiinan parempia VILPpejäkään tosin näy täällä. Lähinnä vain Keski-Eurooppaan tuotuja, jotka sitten myydään myös meillä, mutta ei varsinaisesti niitä Kiinan kylmälle alueelle tuotettuja. Amitime ja sen rebrandaukset (ES) taitaa olla ainoita näitä parempia joita täällä näkyy.

Mutta kieltämättä ihmettelen ettei kukaan tuo noita halvempia MLP:tä tuolta, joissa ei ole tankkia mukana. Niitähän voisi hyvin käyttää näihin jälkiasennuksiin joissa varaaja on vaikka öljyn vehkeiden mukana asennettu aikanaan.
 

Tantor

Tulokas
Palautepisteet
3
Minulla on asennettuna kyseinen hybridijärjestelmä saman urakoitsijan toimesta. Lämmitysjärjestelmänä tosin toimii öljypoltin vesikiertoisella patterilämmityksellä ilman erillistä varaajaa. Taitaa olla nettisivuillakin joku kuva omasta järjestelmästäni. En nähnyt mitään järkeä lähteä purkamaan täysin toimivaa lämmitysjärjestelmää kun kattila ja poltin ovat vielä ihan hyvässä iskussa ja edellinen omistaja oli siirrättänyt muoviset öljysäiliötkin sisälle kellariin muutama vuosi ennen meidän muuttoamme.

6kW Toshiban pumppu on nyt pyörinyt syys/lokakuun vaihteesta ja viimeksi helmikuussa kun huoltomies kävi lukemat ja säädöt tarkistamassa niin hyötysuhteeksi saatiin mittausten perusteella noin 2,7 (pumpun käyttämä energia noin 3700kW ja tuotto ollut noin 10200kW). Sen huomasin öljynkulutuksesta, että aiempina vuosina kulutus on ollut noin 2000-2100l / vuosi (+ ILP apuna) ja viime vuonna 13 kuukauden kulutus (1.tammikuu 2018 - 31.tammikuu 2019) kulutus oli aika tarkalleen 1500l. Edellisten asukkaiden ilmoituksen mukaan heillä öljynkulutus oli vuosittain noin 2600-2800l, mutta heidän elintavoistaan ei ole tarkempaa tietoa.

Mielestäni järjestelmä on toiminut hyvin omassa käyttötarkoituksessaan. Tarkoitus ei olekaan päästä kokonaan öljypolttimesta eroon VILPin avulla vaan öljypoltin(tai sen sähkövastukset) tulevat peliin mukaan sitten kovemmilla pakkasilla. Eihän tuo pumppu kovimmilla pakkasilla yksin pysty mökkiä lämmittämään kokonaan, mutta takan poltto edesauttoi tämän talven kovimpien pakkasten yli.

Lähinnä tarkoitus oli optimoida tuota lämmitysjärjestelmän kulutusta ja näin ollen kenties saada lisäaikaa pohtia uuden järjestelmän kokoonpanoa kun sen aika joskus tulevaisuudessa koittaa.

Jorinoista huolimatta niin omalla kohdallani homma toimi niin kuin pitikin ja asennus, käytönopastus sekä "tukipalvelut" asennuksen jälkeenkin ovat olleet kyllä hyvät.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
56
Eli n. 600l/vuosi öljynsäästö, tämä korvautuu 2000kwh sähköä, säästö siis hihavakiolla 400e/v?

Hinta kotitalousvähennyksen jälkeen 5200e asennettuna tänä päivänä 6kw versio, TMA 13v?
 

Tantor

Tulokas
Palautepisteet
3
Eli n. 600l/vuosi öljynsäästö, tämä korvautuu 2000kwh sähköä, säästö siis hihavakiolla 400e/v?

Hinta kotitalousvähennyksen jälkeen 5200e asennettuna tänä päivänä 6kw versio, TMA 13v?
Jos en aivan väärin muista niin öljysäiliössä oli vuodenvaihteessa noin 200 litraa öljyä ja pytyt (1500l) täytettiin saman vuoden tammikuun alkupäivinä. Eli karkealla arviolla sanoisin, että säästöä öljyn suhteen on tullut noin 700-800 litraa vuoden loppuun mennessä.

Pumppu on ollut käytössä noin syyskuun 2018 lopusta ja lukemat luettiin muistaakseni tammikuun 2019 lopussa. Eli "lisäsäästöä" olisi tiedossa ainakin vielä helmi-huhtikuun ajalta. Oletuksena on että säästöä öljynkulutukseen tulisi noin 900-1000l vuositasolla. Syyskuun lopussa se sitten lopullisesti selviää.

Kalliita nämä harrastukset.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
56
Jes, eli 1000l vuodessa säästöä (10 000kwh), ja 3500kWh sähkönkulutusta lisää. 650e siis vuosittain säästöä -> 8v TMA.
 

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Oletuksena on että säästöä öljynkulutukseen tulisi noin 900-1000l vuositasolla. Syyskuun lopussa se sitten lopullisesti selviää.
Vuodet nyt eivät toki ole veljiä keskenään, mutta tuosta ymmärsin että asennuksen jälkeen ei ole poltettu öljyä ollenkaan (vain hieman takkaa) ? Eli verrattuna edelliseen vuoteen säästöä voisi tulla se 1500l öljyä korvautuen X-määrällä sähköä (X vielä tuntematon), olettaen ettei nyt enää mikään hirmupakkanen kerkeä tänä keväänä iskemään.
 

Tantor

Tulokas
Palautepisteet
3
Vuodet nyt eivät toki ole veljiä keskenään, mutta tuosta ymmärsin että asennuksen jälkeen ei ole poltettu öljyä ollenkaan (vain hieman takkaa) ? Eli verrattuna edelliseen vuoteen säästöä voisi tulla se 1500l öljyä korvautuen X-määrällä sähköä (X vielä tuntematon), olettaen ettei nyt enää mikään hirmupakkanen kerkeä tänä keväänä iskemään.
Öljypoltin on tullut peliin mukaan joitakin kertoja (Oumanin ohjaamana) kun VILP:stä on puhti loppunut. VILP kyllä pyöri vielä -20 asteen huitteilla, mutta huusi kuin hyeena ja myöhemmin kun logista tarkisteltiin asiaan niin hyötysuhde oli jotain 1,2 luokkaa, eli käytännössä pelkkä sähkövastus. Sitten asetuksia muutettiin niin että öljypoltin lähtee jo huomattavasti alempaa mukaan.

Käyttövesi tosiaan tehdään edelleen öljyllä (tai tarvittaessa kattilan sähkövastuksilla jos öljyä ei ole). Käyttöveden lämmityksen tarvitsema öljymäärä vuositasolla lienee jossain 400-500 litran paikkeilla.

Eli jos yhteenvetona sanotaan niin epäilen ettei ihan tuohon 1500 litran säästöön päästä vuositasolla, mutta jos tuosta alkuperäisestä 2000 litrasta saisi puoletkin pois. Teoriatasolla tuo 1500 litran säästö tietysti olisi mahdollista jos talvet olisivat +0 asteen tuntumassa läpeensä, mutta sitä tuskin tapahtuu ihan lähiaikoina. Tuon laitteen tehokas käyttöraja kun ei taida paljon yli -10 asteen olla, mutta vuositasolla noita päiviä ei täällä eteläisessä Suomessa niin monta ole että isompaa konetta olisi kannattanut harkita (+järjestelmässä ei ole erillistä puskurivaraajaa kattilan kierukan lisäksi). On noista mittauksista jotain käppyröitäkin sähköpostissa olemassa, mutta niiden tulkitseminen on itselleni sama kuin sokea tuijottelisi mykkäelokuvaa.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
9
Öljykattila tekee aika huonolla hyötysuhteella pelkkää käyttövettä, eli se kannattaisi viritellä niin että esilämmitys on kattilan kierukassa ja lopputulistus tarvittavaan lämpötilaan sitten pienessä varaajassa tai suoralämmittimellä. Esim. kaksisataa euroa uutena maksava Kospel KDE 3 -1 säästää tuossa hommassa näillä öljyn hinnoilla itsensä aika äkkiä takaisin.. :grandpa:
 

Toni

Vakionaama
Palautepisteet
27
Mulla on lattialämmitys (jolloin pärjätään aika haalealla vedellä, VILP pyynti on 37 astetta) ja 120L sähköinen tulistusvaraaja käyttövedelle. VILP on tuollainen vähän normaalia isommasta ILP:stä viritetty. Viimeksi poltin öljyä vuosi sitten talvella, eikä vuonna 2010 täytetty 1500 litran tankki ole lähelläkään tyhjä :)
 
Palautepisteet
81
Mielestäni järjestelmä on toiminut hyvin omassa käyttötarkoituksessaan.
Joo. Vaikea sanoa, paljonko öljyä sitten tulee menemään ja säästymään, kun vertailtavana on oikeasti kokonainen vuosi VILPin kanssa ja aika ennen sitä. Pudotus tullee olemaan paljon enemmän kuin 50 %. Tuossa sinun vuodessasi taitaa olla pitkä pätkä aikaa ilman VILPpia sotkemassa, joten pitäisi verrata jotenkin puhtaasti sen kanssa ja ilman.
 

kaihakki

Vakionaama
Palautepisteet
5
Kytkisin joka tapauksessa niin, että lämpöpumppu imee omalla kiertopumpullaan vettä nykyisen energiavaraajan pohjalta ja palauttaa veden joko samalle korkeudelle toiselta puolelta tai sitten hiukan ylemmäs (kuitenkin alemmas kuin keskikorkeudelle). Yösähkötyyppinen käyttö ei sen jälkeen oikein luonnistu rinnan lämpöpumpun kanssa, mutta vastuksia voi kytkeä mukaan, jos lämpö ei muuten riitä (ja käytettyjen vastusten pitäisi mieluiten olla lähellä varaajan yläosaa). Pienitehoisen lämpöpumpun voisi kytkeä myös lämmityskierron paluulinjaan, mutta tehokkaampi suoraan varaajaan, jolloin lämpöpumpun oma kierto- eli latauspumppu voi toimia ilman ylimääräistä vastusta mahdollisimman suurella vesivirtauksella.

Mitäänhän ei tarvitsisi purkaa ja vanha järjestelmä säilyy toimintakuntoisena. Jos jatkaa(?) varaavaa yösähkön käyttöä vanhaan tapaan, lämpöpumppu kuitenkin pysähtyy, kun varaajan vesi nousee kuumaksi muutenkin. Lämmityssäätökäyriä sun muuta kannattaisi joka tapauksessa mukauttaa uuteen tilanteeseen.
Meillä Ultimate ottaa varaajan alaosasta ja palauttaa yläosaan olemassaolevien yhteiden kautta. Epäilin itsekin alussa, että miten mahtaaa toimia rinnan ylävastuksen kanssa pakkasilla. Mutta hyvin toimii. Kiertovesipumpun virtaus Ultin läpi on n. 400 l/tunti. Eli n. 5 tunnin välein on varaajan vesi vaihtunut. (2000 litranen). Pakkasilla myös patteriverkoston kautta kiertää vaihteleva määrä. 7 vuotta on nyt menty ja Ulti on maksanut itsensä muutamaan kertaan takaisin.
 

Tantor

Tulokas
Palautepisteet
3
Joo. Vaikea sanoa, paljonko öljyä sitten tulee menemään ja säästymään, kun vertailtavana on oikeasti kokonainen vuosi VILPin kanssa ja aika ennen sitä. Pudotus tullee olemaan paljon enemmän kuin 50 %. Tuossa sinun vuodessasi taitaa olla pitkä pätkä aikaa ilman VILPpia sotkemassa, joten pitäisi verrata jotenkin puhtaasti sen kanssa ja ilman.
Täytyy tehdä yhteenvetoa öljyn- ja sähkönkulutuksen muutoksista syksyllä jos vaan suinkin kerkeän.
 
Ylös Bottom