Ilmankuivain kosteudentunnistimella autotalliin

jmaja

Aktiivinen jäsen
Jos hommaa rupeaa laskeskelemaan suomalaisen rakennuksen järkevän ilmankosteuden (olkoonkin autotalli) ja ilmankuivainvaihtoehtojen todellisten toimintaparametrien perusteella, niin toteaa hyvän vastavirta- tai ristivastavirta-lto-laitteen vielä energiatehokkaammaksi tuossa kuivaustehtävässä. Kompressorikuivaimien COPit ovat aika vaatimattomia alle 50% suhteellisella ilmankosteudella ja adsorptiokuivaimet nyt perustuvat pohjimmiltaan suoraan sähkölämmitykseen eli eipä homma tuosta ainakaan parane.

Lto-laite nappaa tiivistämästään kosteudesta lisäenergiaa tuloilman lämmitykseen (mikä kompensoi alle 100% jäävää talteenottohyötysuhdetta) ja tiivistynyt kosteus on vielä hiukkasen poissa tarvittavasta korvausilmasta eli tuloilmavirtauksesta (sisätilan lämpötilassa laskettuna). Eli tuloilma lämpenee tavanomaista enemmän tietyllä virtaussuhteella.
Mitään tarvetta ei liene kuivattaa alle 50% suhteelliseen. Tuossa tapauksessa ei ymmärtääkseni ollut LTO:ta.

Miten hyvin LTO oikeasti tuossa toimii? Suuri kosteus lisää jäätymistä (jos nyt joskus vielä pakkasia tulee) ja eihän LTO osaa lämmittää tuloilmaa poistoilmaa lämpimämmäksi, vaikka poistoilman energia siihen riittäisi. Pyöriväkennoiset vielä palauttavat kosteuden, joten kuivauskin toimii huonosti.

Jos ilmaa kuivattaa vaikkapa 80->50% 20C:ssä, kondensoituu vettä 5 g/m3. Tuo vastaa samaa energiaa kuin 12 K ilman lämmitys. Kompurakuivaimella tuosta saa talteen reilusti yli puolet, LTO:lla tuskin.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Meille tuli tuo TTK 72 E muutama pv sitten ja kippurasta näkee kuinka tuo kosteus lähti sukeltamaan tasaisesti alamäkeen
Ei voi kuin kehua tätä investointia! Nyt laite on hyrskyttänyt tuolla kellari/autotallissa tuosta 10/2018 lähtien 24/7 tasan tarkkaan ilman minkäänlaisia ongelmia. Vehjes on leikannut kosteus-% just asetettuun aivan viivasuorasti ja pitänyt sen maksimin tuossa niin kovat hellekesät kuin nämä nykyiset PK-seudun loska-talvetkin läpensä. Siis todellinen asenna ja unohda -laite, kunhan vain se kerätyn veden poisto tapahtuu jatkuvatoimisesti mukana tulevalla letkun pätkällä viemäriin tms :)
 

oilman

The Cable Guy
@HiTec Kyllä hyviä laitteita, minulla ollut kolme vuotta käytössä TTR56 E.
Nykyään satunnaisessa käytössä, lähinnä tulee laitettua silloin päälle, kun lumisen auton ajaa talliin. Ajastimella pariksi kolmeksi tunniksi kuivaamaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitään tarvetta ei liene kuivattaa alle 50% suhteelliseen.
50% prosentin kosteus on missä tahansa lämmitettävässä rakennuksessa jo niin korkea, että aiheuttaa vaurioita rakenteille talvella, jos sisällä on huonelämpötila eikä ilmanvaihto ole alipaineinen. Asia on toinen, jos rakennus pidetään kylmillään ja tarkoituksena on vain kosteustason laskeminen (vaihtoehtoina vakioteholämmitys, joka pitää tietyn lämpötilaeron ulkoilman ja sisäilman välillä tai sitten kuivaus -- käytännössä jollakin adsorptiokuivaimella, joka toimii noissa oloissa; valinta riippuu lisäkosteuskuormasta, joka autotallissa voi olla varsin korkea ja edellyttää silloin jälkimmäistä).

Miten hyvin LTO oikeasti tuossa toimii? Suuri kosteus lisää jäätymistä (jos nyt joskus vielä pakkasia tulee) ja eihän LTO osaa lämmittää tuloilmaa poistoilmaa lämpimämmäksi, vaikka poistoilman energia siihen riittäisi. Pyöriväkennoiset vielä palauttavat kosteuden, joten kuivauskin toimii huonosti.

Jos ilmaa kuivattaa vaikkapa 80->50% 20C:ssä, kondensoituu vettä 5 g/m3. Tuo vastaa samaa energiaa kuin 12 K ilman lämmitys. Kompurakuivaimella tuosta saa talteen reilusti yli puolet, LTO:lla tuskin.
Suuri kondensoituvan kosteuden määrä ja poistoilman tilavuuden väheneminen lisää mahdollisuuksia pitää jäteilma nollan vaiheilla tai ylempänä. Toisaalta kunnolla suunniteltu sulatuskin toimii, kun kosteuden ansiosta poistoilmasta irtoaa hyvin kosteutta (jolloin laitteessa on oltava ohitusportti tulloilmalle tai sulatuksen aikana korvausilma tulee muualta). Nuo lukusi (80->50% 20C:ssä) eivät sovi puheena olevaan tapaukseen, eli talli mätänee pian alta pois, jos saat kastepisteen talvella lievää toistuvasti kovemmalla pakkasella 80% edellyttämän 15 asteen vaiheille. Käytännössä tallissa toimitaan talvella selvästi alle 50% kosteustasolla (ainakin, jollei ajeta autoa lumisena lattialämmitetylle laatalle, jolloin autokin "mätänee" alta pois joka ikisestä tiivisteestä ja liitoksesta, mistä itselläni on kokotiilirakenteisesta vuokratallista kokemusta vuosikymmeniä sitten).
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Käytännössä tallissa toimitaan talvella selvästi alle 50% kosteustasolla (ainakin, jollei ajeta autoa lumisena lattialämmitetylle laatalle, jolloin autokin "mätänee" alta pois joka ikisestä tiivisteestä ja liitoksesta, mistä itselläni on kokotiilirakenteisesta vuokratallista kokemusta vuosikymmeniä sitten).
Tämä onkin kinkkinen, kun kuivassa tallissa kaikki möhnä auton pinnalla jumahtaa varsin tiukkaa ja sumentaa maalipintaa vs. kosteassa tallissa taasen se auton pelti mätänee :hmm:
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Meillä tallissa vallitsee normaalisti sellainen 60 % suhteellinen ilmankosteus. Ilmankuivain avittaa siihen kostella säällä kun autojen mukana vettä talliin kulkeutuu. Kuivaimen asetus siis 60 %. Lämpötila 16 astetta. Olen huomannut, että vaikka tallissa ei pitäisi autoakaan, niin esim 2-4 asteen ulkolämpötilassa vesisateen aikana kuivain käy tiheämmin. Vaikka ilmaa vaihtaisi kuinka niin kosteus nousee tuolloin rakennuksessa yli 60 %: n. Väitän, että rakennuksen ILMAN suhteellisen kosteuden ei tarvitse olla alle 50 %.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tämä onkin kinkkinen, kun kuivassa tallissa kaikki möhnä auton pinnalla jumahtaa varsin tiukkaa ja sumentaa maalipintaa vs. kosteassa tallissa taasen se auton pelti mätänee :hmm:
Lämmin talli on huono paikka autolle. Katos on parempi. Autotallia tarvitsee vain auton korjaamiseen ja muuhun puuhasteluun. Tai voihan siellä kesäautoa pitää.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Mielipiteitä on monia ja saa ollakin, mutta kyllä se lämmin talli on mukava. Lika kiinnittyy tiukkaan kyllä, mutta siinähän se tallissa peseytyy (pakkasilla). Plussasäällä pesen pihalla.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
50% kosteus ei kummoista vesilähdettä vaadi, kun ulkona on jo tyypillisesti +5C ja 80-90% kosteus. Kysytyssä 12-15C autotallissa 50% ei ole suuri kosteus ja paljon enemmän tulee, kun sisään ajaa märän tai loskaisen auton. Varmasti riittää kuivattaa 50% tasolle, jolloin absoluuttinen kosteus on jo ulkoilman tasolla.

20-25 C 50-60% talvella alkaa jo vaatimaan enemmän höyrynsuluilta ja/tai ilmanvaidolta. Tuollainen on tyypillinen taloissa, joissa on sisäuima-allas. Sellaista olen juuri saneeraamassa. 44-vuotiaana varsin vähän löytyy ongelmakohtia, vaikka höyrynsuluissa on selkeät raot kaikkien kantavien seinien ja yläpohjan saumassa.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Lisään vielä aiempaan viestiini, että tälläista mittarit näyttää juuri nyt. Ulkona 2,5 astetta ja 91 % ilmankosteus. Hiuslankamittaria olen kuvitellut oikeimmaksi, mutta saattaahan se liikaa näyttää.
B0EC8BCE-4CC2-42F0-8FDA-EF61E5D03842.jpeg
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
50% kosteus ei kummoista vesilähdettä vaadi, kun ulkona on jo tyypillisesti +5C ja 80-90% kosteus. Kysytyssä 12-15C autotallissa 50% ei ole suuri kosteus ja paljon enemmän tulee, kun sisään ajaa märän tai loskaisen auton. Varmasti riittää kuivattaa 50% tasolle, jolloin absoluuttinen kosteus on jo ulkoilman tasolla.
Itse asiassa jos ulkona on +5 astetta ja 80%, niin se että tuon ilman pelkästään lämmittää +15 asteiseksi, niin kosteus laskee jo itsestään n. 41% tasolle = kuivurille joka on asetettu +50% ei siis ole tällöin edes töitä tehtävänä ;D

Jos taasen lähtö on +5 astetta ja 90%, niin lämmitys +12 asteeseen ei vielä pudota kosteutta kuin 56% tasolle, jolloin siis 50% asetettu kuivurikin pääsee jo hommiin :cool:
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Itse asiassa jos ulkona on +5 astetta ja 80%, niin se että tuon ilman pelkästään lämmittää +15 asteiseksi, niin kosteus laskee jo itsestään n. 41% tasolle = kuivurille joka on asetettu +50% ei siis ole tällöin edes töitä tehtävänä ;D

Jos taasen lähtö on +5 astetta ja 90%, niin lämmitys +12 asteeseen ei vielä pudota kosteutta kuin 56% tasolle, jolloin siis 50% asetettu kuivurikin pääsee jo hommiin :cool:
Kyllä, mutta tuossa ei ole vielä lainkaan autosta haihtuvaa vettä. 50 m3 autotallissa jo 1 dl haihtuminen nostaa kosteutta reilusti.
 

oilman

The Cable Guy
Mielipiteitä on monia ja saa ollakin, mutta kyllä se lämmin talli on mukava. Lika kiinnittyy tiukkaan kyllä, mutta siinähän se tallissa peseytyy (pakkasilla). Plussasäällä pesen pihalla.
Näin on, lumelta suojassa eikä tarvi esilämmitellä.
Kahden auton roikassa pitämisen kulutuksella, sisätilalämppäreineen, lämmittelee jo isoakin tallia. ;D
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Näin on, lumelta suojassa eikä tarvi esilämmitellä.
Kahden auton roikassa pitämisen kulutuksella, sisätilalämppäreineen, lämmittelee jo isoakin tallia. ;D
Katos suojaa lumelta ja huurtumiselta poislukien pari päivää vuodessa. Kahden auton esilämmitys 2 h 50 kertaa vuodessa vie hurjat 200 kWh. Tänä vuonna ei ole tullut kuin n. 10 kertaa käytettyä. Varmasti tallin kulutus kasvaa tuon verran, jos sinne ajetaan kylmä ja yleensä märkä auto päivittäin.

Autolle lämmin talli on myrkkyä, väkisin kosteaa ja lämmintä jossain vaiheessa sykliä. Päivittäisessä ajossa lähinnä koko ajan. Tietysti autoa tiheästi uusivan ei tarvitse välittää korroosiosta.

Äidillä oli aikoinaan lämmin talli sekä töissä että kotona. Kyllä se todella näkyi autoissa.
 

oilman

The Cable Guy
Kyllä meillä vie auto 2kw tunnissa, kun roikassa on.
Eli kaksi autoa kaksi tuntia = 8kwh.
Esim. tammikuu, jos 0-kelillä pitää myös 2h roikassa, niin lämmityskertoja 20kpl(lisäksi olisi vielä viikonloppu lämmitykset). Tekee yhteensä 160kwh.
60m2 tallin lämmitys kulut(ILP) tammikuulta oli 309kwh.

Räntäsaateessa ei tarvi heilua, kun avaa ovet kaukosäätimestä, ei tarvi edes autolla pysähtyä pihalla. :cool:

Mut jokainen tyylillään, meillä autot on n.15v vanhoja ja vaihtuvat ~5v välein, niin ei ruostepeikko pelota.:D
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Kyllä meillä vie auto 2kw tunnissa, kun roikassa on.
Miksi? Useimmissa 2000-luvun autoissa on säteilylämmitin, jossa vielä usein lämpökytkin. Sisätilalämppäriksi riittää hyvin 750 W ja itse en edes kaipaa sisätilalämppäriä, kun auto on katoksessa eli ikkunat kirkkaana. Tuosta tulee n. 1 kW säteilylämmittimellä ja 1,5 kW perinteisellä lohkolämmittimellä.

Jos on 2 kW, riittää 1 h lämmitys ainakin pikkupakkasilla.
 

sh1

Aktiivinen jäsen
Varmasti tallin kulutus kasvaa tuon verran, jos sinne ajetaan kylmä ja yleensä märkä auto päivittäin.
Eipä muuten kasva. Lämpötilaloggauksista näkee hyvin, että tallin lämpö nousee useita asteita monien tuntien ajaksi, kun sinne ajaa auton millä on ajettu edes muutama kilsa. Moottorin lämpö kun on lähes sata astetta ja siinä on massaa paljon.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Juu talli lämpenee kun sinne auto ajetaan. Jos auto on märkä niin kuivain toki sitten lisää sähkönkulutusta joksikin aikaa. Ilppi vastaavasti pysähtyy kun kuivain lämmittää tallia.
 

hamu

Jäsen
Ilmankuivain on jatkossa pakollinen omissa talleissa. Pelkkä lämmitys ja ilmanvaihto ei auta, jos ulkona on kostea sää ja sisälle ajetaan märkä auto.
55%:iin olen säätänyt kuivaimen, lämpötilan 10 asteeseen ja työkaluihinkaan ei tule enää pintaruostetta.
Mitenkähän autot voivat kestää Britannian säitä tai kerrostalojen pysäköintitiloja...
Lämmin kuiva talli ja samalla harrastetilta on pientä luksusta mitä ilman ei enää osaa olla.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Eipä muuten kasva. Lämpötilaloggauksista näkee hyvin, että tallin lämpö nousee useita asteita monien tuntien ajaksi, kun sinne ajaa auton millä on ajettu edes muutama kilsa. Moottorin lämpö kun on lähes sata astetta ja siinä on massaa paljon.
Sitten ei auto ole ollut kylmässä tai siinä on poikkeuksellisen painava moottori.

Jos moottori + vaihdelaatikko painaa 150 kg + 10 l jäähdytinnestettä + 6 l öljyä, on sen lämpökapasiteetti 150×.5+10×3+6×2=117 kJ/K. Kylmä osa autosta on vaikkapa tonni lähinnä rautaa + 50 l polttoainetta + 4 l tuulilasinpesunestettä. 1000x.5+50x2×4x3=612 kJ/K.

Jos ulkona on 20 K kylmempää ja moottori 80 K lämpimämpi kuin talli, tulee autosta
80x117-612×20=-2880 kJ.

Lisäksi n. 2400 kJ/kg auton mukana tulevan kosteuden haihduttamisesta.

Siis kuivasta autosta lämmitystä vajaat 1 kWh ja märästä reilusti enemmän.

Kylmä talli tai lämmin ulkoilma tietysti muuttaa tilannetta.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Ylläoleva varmaan pitää paikkansa, mutta mikä selittää sen, että esim velipojan ilman lämmitystä oleva erillinen talli pysyy noin 10 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä? Käytännössä kovimmilla pakkasilla menee nollan tienoille. Tilassa ei oleilla tai käytellä muita sähkölaitteita. Rakennettu 80-luvulla. Heikosti eristettä ja tiiliverhous. Auto ajetaan töihin lähtiessä ulos ja iltapäivällä sisään.
 
Ylös Bottom