Ilmanvaihtokanavien lisäeristys

specialist

Aktiivinen jäsen
Ilmanvaihtokanavat nyt eristetty sellaisella foliopintaisella villalla ja sidottu rautalangalla kuten kuuluukin, kulkevat suurimmaksi osaksi puhallusvillan alla, ei ole vielä tietoa kuinka paljon sitä on putkien päällä.

Pariin huoneeseen tulo- ja poistokanavat nousevat metrin verran puhallusvillan yläpuolelle ja sukeltavat siitä taas puhallusvillan sisään vinon ja korotetun sisäkaton päälle. Näissä huoneissa tuloilma tuntuu hieman viileältä ja etenkin tuo yksi nurkkahuone on aika viileä jos ovea pitää kiinni. Mietin että voisin kokeilla lisätä ainakin noihin vinon sisäkaton päällä meneviin kanaviin eristettä. Miten lähtisi hommaa toteuttamaan? Uusi foliopintainen villa putken ympärille, vai folioton villa? Vai villaa pelkästään putken päälle suorana vai kenties vain lisää puhallusvillaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ilmanvaihtokanavat nyt eristetty sellaisella foliopintaisella villalla ja sidottu rautalangalla kuten kuuluukin, kulkevat suurimmaksi osaksi puhallusvillan alla, ei ole vielä tietoa kuinka paljon sitä on putkien päällä.

Pariin huoneeseen tulo- ja poistokanavat nousevat metrin verran puhallusvillan yläpuolelle ja sukeltavat siitä taas puhallusvillan sisään vinon ja korotetun sisäkaton päälle. Näissä huoneissa tuloilma tuntuu hieman viileältä ja etenkin tuo yksi nurkkahuone on aika viileä jos ovea pitää kiinni. Mietin että voisin kokeilla lisätä ainakin noihin vinon sisäkaton päällä meneviin kanaviin eristettä. Miten lähtisi hommaa toteuttamaan? Uusi foliopintainen villa putken ympärille, vai folioton villa? Vai villaa pelkästään putken päälle suorana vai kenties vain lisää puhallusvillaa?
Puhalluvillojen seassa ollessa putket olisi hyvä eristää 50mm villalla ja jos ne ei ole villojen seassa niin 100mm. Oliko tuolla yläpuolisella osalla 100mm? Villojen seassa olevan osuuden päälle lienee helpoin puhaltaa lisää villaa jos putkien päällä sitä ei ole riittävästi.
 

lmfmis

Vakionaama
Olisiko kuitenkin eristämätön pätkä jossain jos viilenee noin?

Mutta tavalliset syyt pois ensin: Oletko mitannut tuloilman lämmön muista venttiileistä? Sama/eri?
 
Komppaisin kanssa katsomaan, onko _merkittävää_ eroa muihin tuloilmoihin.

Voi kuitenkin olla, että kun on nurkkahuone, niin on jo muutenkin viileämpi ja pitäsi saada lämmitykseen pykälä enemmän potkua - ei se pakkasilla kuitenkaan pelkästään sen tuloilman takia jäähdy se huone, vaikka sen päälle se ilmavirta varmasti tuntuu viileältä. Pari pykälää enemmän virtausta pattereihin/lattiakiertoon (vai mikäköhän on lämmitys..)? Meinaan, tuo on kuitenkin työläs projekti eristellä, eikä välttämättä muuta tilannetta, jos johtuu muusta. Ehdottaisin siis toista järjestystä, ensin lämmöt kuntoon ja sitten harrastuksena vähentämään lämmön hukkaa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Vinon sisäkaton kohdalla voi olla sen verran vähän tilaa ettei putken ympärille paljoa saa.
Itsellä epäilen tuon tapaista ja käynyt mielessä että pitäisikö putki yläkertaan siirtää vain seinälle ja seinällä oleva venttiili puhaltaa ilmaa huoneeseen. Seinän kohdalla villamäärää voi kasvattaa käyttämättömän ullakon suuntaan.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Viereiseen huoneeseen jonka kanava ei nouse korotetun sisäkaton päälle tulee asteen pari lämpimämpää, en nyt tiedä onko tuo merkittävä ero mutta kanavan pituudessa ei tuossa ole varmaan kuin 3m eroa. Eristepaksuuksia en tiedä, arvioisin että ainakin siltä osalta kun kanavat ovat vapaasti ilmassa se 100mm täyttyy. Mutta voisin kuvitella että tuossa vinon katon alueella putkien päällä ei kauheasti puhallusvillaa ole, täytyy keväällä käydä tarkemmin ihmettelemässä ja samalla katsoa millaiset eristeet siellä nyt on. Huone kyllä lämpenee mikäli jakotukin esisäätöarvoa nostaa reilusti. Jos vaan jotenkin sopivasti pääsee kulkemaan tuolla niin en pitäisi pahana hommana kietaista villaa lisää parin metrin matkalle. Puhallusvilla olisi tietysti vieläkin helpompaa ja noille putkinousuille kun tekisi kotelot saisi nekin puhallusvillan sekaan.

Seinäventtiili olisi kyllä täälläkin ollut ihan tehtävissä oleva vaihtehto, olisi putkivetoja säästänyt monta metriä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Voi olla ettei vinolla osuudella ole puhallusvillaa ollenkaan vaan kovalla villalla tehty. Puhallusvilla valuisi pikku hiljaa ”räystäille”.
 

kahvi

Jäsen
Foliota ei tarvita tulo- ja poistokanavissa koska kanavan lämpimään peltipintaan ei kondensoidu vettä.

Eristepaksuutta voisi ajatella siltä pohjalta, että kanavissa kulkeva ilma on tavallaan sisäilmaa. Ja siten eristettä pitäisi olla saman verran kuin talon ulkovaipassa.

Tuloilman lämpötilaa kannattaa mittailla lankamaisella anturilla, joka on työnnetty tarpeeksi syvälle kanavaan. Venttiilin aukosta ei saa hyvää tulosta.

Lämpötilan laskuun kanavassa vaikuttaa myös kanavassa virtaava ilmavirta. Kun ilmavirta puolittuu, lämpötila putoaa karkeasti ottaen tuplaten.
 

kahvi

Jäsen
Jäin miettimään eilistä heittoani "Kun ilmavirta puolittuu, lämpötila putoaa karkeasti ottaen tuplaten". Nimittäin puolikkaalla ilman nopeudella lämmönsiirtokerroin ilmasta kanavan sisäpintaan heikkenee yli 40% ja siten vähentää lämpöhukkaa suurempaan nopeuteen verrattuna. Mutta sillä ei näytä olevan kovin paljon merkitystä, jos kanavassa on edes kohtalaisesti eristettä. Minun ei sittenkään tarvitse perua heittoani, tarkempi versio on "Kun ilmavirta puolittuu, lämpötila putoaa noin 1,85-kertaisesti jos eristettä on 100 milliä".

Kuvasta näkyy että ilma jäähtyy aika lailla vaikka kanavassa eristettä onkin (lämmönjohtavuus 0,04 W/mK, esim. villaeriste). Esimerkissä on 125-millinen 5 m pitkä kanava, jossa ilmavirta on 20 tai 10 litraa sekunnissa. Kanavan ilma on alussa 20-asteista ja ulkopuolella on 0 astetta. Jos ulkona olisi -20 astetta, lämpötilan lasku tietysti tuplaantuisi tästä.

Sata milliä paksummasta eristeestä ei ole kovin paljon hyötyä kun kanava on kokonaan ilmatilassa kuten tässä. Jos kanava on yläpohjan eristeiden sisällä, paksusta eristeessä kanavan päällä on enemmän hyötyä koska eristeen kasvatus ei kasvata juurikaan ulkopuolista lämmönsiirtopintaa.
 

Liitteet

  • Eristyksen_vaikutus_lämpohavioon.JPG
    Eristyksen_vaikutus_lämpohavioon.JPG
    37,6 KB · Katsottu: 61

Mikki

Hyperaktiivi
Kun meille tuli 400mm puhalluseristettä 100mm levyvillan päälle, niin ajattelin että kaipa sitä on putkien päällä riittävästi. Betterpipe putket itsessään on aika hyvät.

Mutta kun kävin tarkistamassa, niin eipä siinä käytännössä ollut kuin 5cm tms osan putkien päällä.

No nyt on 25-30cm kun säkkikamasta tein vallit vielä päälle kun oli aika helppo laittaa kun yläpohjassa on sillat jokapaikkaan.

Meillä pisin veto yläpohjassa on kuitenkin yli 10m että parempi eristää kunnolla tai pikkuvuoto on 24h/vrk
 
Viimeksi muokattu:

HotZone

Aktiivinen jäsen
Eräänlainen virhe yläpohjassa on ympäröidä tuloilmaputki ensin villalla ja sitten pistää vasojen päälle. Jos pistäisi putken sellaisenaan niin se tulisi 10cm syvemmälle villojen alle. Tällöin ei tietty voisi kuvitellakaan käyttävänsä LTO-jäähdytystä mutta eipä sitä voi muutenkaan foliovillakanavien kanssa käyttää.

Meillä kun osa putkista kulkee kissanvintilläja siellä killuvat täysin ilmassa, häviöt on hurjat vaikka eristettä on 100mm mutta toisaalta kanavat on 160mm.

Koneelle tulle jäteilmakin jäähtyy hurjasti ja oikeastaan sehän on yhtä iso ongelma kuin tuloputkien jäähdtyminen. -15 pakaksella koneelle jotain 19 asteista ilmaa vaikka yläkerrassa on 21.5 ja alakerrassa 23 astetta lämpöä. Pesutiloissa mistä suurin osa poistosta tapahtuu on sitten vielä vähän enemmän lämpöä. Poistossa siis lämpötila putoaa pakkasilla jopa 4 astetta ja oletettavasti tuloissa saman verran.
Ei olisi pitänyt pistää isoja kanavia vaan järemmät puhaltimet.

Jos nyt tekisin niin kaikki putket sisätilojen kautta jos suinkin mahdollista ja muovieristeet kaikkiin putkiin niin saisi LTO-jäähdytyksen.
En ymmärrä miksi pidin seinään sijoitettuja tuloilmaventtiileitä jotenkin huonona. Niillä olisin vättänyt puolet ulkotiloisa menevistä IV-putkista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Betterpipeä parempia kanavia ei taida olla. Niillä tulisi seuraavakin talo, mutta tosiaan kanssa suunnittelisin ne enemmän lämpimälle puolelle, vaikkei toki nyt tilavan yläpohjan kanssa ollut suuri ongelma lisäeristää.

En ole nyt saanut enää luotettavasti mitattua mitään häviötä kun lisäeristin putket. Eli homma kunnossa näinkin.
 

repomies

Hyperaktiivi
Eikö putkien päälle voi pistää yläpohjassa paksumpaa eristekerrosta? Vai eikö se puhallusvilla pysy paikallaan noin laitettuna? Vaikka olisi puoli metriä siinä päällä, ei kai se sinänsä haittaisi mitään?

Itselläni on tottakai kaikenmaailman kulkusillat ihan putkien vieressä, joten tuollainen lisäeristys menee hankalaksi, kuinkas muuten.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Itselläni on tottakai kaikenmaailman kulkusillat ihan putkien vieressä, joten tuollainen lisäeristys menee hankalaksi, kuinkas muuten.
Kun sillat on kunnossa niin tunnin ähräyksellä sain itse ne lisäeristettyä. Ekovillapurua laitoin kun sain edullisesti. Piti alunperin laittaa kivivillapurua mutta ne olikin mennyt jo.
 

repomies

Hyperaktiivi
^Minun pitäisi nostaa tai siirtää siltoja, jos runkoputkia haluaisi kunnolla lisäeristää. Kyllä kai tuostakin voisi itselleen tehdä harrastuksen, laittaisi sitten kerralla paremmaksi ja lisäeristäisi samalla ainakin niiden huoneiden päältä, joissa on vaikeinta saada pakkasilla lämpö pysymään yli +22. Minulla on kaksi kylmää ulkonurkkaa talossa, ja toiseen niistä huoneista ei saa veden kiertonopeutta jotenkin lisättyä. Syytä en tiedä, mutta säädön avaus ei auta virtausmittarin mukaan mitään. Se virtaa sen mitä virtaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Minä onneksi laitoin kunnon sillat kun rakennettiin. Muistaakseni täältä sain siihen kannustusta.

Mutta kun laitoin 14 säkkiä eristettä lisää niin siitä riittikin muuallekin eristettä kuin putkien päälle. Jos 60cm olisi saatavissa koko yläpohjaan tori.fi eristeillä, niin riitäisi varmasti. Vielä toiset 14 säkkiä menisi.

Kuitenkin tuo lisäeristys tuntuisi olleen hyvä juttu kun kauimpana oleva huone tuntuu lämpiävin helpommin. Sen päälle ne 14 pakettia suurimmaksi osin meni.
 
Viimeksi muokattu:

HotZone

Aktiivinen jäsen
Yläpoihjan paksu eristäminen on sikäli parempi kuin seinien että, yläpohjan eriste kuivuu syksyllä nopeasti kun taas seinien eriste ei ja erittäin paksu seinän eriste (nolla energia talo) voi jäädä niinkin kosteaksi että talvella vastaa puolta ohkaisempaa sitoutuneen vesihöyryn vuoksi. Voihan tuo alkaa lisäksi homehtumaankin. Sitäkin on käynyt.
Villaeristeet pitää kuivata ennen talvea talon lämmöllä. 20-25cm seinässä on ilmeisesti jonkinlainen optimi.
 

kahvi

Jäsen
Menee off-topic mutta en malta olla tarttumatta seinän eristepaksuusasiaan. :) Kyllä paksukin seinä pysyy kuivana kunhan rakenne on oikea. Seinän uloimmassa osassa on oltava kunnollinen tuuletusväli ja vielä kosteutta läpäisevä eriste puukoolauksen ulkopuolella.

Kuva on ruotsalaisesta väitöskirjasta, jossa on laskettu miten paksu eriste tarvitaan koolauksen päälle, jotta homeen kasvulle otolliset olosuhteet koolauksen tasossa Q vältetään, myös pahimpana aikana loka-marraskuussa. 220 mm eristeellä riittää 33 mm ja 420 mm eristeellä 52 mm. Ei ole siis suuri ero paksummassa rakenteessa. Koskee Etelä-Ruotsin säätilaa, joka on meikäläistä hankalampi, mutta ehkä 30 vuoden päästä täälläkin on samanlainen ilmasto.
 

Liitteet

  • Kriittinen_kosteus_Mundt_Petersen.JPG
    Kriittinen_kosteus_Mundt_Petersen.JPG
    144,4 KB · Katsottu: 43

HotZone

Aktiivinen jäsen
Et tainnut ymmärää villakoiran ydintä. Se eriste on "märkää" kesän jäljiltä vaikka siellä olisi metrin ilmaväli. Se ei syksyllä välttämättä ehdi kuivua läpeensä eli siirtää kosteutta jäähtyvään ulkoilmaan (joka siis on kuivempaa) jos eriste on liian paksu. Se märkyys johtuu ihan ilman kosteudesta.
Kun eriste on "märkää" ja pakkanen iskee päälle, se kuivuminen loppuu koska kaikki ulospäin siirtyvä kosteus tiivistyy ja jäätyy ennen pääsyä vapaaseen ilmaan (ilmaväliin).
 

kahvi

Jäsen
Kyllähän mineraalivillassa on hieman kosteutta toimivassakin rakenteessa mutta ei niin paljon, että eristyskyky merkittävästi heikkenisi. Mistä nuo päinvastaiset tietosi ovat peräisin?

Ylläolevasta kuvassa villan suhteellinen kosteus ulkopinnan lähellä ei ole kovinkaan suuri, sisempänä vielä pienempi. Ei siellä mitään kosteuden tiivistymistä tapahdu.

Saman väitöskirjan aineistosta näkyy, että kosteuden vaikutus 40 cm villaseinän U-arvoon on reilusti alle prosentin.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Vakionaama
Eräänlainen virhe yläpohjassa on ympäröidä tuloilmaputki ensin villalla ja sitten pistää vasojen päälle. Jos pistäisi putken sellaisenaan niin se tulisi 10cm syvemmälle villojen alle. Tällöin ei tietty voisi kuvitellakaan käyttävänsä LTO-jäähdytystä mutta eipä sitä voi muutenkaan foliovillakanavien kanssa käyttää.

Itse kun asentelin ja eristin (no oli ihan oikea eristämisen ammattimies apuna myös), niin tulokanaviin 13 mm Armaflexit, alapaarteisiin kiinnikkeet niin että putki 6 cm ilmassa paarteesta, tuohon sai hyvin 50 mm alulämpömaton pyöräytettyä kiinni. 160 mm eristetyt runkokanavat ovat tällöin noin 15 cm puhallusvillan alla kun sitä 450 mm sinne puhallettiin, eristämättömän putken ympärillä siis yhteensä reilu 21 cm eristettä minimissään.
 
Ylös Bottom