Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

wattis

Pumpusta ottaa
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tästä aiheesta on keskusteltu ennenkin, mutta ajattelin aloittaa oman threadin.

Olen kuullut jo pariin kertaan väittämän että lämmitysjärjestelmään tulee ilmaa kun sinne lisätään uutta vettä. Eli toisin sanoen talojen käyttövesi on hapekasta ja kun sitä kuumennetaan niin happi irtoaa. En oikein usko että käyttövedessä on kovin runsaasti happea, tietysti sen voisi kokeellisesti testata.

Ohessa Mekanikerin viestistä lainaus jossa jotain toimenpiteitä mitä voisi tehdä ilmojen häätämiseksi:

"
Mitä tehdä:
Pumppu seis
Laske vesipaineet pois lämmitysjärjestelmästä, tarkista paisunta-astioiden vastapaine ja aseta se 80%:iin talon tarvitsemaan käyttöpaineeseen ja 1 bar on ihan riittävä siihen
Lisää vettä siihen asti kun kuulet että paisuntaan menee vettä, samalla painemittarin nousu tasaantuu noin 0,9-1 baariin
Lisää aavistus vettä vielä ja laita pumppu päälle Hitaalla nopeudella
Kiertääkö pattereissa??
Pumppu seis taas
Tarkista patterit ilmaamalla ne alkaen numero yhdestä linjassa
Lisää vettä järjestelmään tarvittaessa
Pumppu päälle, kiertääkö?
Lorina?
Vikoja voi olla:
- Alhainen paine kattilassa
- Pumpun korkea paine-ero (uudet pumput on huomattavasti tehokkaampia kun vanhat)
Ota selville mikä paine-ero on taloon suunniteltu.
- Onkohan pumppu oikein laitettu?
Ongelmat ja kahden paisunnan asennus viittaa siihen että tämä ongelma ei ole uusi...
Tuli mieleen: Onko pumppu laitettu paluupuolelle vaiko menopuolelle??

"

EDIT: Jaahas, kyllä noita kaasuja on vesijohtovedessä.
"Tyypillinen arvo on noin 12 mg/litra. Myös typpi liukenee ilmakehästä veteen. Sen määrä on noin kaksinkertainen hapen määrään verrattuna. Jos kaikki vesijohtoveteen liuennut typpi ja happi erkanee vesijohtovedestä, on niiden yhteenlaskettu määrä yli 20 litraa/vesikuutiometri.
Veden lämpötilan noustessa lämmityskaudella osa kaasuista erkanee kupliksi, mistä seuraa ilmaustarvetta.
"
 

teukka

Vakionaama
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

Kyllä kaikissa nesteissä lienee ilmaa, joka vapautuu kun paine hellittää. Vesiverkoston paine on suurempi kuin lämmityksen.

Samantapainen asia tulee esille vaikkapa yhdellä putkella järjestetyssä lämmitysöljyn imuputkessa. Jos putki on kovin paksu, niin ylämutkiin alkaa kertyä ilmaa alipaineen vuoksi ja vähitellen homma on seis. Käyttöohjeessa oli muistaakseni, että saa käyttää enintään 6 millin putkea, joloin virtaus on niin nopea, että se vie ilmat mukanaan.
 

tet

Vakionaama
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

teukka sanoi:
Kyllä kaikissa nesteissä lienee ilmaa, joka vapautuu kun paine hellittää. Vesiverkoston paine on suurempi kuin lämmityksen.
En ole varma onko paineellakin jokin merkitys asiaan, mutta lämpötilalla on. Kylmään veteen mahtuu enemmän liuenneita kaasuja kuin lämpimään, eli veden lämmetessä se ilma sinne järjestelmään ilmestyy.
 

R-410

Jäsen
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

Vähän huumori mielessä tämä vastaus, mutta kun on sade päivä ;D

Voisikohan tuota järjestelmää ”tyhjiöidä” kaasujen osalta, laittaisi vaikka ylimpänä olevasta patterin ilmausventtiilistä haaran astiaan (vanha paisunta säiliö) joka kestää alipainetta, ja sen yläosasta liittimen tyhjiö pumpulle, jos painetta ei ole järjestelmässä liikaa ja astia on riittävän kokoinen, hieman käytössä olevaa paisunta säiliötä suurempi, ei muuta kun kiertovesi ja tyhjiö pumppu päälle.

Ei tämä ihan näin yksinkertaista ole, pitäisi saada vielä paine takaisin järjestelmään joten viilaamista on ennen kun päästään tyhjiöimään patteriverkkoa.

Lisäys:
Tulisiko vedestä tällä tavalla liian kovaa, paisuntasäiliö joustaa mutta kuitenkin, ettei tarvita huuhteluainetta.
 

riku

Aktiivinen jäsen
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

silloku rempattii noi lämmytysjutut niin oli patteriverkosta vedet poissa, oli aikamoinen työ saada kaikki ilma pois, vesipumppu lorisi yli viikon, jokaisesta patterista piti sillo tällö käydä ruuvaas ilmat, kyl se siitä sitten pikkuhiljaa lisäämällä vettä joka päivä ja päästääs ilmat pois sitten lähti.
helpoimalla olis varmaan päässy kun olis laittanut se automaatti ilmaus kellon, mutta se ei mahtunut tuli katto vastaan :D nyt siinä on vain venttiili, ilmauskello laitetaan sisäkattorempan yhteydessä. toinen venttiili mistä ilmat päästellää on paisuntasäiliön päällä 1.5bar varoventtiili, sitä raottamalla saadaa ilmat pois

ai sielläkin sataa? :D
 

teukka

Vakionaama
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

Ilman veteen liukenemiseen vaikuttavat tosiaan sekä lämpötila että paine. Paineen noustessa ja lämpötilan laskiessa liukeneminen lisääntyy ja päin vastoin. Paineen vaikutuksesta tunnettu ilmiö on esim. sukeltajan tauti, jossa syvältä pinnalle pitää nousta hitaasti - muuten tulee kuplia vereen. :)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

lämmitysjärjestelmää ei kannata tyhjentää juuri millään tekosyyllä... kyllä se vesi siellä pysyy vaikka vähän liitoksia availisikin. Eli vettä kannattaa poistaa vain senverran ettei parketti pilaannu.
 

Rutja

Aktiivinen jäsen
Vs: Ilmat pois lämmitysjärjestelmästä

TÄSSÄ JUTTUA KALVOPAISUNTA-ASTIOISTA (REFLEX)
• Paisuntasäiliön toimivan tilavuuden tulee vastata suurinta laitoksen käytössä esiintyvää nestetilavuuden muutosta.
• Vastuu turvallisen käytön takaavasta asennuksesta, ja asiallisten käyttöohjeiden luovuttamisesta lankeaa kattilalaitoksen asentajalle; ja vastuu käyttöohjeiden mukaan toimimisesta omistajalle.
• Lämpölaitosyhdistyksen normien mukaan veden paisuntatilavuus on vähintään 3,5 % kokonaisvesimäärästä. Riittävän paisuntatilavuuden varmistamiseksi suositellaan käytettäväksi 5 %.
• Astia asennetaan suljettuihin lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin. Astiaa ei saa asentaa paikkaan, jossa ei ole lattiakaivoa, tai missä sen mahdollinen vuoto voi aiheuttaa vahinkoa kiinteistölle tai siinä olevalle irtaimistolle. Astian yhteyteen on paisuntajohtoon asennettava varoventtiili, jonka avautumispaine on korkeintaan
astian rakennepaine (kts. Kalvopaisunta-astian laitekilpi). Mikäli laitekilpeä ei astiasta löydy, tulisi astian rakennepaine selvittää esim. ottamaalla yhteyttä maahantuojaan.
• Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.
• Astia asennetaan mieluimmin verkoston paluupuolelle.
• Esipaine määritellään pääsääntöisesti siten, että sen tulisi olla noin 0,2 baria suurempi, kuin verkoston staattinen paine.
• Maksimi käyttölämpötila on + 120 C-astetta.
• Astiassa olevan veden lämpötila ei saisi jatkuvasti olla yli + 70 C-astetta.
• Astiaa käyttöönotettaessa tulisi verkostossa oleva ilma poistaa. Ilmanpoiston jälkeen veden täyttöaste tulisi tarkistaa siten, että veden paine verkostossa on suurempi (noin 0,2 bar), kuin astian esipaine.

Reflex kalvopaisunta-astia on tehtaalta ja maahantuojan varastosta lähtiessä täytetty typellä (N2). Typpi ei läpäise kalvoa yhtä hyvin kuin ilma, ja siksi typpeä suositellaan täyttökaasuksi. Astian esitäyttöpaine suositellaan tarkistettavaksi vuosittain.
 
Ylös Bottom