ILP hankinnassa, OKT 115m2, itäsuomi

Cuiman

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tervehdys,

Jonkin aikaa on tullut seurattua tätä foorumia ja paljon olen täältä tietoa saanut.
Lisää tietoa kaivataan ja laitan samalla korteni kekoon ja laitan tänne kulutus tietojani ja sähkönhinnat, jos se auttaa tulevaisuudessa muita ja näkeepähän joskus itsekin, että onko pumppu kannattanut. En tiedä tuliko oikeaan paikkaan, kun tässä tulee paljon muutakin, kuin sisäyksikön paikan pohdiskelua.

Minulla olisi tarkoitus hommata taloomme ILP. Tarkoituksenani on tehdä eteiseen hieman remonttia keväällä, joten samassa yhteydessä olisi helppo vetää sähköt yms. pumpulle, jos tuo ehdottamani pumpun paikka on hyvä? Tarkoituksena on purkaa eteisen kiinteä liukuovikaappi ja laittaa sisäkatto/valaistus uusiksi.

Perustietoja talosta/asumisesta:

Kyseessä siis yksikerroksinen 115m2 omakotitalo, joka sijaitsee itäsuomessa. Talo sijoittuu tontille siten, että etuovi osoittaa itään. Asukkaita 2 aikuista ja kaksi lasta (4v ja 7v). Talossa on suorasähkölämmitys (lattia). Talvella tulee lämmitettyä takkaa lähes joka ilta, joka käy välillä työstä. Lattiatermostaateissa pyyntönä 21,5c, mutta takka pitää lämpötilan korkeampana yön ja aamun. Töistä tullessa sisällä on n. 19-22 astetta ulkolämpötilasta ja tuulesta riippuen.

Kylminä (ehkä n. -20c ja alle) tai tuulisina talvipäivinä varsinkin keittiön laattalattia on jopa epämiellyttävän lämmin töistä tullessa, kun takan lämpö ei ole riittänyt niin pitkälle päivään ja termarit on menneet päälle aamupäivällä/päivällä. Sitten kun illalla taas lämmittää takan ja lattia on valmiiksi lämmin, niin yöllä on kuuma. Lattialämmitys menee illalla pois päältä ja takan lämpö ei riitä iltapäivään niin sama kierre jatkuu.

Viileinä päivinä homma toimii kyllä aika hyvin, eli kun takan lämmittää, niin termarit eivät niin rajusti lämmitä, että lattia olisi turhan lämmin töistä tullessa ja sisälämpötila on n. 21-22-astetta.

Ilmanvaihtokoneena on aika huonohyötysuhteinen onninen 100, LTO:lla. (taidetaan monella nimellä myydä tuota, esim. MUH ilmava, Vallox 100, ILTO 300). Hyötysuhde tuntuu netistä löytyvän tiedon mukaan olevan n.40-50%. Senkin vaihto on ollut mielessä, mutta en osaa sanoa sen kannattavuudesta. Matikkapää kun olisi parempi, niin voisi kai sen laskeakin. Tilalle menisi suoraan Vallox 121 SE, jossa on huomattavasti parempi hyötysuhde 70-80% ja energia tehokkaat tasavirtapuhaltimet. Edullisimmillaan olen löytänyt laitteen n.1650€ ja noita ILTO 300 koneita myydään n.300€ käytettynä. Eli omaa rahaa menisi n. 1400€ itse asennettuna.
Tuloilman jälkilämmitys on aika pienellä, joten tämä voi aiheuttaa osaltaan tuon, että kylminä päivinä talo jäähtyy aika nopeasti. Jos tuota pyyntiä nostaisi, niin ehkä tuo lattialämmitys ei niin herkkään lähtisi lämmittämään, kun tuloilma olisi lämpimämpää. Säästääkö tässä nyt väärässä paikassa, kun pitää tuota tuloilman jälkilämmitystä niin pienellä? Säädössä ei ole kunnon asteikkoa, mutta ehkä 15-astetta...

Tarkoitus olisi, että voisin lämmittää taloa keväällä, syksyllä ja lauhimpina talvipäivinä hyvin pitkälti ILP:llä. Apuna voisin kylmimpinä talvipäivinä lämmitellä takkaa.
Kesällä olisi myös tarkoitus viilentää asumisviihtyisyyden lisäämiseksi pahimmilla helteillä. Pääsääntöisesti tulisi kuitenkin lämmityskäyttöön.

Huonekorkeus talossa n. 250cm ja ovien yläpuolella tilaa n.39cm. Pienemmän ja isomman eteisen välinen aukko on leveydeltään 1200 ja aukon molemminpuoliset seinän pätkät 800. (muokkasin pohjakuvaa paintilla vastaamaan omaamme, joten kaikki seinät ei ole välttämättä aivan mittasuhteessa). Kaikki väliovet on yleensä auki, paitsi vasemman puoleisen makkarin vessan, vaatehuoneen ja toiseen makkariin johtavat ovet ovat kiinni vaihtelevasti.

Kulutus on vaihdellut reilustikin.
Kun lapset oli aivan pieniä ja puoliso oli päivät kotona, niin kulutus oli n. 22000 - 23000kWh. Puuta ei juuri tullut poltettua, paitsi aivan kovimmilla pakkasilla.

Vuosikulutus oli vuonna 2018 n. 17910kWh, joka on vähiten, mitä meillä on tähän mennessä ollut. Sähkö maksoi siirtoineen n. 1900€. Vanha soppari päättyy maaliskuussa ja uuden sopparin mukaan sähkön hinnaksi tuli samalla kulutuksella vähän yli 2000€.

Alla kuukausittainen kulutus (kWh) ja hinta (€)
Tammikuu: 2028,1 - 233,77
Helmikuu: 2059,7 - 236,84
Maaliskuu: 2313,7 - 264,19
Huhtikuu: 1693,7 - 165,9
Toukokuu: 1020,1 - 106,69
Kesäkuu: 916,8 - 97,61
Heinäkuu: 740,1 - 82,06
Elokuu: 850,7 - 91,79
Syyskuu: 1032,1 - 107,75
Lokakuu: 1245 - 126,48
Marraskuu: 1523,2 - 181,25
Joulukuu: 1767,8 - 205,85

Tuosta näkee aikahyvin lämmitykseen menevän sähkön määrän, kun vertaa kesäaikaan. Jokuhan se varmaan osaisi laskea, että miten nopeasti pumppu maksaisi itsensä takaisin, jos yleissähkö maksaa 5,39c/kWh ja siirto maksaa talviarki (marraskuu - maaliskuu) 4,16c/kWh ja muu aika (huhtikuu - lokakuu) 1,87c/kWh.

Pohjakuvassa on merkattu punaisilla pallukoilla poistoilmaventtiilien paikat, oranssilla takan paikka ja sinisellä ehdottamani paikat ILP:n yksiköille.
Sisäyksikön paikaksi mietin siksi tuon, että se ei puhalla siinä suoraan kenenkään päälle. Olohuoneessa on sohvat kaarevalla seinällä, joten en haluaisi pumppua puhaltamaan aivan sen läheisyyteen. Ruokatilaankaan se ei oikein mahdu, kun verhotangot on sen verran korkealla ja ainoalla vapaalla seinällä on hyllyjä/koristeita.

Pumpuista olen aika hyvin täältä löytänytkin tietoa, mutta pumpun koko on vähän kysymysmerkki. Kannattaako tähän ottaa 25 vai 35?
Merkkinä ja mallina minulla on ollut mielessä joko mitsubishi tai panasonic. Pitkään oli mielessä mitsun FH-mallin 25 tai 35, mutta jotenkin on alkanut kiinnostamaan tuo panasonicin uusi HZxx-UKE, jota taloon.com myy. Jos sitä saisi keväällä virallisen maahantuojan kautta ja jos takuu on sitä kautta 5-vuotta, niin se olisi ehkä ykkösvaihtoehto. Mielipiteeni perustuu lähinnä siihen mitä olen täältä ja muualta netistä lukenut ja millaisia kokemuksia muilla on ollut. Ruotsissa tuosta panasta on jo jonkin verran kokemusta ja ihan kehuttu laite tuntuu olevan.

Noissa pumpuissa on erilaiset kylmäaineet ja pumpun laippaliitos olisi tulossa sisäpuolelle, jos tuo ehdottamani paikka on hyvä. Käsittääkseni tuossa panasonicissa pitäisi tuo laippaliitos korvata juottamalla, sillä kylmäaineena on R32. Appiukko tekee putkihommia, ja hänellä on juotosvehkeet kupariputkelle, joten onnistunee, jos hän jatkaa putket? Vai onko noissa jotain, mitä pitää huomioida (juotosaineet tms.)? Jos tuon sisäyksikön laittaisi ulko-oven päälle, niin silloin putket saisi suoraan ulos, mutta taitaa olla sijainti vähän tuollainen ”pussin perällä” oleva ilmakierron kannalta?

Jos tulee muuta kommentoitavaa/ideoita, niin laittakaa ihmeessä.
 

Liitteet

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sisäyksikön paikka hyvä, mutta ulkoyksikkö tulee tällöin lähelle makuuhuoneita. KHH oven päällä olisi mielestäni toinen hyvä paikka sisäyksikölle tällöin saisi ulkoyksikön kauemmaksi makuutiloista. Olohuoneessa olisi tietenkin yksi paikka ulkoseinällä, puhallus kohti eteistä.

35-sarjalainen kannattaa ottaa ehdottomasti.

Silmiin pisti kova kesäaikainen sähkönkulutus. Taloussähkön kulutukseen pitäisi kiinnittää huomiota. Mikä selitää korkean kesäkulutuksen, heti valmis kiuas?
 

Cuiman

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Sisäyksikön paikka hyvä, mutta ulkoyksikkö tulee tällöin lähelle makuuhuoneita. KHH oven päällä olisi mielestäni toinen hyvä paikka sisäyksikölle tällöin saisi ulkoyksikön kauemmaksi makuutiloista. Olohuoneessa olisi tietenkin yksi paikka ulkoseinällä, puhallus kohti eteistä.

35-sarjalainen kannattaa ottaa ehdottomasti.

Silmiin pisti kova kesäaikainen sähkönkulutus. Taloussähkön kulutukseen pitäisi kiinnittää huomiota. Mikä selitää korkean kesäkulutuksen, heti valmis kiuas?
KHH:n oven päällinen oli myös yhtenä vaihtoehtona. Siinä mietityttää eniten, että se puhaltaisi suoraan sohvalle. Itselläni on hieman niskavaivoja, joten arveluttaa, että tuleeko siitä minkä verran vetoa? Puolisoni sanoi, että keittiön puolella ei kotelointi saa mennä, kun sillä seinällä on hyllyjä, tauluja ja muita koristeita. Kodinhoitohuoneen puolella on korkeat kaapit, joten putkien veto voi olla haasteellista. Tosin niissä on avosokkeli, joten putket voisi ehkä pudottaa oven vieressä lattian rajaan ja viedä kaapiston alla ulos.

Pumppu on tarkoitus laittaa maatuelle. Tuleeko noista ulkoyksiköistä melu ilman kautta vai runkoa pitkin?

Kesäaikaisesta kulutuksesta en oikein osaa sanoa. Kaikki valot on ledejä, mutta kesällä niitä vähemmän tarvitsee. Leikkimökkiä tuli lomalla rakennettua, joten jonkin verran tuli sirkkeliä ja kompuraa käytettyä. Tuosta ilmanvaihtokoneesta en osaa sanoa, että paljon se vie sähköä. Kodinkoneina on erilliset jää-/viileäkaappi ja pakastin. Lapsiperheessä tulee paljon pyykkiä. Kerran päivään saa pesukoneen ja kuivausrummun pyöräyttää. Astianpesukone pyörii ehkä joka toinen päivä. Lämmintä vettä varmasti kuluu, kun puoliso ja lapset käyttävät aika kuumaa vettä. Varaajana on jäspi, en tiedä onko noissa eristyksissä ja tehoissa miten paljon eroja. Telkkari kyllä pauhaa välillä vähän turhaankin, kun pojat sen aukaisee aamulla ja sitten se tahtoo pyöriä siinä taustalla. Pelikonetta jonkun verran pelaavat, mutta ei sitäkään mahdottomasti, kun kesällä on muitakin harrasteita. Saunassa tulee aika paljon käytyä 2-3 krt vko.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä on FH25 asennettuna maatuen päälle olohuoneen seinän toiselle puolelle. Istun sisällä sohvalla niin että ulkoyksikkö on seinän takana ja sivusuunnassa ehkä kolmen metrin päässä. Mielestäni en ikinä kuule ulkoyksikön ääntä. Se on kovillakin pakkasilla erittäin hiljainen vaikka ajetaan täysillä. Erittäin tyytyväinen olen että on niin hiljainen, varsinkin kun on lukenut täältä että esim green pumpusta kuuluu ääni 50m päähän.
 
Ylös Bottom