ILP:n vuosikulutus lämmityskäytössä

Lämmityskäytössä olevan ykkös-ILPisi sähkönkulutus yhden lämmityskauden aikana?

  • alle 1000kWh

    Ääniä: 3 12,0%
  • 1000-1500kWh

    Ääniä: 2 8,0%
  • 1500-2000kWh

    Ääniä: 3 12,0%
  • 2000-2500kWh

    Ääniä: 2 8,0%
  • 2500-3000kWh

    Ääniä: 5 20,0%
  • 3000-3500kWh

    Ääniä: 4 16,0%
  • 3500-4000kwh

    Ääniä: 0 0,0%
  • 4000-4500kWh

    Ääniä: 2 8,0%
  • 4500-5000kWh

    Ääniä: 1 4,0%
  • yli 5000kWh

    Ääniä: 3 12,0%

  • Ääniä yhteensä
    25

blobbo

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nyt kun säätiedotuksia katselee, alkaa vaikuttaa, että tämän talven lämmitykset alkaa pääpiirteissään olla taputeltu. Viime vuonna Clas Ohlsonin pistorasiaan kytkettävä kulutusmittari sekosi kesken talven, joten nyt sain ekan kerran koko vuoden lukemat. Tai no, muistin nollata mittarin vasta lokakuun alussa, eli syyskussa lämmitystä oli jo käytetty, mutta lienee ollut aika vähäistä.

Alakerran Pumppu on Mitsu FH25, yläkerrassa Wilfa Lillehammer 9. Alakerran pumpussa on nyt mittarissa 4604kWh, ja se on siis pääasiallinen lämmönlähde. Yläkerran kone on käynyt pääasiassa pakkasilla, ja siihen kertyi 820kWh. Yläkerran laitteen osalta COP ei käyttöolosuhteiden vuoksi ole välttämättä kaksinen.

FH 25 on asennettu 12.11.2016, eli on nyt ollut käytössä 2,5 vuotta. Asennushinta on ollut 1650 euroa. Jos ajattelee vuosi-copin olevan kakkosen luokkaa (ei varmaan hirveästi pieleen mene?) Voisi olettaa että laite maksaa itsensä takaisin juuri kolmen vuoden kynnyksellä, jolloin takuukin sopivasti raukeaa (pl. kompuratakuu). Sitten vaan sormet ristiin että yhteisiä vuosia on vielä se 5-6 edessä..

Miten muilla, paljonko saatte kilowatteja "ykköspumppuunne" vuositasolla? Luulen että minulla ei hirveästi ole enää varaa ottaa pumpusta enempää irti.. Lämmitystarvetta kyllä olisi vähän enemmänkin, eli osan talvesta oli laattalattioissa suoraa sähköä päällä. Vuosikulutus kokonaisuudessaan on 16MWh. 180m2, 570m3, vm 2006. Paikkana Etelä-Karjala.
 
Viimeksi muokattu:

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Minun 1000-1500 kWh/v kulutusarvio pohjautuu MelCloudin "mittaukseen". Sisälämpönä 20-20,5 asettaa pakkasella. Kylppärissä ja saunassa (sisälämpö 21,5-22) + wc:ssä lattialämmöt ja takkahuoneessakin tosi pienellä (lattia 21,2)
Ivo buutin jälkeen kohtuu hyvin tuntuu toimivan, mutta mikä on oikea tarkkuus?
Ehkä kahdeksessa vuodessa kuolettaa itsensä. Tosin puitakin kulunut reippaasti vähempi kuin muutamina aiempina vuosina, niin voipi jopa 5-6 vuodessa päästä +/-0 tulokseen.

Nopsalla arviolla pelkin sähköpatterein kulutus 19000-19500 kWh/v
Takan kanssa, riippuen mitan paljon klapeja poltellut, 14500-16500 kWh/v
Nyt ILPin kanssa takkaakin välillä lämmittäen arviona on 12500 kWh/v,
eli ehkäpä ILPilla pudotusta 4000 kWh/v (cop hieman vajaa kolme) ja puilla 2500-3000 kWh/v mennä talvena.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
5 vuoden (2018-2014) keskiarvokulutus lämmitykseen on Mitsulla ollut 2637 kWh/vuosi (Cost Control). Lämmitystarveluku keskimäärin 3953.
Naapureiden (2 samanlaisen asunnon keskiarvo) arvioitu lämmityssähkönkulutus samalla ajalla keskimäärin 6750 kWh/vuosi. => SCOP ~2,5
 
Minulla meni luultavasti tuossa allekirjoituksen Mitsussa semmoiset 5500 - 6000 kWh. Se kävi koko lämmityskauden täysillä. Minulla ei ollut siinä erillistä mittausta kuin satunnaisesti koemielessä. Tuo arvio perustuu sähkönkulutukseen ilman ILPiä (pakkasella) ja sen kanssa sekä kesäaikaiseen kulutukseen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Rastitin 2000-2500, aina on ollut mm pesutilojen lattiat täydessä lämmössä ja pattereissakin jotain pientä kun pakkanen paukkuu
 

Alfonzo

Jäsen
Neljässä vuodessa 7455kWh. Tekee 1863,75kWh/vuosi, sisältää kesän jäähdytykset noin 50-100kWh/kesä.

Lisäksi öljyä palaa 600-800 litraa/vuosi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minäkin lopulta lisäsin lukema-arvion ajalta, kun käytin ilppiä lämmöntalteenottolaitteena lämmityskaudella ja kesällä jäähdytykseen (luovuin tuosta pari vuotta sitten yli kymmenen vuoden käytön jälkeen, kun kyllästyin ylläpitoon, laite alkoi osoittaa väsymisen merkkejä ja vaihdettiin kaukolämpötariffi sellaiseksi, että syntyvä säästö suli niin pieneksi, jottei satsaus omaan työhön mahdollisista korjauksista puhumattakaan ollut enää järkevää).

Tase oli suunnilleen sellainen, että lämmityskaudella kului n. 1000kW, millä syntyi lämpöä n. 4000kW (COP 4; käyttöhän oli hyvin epätavanomaista; tuotto laskettu vertailemalla kulutussäästöä toisaalta samanlaiseen taloon ja kulutukseen ennen ja jälkeen laitteen käyttöä). Jäähdytykseen kului myös n. 1000kWh (aika paljon johtuen kesäisin lämpimästä sijainnista ja tietotekniikan hukkalämmöstä). Yhteensä siis sähköä kului n. 2000kWh vuodessa.
 

timbba

Vakionaama
7 vuoden keskiarvo on 1946 kWh (vaihteluväli 1651 - 2361 kWh). Riippuu siis pitkälti lämmityskaudesta, mutta raksitetaan 1500-2000, kun keskiarvo menee siihen.
 

Abso

Jäsen
Kyselyyn vastaamisessa ei ole kovin paljon mieltä. Asun 1970-luvun OKT:ssa, jonne olen vuodesta 1993 alkaen asentanut milloin erlaisia lämmityslaitteita, milloin eristänyt, milloin rakentanut lisätiloja suurilla etelään suunnatuilla ikkunoilla.

Alunperin sähköä kului 35.000 kWh per vuosi, sen jälkeen alle 18.000 kWh ja nyt taas enemmän, koska sähkölasku sisältää autoilua.

ILPit tulee ja menee. Edullisin lämmitysvuosi maksoi 350 euroa. En tosin tiedä mitä osaa talosta lapsi piti lämpimänä.

Talollakaan ei oikeastaan ole hintaa, sillä se on välillä ollut vuokrattuna ja maksanut ostohintansa takaisin.

Muutenkan säästäminen ei ole mielekästä koska suurin kuluerä on kiinteistövero. Helpoin säästökohde olisi katkaista vesijohtoverkkoliitäntä ja kytkeä porakaivo taas talousvesikäyttöön.

Yksi helppo lämmitysmuoto unohtuu näissä keskusteluissa. Ikkunoiden sijoittelu ja automaattiset verhot toimivat ällistyttävä hyvin välillä helmi-marraskuu. Verhot ovat tarpeellisia sen vuoksi, että kesällä lämpötila nousee 70 C tasolle, mikäli säteilyä ei rajoita. Tammikuun päiväennätys on ulkona - 25 C ja sisällä + 20 C pelkällä auringon säteilyllä - tosin vain auringon paistaessa.
 
Ylös Bottom