ILP Panasonic Hz12RKE 145m2(talo) + Midea Mission 12 50m2(talli) Meri-Lapissa

Metoford

Tulokas
Ilmalämpöpumput asennettu 09/2018, jonka jälkeen ovat olleet jatkuvassa käytössä.
Talon pumppu lämmittää suurinta osaa talosta. Pesuhuone, sauna, kodinhoito ja WC lämpeävät edelleen sähkökaapeleilla. Lisäksi pientä kaakeliuunia tulistellaan lähes päivittäin. Panasonic on toiminut moitteettomasti, eikä muita lattialämmityksiä ole tarvinut kytkeä päälle(pakkasta max -28c).
Tallin pumppu on hoitanut yksin kahden auton tallin lämmityksen tavoitelämmöllä +16c. Painovoimaisen ilmastoinnin venttiilit ovat kiinni ja kosteuden poisto on hoidettu erillisellä kosteudenpoistimella tarvittaessa. Järjestely on ollut toimiva, mutta pitkän pakkasjakson aikana Midean sulatus on osoittautunut tehottomaksi tai tavoitelämpö liian pieneksi ja yksikkö on käytännössä jäätynyt. Kompura pyörii vielä ja lämpöä tulee niin että sisälämpötila pysyy n. 10c ulkolämpötilan ollessa -18c. Sulatusta jäähdytyksen avulla en ole saanut päälle joko alhaisesta sisälämmöstä/ulkolämmöstä johtuen. Haasteena tulevaisuuteen onkin löytää sellaiset asetukset, että pumpun saa pidettyä toiminnassa ja sulatettua tarvittaessa. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

Energian kulutusta olen seurannut sähköyhtiön kulutusdatan perusteella ja laskenut meidän talolle&tallille ominaiskäyrät ilman ilppiä ja ilpin kanssa. Kokonaiskulutus meillä on n. 33000kwh, josta puun poltolla on saanut pois n. 5000-6000 kwh. 4kk datan keruun perusteella ILP:llä saavuttaa n. 8000kwh lisäsäästön ja tavoite n. 20000kwh täyttyy.

Alla kulutuskäyrät kwh vuorokausi/ulkolämpötila ja lisäksi alueen lämpötilajakauma vuorokausittain, joiden avulla laskin säästön. Laitetaan vielä esimerkkinä joulukuun-maaliskuun tiedotkin.

Antakaa kommentteja seurantaan ja lisävinkkejä millä päästää kulutuksessa seuraavalle 13000-17000 kwh tasolle...

Päivitys: KIITOS aiemmista kommentteista/vinkeistä vastauksissa. Yhteenvetona vielä talvesta: Talon pumppu toimi ongelmitta yli kylmän jakson ja tallinkin pumpun jäätymisen pystyi estämään käyttämällä ylläpitotoimintoa alle -20astetta pakkasella. Kwh vrk vs lämpötila antaa tarkan kuvan taloutetemme sähkökäytöstä ja sen ennustamisesta. Suurimpia kulutuksen vaihtelua aiheuttavia tekijöitä ulkolämpötilan lisäksi ovatkin nykyään saunominen ja vedenlämmitys.
 

Liitteet

  • Alueen lämpötilajakauma.JPG
    Alueen lämpötilajakauma.JPG
    46,6 KB · Katsottu: 241
  • kulutus ja lämpötila joulukuu.JPG
    kulutus ja lämpötila joulukuu.JPG
    163,5 KB · Katsottu: 213
  • kulutus ja lämpötila tammikuu19.JPG
    kulutus ja lämpötila tammikuu19.JPG
    151,1 KB · Katsottu: 206
  • kulutus ja lämpötila helmikuu19.JPG
    kulutus ja lämpötila helmikuu19.JPG
    158,9 KB · Katsottu: 190
  • kulutus ja lämpötila maaliskuu19.JPG
    kulutus ja lämpötila maaliskuu19.JPG
    151,8 KB · Katsottu: 195
  • kwh vrk vs lämpötila 1.1.JPG
    kwh vrk vs lämpötila 1.1.JPG
    67,4 KB · Katsottu: 201
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Jos 8000kWh säästö toteutuu ILPillä niin se vaikuttaa minusta jo olevan aika hyvin työllistetty ja maksaa itsensä aika nopeasti. Voi olla ettei sillä ole edes varaa enempää säästää jos tultakin uunissa pidetään säännöllisesti.

Tuo talli +16 asteen pyynnillä voi olla aikamoinen syöppö, mutta tuo pumppu ei ilmeisesti kykene +10 ylläpitotoimintoon tms? Oletko seurannut paljonko tuo tallin pumppu kuluttaa?

Voi olla että tuo pesutilojen yms. sähkökaapelit on ne jotka haukkaa tuossa vielä leijonanosan, mutta niitä voi olla vaikeampi korvata mukavuuden kärsimättä. Niiden viilentämistä voi toki kokeilla ja mahdollisesti avoimien ovien taktiikkaa.
 

Metoford

Tulokas
Kiitos pamppu vastauksesta. Talon ILP on pystytty hyödyntämään tehokkaasti ja toistaiseksi aivan kaikkia tehoja ei ole tarvinut laitteesta ottaa ulos (täyspuhallus ja pyyntilämpö). Kovimmat pakkaset mentiin puhallus 80% ja pyynti 23c. Sähkö menee varmaankin mukavuusläpööön ja veteen, mutta niistä säästäminen on vähän niin ja näin.

Tallin ILP kykenee 8c pitolämpöön, mutta se todettiin liian alhaiseksi "harrastetilaan", jossa oleillaan päivittäin. 16 on vähän liikaa, mutta minäkäs teet. Tallissa on 2000 vuoden ohuet styroksi lamelliovet, joiden lisäeristämistä 30mm uretaanilevyillä olen harkinnut. Nivel/liitoskohtien toteutus on viellä suunnittelussa. Suurin murheenkryyni on tällä hetkellä kuitenkin tämän pumpun jäätymistaipumus.

Muita mielessä pyöriviä ideoita on ollut vanhan iv-koneen uusiminen, aurinkopaneleiden asennus katolle käyttövedenlämmitykseen (6kk vuodessa), yms.. Tästä energiankulutuksen alentamisestahan on saanut mukavan harrasteen, josta voi vähän maksaakin...

Tarkennuksena vielä, että talo on rakennettu 2001. Laitan tammikuun kulutusvertailun näkyviin, kunhan kuukausi on ohi (tämän hetken ennuste 3083kwh, jolle verrokki on 4333kwh suurinpiirtein samalla keskilämmöllä).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Yläpohjan eristepaksuus sekä tallissa että talossa? 17 vuodessa puhallusvillat ovat voinee painua aika selvästi.
 

pamppu

Vakionaama
Suurin murheenkryyni on tällä hetkellä kuitenkin tämän pumpun jäätymistaipumus.

Sanoit aiemmin että sisälämpö hiipuu 10 asteen paikkeille. Tämä lienee syynä kun pyynti on +16, jolloin yleensä ollaan tilassa jossa sulatuksissa ei ole puhallin päällä. Koville pakkasille jos vaihtaisit sen ylläpitotilan, se pitäisi sen aikaa +8 ja sulatuksissa käyttäisi todennäköisesti puhallinta. Se voisi jopa onnistua tuossa tempussa. Kovilla pakkasilla vaan sitten ei ole kykyä ylläpitää sitä korkeampaa lämpöä.

Ehkä joku etäohjain-systeemi, jolla normaalisti olisi +8, mutta sopivasti ennen tilan käyttöä nostettaisiin lämpöä?
 

Metoford

Tulokas
Talon katossa on laitettu 10cm levyä + 30cm puhallusvillaa ja tallissa 10cm+20cm. Todennäköisesti vähän painuneena..

Ymmärsinkö oikein, että oletatte sulatuksen pelaavan paremmin ylläpitolämmöllä? Kokeilen kyllä ehdottomasti seuraavassa pakkasjaksossa. Tämpötilan hiipuminen johtuu ainoastaan kennostun jäätymisestä ja ilmavirtauksen estymisestä. Kennon ollessa avoin tehoa on riittävästi -25c saakka. Tänään sulattelin ulkoyksikön ensimmäistä kertaa perusteellisesti pressun, kuumailmapuhaltimen ja jäähdytyksen avulla eli perusolosuhteet on palautettu.
 

pamppu

Vakionaama
Ymmärsinkö oikein, että oletatte sulatuksen pelaavan paremmin ylläpitolämmöllä?

Ainakin oma pumppuni ja käsittääkseni ihan yleisesti kaikki muutkin käyttävät sisäyksikön puhallinta sulatusaikana yp-asennoissa. Tästä syystä sen kyky selviytyä sulatuksesta kunnialla on merkittävästi parempi kylmemmässäkin sisälämmössä. Normiasennoissa taas puhallin ei sulatuksessa käy, koska oletetaan että esim. asutuissa tiloissa se kylmä puhallus olisi aika ikävä. Tallissa sillä ei ole väliä.
 
Ylös Bottom