ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

teukka

Vakionaama
Seitsemän vuotta sitten aloitin tämän pumppujen kanssa värkkäilyn. Se Luxus on vielä siellä entisessä talossa ja toimii hyvin samoin kuin se veden lämmitin. Kesällä muutettiin sähkölämmitteiseen vanhaan 120 neliön rivariin.


Marraskuun lopulla asennettiin RAS-10SKVP-ND 120 neliön rivariin. Malli on muutaman vuoden ikäinen eli ei mitään uutta.
Syynä vanhemman mallin ostoon oli se, että sisäyksikkö on vain 250 mm korkea ja mahtuu takaoven yläpuolelle. Toinen syy on se, että yleensä en hanki kaikkein uusimpia härpäkkeitä, vaan jo käytössä koeteltuja.

Asennuskuvasta näkyy, että se on alle 10 sentin etäisyydellä katosta. Lisäksi oven yläreunaan tein pienen lobotomian, kuten kuvasta näkyy.
Vasemmassa reuassa on se vanha valituspalojen lämpömittari ilmoittamassa imu- ja poistolämpötilaa. Niistä näkee yhdellä silmäyksella tuotetun hetkellisen lämpötehon.

Esim. kuvan perusteella imu on 22 astetta ja poisto 45 astetta. Erotus on 23 astetta. Kun puhallus on kakkosella (370 kuutiota/h), niin tuohon erotukseen pitää lisätä noin kymmenesosa. Tulos jaettuna kymmenellä on 2,5 kW. Kolmosella puhallus on noin 20 prossaa enemmän eli lisätään erotukseen noin 30 %.

Toinen kuva esittää pumpun ottotehoa ja se on mitattu realiaikaisena langattomasti Wattnik-mittarilla. Tästä EKG:stä näkee tehon lisäksi sulatuksen filosofian - ulkona on -14 astetta. Wattnik kerää myös vuorokautisen kulutuksen eri lokiin.

Kolmas kuva esittää Wattnikin langatonta etänäyttöä - kantavuus noin 30 m. Mittaritaululla on pumpun kaapelissa sellainen klipsianturi lähettimenä. Tuo ekg näkyy vanhan pöytäkoneen näyttönä olevassa TV:ssä tarvittaessa oheiskuvana. Wattnikin näyttö on kytketty koneeseen USB:llä. Laitteen käyttöönotossa oli aluksi vaikeuksia, mutta kyllä se siitä.

Ulkoyksikön alla on kottikärryt ja vettä tulee noin 10 litraa vuorokaudessa. Parikertaa olen vähän sulatellut päätyyn kertyvää jäätä. Kertyminen tapahtuu pyryllä ja johtunee siitä, että tuo pääty on kovin avoimesti ulospäin.

Kulutus on ollut melko tasaisesti 20 kWh/vrk ja COP suurin piirtein 2.5, mikä pitää hyvin kutinsa VTT:n kanssa. Käsittääkseni lämmityksessä on säästynyt noin 900 kWh/kk, mikä tekee rahassa noin 100 euroa. Takaisin maksuaika lienee alle kaksi vuotta, koska pumppu maksoi vähennyksen jälkeen ehkä 1100 euroa. Myös joulun ajan pakkasilla (-25) pumppu hyrisi mainiosti. Pyyntinä olen kokeillut arvoja 21...25 astetta. Palataan...
 

Liitteet

  • tossu.jpg
    tossu.jpg
    54,4 KB · Katsottu: 837
  • teho.jpg
    teho.jpg
    89 KB · Katsottu: 661
  • wattnik.jpg
    wattnik.jpg
    81,1 KB · Katsottu: 576

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

teukka sanoi:
Toinen kuva esittää pumpun ottotehoa ja se on mitattu realiaikaisena langattomasti Wattnik-mittarilla. Wattnik kerää myös vuorokautisen kulutuksen eri lokiin.

Laitteen käyttöönotossa oli aluksi vaikeuksia, mutta kyllä se siitä.

Saitko Wattnikin todellakin toimimaan niin että saat esim. minuutin välein tehot tiedostoon talteen?
Itse en siinä onnistunut, aikaleimat oli ihan mitä sattuivat.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

teukka sanoi:
Toinen syy on se, että yleensä en hanki kaikkein uusimpia härpäkkeitä, vaan jo käytössä koeteltuja.
Suosin itse samaa ajattelumallia vaikka työkaverit sanoo että "tuo on vanhojen ukkojen touhua"
Eipä tässä enää poikasia ollakaan joten mitä siitä ;D
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Käytin Wattnikia aluksi pikkuläppärissä, jossa tein kaikkea muutakin. Sinä sattui katkoksia ja lienee ollut pöpöjäkin, jatkuva toiminta ei oikein onnistunut.

Sitten siirsin se vanhempaan jouten olevaan XP-pöytäkoneeseen ja toiminta on ollut jokseenkin moitteetonta. Wattnikin ohjelmaversio on muistaakseni kesäkuulta 2012.

Ennen koneen vaihtoa jouduin ähertämään yksikön nollausten kanssa ja monen yrityksen jälkeen se tuntuu nyt toimivan.
Jantin mainitsema lokin aikaongelmakin mielestäni selvisi. Siellä yksikön kätköissä on joku alkupiste, josta se alkaa niitä aikoja rakennella ja alku on humpuukia. En ole niin tarkkaan sitä vielä tutkinut, mutta saan sieltä ihan korrektia tietoa pienellä temppuilulla. Ainoa haitta niissä on kuten monissa muissakin vastaavissa excel-muunnoksissa, että se on merkkitietoa (jonka voi kyllä muuntaa numeeriseksi). Minua häiritsevät ne tyhjät nollakavanat, joita en ole vielä saanut pois...

Näyttö piti laittaa verkkojännitteeseen koska paristot hupenivat nopeasti.
 

timbba

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

teukka sanoi:
Marraskuun lopulla asennettiin RAS-10SKVP-ND 120 neliön rivariin. Malli on muutaman vuoden ikäinen eli ei mitään uutta.
Syynä vanhemman mallin ostoon oli se, että sisäyksikkö on vain 250 mm korkea ja mahtuu takaoven yläpuolelle. Toinen syy on se, että yleensä en hanki kaikkein uusimpia härpäkkeitä, vaan jo käytössä koeteltuja.

Tuosta viimeisestä lauseesta tuli mieleen..

Naapuritaloyhtiössä on noita samoja vermeitä (samantyyppinen rivitalo kuin meidän) ja ainakin siellä on pahoja jäätymisongelmia tuolla mallilla. Yksi Tossu oli lähestulkoon koko talven viime vuonna jäässä marraskuusta maaliskuuhun, kun taas meidän taloyhtiössä tismalleen samassa kohdassa oleva Mitsu ei jäätyillyt. Toiseen Tossuun taas on viritelty jos jonkinlaisia tuulensuoja-esteitä ympärille yms.. Jos siis ulkoyksikkösi ei ole suojaisessa paikassa, niin kannattaa seurata tarkasti tuon toimintaa.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Hieman ihmettelen ?

Wattnik jne mittarit mitkä kytketään paristoilla toimivaan lähettimeen eli ainoastaan amperit mitataan ja annetaan jännitteelle
joku hatusta vedetty arvo.

No jännite Suomessa pysyy yleisesti aika lähellä 230V eli vaikka heiluisi 220-240V välillä niin niin pysytään noin 5% mittavirheen sisällä Jep.

Mutta kun tehoa ei voi mitata tietämättä virran ja jännitteen vaihekulmaa. Eli tulee kummallisia tuloksia jos vaan mitataan virtaa.
Toimii mainiosti jos kuorma on täysin resistiivistä.

Kattelin piruuttani oman Pana E9CKP virta/jännite/teho lukemia niin aika yksiin menivät mutta vois mennä jollain koneella ihan perseellenkin.
Ja pienillä tehoilla omakin kone antoi ehkä 10-20% liijan suuria lukemia jos ainoastaan Ampeereita mittataan ja lasketaan V*A=VA

Omakotitalojen sähkömittareissa ei oteta kantaa mihinkään cos lois jne juttuihin. Eli aika varmasti voi luottaa ainakin siihen vanhaan pyörivään.
Laakerit kuluu niin mitä vanhempi mittari sen parempi omistajalle ;-)

Jos mittarissa on pelkästään virtamuuntajat ilman jännitteen mittausta niin mittaus on aika arpapeliä.
Toki jonkun lämminvesivaraajan vastusten käytön saa hyvinkin tarkasti selville mutta vanhojen kompensoimattomien loisteputkien (ei kondensaattoreita)
kulutus autotallin katossa antaa kummia lukemia tai kaikki kodin viihde-elektroniikka ja LED valot viellä ihmeelisempiä.
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Olen tietoinen tuosta, että pienillä tehoilla eli "tyhjäkäynnillä" vaihe-ero on merkittävä varsinkin moottoreilla (ja tietenkin noilla loisteputkilla). En ole kuitenkaan kiinnostunut pienistä vaan suuremmista, jolloin vaihecosini on lähellä ykköstä.

Onhan noissa pistorasiamittareissakin vaihe-mittaus, mutta miten lie järjestetty kun pienillä arvoilla näyttää olevan runsasta heittoa. Mittasin edellisellä ilpillä sen tehon nollajohtimen jännitteestä eli virrasta ja kalibroidessa totesin virhettä pienillä arvoilla, jonka korjasin kaavaan. Katselin skoopillakin, mutta en muista mitä siellä näkyi - taisi olla säkkärää...

En edes tiedä, mitä siinä wattnikin mittapäässä tapahtuu, mutta pitänee joskus testailla.. :)

P.S: sitten ehkä pitää vielä ymmärtää, että nämä on tarkoittu lähinnä kodin energiamittareiksi ja kotien käyttö on hyvin resistiivistä, kun ei mennä miettimään vaikkapa jonkun television standby-tilaa. Runsaat loisteputket lienevät suurin vaihe-eroa tekevä. Watnikissa on mukana kolme anturia koko kulutuksen seuraamista varten.
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Kumma juttu.

Toshiba ei ole tänään sulatellut yhtään kertaa. Läheisen lentokentän mukaan ulkona on kosteus 84%. Pakkasta on noin -23 astetta ja lämmitysteho on yllättävän hyvä.
Ottoteho on koko ajan 1,3 kW ja pyyntö on 25 astetta ja puhallus kakkosella 365 kuutiota/h. Imulämpö 20 astetta ja puhallus 42 astetta. Vaikka miten laskee, niin tuosta tulee antotehoksi reilusti yli 2 kW ja COPiksi lähes 2.

Arvelin, että puhalluksen arvo ei ole kohdillaan, mutta näppituntumalla se on oikein.

Tämä on sen vuoksi yllättävä, että olen havainnut -15 asteen paikkeilla COPin olevan VTT:n testien kanssa yhtäpitävästi noin 1,8. Yli 20 asteen pakkasessa sen pitäisi olla alle 1,5. Joku tässä mättää, mutta mukavaan suuntaan. Voikohan kone tulla hulluksi? :)

P.S: Kävin vilkaisemassa ulkoyksikköä, ja on vain hienoisesti kuurassa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

teukka sanoi:
Tämä on sen vuoksi yllättävä, että olen havainnut -15 asteen paikkeilla COPin olevan VTT:n testien kanssa yhtäpitävästi noin 1,8. Yli 20 asteen pakkasessa sen pitäisi olla alle 1,5. Joku tässä mättää, mutta mukavaan suuntaan.

VTT testasi tuon laitteen AUTO-puhalluksella ja alle -20C lämpötilassa tuo puhallusnopeus laski merkittävästi. Pyyntinä tuossa testissä oli 20C ja sulla oli 25C.

Sisäkennon lämpötila pitää ilmeisesti olla yli 42 C, muuten tulee tuohon AUTO-puhallukseen rajoitus päälle. Tulisiko päälle sitten tuo Cold draft preventive control?
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Seuraavassa liitteessä ensimmäinen kuukausi Toshiballa:
 

Liitteet

  • ilpin tammikuu2013.doc
    54 KB · Katsottu: 403

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Tuossa on helmikuu 2013.
Helmi12 on kulutus ollut 2770 kWh eli lähes kaksinkertainen. Syynä alenemaan on eri asukkaat, ilppi ja lämpimämpi helmikuu.
 

Liitteet

  • helmi13.png
    helmi13.png
    30,6 KB · Katsottu: 500

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Kylmä maaliskuu 2013 mennyt. -10,5 astetta ja 1560 kWh.
Vuonna 2012 -3 astetta ja 2165 kWh ilman Toshibaa. Eri asujat.

P.S: huomasin nyt muutamilla kevätlämpimillä, että tossu pudottaa plus-keleillä sen 75 watin pohjalämmityksen pois.
 

Liitteet

  • maalis.png
    maalis.png
    30,5 KB · Katsottu: 389

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Alkuvuoden tilasto:

vuosi 2012 2013

tammi 2700 1500 kWh
helmi 2700 1500
maalis 2200 1600
huhti 1600 900
Yht 9200 5800 säästö 3400 kWh on noin 400 euroa

Tuolla menolla vuoden säästö lienee noin 700 euroa eli takaisinmaksu vähän yli vuodessa. "Ilmaisia" ja muitakaan puita ei ole poltettu.

Pumppu on asennettu marraskuun lopulla 2012 ja joulukuu oli menojen vuoksi sellaista koekäyttöä, joka paljasti, että normaalisti suosituilla asetuksilla (21 astetta) säästö on olematon. Oleelista oli, että nostin pyyntilämpötilan pakkasten ajaksi 23...25 asteeseen ja puhallus oli kolmosella. Lattialämmitys on päällä kylpyhuoneessa, noin 250 kWh/kk ja muut lämmityslaitteet käytännössä poistettu vähitellen käytöstä.
Jäätä tuli maaliskuulle asti noin kottikärryllinen viikossa. Loppui, kun kosteus tippui 80 % tuntumaan.
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Toukokuu 2013
koko kulutus 550 kWh.

Hyvin menee, tähän mennessä tänä vuonna noin 6350 kWh.
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Tässä on seitsemän kuukauden kulutus, kaikki sähkö, ei muuta energiaa. Taitaa mennä koko vuosi sinne 13000 kWh seutuville.
 

Liitteet

  • vuosi.png
    vuosi.png
    42,1 KB · Katsottu: 400

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Nyt on 9 kuukautta takana ja noin 8000 kWh mennyt. Taitaa olla 12000 mahdollista. Tuossa on syyskuu.
 

Liitteet

  • syysk.png
    syysk.png
    33,3 KB · Katsottu: 403

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Marraskuu 1200 kWh. Koko vuosi kaikki sähkö ja energia tähän saakka noin 10000 kWh.
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Tuossa on koko vuosi 2013 sekä tammi 2014, joka oli kylmä.
 

Liitteet

  • vuosi2013.png
    vuosi2013.png
    43,3 KB · Katsottu: 362
  • tammi214.png
    tammi214.png
    33,9 KB · Katsottu: 328

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Sekä helmi- että maaliskuut ovat vieneet noin 1200 kWh.
Jäätä ei ole enää maaliskuussa kertynyt juuri ollenkaan sinne kottikärryyn. Helmikuussa tuli vielä kärryllinen noin 5 päivän välein. Ilmankosteus on vähentynyt ja jopa pluskelejä on ollut.

Nyt nollakelien aikana pyynti on ollut 22 astetta ja puhallus automaatilla. Huoneiston lämpötila on pysynyt mukavasti noi 21 asteessa. Kovimpien pakkasten aikana talvella olivat patterit vähän päällä...
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Huhtikuun 2014 kulutus on 920 kWh. Siinä on kaikki energia. Toshiba hyrisee itsekseen, enkä edes muista koko laitetta. Veikkaan, että toshiba otti noin 450 kWh huhtikuussa. :cool:
 

teukka

Vakionaama
Vs: ILP Toshiba RAS-10SAVP-ND Kemissä, RT 120 neliötä v. 71

Toukokuussa meni 621 kWh ja kesäkuussa 470 kWh. Ilppiä on jonkin verran käytetty sekä lämmitykseen että jäähdytykseen.

Tammi-kesäkuussa 2013 meni 6700 kWh ja vastaavana aikana 2014 meni 6300 kWh.
Viime vuonna päästiin lukemaan 11700 kWh/vuosi - nyt voi mennä vähemmän.

Jossakin ketjussa on kyselty pohjakulutusta. Kun oltiin poissa esim. juhannuksena, niin kulutus oli tasaisesti kodin laitteille 200 W eli noin 150 kWh kuukaudessa kun päällä on kaksi jääkaappia ja kaksi pakastinta ja sitten elektroniikan standby-tiloja. Jos kuumavesiboileri on päällä, niin näyttää ottavan yösähkön alkaessa illalla noin 2 kWh, vaikka vettä ei käytetä.

Jos ollaan kotona, niin veteen menee vuorokaudessa 5 kWh eli 150 kWh/kk ja yhteensä kesällä kaikki sähkö noin 400 kWh/kk.
 
Ylös Bottom