ILPon tehon arviointi

[jule-]

Vs: ILPon tehon arviointi

Mittanauha mukaan pumppuostoksille, isoin kennosto voittakoot.

Tuossa hieman isompaa kennoa. Kenno peittää lähes koko takaosan.

 

[kylmälehto]

Vs: ILPon tehon arviointi

Moikka kaikille , oisko tästä mitään hyötyä ?

Liite.

Terveisin Kylmälehto

 

[mstr]

Vs: ILPon tehon arviointi

Moikka kaikille , oisko tästä mitään hyötyä ?

Liite.

Terveisin Kylmälehto

Onkos omasta talosta mitattu vai mistä peräisin? Kuvassa nousu on erityisen jyrkkä alueella -6 ... -18.
Olen itse mietiskellyt kasvaako lämpöhäviö lineaarisesti ulkolämpötilan laskiessa. Näin siis kylmissä lämpötiloissa joissa sekalaisten lämmönlähteiden (valaistus ym.) vaikutus on pieni. Teoriassahan suurin osa talon pinnoista päästää lämpöä sisä- ja ulkolämpötilan eroon verrannollisesti joten tästä voisi päätellä että koko talon häviötkin kasvaa lineaarisesti.

 

[VesA]

Vs: ILPon tehon arviointi

Moikka kaikille , oisko tästä mitään hyötyä ?

Liite.

Terveisin Kylmälehto

Onkos omasta talosta mitattu vai mistä peräisin? Kuvassa nousu on erityisen jyrkkä alueella -6 ... -18.
Olen itse mietiskellyt kasvaako lämpöhäviö lineaarisesti ulkolämpötilan laskiessa. Näin siis kylmissä lämpötiloissa joissa sekalaisten lämmönlähteiden (valaistus ym.) vaikutus on pieni. Teoriassahan suurin osa talon pinnoista päästää lämpöä sisä- ja ulkolämpötilan eroon verrannollisesti joten tästä voisi päätellä että koko talon häviötkin kasvaa lineaarisesti.

Kaikkien talojen tehontarvekäyrä on lopulta mallia hockeystick.. ensin on osuus jossa tehontarve on aika vakio ( toki ainakin valaistussähkön käyttö lisääntyy syksyn pimetessä samalla kun lämpötila laskee, eli ihan vaakaviivaa ei tule ). Lopulta kunnon pakkasilla energiankulutus riippu sisä- ja ulkolämpötilan erosta lineaarisesti, eikä taloussähkö paljon näy.

Se, että lämmitystä laitettaisiin oikeasti päälle vasta -6 kieppeillä viittaa siis hyviin eristeisiin tai runsaaseen muuhun sähkönkäytöön.

Näitä mittauksia on sinänsä hidas tehdä, talon rakenteet varaavat ja energiaa kuluu sään kylmetessä vähemmän ja lämmetessä enemmän kuin 'pitäisi'. Eli tarvitaan aika pitkät tilastot.

 

[SON]

Vs: ILPon tehon arviointi

Noin yleisesti rakennuksen tehontarve (lämmityskautena) riippuu yllättävän suoraviivaisesti ulkolämpötilasta ja on eräänlainen hystereesikäyrä, puhutaan sen nousevasta reunasta ja sitten laskevasta reunasta. Niinkuin VesaA totesikin sen johtuvan rakennuksen materiaalista. Rakenteisiin on varastoinut joko lämmintä energiaa (nouseva reuna) ja vastaavasti kylmää energiaa (laskeva reuna). Voisin sanoa että kaikisssa menoveden säätöpiireissä tähän on kehitelty "säätöalgoritmetja" jotka huomioivat tähän ominaisuuden. Omassa säätöjärjestelmässä se on parametri muistaakseni sellainen sanahirviö kuin "Rakennuksen lämpöaikavakio".

Saman asian olen huomannut ILP tehon ja energian mittausten perusteella. Sellaisella lyhytaikaisella ILPteho/ ulko lämpötilamittausella voi viedä itseään harhaan rutkastikkin. Itsellä on ollut tarkka tiedonkeruu meneillään 13.12.2009 alkaen, koskien vain toista ILP. Tallentuu siis ulkolämpötila tunnin välein, ILP:n imuilman lämpötila, ILP:n ulospuhalluslämpötila, höyrystimen yläosan lämpötila, ottoenergia > ottoteho, kotiCOP Teukan kaavalla ja laskennallien antoteho. Lukemat talletuvat joka toinen minuutti, joten dataa on paljon. Juuri tuosta VesA mainitsemasta syystä en ole julkaissut tuloksia mutta eiköhän ne ilmaannu tässä kevään aikana, katsotaan.

Tämä halpa ILP suoriutui mielestani hyvin myös -24 oC pakkasella. Antoteho pyöri vaatimattomasti siinä 2.5 kW kieppeillä kun kokonaisteho oli 5-6 kW paikkeilla ja tämä kotoCOP vastaavasti siinä 2 kieppeillä. Tuolla ulkolämpötilalla patteriveden lämpötila oli noin 33..35 oC kun sen ilman ILP olisi ollut 52.. 55 oC. Minulla on myös patteripiirissä energiamittari (myös tehomittaus) ja tällä oli hyvä tarkistaa että ILP tehon suuruusluokka on/ oli oikein.

Muuten nyt on pakkasta -7 oC ja ILP antaa tehoa n.3.5 kW/ COP n. 3 ja Kv pumppu ei ole päällä, menoveden asetusarvo on 25.5 oC mutta pistereaktio on pysäyttänyt pumpun koska tuo seuraava sisälämpötila on ylittynyt. Huonelämpötilojen, 3 kpl keskiarvo on 22.1 oC.

Niin ja se lämmitettävä ala jota tämä ILP hoitaa on noin 130..135 m2 ja kuutioina jonkinverran yli 350 m3. Tästä päästään lukuun 18..20 W/ m3 joka ei nyt mikään hyvä ole muttei tämän iän talon arvoksi mikään huonokaan.

Smiley211007

Lisätty tämä höyrystimen lämpötila. Tämä on aika vekkuli seurattava lämpötila ja sillä näkee tätä sulattelun tarvetta aika hyvin.

 

[repomies]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tämä halpa ILP suoriutui mielestani hyvin myös -24 oC pakkasella. Antoteho pyöri vaatimattomasti siinä 2.5 kW kieppeillä kun kokonaisteho oli 5-6 kW paikkeilla ja tämä kotoCOP vastaavasti siinä 2 kieppeillä. Tuolla ulkolämpötilalla patteriveden lämpötila oli noin 33..35 oC kun sen ilman ILP olisi ollut 52.. 55 oC. Minulla on myös patteripiirissä energiamittari (myös tehomittaus) ja tällä oli hyvä tarkistaa että ILP tehon suuruusluokka on/ oli oikein.

Tuo sinun ihmepumppusi pitäisi saada VTT:n testiin, nimittäin on aika harvassa ne pumput jotka ovat pystyneet kakkosen coppiin kun pakkasta on yli 20 astetta. Ei taida kalleimmat merkkipumputkaan yltää siihen enää -24 ulkolämpötilassa. :

 

[mstr]

Vs: ILPon tehon arviointi

Näitä mittauksia on sinänsä hidas tehdä, talon rakenteet varaavat ja energiaa kuluu sään kylmetessä vähemmän ja lämmetessä enemmän kuin 'pitäisi'. Eli tarvitaan aika pitkät tilastot.

Laitanpa tänne mittaukseni 7 viikon ajalta tänä talvena. Oli sen verran kipakat pakkaset että pidin ilpon talvilomalla. Nätisti kulutuksen ja ulkolämpötilan välillä tässä näkyy lineaarinen riippuvuus. Talo on 50-luvun rmt lähes alkuperäisessä asussaan. Tarkoitus on verrata tätä kulutusta siihen tapaukseen kun ilpo hoitelee alakerran. Alustavat tulokset eivät näytä lupaavilta ilpon kannalta. Taitaa olla vaan niin että öljylämmitystalossa yksi ilpo ei tee suurta vaikutusta. Pitäisi olla toinen ilpo yläkerrassa ja sähkövaraaja lkv:lle niin että öljypannun voisi sammuttaa kokonaan.

Tuo talon "aikavakio" tuntuu viikon jaksoilla tasoittuvan eikä näytä suuremmin vääristävän tuloksia. Aikavakio tällaisella puurunkoisella hökkelillä lienee 1 vrk luokkaa. Ainakin meillä huomaa sisällä ulkolämpötilan nopeat vaihtelut, jotain +- 1 K riippuen muuttuuko ulkona alas vai ylös. Säädin on Danfoss 1980-luvulta joka mittaa vain ulkolämpötilaa. Ei siinä talon aikavakiota huomioida, on sen verran simppeli laite.

Onkos joku miettinyt mitä ikkunoiden aikavakio on? Ikkunoista karkaa osa lämpösäteilynä ja tuon aikavakio on hyvin pieni. Eli talon aikavakio koostuisi erilaisista komponenteista.