IV-kanavien maadoitus

tuna

Aktiivinen jäsen
Scroll sanoi:
Muovikanavaosat ovat muistaakseni antistaattisia ja sähköä lievästi johtavia. Peltiosat maadoittuvat varmaan jo sillä?

Maadoituksen tarkoitus on taata vikatilanteissa virralle kulkureitti maahan, mahdollistaen piirin katkaisevien suojausten toiminnan.
Muovikanava ei tietenkään voi toimia maadoitusjohtimena, oli se antistaattinen tai ei.
Toisaalta yksittäistä peltiosaa muovikanavan välissä ei tietenkään tarvitse maadoittaa. Se ei ole sähköasennusmääräyksien tarkoittama merkittävä metallirakenne, toisin kuin kokonainen peltikanavisto.


Erotettu omaksi aloitukseksi täältä http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26394.0.html /janti
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Tässä tapauksessa ei ole. Ei pidä sotkea sähköasennuksia tähän. IV-kanavisto ei ole sähköasennus - eikä sitä koske sähköasennusmääräykset tahi -standardit.

IV-kanavan maadoituksen on ainoastaan tarkoitus estää hankaussähkön muodostamat potentiaalierot kanavistossa vs. maataso.

Varsinaisena sähköasennuksen maadoitusjohtimena IV-kanavistoa EI saa käyttää. Oli se sitten peltiä tahi muovia tms.

Maadoituksen tarkoitus on nimenomaan vikavirtasuojaus. Kuvitteletko että metalliset vesiputketkin maadoitetaan staattisen sähkön takia?

Staattisen varauksen purkuun riittää megaohmin luokkaa oleva johtavuus. Peltikanaviston tapauksessa on TÄYSIN yksi lysti tältä kannalta, onko se liitetty maahan erillisellä suojajohdotuksella vai pelkästään IV-koneen runkoon. Staattista varausta ei pääse kertymään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

tuna sanoi:
Maadoituksen tarkoitus on nimenomaan vikavirtasuojaus. Kuvitteletko että metalliset vesiputketkin maadoitetaan staattisen sähkön takia?

Staattisen varauksen purkuun riittää megaohmin luokkaa oleva johtavuus. Peltikanaviston tapauksessa on TÄYSIN yksi lysti tältä kannalta, onko se liitetty maahan erillisellä suojajohdotuksella vai pelkästään IV-koneen runkoon. Staattista varausta ei pääse kertymään.

Tuollaisilla itse "maadoitin" ilmanvaihtoputket. Ja liitin tarkoitettu maks 10mm2 kaapelille.
1913051.jpg


https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26822/Vihavainen_Jussi.pdf?sequence=1 sanoi:
Metallisia rakenneosia, joita voidaan liittää potentiaalintasaukseen, ovat esimerkiksi betoniteräkset ja laajat metalliset runkorakenteet. Betonin sisään asennettujen betoniterästen liittäminen potentiaalintasaukseen ei ole pakollista. Betoniterästen ja laajojen metallisten tukirakenteiden liittämisellä potentiaalintasaukseen saavutetaan usein hyviä tuloksia paitsi turvallisuuden, myös häiriösuojauksen kannalta, ja se kannattaa tehdä aina kun se on mahdollista, eli käytännössä voidaan tehdä rakenteita rikkomatta. (Maadoituskirja 2007, 42.)

Potentiaalintasaukseen liitetään metalliset vesijohto-, keskuslämmitys-, jäähdytys-, paineilma yms. putkistot. (Maadoituskirja 2001, 28.)

Jos rakennuksessa on laajoja yhtenäisiä ilmanvaihtokanavia, jotka ulottuvat koko rakennukseen, ne liitetään pääpotentiaalintasaukseen. Ilmanvaihtokanavia ei tarvitse liittää pääpotentiaalintasaukseen, jos ilmanvaihtojärjestelmä on suppea, esim. yksittäinen huippuimuri siihen liittyvine kanavineen tai laajat kanavat eivät ole jatkuvia, esimerkiksi on käytetty kumitiivisteillä varustettuja jatkoksia. Tässäkin tapauksessa on sellaiset laajahkot kanavan osat, jotka sijaitsevat kosketusetäisyydellä pääpotentiaalintasauskiskosta tai rakennusta syöttävästä keskuksesta, liitettävä pääpotentiaalintasaukseen. (Maadoituskirja 2001, 28.)

Myös muun tyyppisten johtavien osien liitämistä potentiaalintasaukseen kannattaa harkita. Esim. kaapelihyllyjen liittäminen pääpotentiaalintasaukseen ei ole pakollista, mutta on sattunut tapauksia, joissa kaapelihyllyyn on tullut jännite liikaa kiristetystä kaarikiinnikkeestä johtuen. Tämän takia myös kaapelihyllyjen liittäminen potentiaalintasaukseen on erittäin suositeltavaa. Kaapelihylly ja muut johtotiet kannattaa liittää potentiaalintasaukseen myös häiriösuojauksen takia. Tästä on ohjeita SFS 6000 luvussa 444 ja standardissa SFS-EN 50174-2. (Maadoituskirja 2007, 43.)

http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/asennukset/fi_FI/maadoitukset/ sanoi:
Potentiaalintasaus

Potentiaalintasauksella tarkoitetaan johtavien osien välistä sähköistä liitäntää, jonka tarkoituksena on saavuttaa tasapotentiaali. Jokaisessa rakennuksessa tulee tehdä (suojaava) potentiaalintasaus, johon liitetään

• sähkölaitteiston suojajohdinjärjestelmä
• maadoitusjohdin
• rakennukseen tulevat metalliputket
• rakenteiden muut johtavat osat, jos ne ovat kosketeltavissa normaalitilanteessa
• metalliset keskuslämmitys- ja ilmanvaihtokanavat
• betonirakenteiden rakenneteräkset, jos liittäminen on mahdollista rakenteita rikkomatta.

Potentiaalintasaus on rakennuskohtainen vaatimus. Standardin SFS 6000 uudistus yksinkertaisti hieman pääpotentiaalintasausjohtimen mitoitusta. Pienimpänä poikkipintana riittää 6 mm2 Cu, kun aiemmin johtimen poikkipinta määräytyi suurimman lähtevän suojajohtimen poikkipinnan mukaan.

Itsellä muoviputket jäi pois laskusta kun tutkin niiden ja peltikanavien hinnan eron. Ero oli huomattava vaikka käytössä olisi ollut putkiliikkeen alennukset ja kuitenkin se ilkein homma eli eristäminen olisi molemmissa ollut yhtä kova homma.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Staattisen varauksen vuoksi se IV-kanavan maadoitus kuitenkin tehdään. Voi sen jättää poiskin, jos noin tavattomasti häiritsee. Mikään laki ei vaadi maadoittamaan IV-kanavistoja.

Vesiputkistoihin ei varmaankaan samalla tavalla staattisia varauksia kerry? Eikä niitäkään nykyään välttämättä maadoiteta. Niissä olen ymmärtänyt maadoituksen syynä olevan potentiaalierojen tasaamisen sähkökemiallisen korroosion ehkäisemiseksi.

En oo sähkäri tai en ole opettanut mutta.... Omassa talossa "maadoitukset"/potentiaalintasaukset putkistoissa taitaa olla jonkun muun takia kuin korroosion tai staattisen sähkön...? ::)


u4JJ0W4.png


4 Potentiaalintasaukset
4.1 Pääpotentiaalintasaus
Pääpotentiaalintasaus on erittäin tärkeä osa rakennuksen sähköasennuksen turvallisuutta, joten se onkin tehtävä jokaiseen rakennukseen. Pääpotentiaalintasauksen ensisijainen tarkoitus on ehkäistä vaarallisten jännite-erojen syntyminen samanaikaisesti kosketeltavien johtavien osien, esimerkiksi sähkölaitteen metallisen kotelon ja lämmitysputkiston välille.
Potentiaalintasaukseen liitetään sähkölaitteiden jännitteelle alttiit osat ja muut rakennuksessa olevat johtavat osat, kuten johtavat putkistot.
Potentiaalintasauksen siirtoon voidaan käyttää osia johtavista rakenteista, ja potentiaalintasauksessa saa käyttää sarjamaadoitusta – esimerkiksi johtavien putkistojen potentiaalintasausjohdin voidaan jatkaa putkesta toiseen. Pääpotentiaalintasauksen liitännät toteutetaan yleensä rakennusta syöttävän pääkeskuksen läheisyyteen sijoitetussa pääpotentiaalintasauskiskossa, ja pääpotentiaalintasaus voidaan, etenkin suurissa rakennuksissa, toteuttaa myös muussa rakennuksen osassa.

Pääpotentiaalintasauskiskon johtimet on voitava tunnistaa ja irrottaa yksitellen.

Pääpotentiaalintasausjärjestelmään liitettävät osat ja liittämistavat:
- rakennuksen pääjohdon suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin, liittämällä keskuksen suojamaadoituskisko tai PEN-kisko pääpotentiaalintasauskiskoon
- maadoituselektrodi, liittämällä maadoituselektrodi suoraan tai maadoitusjohdon kautta pääpotentiaalintasauskiskoon
- metalliset, rakennusta syöttävät putkistot, esim. vesi, kaasu, lämpö, liittämällä potentiaalintasausjohtimella pääpotentiaalintasauskiskoon
- metalliset rakenneosat esim. ilmanvaihtolaitteistot ja betoniraudoitukset, liittämällä potentiaalintasausjohtimella pääpotentiaalintasauskiskoon
- telekaapelien metallivaipat. (Tiainen 2007, 41.)
Yleisperiaatteena voidaan pitää sitä, että kaikki suurikokoiset johtavat osat kannattaa liittää pääpotentiaalintasaukseen, mikäli sen toteuttaminen ei ole kohtuuttoman vaikeaa. Rakennuksen ulkopuolelta tulevat putkistot pitää liittää potentiaalintasaukseen mahdollisimman läheltä sisääntulokohtaa. Jos rakennukseen ulkopuolelta tulevassa putkistossa on vain lyhyehkö osa johtavaa rakennetta, se liitetään pääpotentiaalintasaukseen vain, jos se sijaitsee kosketusetäisyydellä potentiaalitasauskiskosta tai pääkeskuksesta. Betoniraudoituksen liittäminen pääpotentiaalintasaukseen ei ole pakollista, mutta se kannattaa tehdä aina, kun se voidaan tehdä rakenteita rikkomatta.
Jos rakennuksessa oleva putkisto, kuten vesiputkisto, on pääasiassa muovia, sitä ei tarvitse liittää potentiaalintasaukseen. Jos putkistossa on laajahko johtava osa, joka on kosketusetäisyydellä pääpotentiaalintasauskiskosta tai pääkeskuksesta, se tulee liittää potentiaalintasausjärjestelmään. Ilmanvaihtokanavaa ei tarvitse liittää potentiaalintasaukseen, mikäli se on suppea - esimerkiksi huippuimuri kanavineen - tai kanavisto ei ole yhtenäinen - esimerkiksi kumitiivisteiden takia. Kaapelihyllyjen ja johtoteiden liittäminen potentiaalintasaukseen ei ole pakollista, mutta erittäin suositeltavaa häiriösuojauksen takia. Kaikki potentiaalintasauksen liitokset pitää tehdä luotettavasti käyttämällä sopivia liittimiä, hitsaamalla tai juottamalla, jotta ne olisivat kestäviä. (Tiainen 2007, 41 - 44.)

7.4 Potentiaalintasausjohtimien mitoitus
Päämaadoituskiskoon liitettävien potentiaalintasausjohtimien mitoitusvaatimuksena on ainoastaan se että niiden on oltava poikkipinnaltaan vähintään 6 mm2:n kuparia tai 16 mm2:n alumiinia tai 50 mm2:n terästä. (SFS 2007, 327). Kuviossa 12 on esitelty esimerkki maadoituskaaviosta, jossa on uuden standardin mukainen mitoitus, vertaa kuvioon 13. Vanhan standardin mukaan pääpotentiaalintasausjohtimen poikkipinta on oltava vähintään puolet asennuksen suurimman suojamaadoitus- tai PEN-johtimen poikkipinnasta.(SFS 2005, 232). Esimerkiksi kuviossa 13 suurin PEN-johtimen poikkipinta on 35 mm2, josta on saatu pääpotentiaalintasausjohtimien minimipoikkipinta-alaksi 16 mm2.
oELtlbH.png

Koko lappu: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9770/Pihlavirta.Sakari.pdf

Ja vastuu toteutuksesta taitaa valua sähköurakoitsijalle...
gJZImSE.png

BaQaK7Q.png

dokumentti: www.elepal.fi/marska/taloprojekti/pdf/Shkas_kotpk.pdf
ja itse käyttöönottomittauksesta... http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78061/rokkonen_mikko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pakollisuudesta en tiedä mutta suositus se ainakin on. SFS 6000-5-54 stadardista löytynee vastaus? Suositus: http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/Asennussuositukset/maadoitus/fi_FI/2-2009/
Tässä tuo on tosin esitetty kohdassa vaatimukset: http://www2.amk.fi/Ensto/www.amk.fi/opintojaksot/0705016/1204792797383/1211459003700/1211459027717/1211459045110.html

Jaa....
fTKhvAF.png
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Staattisen varauksen vuoksi se IV-kanavan maadoitus kuitenkin tehdään. Voi sen jättää poiskin, jos noin tavattomasti häiritsee. Mikään laki ei vaadi maadoittamaan IV-kanavistoja.

Vesiputkistoihin ei varmaankaan samalla tavalla staattisia varauksia kerry? Eikä niitäkään nykyään välttämättä maadoiteta. Niissä olen ymmärtänyt maadoituksen syynä olevan potentiaalierojen tasaamisen sähkökemiallisen korroosion ehkäisemiseksi.

Mistään vikavirtasuojauksesta ei voi olla kyse kuten väität. Kumpikaan ei nimittäin ole sähkölaite. Ei IV-kanava eikä vesijohtoputkisto. (Toivottavasti ainakaan, kukaan pellehermanni ei ole sähköjä kytkenyt niihin....)

Oikeissa sähkölaitteissa maadoituksella on tosiaan tarkoituksena tarjota nopea reitti oikosulkuun ja sitä kautta varolaitteen toimintaan.

Jos ihan pakko on esittää asiantuntijaa vaikka selvästi ei asiasta mitään tiedä, tarkistaa sitten edes faktat ensin. Sähköasennusmääräykset nimenomaan edellyttävät metallirakenteiden maadoituksen ja sähköturvallisuudesta on kysymys.

Jokaisessa rakennuksessa tulee tehdä (suojaava) potentiaalintasaus, johon liitetään

• sähkölaitteiston suojajohdinjärjestelmä
• maadoitusjohdin
• rakennukseen tulevat metalliputket
• rakenteiden muut johtavat osat, jos ne ovat kosketeltavissa normaalitilanteessa
• metalliset keskuslämmitys- ja ilmanvaihtokanavat&

http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/asennukset/fi_FI/maadoitukset/
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Kyllä ne sinunkin talossasi putkistoissa on juuri sen seikan vuoksi. Tuo kuvasi on muuten loistava, sehän kertoo jo nimentasolla mistä on kyse: potentiaalintasauksesta. Kiinnitäppä huomiota, että silloin kun on kyse sähkölaitteen suojauksesta, termi onkin "suojajohdin" tms.

Kyllä tämä on kaikille edes jotenkin aihepiiriä tunteville selvää.
Potentiaalintasaus
Potentiaalintasaus tarkoittaa johtavien osien välistä sähköistä liitäntää, jonka tarkoituksena on saavuttaa tasapotentiaali.[8] Johtavia osia ovat sellaiset sähkölaitteiden rungot tai muut osat, jotka tulevat jännitteiseksi peruseristyksen pettäessä. Muita johtavia osia ovat sähköasennukseen kuulumattomat osat, putket, kanavat ja rakennuksen runkorakenteet, joissa voi olla maan potentiaali, joka poikkeaa maadoitusjärjestelmän potentiaalista. Osat liitetään potentiaalintasausjärjestelmään suojajohtimilla keskuksen suojakiskon kautta. Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus tulee erottaa toisistaan, esim. metallisia vesijohtoputkia ei tule suojamaadoittaa, vaan liittää potentiaalintasaukseen. Sen sijaan jos metallisessa asennusputkessa on peruseristettyjä johtimia sisällä, täytyy se suojamaadoittaa.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
No esitetäänpä asiantuntijaa sitten. Aloitetaanpa sähköasennusmääräyksistä sitten. Missä meillä on sellaisia? Sitoviakin eli lainvoimaisia? Kerrotko paikan kun niihin vetoat, niin minäkin viisastun.

SFS6000-standardi ei nimittäin ole minkäänsortin sähköasennusmääräys. Se on pelkkä SFS-standardi. Lähinnä ohjeellinen. Saa noudattaa jos haluaa, muttei ole pakko.

Ohjeellinen? :D Sähköturvallisuuslaki edellyttää näiden standardien noudattamista. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Scroll sanoi:
Sillä ei pysty mitään käytännössä perustelemaan - eikä SFS-standardi standardille tyypilliseen tapaan perustele yhtään mitään kannanottoja mitä se tekee MIKSI se suosittaa jotain. Ts. sieltä ei selviä se juurisyy, miksi IV-kanavistoa suositellaan maadoitettavaksi.

No kysäisepä standardin laatijoilta, onko tarkoituksena sähköturvallisuus vaiko hankaussähkön ehkäisy, ja tarkkaile heidän ilmeitään kun saat vastauksen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Kyllä ne sinunkin talossasi putkistoissa on juuri sen seikan vuoksi. Tuo kuvasi on muuten loistava, sehän kertoo jo nimentasolla mistä on kyse: potentiaalintasauksesta. Kiinnitäppä huomiota, että silloin kun on kyse sähkölaitteen suojauksesta, termi onkin "suojajohdin" tms.

Maadoittamisella voidaan pyrkiä muuhunkin kuin sähkölaitteen suojaustason nostamiseen.

Voinet esittää väitteellesi myös mustaa valkoisella?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maadoitus sanoi:
Maadoitus eli maatto on sähkölaitteen tietyn osan (yleensä kuoren) tai muun esineen liittäminen maahan johtimella. Tällöin laitteen ja johtimen potentiaalit ovat yhtä suuret maan sähkökentän potentiaalin kanssa. Suojamaadoitus on osa sähkölaitteiden vikasuojausmenetelmää, joka perustuu syötön automaattiseen poiskytkentään. Sähkölaitteiden suojamaadoituksen tarkoituksena on rajoittaa vikatapauksissa, esim. ukkosen aiheuttamat ylijännitteet, ilmeneviä kosketus- ja askeljännitteitä.[1] Myös metalliset vesi- ja ilmastointiputket on turvallisuussyistä yhdistetty rakennuksen PE-kiskoon ja sitä kautta maahan. Tätä kutsutaan pääpotentiaalin tasaukseksi. Maadoituksilla ja potentiaalintasauksilla voidaan myös parantaa häiriösuojausta.

Aikaisemmin lisäsin kuvia käyttöönottomittauslomakkeista ja sekä suoritettavista mittauksista. Jos käyttöönottomittauksessa sekä siihen liittyvissä lomakkeissa on erikseen kohdat pääpotentiaalin tasauksen tarkistamiselle/mittaamiselle niin miksi niitä tarkistettaisiin ylipäätään jos niitä ei myös vaadittaisi? Kun täällä tehtiin käyttöönottomittausta niin kyllä tuolloin sähkäriä kiinnosti kovastikin mihin olin maadoitukset laittanut.

No tässä mustaa valkoisella vaikka onkin hiukan vanhempaa vuosikertaa. Materiaali lienee validia kuitenkin tuolta osin. Tuoreisiin maksullisiin läpysköihin ei ole itsellä pääsyä.

GvyZ9GF.png

1plHHt0.png

http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/Laittestojen%20taannehtivat%20maaraykset/A2%201994%20Rakennusten%20Sahkoasennukset.pdf
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Ei muuten edellytä. Standardia ei ole pakko noudattaa.

Lue sähköturvallisuuslain pykälät 32 ja 33 ja selvitä Tukesilta mitkä ovat lain tarkoittamat standardit joita tulee noudattaa.
SFS6000 kuuluu näihin. http://tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/1Sahko-ja-hissit/Tukes-ohje-192017-Sahkolaitteistojen-turvallisuutta--ja-sahkotyoturvallisuutta--koskevat-standardit-S10-2017/
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Kannattaisi lukea pykälä 34:kin. Siihehän et jostain syystä halua viitata....miksiköhän? :)


"34 § Standardeista poikkeaminen

Standardeista saa tarvittaessa poiketa, jos vastaava turvallisuustaso voidaan saavuttaa muutoin."


Elikkä ei tarvitse noudattaa.

Kunhan kerrot nyt sitten sen keinon, millä vastaavan turvallisuustason saavutit. Millä järjestelyllä potentiaalintasaus ei ole tarpeellinen, jos puhaltimen tai kanavaan kontaktissa olevan johtimen eristys pettää? (Vastaus: Kanavan ollessa muovia.)

Ja ymmärtävätkö nyt kaikki, että peltikanavan maadoituksessa kyse on sähköturvallisuudesta eikä hankaussähköstä?

Niin sanottu SFS-vääntöhän lähti tästä:
Scroll sanoi:
Tässä tapauksessa ei ole. Ei pidä sotkea sähköasennuksia tähän. IV-kanavisto ei ole sähköasennus - eikä sitä koske sähköasennusmääräykset tahi -standardit.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Mitä sanotte tästä?

1. Miten määritellään "suppea ilmanvaihtokanavisto"? Tuon perusteella kohdepoiston kanavia ei tarvitse maadoittaa (=suppea).

2. Riittääkö se että IV-koneen päässä on kumitiivistein liitetty äänenvaimentimet tai itse kanavistot IV-koneeseen => Ei tarvitse maadoittaa kanavistoa.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9770/Pihlavirta.Sakari.pdf

https://kauppa.sahkoinfo.fi/Product/PrintPDF/1215
 

Liitteet

  • Maadoituksesta.png
    Maadoituksesta.png
    33,3 KB · Katsottu: 367

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

janti sanoi:
Mitä sanotte tästä? Miten määritellään "suppea ilmanvaihtokanavisto"?

Riittääkö se että IV-koneen päässä on kumitiivistein liitetty äänenvaimentimet tai itse kanavistot IV-koneeseen => Ei tarvitse maadoittaa kanavistoa.

Tuon perusteella kohdepoiston kanavia ei tarvitse maadoittaa (=suppea).

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9770/Pihlavirta.Sakari.pdf

Tuonhan linkkasin jo aikaisemmin.

Jos rakennuksessa on laajoja yhtenäisiä ilmanvaihtokanavia, jotka ulottuvat koko rakennukseen, ne liitetään pääpotentiaalintasaukseen. Ilmanvaihtokanavia ei tarvitse liittää pääpotentiaalintasaukseen, jos ilmanvaihtojärjestelmä on suppea, esim. yksittäinen huippuimuri siihen liittyvine kanavineen tai laajat kanavat eivät ole jatkuvia, esimerkiksi on käytetty kumitiivisteillä varustettuja jatkoksia. Tässäkin tapauksessa on sellaiset laajahkot kanavan osat, jotka sijaitsevat kosketusetäisyydellä pääpotentiaalintasauskiskosta tai rakennusta syöttävästä keskuksesta, liitettävä pääpotentiaalintasaukseen. (Maadoituskirja 2001, 28.)

Kierresaumakanavissa osat on liitetty 3 popniitillä toisiinsa ja lienevät "yhtäpuuta" alusta loppuun.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

fraatti sanoi:
Tuonhan linkkasin jo aikaisemmin.

Tämä oli tuoreempaa tekstiä vuodelta 2007 ja sulla oli vuodelta 2001, vaikka eipä tuossa ole mikään muuttunut. ;D

Kierresaumakanavissa osat on liitetty 3 popniitillä toisiinsa ja lienevät "yhtäpuuta" alusta loppuun.

Jokainen voi mennä kotona katolle ottamaan villoja niiden äänenvaimentimien ympäriltä pois ja katsomaan löytyykö mitään erillisiä maadoitusjohtoja/hyppylankoja noista kohdin joissa on kumitiivisteet välissä. Meillä ei tuolla kyllä taida olla mitään hyppylankoja. :cool:
 

Liitteet

  • P1010024.JPG
    P1010024.JPG
    64,2 KB · Katsottu: 559

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

janti sanoi:
Jokainen voi mennä kotona katolle ottamaan villoja niiden äänenvaimentimien ympäriltä pois ja katsomaan löytyykö mitään erillisiä maadoitusjohtoja/hyppylankoja noista kohdin joissa on kumitiivisteet välissä. Meillä ei tuolla kyllä taida olla mitään hyppylankoja. :cool:

Jokaisen kierresaumakanavaosan välissä on samanlaiset kumitiivisteet. Kaikki osat kiinnitetty toisiinsa popniiteillä aivan samalla tavalla kuin myös äänenvaimentajat tuossa välissä. Kaiken järjen mukaan nuo tulee kiinnittää samalla tavalla yhteen kuin muutkin osat. Nuohotessa muuten pian käy hups ja ilma kulkeekin aivan jostain muusta välistä kuin mistä pitäisi... näin ainakin itse tein...
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

janti sanoi:
1. Miten määritellään "suppea ilmanvaihtokanavisto"? Tuon perusteella kohdepoiston kanavia ei tarvitse maadoittaa (=suppea).

2. Riittääkö se että IV-koneen päässä on kumitiivistein liitetty äänenvaimentimet tai itse kanavistot IV-koneeseen => Ei tarvitse maadoittaa kanavistoa.

Tarvis varmaan konsultoida sellaista joka hyväksyy asennuksia oikeasti. Mutta tausta-ajatushan on se, että maadoituksen vaatii sähköä johtava rakenne, jonka johtavuus ei kuitenkaan ole niin hyvä että se estäisi merkittävien potentiaalierojen syntymisen rakenteen yli. Ainakin itse näen että jos kyseessä on muutoin yhtenäinen peltikanavisto, IV-koneen ja kanaviston liitoksen toteuttaminen sähkö eristävällä liitoksella on nimenomaan prototyyppi tilanteesta jossa maadoitus täytyy tehdä. IV-konehan on käytännössä ainoa suhteellisen jäykäksi oletettava maakontakti kanavistolle, jos sitäkään ei ole niin koko rakenne kelluu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Aiempaa juttua suomi24.fi https://keskustelu.suomi24.fi/t/1307569/ilm-putkien-maadoitus
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Scroll sanoi:
Ei mitenkään harvinaista esim.pieninstallaatioissa. Koneen ja kanaviston välillä monet käyttävät ns. joustavaa änkkäriä joka on käytännössä tekstiilitratti eli ei johda sähköä.

Aivan. Juuri tämänkaltaisten asennusten vuoksi kanavamaadoitus on tarpeellinen ja ohjeistetttu tehtäväksi.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: Muoviset IV-kanavat

Scroll sanoi:
IV-kanaviston maadoittaminen ei tuota varsinaisesti mitään "turvallisuustasoa" kiinteistön sähköasennuksille, joten "vastaavan turvallisuustason" eli nollan saavuttaa käytännössä ei-mitään tekemällä.

Eli tekipä tai jätti tekemättä, molemmat käy.

Millä perusteella kanaviston mahdollinen jännitteiseksi päätyminen ei vaikuta turvallisuuteen?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

tuna sanoi:
Millä perusteella kanaviston mahdollinen jännitteiseksi päätyminen ei vaikuta turvallisuuteen?

Kosketusetäisyyden ulkopuolella. Tuppaa olemaan normaalisti päätelaitteet tuolla katossa ja kanavatkin kauempana sähkökeskuksesta ja vesiputkistoista.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: Muoviset IV-kanavat

janti sanoi:
Kosketusetäisyyden ulkopuolella. Tuppaa olemaan normaalisti päätelaitteet tuolla katossa.

Saunoissa olevat säädettävät venttiilit ovat normaalistikin kosketeltavissa.
Kun IV-kanaviin tai päätelaitteisiin tulee muutoin tarve koskea, ei voida pitää laiminlyöntinä sitä että työn suorittaja ei ensin varmistanut metalliosan jännitteettömyyttä. Mikäli sähköiskun kuitenkin saa tällaisesta osasta, mahdollisesti monenkin tuhannen taalan kysymys on, syyllistyikö IV-kanaviston asentanut taho laiminlyöntiin jättäessään kanavan maadoittamatta. Sähköturvallisuuslakia tulkitsemalla, syyllistyi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Muoviset IV-kanavat

tuna sanoi:
Saunoissa olevat säädettävät venttiilit ovat normaalistikin kosketeltavissa.

Sähkökeskusta tai pääpotentiaalintasauskiskostoa tuosta tuskin pystyy koskemaan samaan aikaan. :)
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Vs: Muoviset IV-kanavat

janti sanoi:
Sähkökeskusta tai pääpotentiaalintasauskiskostoa tuosta tuskin pystyy koskemaan. :)

No se ei ole juu järin todennäköistä. Mutta omasta kodista tulee mieleeni heti varsin otollinen paikka - kuivauskaapin poistokanava kerää kovaa tahtia pölyä venttiiliin johon se on johdettu, edellyttäen putsausta silloin tällöin, ja kyseiseen venttiiliin on lähes mahdotonta koskettaa nojaamatta samaan aikaan kuivauskaappiin. Joka teräsrakenteisena on luonnollisestikin maadoitettu. Sopivan korkuisella alustalla työskennellessä kaapin yläreuna painaakin mukavasti just tuohon vähän rintalastan alapuolelle. :eek:
Eikä ole juu meilläkään maadoitusta alkuperäisessä peltisessä poistokanavistossa, myöhemmin tekemäni tulokanavisto on muovia. Mutta välissä ei ole mitään rättiäänenvaimentimia vaan kutakuinkin galvaaninen kontakti pitäisi olla sekä IV-koneeseen että huippuimuriin (joka nyt omassa erillisessä kanavassaan). Voiskin tarkistaa niiden johtavuuden nyt mielenkiinnon herättyä...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

Tässä eräs pientalon sähkösuunnitelma koneellisella ilmanvaihdolla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90515/Kuosmanen_Vili.pdf?sequence=1

Kun kaikki on paperilla siististi niin tuolta löytyy myös merkintä putkistojen maadoituksesta. Tein myös huvikseen pienen otannan ja soitin 3 tutulle joilla on alle 5v vanha talo. Kaikissa näissä iv-kanavisto on maadoitettu.

No kaikki tekevät tyylillään.... ja jokaisesta grynderin pykäämästä talosta noita ei välttämättä löydykään mutta syytä ei varmaan paljoa tarvi arvella... Tosin mittauspyötäkirjan vaatimukset luulis olevan kaikille samat.

Matkalle osuu pian kirjasto niin täytyy pahuuttaan käydä vahtaamassa siellä hiukan tätä opusta onko siellä asia kerrottu yksiselitteisesti vai onko siinä tulkinnanvaraa.
bD4B5Ez.png
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: IV-kanavien maadoitus

Mistä iv-kanaviin semmoinen sähkö menee jotta turvallisuuden takia täytyy maadoittaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

pökö sanoi:
Mistä iv-kanaviin semmoinen sähkö menee jotta turvallisuuden takia täytyy maadoittaa?

indusoituu salamasta ja iskee lauteilla kypärään ;D

Kait tuohon jotkut hyvät perustelutkin on. Katsotaan valaiseeko tuo opus asiaa paremmin.

Talon elinkaaren aikana tuolla yläpohjassa saattaa kulkea jos jonkinlaista jyrsijää tekemässä tuohojaan johdon eristeille. Tuolloin voisi tietysti olla hyvä ettei vaihe ainakaan tuossa kanavistossa olisi....? Toki myös rakennus aikana on mahdollisuus että johdot vaurioituvat joko jostain laitteista tai sitten ruuveista, nauloista tms?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

Katselin tuossa asuntojen LTO-laitteiden asennusohjeita ja ei niissä ollut mitään mainintaa maadoituksesta?
 

tj86430

Vakionaama
Vs: IV-kanavien maadoitus

Missä vaiheessa (oletettu) vaatimus IV-kanavien maadoittamisesta (=potentiaalintasauksesta) on astunut voimaan? Talomme rakennettiin 2000 (suunnitelmat tehtiin 1999), enkä muista että aiheesta olisi silloin maininnut sen enempää arkkitehti, vastaava mestari, sähkösuunnittelija, sähköurakoitsija kuin kunnan rakennusvalvontakaan (on toki mahdollista, että on mainittu ja maadoitettukin, mutta asia on mennyt minulta kokonaan ohi. Sähkösuunnitelmia ja tarkastuslappuja en ole tutkinut)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: IV-kanavien maadoitus

Kyllä ne oktalojen maadoituskaaviot näyttävät kaikki samalle vaikka niitä katsoisi mistä. Samoin kerrostalojen.
Tuossa vielä eräs pientalo: http://uusmaki.unelmakoti.fi/s%C3%A4hk%C3%B6/Maadoituskaavio%20Savinainen.pdf

Tässä vielä tuosta opuksesta Timo Ylinen: Maadoitusopas 2016
Kuvat räpsitty kännyllä joten luettavuus ei välttämättä huippuluokkaa mutta kyllä siitä selvän saa.

05UCqle.png

uZYU2M1.png

nhxifaG.png

SkeZzxo.png
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: IV-kanavien maadoitus

janti sanoi:
Katselin tuossa asuntojen LTO-laitteiden asennusohjeita ja ei niissä ollut mitään mainintaa maadoituksesta?

Niben PILP:ssä on maadoituskaapeli. Mutta ymmärsin sen liittyvän kylmäaineen palovaarallisuuteen.
 
Ylös Bottom