Jyväskylässä pohditaan vesihuollon yksityistämistä

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tässäpä nyt vihdoinkin se kauan odotettu uutinen. Osaamista tuntuu löytyvän.


"Jyväskylä on ensimmäisenä suurempana suomalaiskaupunkina valmistelemassa vesihuoltonsa osittaista yksityistämistä.
Suomalainen vesihuolto on lähtökohtaisesti ollut perinteisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä julkisomisteisten yhtiöiden hallussa.
Nyt Jyväskylä haluaa sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan löytää ”kehittäjäkumppanin” parantamaan kaupungin oman vesihuoltoyhtiö Alvan liiketoimintaa ja tuloksellisuutta. Esiselvityksen mukaan potentiaalisia ostajia löytyy sekä kotimaasta että ulkomailta "


Tuo on kyllä merkillistä, että kunta ei osaa parantaa vesilaitoksensa tuloksellisuutta. Taidan jo arvata, mitä tuo tuloksellisuuden parantaminen tulee merkitsemään. Ei välttämättä suinkaan kuutiohinnan korotusta eikä kiinteän maksun korotusta vaan näitä molempia yhtäaikaa ja vuoron perään.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei välttämättä suinkaan kuutiohinnan korotusta eikä kiinteän maksun korotusta vaan näitä molempia yhtäaikaa ja vuoron perään.
Eiköhän 'osittainen' tarkoita sitä, että kaupunki pitää itsellään itse kaupungin jossa ei välttämättä niin haasteita ole ja haja-alueet myydään muiden murheeksi - voi 'siirtohinta' alkaa käyttäytyä kuin sähkössä ja liittymismaksu kohoilla.
 

Sukke

Jäsen
Kiinnostaisi kyllä tämän asian valmistelun taustat.

Kenen aloitteesta ja kannatuksesta asiaa selvitetään? Löytyykö valmistelusta julkista materiaalia?
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Kiinnostaisi kyllä tämän asian valmistelun taustat.

Kenen aloitteesta ja kannatuksesta asiaa selvitetään? Löytyykö valmistelusta julkista materiaalia?
Ei kai tämmöistä kukaan valmistele ellei ole oma lehmä ojassa. Asiaa voidaan varmaan perustella esim. sillä, että jos vesilaitos on kunnan omistuksessa, vesimaksuja pitää korottaa heti 25 % ja noiden investorien avustuksella korotus voidaan ehkä välttää kun heille taataan vaikkapa 7% tuotto. Sitten tuskaillaan kun hinta nousee joka vuosi 12% mutta onhan se edullisempi pari kolme vuotta. Kymmen vuoden kuluttua kunta sitten ostaa sen takaisin 5 kertaiseen hintaan kun kansalasiet näin vaativat.
 

Mikki

Vakionaama
Paha rypistellä karkuun kun paska on pöntössä, kirjaimellisesti.

Onni on oma kaivo ja jätevesijärjestelmä.
Onni loppuu kun yksityinen firma hallinnoi viemäröintiyhtiöitä. Niin maaseudulla ei asu kukaan, etteikö viemäriä kannata vetää, jos investoinneille saa 7% takuutuoton.

Lakihan on jo valmis... Pakko liittyä jos muoviputki on tontin nurkille vedetty
 

pamppu

Vakionaama
Onni loppuu kun yksityinen firma hallinnoi viemäröintiyhtiöitä. Niin maaseudulla ei asu kukaan, etteikö viemäriä kannata vetää, jos investoinneille saa 7% takuutuoton.

Lakihan on jo valmis... Pakko liittyä jos muoviputki on tontin nurkille vedetty
Onko nykyään ihan pakko? Vrt. kaukolämpöpakkoväännöt, eikös siellä jo toisinaan järkikin ole voittanut? Ja on noista viemäreistäkin kyllä väännetty, Turussakin oli aikamoinen taisto, että pitääkö lain kirjaimen täyttävä järjestelmä romuttaa ja maksaa kymppitonnin liityntä viemäriin. Onneksi muutin pois, en jäänyt katselemaan. Muistaakseni viemäriosuuskunnan ja kunnan mielestä oli, mutta raastupaan siinä taidettiin olla menossa.
 

Mikki

Vakionaama
On pakko jos viemäri kulkee kohtuullisen etäisyyden päässä ja liittyminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin. Ja se matka ei ole edes ihan lyhyt, eikä se kohtuullinen summa ole ihan pieni.

Käräjille ei hevillä kannata mennä, koska viemäriosuuskunta ja kunta jyrää yksityisen kiinteistönomistajan mennen tullen käräjillä ja pistävät laskun perään, joka triplaa sen kustannuksen.

Onhan näitä ollut, että joku 15-20kEUR on pitänyt laittaa viemäriin, vaikka käytössä on tuliterä kaikki määräykset täyttävä puhdistusjärjestelmä.

Vesijohtoahan ei ole pakko ottaa, mutta tuo kiusallinen juttu yksityistetyn vesilaitoksen osalta kuitataan sillä, että että nostetaan jätevesimaksua. Vedenhän voi antaa vaikka ilmaiseksi, kun jätevedestä voi lypsää rahat pois.

Ehdottomasti loistava kohde yksityistämiselle. :)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko nykyään ihan pakko? Vrt. kaukolämpöpakkoväännöt, eikös siellä jo toisinaan järkikin ole voittanut? Ja on noista viemäreistäkin kyllä väännetty, Turussakin oli aikamoinen taisto, että pitääkö lain kirjaimen täyttävä järjestelmä romuttaa ja maksaa kymppitonnin liityntä viemäriin. Onneksi muutin pois, en jäänyt katselemaan. Muistaakseni viemäriosuuskunnan ja kunnan mielestä oli, mutta raastupaan siinä taidettiin olla menossa.
Ostaa vuoreksesta asunnon niin saa pakon liittyä roska putkeen. 360€/vuosi aikaisemman 227€:n sijaan.

Miljoonia euroja maksaneeseen järjestelmään on pakko liittyä, ja omakotiasukkaalle liittymismaksu on peräti 4 257 euroa.

Toiminta ei kannata

On herännyt myös kysymyksiä järjestelmän kannattavuudesta.

Vuonna 2018 Pirkanmaan Jätehuollon tytäryritys Pirkan Putkikeräys oy teki 535 000 euron liikevaihdolla tappiota 503 000 euroa. Tappio on lähes yhtä suuri kuin yrityksen liikevaihto.


Putkikeräys
Putkikeräyksessä jätteet lajitellaan neljäksi jätelajiksi: biojäte, paperi, kartonki ja sekajäte.

Keräyspaikoissa on kullekin jätelajille oma syöttöputkensa.

Jätteet imaistaan alipaineella maanalaiseen putkistoon, josta ne johdetaan koontiasemalle kontteihin kuljetettavaksi jatkokäsittelyyn.

Järjestelmän alue on määritelty asemakaavassa. Kyseisillä alueilla liittyminen järjestelmään on pakollista.

Putkikeräys on tällä hetkellä käytössä Vuoreksen kaikilla asuinalueilla Mäyränmäkeä lukuun ottamatta.



Omakotiasukas muualla Tampereella

1. Lautakunnan laskelman mukaan
Oma sekajäteastia 240 litraa, jossa tyhjennys joka toinen viikko eli 26 tyhjennystä vuodessa á 4,53 euroa =117,78 euroa
Oma 140 litran biojäteastia, joka tyhjennetään 39 kertaa vuodessa á 3,29 euroa =128,31 euroa.
Oma kartonkiastia*, joka tyhjennetään kerran kuukaudessa á 5,83 euroa =69,96 euroa.
*Kartonkia voi kuitenkin viedä myös maksutta ekojätepisteisiin tai laittaa sekajätteeseen, jolloin se päätyy Tammervoiman energiantuotantoon.
Yhteensä: 316,05 euroa vuosi

2. Yleisen palvelutason mukaan
Pyysimme vertailun vuoksi Pirkanmaan Jätehuollolta laskelman jätemaksuista esimerkkiomakotitalossa, jossa on oma sekajäteastia ja yhteinen biojäteastia naapureiden kanssa.
Laskelma on tehty nykyisin voimassaolevilla vuoden 2020 hinnoilla, jotka sisältävät alvin (24%).
Oma sekajäteastia 240 litraa, jonka tyhjennys joka toinen viikko eli 26 tyhjennystä vuodessa á 4,65 euroa = 120,90 euroa.
Kimppabio 140 litraa, jonka tyhjennys talviaikaan kahden viikon välein ja kesällä viikon välein. Kimpassa kolme tasasuuruista osakasta, tyhjennyksiä 40 kertaa vuodessa á 3,41 euroa = 136,40 euroa eli 45,47 euroa jokaista kimppaosakasta kohti.
Yhteensä: 166,37 euroa vuosi
 
Viimeksi muokattu:
On pakko jos viemäri kulkee kohtuullisen etäisyyden päässä ja liittyminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin. Ja se matka ei ole edes ihan lyhyt, eikä se kohtuullinen summa ole ihan pieni.
Kuinkahan pitkä tuo matka matka voisi olla metreissä ?
Entä jos lähemmäksi tulee vaikka uusi talo joka liittyy viemäriin? Silloinhan jonkinlainen lonkero siitä viemäristä tulee vielä runkoputkeakin lähemmäksi ?
 

Mikki

Vakionaama
Metreistä en tiedä mutta 50 000€ on rakkaan kotikuntani tulkinta kohtuu kustannuksista.

 
Tuo 50 000 € riittäisi meillä 200 vuodeksi umpisäiliön tyhjentämiseen. Jos tuon sijoittasi vaikka Curunaan 7%:n tuotolla, riittäisi vielä muutaman vuoden pidempään.
Asialla on sikäli merkitystä, kun meilläkin on oma vesi eikä siinä ole mitään vikaa ja sitä vettä on runsaasti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo 50 000 € riittäisi meillä 200 vuodeksi umpisäiliön tyhjentämiseen. Jos tuon sijoittasi vaikka Curunaan 7%:n tuotolla, riittäisi vielä muutaman vuoden pidempään.
Asialla on sikäli merkitystä, kun meilläkin on oma vesi eikä siinä ole mitään vikaa ja sitä vettä on runsaast
Siis uskon kyllä, että selviät 50 keurolla säiliön tyhjentämisestä 200 kertaa á 250€, mutta että jokin 5m3:n säiliö riittäisi vuodeksi, on aika uskomatonta. Riippuu asukkaiden määrästä (ja oletetaan tietenkin, että harmaat vedet saadaan purkaa kohtuullisesti puhdistettuna tontille, mikä ei sekään ole aina selviö), mutta monessa taloudessa kokonaissumma menisi rikki jo alle 20 vuodessa.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Maailmanpankki IMF on pakottanut kehitysmaita yksityistämään vesilaitoksia osana velkojen uudelleenjärjestelyä. Lopputulos niistä on poikkeuksetta sellainen suunnilleen ollut, että yksityistämisen seurauksena veden hinta on noin kymmenkertaistunut, veden laatu romahtanut ja toimitusvarmuus heikentynyt.

Täytyy olla ihmisen ja poliitikon harvinaisen hölmö tapaus jos tuollaisia luonnollisia monopoleja menee yksityistämään. Siinä ei auta suomalaisillakaan muuta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa jos esimerkiksi vesiliittymän kuukausimaksut ja kuutiohinnat kymmenkertaistetaan.

Jos hanavesi maksaa nykyään Suomessa vaikka sen 5 euroa kuutiometriltä, niin hittoako siinä vaikka kerrostalossa tekee asukas jos veden hinta pompsahtaa sinne 50 euron kuutiometrihintaan? Siinä ei auta muuta kuin itkeä ja maksaa. Jos yrittää veden kulutusta mimimoida ja säästää sillä tavalla niin hinta korottavat senkin edestä sitten. Tuolla veden hinnalla sitä vettä ei vielä oikein viitsi kanistereilla alkaa kantamaan kotiin kun sata litraa eli sata kiloa maksaa sen noin 5 euroa. Siinäpä sitten joku autoton kansalainen kantaa sitä vettä tuolla säästöllä kotiinsa.
 

tj86430

Vakionaama
Siis uskon kyllä, että selviät 50 keurolla säiliön tyhjentämisestä 200 kertaa á 250€, mutta että jokin 5m3:n säiliö riittäisi vuodeksi, on aika uskomatonta. Riippuu asukkaiden määrästä (ja oletetaan tietenkin, että harmaat vedet saadaan purkaa kohtuullisesti puhdistettuna tontille, mikä ei sekään ole aina selviö), mutta monessa taloudessa kokonaissumma menisi rikki jo alle 20 vuodessa.
Kotona 2h taloudessa 5m2 täyttyy mustista vesistä n. kolmessa kuukaudessa. Mökillä käyttäjien määrä vaihtelee, mutta 10m2 säiliö johon menee sekä mustat että harmaat vedet (pl. rantasaunan pesuvedet) täyttyy n. 100 hlövrk:ssa

Kotona 5m2 tyhjennys maksaa n. 120,-, mökillä 10m2 vähän vähemmän. Kotona vuosikustannus siis n. 500 ja 50000 riittäisi sadaksi vuodeksi.

Se että auto ottaa 14m3 ei kai muuta säiliön tilavuutta mihinkään.
 

pamppu

Vakionaama
Tuo Kirkkonummen lehtijuttu oli 2013-vuodelta ja siinä viitattiin, että asia on oikeudessa. Mitenköhän on mahtanut käydä?

Samoihin aikoihin olin itse seuraamassa kuinka Turussa vastaavaa taistelua käytiin. Minkä tahansa "p*kalain" mukaisen ratkaisun olisi voinut tyhjentää koko kiinteistön elinkaaren ajan halvemmalla, mutta jos joku vesihuoltolaki sanoo jotain typerää, niin yksityinen on voimaton. Tuollainen pakkolaki pitäisi ehdottomasti purkaa ja kaikkein viimeksi pitäisi sallia moisten pakkolain takana piilottelevien osuuskuntien yms. yksityistäminen.

Vaan tuohon viittasin, eikös jo vastaavat pakotteet kaukolämmön osalta ole joutuneet joustamaan, minusta siitä oli juttua.
 
Tuota vesien käsittelyä selvitin jo ennen kuin ostetiin ja vuosi sitten tuli tuli kirje, jossa vielä muistutettiin syksyllä voimaan tulleista määräyksistä. Totesivat asian olevan kunnossa, kun on umpikaivo. Lisäksi harmaille vesille oli vaatimuksena kaksiosainen saostuskaivo ja täällä on kolme osainen + imeytys, vaikka minkä verran sitten mahtaa tuo enää parantaa tilannetta. Tuo umpikaivo ei ole mielestäni paha, mutta jos harmaatkin pitäisi ajaa pois, se olisi kyllä jo aikamoinen ongelma ja viisinkertaistaisi tuon tyhjennyskustannuksen.

Aikamoiset muutokset pitäisi tehdä, jos pakkoviemäri tulisi. Päälle puoli kilometriä putkea toisten maalle, pumppauskaivo ja varmaan yhdessä paikassa pitäisi vielä kalliotakin räjäyttää tai sitten jotenkin maalla paksusti peittää. Investoinnin ja liittymän lisäksi vielä kaikki maksut päälle. Mitähän tuollainen voisikaan maksaa ? Voihan joku voi vielä keksiä täälläkin tuon yksityistämistouhun, sillä hyvän bisneksen tuosta varmaan saisi rakennettua.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voihan joku voi vielä keksiä täälläkin tuon yksityistämistouhun, sillä hyvän bisneksen tuosta varmaan saisi rakennettua.
Aika paljonhan on maaseudulle perustettu vesi- ja viemäriosuuskuntia, eli nuokin ovat tavallaan yksityisiä ja päättäjinä ovat kunnallisten yleispoliitikkojen sijaan osuudenomistajien valitsemat luottamushenkilöt. Eivät nuokaan ongelmattomia ole ja esimerkkejä on hyvin toimivista ja vähemmän menestyksellisistä hankkeista. Lainsäädännön mielessä noilla yhteisöllä on samantapaiset oikeudet ja velvollisuudet kun kuntien vesilaitoksilla, joiden toiminta keskittyy ennen muuta taajama-alueille.
 

pamppu

Vakionaama
Aika paljonhan on maaseudulle perustettu vesi- ja viemäriosuuskuntia, eli nuokin ovat tavallaan yksityisiä ja päättäjinä ovat kunnallisten yleispoliitikkojen sijaan osuudenomistajien valitsemat luottamushenkilöt. Eivät nuokaan ongelmattomia ole ja esimerkkejä on hyvin toimivista ja vähemmän menestyksellisistä hankkeista. Lainsäädännön mielessä noilla yhteisöllä on samantapaiset oikeudet ja velvollisuudet kun kuntien vesilaitoksilla, joiden toiminta keskittyy ennen muuta taajama-alueille.
Juu ja sitten noissa organisaatioissa on semmoinen ongelma (joka myös on tullut jossain kaukolämpöbuulaagissa esiin), että joskus asiakaskunnan edun mukaista olisi että ko. toimija ajaisi itsensä alas. Mutta kun ei, johonkin hapantuneeseen verkkoon pitää syytää lain suojaamana asiakkaiden rahaa loputtomasti, vaikka parasta olisi hajottaa koko systeemi ja siirtyä vaihtoehtoon. Eli nuo muuttaa kilpailun ja vapaan valinnan mahdottomaksi, systeemin tarkoitus on ainoastaan pitää itsensä elossa hinnalla millä hyvänsä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta kun ei, johonkin hapantuneeseen verkkoon pitää syytää lain suojaamana asiakkaiden rahaa loputtomasti, vaikka parasta olisi hajottaa koko systeemi ja siirtyä vaihtoehtoon. Eli nuo muuttaa kilpailun ja vapaan valinnan mahdottomaksi, systeemin tarkoitus on ainoastaan pitää itsensä elossa hinnalla millä hyvänsä.
On toki tapauksia, joissa on aito valinnamahdollisuus: Näin on esimerkiksi., kun ollaan vesiosuuskunnan putken lähellä, mutta tämän vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolella.

Sinällään tilanne ei välttämättä ole tasapuolinen. Vesiosuuskunta maksaa kyllä kulunsa (voi toki saada joitakin avustuksia yhteiskunnalta), mutta tilanne on toisin, kun jätevettä kuskataan tankkiautolla. Raskas liikenne on yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa, eikä tässä tapauksessa tarvitse vastata kaikista aiheutuneista kuluista. Raskaat autot rasittavat varsinkin haja-asutusalueiden heikkokuntoisia teitä ja ylläpitokulut napataan henkilöautoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden kukkarosta yleisten teiden osalta. Edes yksityistielait eivät taida antaa mahdollisuutta lykätä lisää hoitoyksiköitä taloudelle, joka on valinnut jäteveden siirron raskaalla kuorma-autolla putkikuljetuksen sijaan. Toki roskahuolto toimii yhtä painavilla autoilla ja tiheämmällä aikataululla, mikä toki rasittaa lähimmän kotipiirin kulkuteitä enemmän, mutta reitin varrelta kerätään tyypillisesti useamman talouden roskat, kun taas loka-autoon ei välttämättä sovi kuin yhden ison tai muutaman pienen säiliön vedet. Tilanne siis tasoittuu laajemman alueen osalta, koska kotitalousroskan määrä ei todellakaan vedä painon osalta vertoja jäteveden määrälle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tehkää tienne kunnolla, että niillä voi ajaa tieliikenteeseen hyväksytyillä vehkeillä.
Tuo sitten maksaa usein enemmän kuin mitä voi säästää hankintakuluissa viemäriliittymä vs. umpisäiliö, suora sähkölämpö lattiakaapeleilla vs. maalämpö ym. ym. Säännöllinen raskas liikenne vaatii kunnon tien, mutta satunnainen vaikkapa rakentamiseen liittyvä ei välttämättä, koska huonoon kuntoon menneen tien saa siedettäväksi kohtuukustannuksin ja tie kestää aivan hyvin muita kuin raskaimpia ajoneuvoja. Roskankuljetukseen käytettävien autojen osalta on usein neuvottelumahdollisuus, jäteveden kuskaamisen soveltuvan osalta käytännössä ei.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Täytyy olla ihmisen ja poliitikon harvinaisen hölmö tapaus jos tuollaisia luonnollisia monopoleja menee yksityistämään. Siinä ei auta suomalaisillakaan muuta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa jos esimerkiksi vesiliittymän kuukausimaksut ja kuutiohinnat kymmenkertaistetaan.
Tästä on jopa paatunut talousliberaali/kapitalistikin samaa mieltä. Toki monet kunnan/valtion laitokset ovat yrityksiin verrattuna tehottomia, mutta mitäs jos tehtäisiin sille jotain, sen sijaan että annetaan jollekin lupa printata rahaa.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Tehkää tienne kunnolla, että niillä voi ajaa tieliikenteeseen hyväksytyillä vehkeillä.
Kahden yksityistien osakkaana sanoisin, että yksityisteitä ei juurikaan tehdä, ne syntyvät. Luulenpa, että mikäli asemakaavoitetun asuinalueen kiinteistöjen omistajat kustantaisivat edes osittain erillisellä maksulla katualueensa, niin niiden käyttöä rajoitettaisiin melkoisesti eri liikennemerkeillä. Meidän nurkille kunnostettiin vanhaa yksityistietä asemakaavoituksen johdosta 303 metriä 4,25m leveänä tonttikatuna 3,5m kevyenliikenteen väylällä. Tieurakan hinta oli lähes 150.000 €. Tokihan noitakin kustannuksia on osittain tonttien hinnassa.

Toisella tiekunnalla oli kaksi mahdollisuutta, kun pakotettiin kiinteistökohtaiseen julkiseen jätehuoltoon. Joko antaa jätekuokkurin runnoa tietä kelirikkoaikanakin viikoittain tai laittaa yhteinen jäteastia kantavan tien päähän. Yhteinen jäteastia oli huomattavasti edullisempi. Muutenhan tieosakkaat itse maksavina ymmärtävät tehdä raskaat kuljetukset roudan tai kuivan maan aikana.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Toisella tiekunnalla oli kaksi mahdollisuutta, kun pakotettiin kiinteistökohtaiseen julkiseen jätehuoltoon. Joko antaa jätekuokkurin runnoa tietä kelirikkoaikanakin viikoittain tai laittaa yhteinen jäteastia kantavan tien päähän.
No - meillä oli kolmaskin mafiatyyppinen vaihtoehto joka valittiin. Eli kunta, joka ei ollut aiemmin asiaan sekaantunut, lähetti rahapulassaan kirjeen ja lausui, että ne saavat lain mukaan laskuttaa ja pakottaa - mutta voivat myös jättää jätteet hakematta ja sitten ei tarvitse sijoittaa sitä jäteastiaakaan mihinkään.
 

kaihakki

Vakionaama
Niin tosta vesihuollon yksityistämisestä. On sellainenkin näkökulma, että kuka omistaa vesilähteen ja voiko siitä pumpata vettä myyntiin. Vesipula maailmassa lisääntyy ja jos joku liikemies hallitsee asian, niin jyväskylän vesilähteestä voisi ehkä tehdä kultakaivoksen tulevaiauudessa.
 

Baltic

Jäsen
No - meillä oli kolmaskin mafiatyyppinen vaihtoehto joka valittiin. Eli kunta, joka ei ollut aiemmin asiaan sekaantunut, lähetti rahapulassaan kirjeen ja lausui, että ne saavat lain mukaan laskuttaa ja pakottaa - mutta voivat myös jättää jätteet hakematta ja sitten ei tarvitse sijoittaa sitä jäteastiaakaan mihinkään.
Hehe, meillä vähän sama tilanne...
Joku lautakunta lähetti uhkailukirjeen, että pitäisi ottaa pihalle oma jäteastia.
15 vuotta on jätteet viety yhteiskeräysastiaan joka sijaitsee 3,2km etäisyydellä talosta.
Luin ehtoja ja siellä mainittiin max. etäisyys saa olla 3km, tietä myöten. Torppa Päijänteen
niemessä ja aina sieltä poistuttaessa on ajettava sen yhteiskeräysastian ohi.
Järjetöntä touhua. Ja en ole tehny asialle mitään, odotellaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lasse Leppä suunnitelmineen kyllä haukkaa pskaa jos tuollaista meinaa ajaa läpi. Millaisen instanssin päätöksen tälläinen vaatii jotta menee läpi?

Asiantuntijat varoittavat vesihuollon yksityistämisen riskeistä – ”Miksi kunnan kannattaa antaa yksityisen viedä voitto eikä ottaa sitä itselleen?”
Vesihuollon yksityistäminen on noussut viime päivinä julkiseen keskusteluun Jyväskylän kaupungin yksityistämishankkeen takia.
 

kaihakki

Vakionaama
Jos Jyväskylän on vesilaitoksella on talousongelmia, niin mikseivät nosta veden hintaa ja pidä laitos itsellä. Nimittäin jos laitos myydään, niin ostaja nostaa joka tapauksessa hintaa niin, että vedenostajat maksavat ostoksen jossain ajassa.
 
Jos Jyväskylän on vesilaitoksella on talousongelmia, niin mikseivät nosta veden hintaa ja pidä laitos itsellä.
Ongelma tuskin on vesilaitoksella vaan paremminkin siinä että on ilmaantunut taho joka etsii tuon tyyppistä sijoituskohdetta ja toisaalta yhteistyökykyisiä virkamiehiä, jotka haluavat järjestää asian.
 

tj86430

Vakionaama
Joskus kunnat voisivat pohtia sitäkin, miksei toiminta ole omissa käsissä yhtä tuloksellista kuin se voisi olla vieraissa käsissä.
 

Mikki

Vakionaama
Tuollaiset laitokset on varmaan aikamoisia suojatyöpaikkoja. Ja kun sellainen kulttuuri pääsee pesiytymään, ei tekemisessä ole enää iloa.

Johtamisongelma ja palkitsemisongelma siis.

Yksityinen omistaja on kiinnostunut hoitamaan omaisuuttaan. Siksi omistajien palkkaama firman johtoporras ajaa heidän etuaan. Vaihtoehtona on kortisto.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Aika paljonhan on maaseudulle perustettu vesi- ja viemäriosuuskuntia, eli nuokin ovat tavallaan yksityisiä ja päättäjinä ovat kunnallisten yleispoliitikkojen sijaan osuudenomistajien valitsemat luottamushenkilöt.
Onhan noita pääkaupunkiseudullakin, kun kaupungit eivät hoida vettä ja viemäriä ennen kuin asukkaat kyllästyvät. Tämä meidän alueella oleva ei pakota liittymään.
 
Tuollaiset laitokset on varmaan aikamoisia suojatyöpaikkoja.
Ongelma on jossakin määrin, että kunnallisen yhtiön johdosta voidaan kävellä yli ja sinne istutetaan poliittisin perustein kaiffareita, todennäköisesti ainakin toimitusjohtaja. Laitosta rasitetaan teettämällä sillä kunnan töitä ja hoidattamalla pieniä kunnallisia velvoitteita ja vaatimalla lunnaita urheilun tukemiseen. Tariffipolitiikka saattaa suosia kuntaa ja laitos toimii piiloverottajana sekä palevelee kuntaa muita asiakkaita paremmin. Sinällään normaalijärjellä varustettu mies varmaan osaa vesilaitosta johtaa puolekantaan katsomatta, jos haluaa ja vaikka ei osaisi, muutamassa vuodessa oppii.

Hukkaan menee lähinnä johtoportaan ylimääräiset heput joita nyt yleensä kovin paljon ole. Palkathan noissa yleensä on aika maltillisia. Kun kunta tuosta luopuu, menee samalla ne tulot ja kunta jää itse uuden yhtiön pihteihin. Kunnalliset monopoliyhtiöt eivät rasita kunnan taloutta. Kunta saattaa suuremmissa investoinneissa joutua takaajaksi, mutta rahat saadaan varmasti kerättyä asiakkailta yhtiön toimesta ennemmin tai myöhemmin.

Kun tuollainen yksityistetään, samalla alkaa se voiton se maksimointi, johon johtoa kannustetaan palkitsemisjärjestelmällä. Sellaista viisasta ei olekaan, kuka määrittelisi oikean veden hinnan ja työkustannusten jaon, kun katuja revitään auki ja korjataan vuoroon putkia ja johtoja sitten päälle asfaltoidaan. Omistajilla on aina keinoja kupata yhtiötä, oli se yksityinen tai kunnallinen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Laitosten henkilökuntaa suurempi ongelma on omasta mielestäni poliitikkojen rooli omistajan edustajana. Nuo ovat monella tapaa hampaattomia ja toimivat eräänlaisena ajopuumassana ikävät budjettiasiat hoitavien virkamiesten "käskyläisinä". Kunnan yleispoliitikot ovat kovin monien erilaisten asioiden haltijoina ja kunnallisissa laitoksissa on tavallaan paljon realisointikelpoista pääomaa, jonka poliittinen mainosarvo olisi paljon suurempi kuin kiinnitettynä "peruspalvelupääomaan". Äänestäjät kyllä ymmärtävät "kädestä suuhun"-tyyppisten peruspalveluiden merkityksen, mutta eivät aivan vastaavalla tavalla välttämättömien palveluinfrojen pääomavaatimuksia. Myyväthän yrityksetkin toimitalonsa sijoittajille (esim. eläkevakuutusyhtiöille) ja toimivat vuokratiloissa. Jotkin kunnat ovat myyneet kirjastonsa, osan kouluistaan jne. vastaavalla tavalla. Itsekin kyseenalaistan asian ainakin osaltaan, mutta budjettireunaehdot tässä jylläävät.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sitä en ymmärrä että kuten artikkelissakin on mainittu niin vastaavasta touhusta on kokemusta muualtakin. Ostajalta jää investoinnit tekemättä ja he keskittyvät vain lypsylehmän kuppaamiseen.

Mikä tekisi jkylästä tai jostain muusta poikkeuksen tässä suhteessa?

Tuossa kävisi juuri niin kun mitä käy jos kylmää aletaan hoitamaan kuseksimalla housuihin. Hetken lämmittää mutta kohta onkin entistä kylmempi.

Yhtenä kuntana tuossa oli mainittu ähtäri joka taitaa olla kriisikunta talouden puolesta. Myynnillä voinee saattaa kunnan talouden hetkeksi paremmalle tolalle mutta kohta kyyti on asukkaalle taas entistä kylmempää.
 
Ylös Bottom