Käyttämäsi IV-koneen nopeus, ilmanvaihtoluku

staari

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tästä ei löytynyt tuoretta ketjua. Rakennusmääräykset vaativat yleisohjeena käyttämään ilmanvaihtolukua 0,5 1/h eli rakennuksen tilavuuden ilmamäärä vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa. Tässä voidaan käsittääkseni ottaa huomioon myös vuotoilma.

Tavoitteita
- raikas, terveellinen sisäilma
- CO2 taso riittävän matala
- kostea sisäilma poistetaan ja sen kosteus % ei nouse liian suureksi
- materiaaliemissiot poistuvat
- pidetään yllä riittävää alipaineisuutta
- eloperäiset epäpuhtaudet poistuvat kuten punkit, mikrobit, bakteerit, homeitiöt, siitepöly...
- keittiön käryt poistuu
- radon poistuu
- ...

Kun em. listasta poissuljetaan asioita aistinvaraisesti ja mittauksiin. Jääkö riskejä jos ilmanvaihtolukua pienennetään huomattavasti?
Pienemmällä ilmanvaihdolla saadaan säästöä ostoenergiassa ja suodatinkuluissakin.

Itsellä hirsitalossa hyvä sisäilma, ei radonia, CO2 ei ongelma, kosteus talvisin 20-30 % RH.
IVK:ssa on ohjelmoidut nopeudet käytössä. Kun talo tyhjä tai yö, on nopeus 2/8, muulloin 3/8, saunomisaikaan 4/8. Suihkutilojen kosteusanturi asettaa koneen teholle 6/8 aina tarvittaessa joten kuivaus on nopea.
Mitoitusilmavirta on talossa 91 l/s, joka saavutettu vain nopeudella 6/8. Suurimman osan aikaa ilmanvaihtoluku on paljon määräyksiä matalampi. Hirsitalon vuotoilma on todennäköisesti suurehko.
Talossa on hygroskooppinen yläpohjarakenne.

Ohessa asiaa ilmanvaihtoluvusta. Tutkimuksessa ollaan kovin huolissaan alle määräysten järjestetystä ilmanvaihdosta.

Miten muilla foorumilaisilla on asian laita ?
 

Liitteet

jmaja

Aktiivinen jäsen
Alipaineesta on montakin ketjua ja nykyään ei enää pyritä alipaineeseen vaan hyvin lähelle tasapainoa. Kunnollisella LTO:lla ilmanvaihdon energiankulutus ei ole suuri, varsinkaan verrattuna hirsitalon kokonaisenergiakuluihin, jos kyseessä on pelkkää puuta oleva seinärakenne.

Suihkussa käynnin ajan pitäisi tehostus olla yli normaalin, ei ali muulloin.

91 l/s aiheuttaa n. 110 W/K lämpöhukan. Etelä-Suomessa siis n. 10 000 kWh, josta nykyaikaisen LTO:n jälkeen jää 2-3000 kWh lämmitettäväksi. Vastuksilla tuosta enintään 1000 kWh ja loput sitten lämpöpumpulla jollain COP:llä.

Tuohon siis menee 100-300 €/v lämmitystavasta riippuen. Puolittamalla ilmanvaihdon kulu puolittuu, mutta onko se tuon arvoista.

Taitaa kuitenkin mennä ihan eri suuruusluokkaa 91 l/s vaativan hirsitaloon muuten.
 
Täällä on ykkösnopeudella. MUH ilmava 120 VKL kone ilmeisesti noilla valkoisella pohjalla olevilla lukemilla. Kone vaihtaa ilmaa vain asuinkerrokseen noin 200 m2 pinta-alalle. Ulospuhallukselle olen mitannut huomattavasti suuremman arvon kuin tuloilmalle.
Hyötysuhde:
-Tuloilman lämmitykselle noin 75 %
-Ulospuhallukselle 48 %, ulospuhallus 158% tuloilmasta.
Puhallusnopeuden kasvaessa tuo suhdeluku pienenee eli sisäänpuhallus suhteessa kasvaa enemmän.

Virtaamat ja tehonotto.jpg
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Kun em. listasta poissuljetaan asioita aistinvaraisesti ja mittauksiin. Jääkö riskejä jos ilmanvaihtolukua pienennetään huomattavasti?
Sanoisin, että sinulla taitaa olla sen verran hyvä kuva talosi ominaisuuksista, että tuskinpa tuohon mitään riskejä liittyy. Terveellä maalaisjärjellä kun seurailee sisäilman kosteutta ja että kylppäri kuivaa kohtuullisessa ajassa, niin eipä tuo muuta vaatine. Kun yläpohja on hengittävä, ei sinnekään ihan herkästi saa aikaan mitään vahinkoa. Turhan isoa alipainetta kannattaa varmaan välttää, isommat riskit voi olla sen kehikon tiiveyden kanssa, jos korvausilmaa tulee vääristä paikoista.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Meillä on tietoisesti ylituuletusta, mm siksi että pyykkiä kuivataan kylpyhuoneessa ja roottori palauttaa osan ilmasta ja kosteudesta, noita määriä ei ole tiedä kukaan.
Kone käy 365 päivää vuodessa samalla nopeudella, ei tehosteta eikä himmailla.

Kone näyttää yleensä n 80% hyötysuhteeksi.
 

JP78

Jäsen
2010 rakennettu talo enervent pingvin 85 ece. Käyttöasento 2/4, Ilmanvaihtoluku 0,5. Lämpötila 23C, kosteus talvella 39-45%, kesällä 45-60%. Suodattimet vaihdan 3kk välein. Suihku&saunatilassa käytössä ilmankuivain. Teetin tarkastusmittauksen ilmanvaihdon todellisesta nopeudesta suuresta kosteudesta johtuen. Toteutunut ilmanvaihto on lähes suunnitelman mukainen. 5% jäi vajaaksi, eli mittaustarkkuuden rajoissa ok. Olen suunnitellut käyttää tehostusta pitkäaikaisesti jos sillä saisi kosteutta alemmaksi mutta ilmanvaihdon ääni on tuolloin liian suuri. Nyt olen tilannut lisä-äänenvaimentimet sekä tuloon että poistoon jos niillä saisi äänitason siedettävällä tasolle. ilmanvaihdon äänitaso on normaaliasennossakin suurempi mitä olen missään muualla havainnoinnut.
 
Viimeksi muokattu:

staari

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Meillä on tietoisesti ylituuletusta, mm siksi että pyykkiä kuivataan kylpyhuoneessa ja roottori palauttaa osan ilmasta ja kosteudesta, noita määriä ei ole tiedä kukaan.
Kone käy 365 päivää vuodessa samalla nopeudella, ei tehosteta eikä himmailla.

Kone näyttää yleensä n 80% hyötysuhteeksi.
Onko ilmanvaihtoluku 1 0,5/h ja mitä on kosteus?

Meillä kuivataan talvella pyykkiä kerran viikossa oleskelutiloissa ettei ilma kuivu liikaa. Toimiva ilmankostutin.
 

pamppu

Vakionaama
  • alipaineeseen en ole koskaan pyrkinyt silloinkaan kun määräykset niin vaati
  • Kosteus ei ole koskaan ollut peruste ilmanvaihdolle. Talviaikaan on liian kuivaa, pitäisi paremminkin pienentää iv:tä. Kesällä kosteus vaan pahenee jos iv:tä kasvattaisi, kuivaus hoituu jäähdytyksellä ilpillä.
  • Tilavuuteen perustuvalle määräyksille en ole korvaani lotkauttanut, siinä ei ole mitään järkeä. Sisällä oleva nuppiluku on ratkaiseva.
Määräyksen mukainen tais edellyttää meillä koneen käyttämistä melkein täysillä. Mulla on yleensä 2/4 päällä, sillä CO2 mittarit pysyy aisoissa. IV taitaa olla puolet määräyksen mukaisesta. Asuuhan samankokoisia perheitä puolet pienemmässäkin ilmatilassa, eli samalla ilmanvaihdolla.
Tehostusta laitetaan kun tulee 5+ henkeä yövieraita (muuten CO2 pomppaa toiselle tonnille). Viikon poissaoloihin ykköselle, jos muistaa.

Pesutilojen kuivaus ei vaadi tehostusta, ihan sama kuivuuko se tunnin vai puoltoista. Saunoessa nyt ei varsinkaan tehosteta, kun löylyt ja kosteudet karkaisi. Ja saunan kattoventtiilistä heitin heti alkuunsa rajoittimen mäkeen, että sen saisi kiinni. Saunassa pitää olla höyryä niin ettei läpi näe. Lauteiden alta ja pesuhuoneesta normipoistot riittää. 10-15 litraa kiskotaan kiukaalle kertakeikalla.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Täällä on ykkösnopeudella. MUH ilmava 120 VKL kone ilmeisesti noilla valkoisella pohjalla olevilla lukemilla. Kone vaihtaa ilmaa vain asuinkerrokseen noin 200 m2 pinta-alalle. Ulospuhallukselle olen mitannut huomattavasti suuremman arvon kuin tuloilmalle.
Hyötysuhde:
-Tuloilman lämmitykselle noin 75 %
-Ulospuhallukselle 48 %, ulospuhallus 158% tuloilmasta.
Puhallusnopeuden kasvaessa tuo suhdeluku pienenee eli sisäänpuhallus suhteessa kasvaa enemmän.

katso liitettä 62529
Oikeastiko 37 m3/h? Tuo lienee n. 1/10 nykysäännösten määräämästä. 10 l/s ei riitä edes yhteen makuuhuoneeseen.
 
Oikeastiko 37 m3/h?
Niin, ykkösellä se on aina ollut. Mitä olen nollakuormaa seurannut, tuo IV-kone ilmeisesti vie sähköäkin suunnilleen tuon ilmoitetun eli havaintojeni mukaan ~100 W :rolleyes:
2- nopeus voisi vielä mennä mutta isommalla ilmanvaihtoventiileistä kuuluu aikamoinen tohina. Se ei ole pelkästään sen puhaltimen ääni, vaan virtaavan ilman aiheuttama suhina. Ei tuota kyllä täysillä kukaan kuuntele.

Moottoreissa on merkintä 135 W (@50 Hz), eli 2x135 = 270 W ja täysillä tuon pitäisi viedä tuon valmistajan manuskan mukaan 265 W eli vaikuttaisi suunnilleen täsmäävän.
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöisen ohjeen olin joskus löytänyt tallentanut ja tuosta tuon taulukon kopsasin. Löytyi vielä sylttytehtaalta.


Tässä on selvästi m3/h. Olisihan tuossa ollut Valloxilla aikaa korjatakin tuo. Tämä on vanha malli jota ei ole enää aikoihin ollut edes myynnissä. Mutta vaikka oli l/s, ei riitäisi vielä sittenkään.

Olipa virtaamat mitä hyvänsä, hyvin tuon kanssa on eletty. 1-nopeudella tuo on aika huomaamaton.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Kyllä se varmasti on l/s. Tuolla sanotaan, että tilalle menee suoraan Vallox 121 samoihin hormeihin. Se tuottaa 98 l/s 117 W puhaltimilla ja käy enintään 160 m2 kämppään.

Tuossa ohjeessa taulukosta sanotaan, että oletusarvoisesti tummalta, mutta asiantutija tai sähkömies voi vaihtaa vaalealle. Saattaa siis hyvinkin olla vain 27 l/s. No on sekin järjellisempi kuin 10 l/s.

Molemmilla taitaisit päästä ekassa viestissä olleen tutkimuksen "kärkeen". Paljonko kuutioista laskettu 0,5 olisi?
 
Kuutioita lienee 500 kun huonekorkeus on 2,5 m koko alalla.
Hienoa kuitenkin, että arvoisa raati huomasi tässä olevan matoja. Enpä tuota ole koskaan itse tullut pohtineeksi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Parmair ExSOK II-nopeus (120 V), pakkasilla I ½ -nopeus (100 V). Asunnon tilavuus 243 m

Mitattut poistot II-nopeudella yhteensä 37 l/s => vaihdot 0,55 1/h
MittariSwemaAir 300 + AM-300
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Saiskos ilmanvaihdon laskettua CO2-lukemasta takaisinpäin...

Tuo kertoo että täydelisessä levossa ihminen tuottaisi 0,2 l/min CO2. Jos aikuset, lapset ja koira samalla arvolla mennä, niin meillä esimerkiksi tulisi silloin litra minuutissa nukkuessa, eli 60 litraa tunnissa. Koska yöaikainen CO2-taso pysyy n. 640ppm tasolla (aulatila), ja ulkoilma oisko nyt vaikka 400ppm tasolla, niin silloin ilmanvaihdossa menee 240ppm.

Eli tuo 60 litraa tunnissa 240ppm pitoisuudella tarkoittaisi 60/0,00024 = 250000 litraa = 250m3 ilmaa tunnissa?
Tuntuu vähän isolta... Mahtaakohan lapset tuottaa levossa yhtä paljoa? Tai 25 kiloinen koira...

Jos niistä tulisikin vain puolet, niin sitten tulisi 2*0,2 + 3*0,1 = 0,7l/min = 42l/h ja vastaavasti ilmanvaihdon määräksi saataisiin 175m3/h <== Tuon saattaisin vaikka uskoakin.

Päiväaikaista on paljon pahempi arvuutella kun aktiviitetit vaihtelee, väki tulee ja menee joka suuntaan. Ja toki nuo arvuutukset viskaa sikäli että eri poistoista menee vähän erilaatuista tavaraa, se on sitten kysymysmerkki että miten ilma sekoaa talossa ja mikä osa näkyy missäkin... Yksi poisto on juuri tuossa tilassa missä mittarikin.
 

ollikuhta

Aktiivinen jäsen
100l/s=360m3/h. Jos huonekorkeus olisi 2.7m niin eikö tuo riittäisi 260m2 kämppään jos ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa?

A0
Kyllä se varmasti on l/s. Tuolla sanotaan, että tilalle menee suoraan Vallox 121 samoihin hormeihin. Se tuottaa 98 l/s 117 W puhaltimilla ja käy enintään 160 m2 kämppään.

Tuossa ohjeessa taulukosta sanotaan, että oletusarvoisesti tummalta, mutta asiantutija tai sähkömies voi vaihtaa vaalealle. Saattaa siis hyvinkin olla vain 27 l/s. No on sekin järjellisempi kuin 10 l/s.

Molemmilla taitaisit päästä ekassa viestissä olleen tutkimuksen "kärkeen". Paljonko kuutioista laskettu 0,5 olisi?
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
100l/s=360m3/h. Jos huonekorkeus olisi 2.7m niin eikö tuo riittäisi 260m2 kämppään jos ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa?
Tuo 160 m2 on Valloxin sivuilta. Kahdesti tunnissa on perustaso. Taitaa tulla vähän lisää tilojen käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi vaaditaan 30% tehostusmahdollisuus.

Ilmoitettu maksimivirtaama toteutuu vain tietyillä kanavilla.

Kaikki nuo yhteensä ilmeisesti tuottaa 160 m2 käytännön maksimiksi nykyvaatimuksilla.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
IV-suunnitelmassa asuintilojen poisto 95l/s ja tulo 90l/s, joka todistettavasti saavutetaan kun IV-koneen (Vallox 145MV) poistopuhallin on jossain 55% hujakoilla ja tulo luokkaa 51%. Olen säätänyt alipaineen vähän pienemmäksi ja muutenkin normi-ilmanvaihtoa napsun alemmaksi (puhaltimet luokkaa ~47%, ei tietoa tarkoista litroista), kun sattumalta juuri noilla suunnitelman mukaisilla kierroksilla kuuluu vähän puhaltimen ääntä parista venttiilistä ja talossa on kuutioita aika reippaasti, ts. ei ole CO2 tai muiden tasojen kanssa ongelmaa vaikka normaali-ilmanvaihto olisi vain 85l/s.

Kosteusanturi nostaa tehoja todella nopeasti, ja toisaalta olen säätänyt poissaolotilan niin, että kun hälytysjärjestelmä on päällä, vähennetään puhaltimien kierroksia luokkaa 30%.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Meillä oli mittausten mukaan aika lailla lähellä tasapainoa Valloxin puhallinten 50/50-suhteella. Olen sitten säätänyt puhaltimien tason Netatmon antaman CO2-lukeman perusteella niin, että minimi on 20% ja maksimi 60%. Netatmon yksikkö on laitteen päällä lähellä talon keskipistettä, missä huoneilmaa menee kiertoon ilmanvaihtoon eli pitäisi olla jokseenkin keskiarvo talon tilanteesta. Seurailun perusteella suurimman osan aikaa taso on 20-35%. Kosteus pysyy kurissa ja kun kosteissa tiloissa on yhteensä neljä poistoa niin kone nostaa kierroksia hyvin nopeasti esim. suihkun yhteydessä.
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
Näissä ilmanvaihdon kokonaismäärissä on se klassinen harha.
1. kaikille tiloille on minimi-ilmanvaihto
2. talolle on tilavuuden mukaan minimi-ilmanvaihto

Näissä ei huomioida ilman kuormitusta. Jos kolmihenkinen perhe asuu 70m2 rivarin pätkässä tai 180m2 omakotitöllissä, he kuormittavat aivan yhtä paljon sisäilmaa. Asuntojen ilmanvaihto on kuitenkin aivan eri, miksi?

Kyse on siitä että huonekohtainen ilmanvaihto on suunniteltu niin että ovet on kiinni ja tilassa yksi henkilö. Jos ovet on auki ja jos vaikkapa ILP vielä vähän kierrättelee ilmaa niin ei sen vaihdon ole tarvis olla se normin mukainen.
Kosteat tilat on tietysti poikkeus, varsinkin jos niitä on useita kuten meillä vaikka on vain 2.5 henkeä ja tosiaan 180m2 pinta-alla ja huoneitakin 6h+K+WC+KH+PH+S+PH/WC+VH+VH+Tekn ja kaikissa joko tuloa tai poistoa tai molempia. Meillä on pidettävä hyvin suuri ilmanvaihtoa talon kokoon nähden suihkuttelun jälkeen koska poistopisteitä on paljon ja koska tällöinkin on suihkuttelun jälkeen kyseiseen pesutilaan saatava voimakas ilmanvaihto.
Normitilanteessa (ei tehostus tarvetta) kun ovet on auki ja ILPit vielä kierrättää niin ei ole tarvetta 2.5-kertaiselle ilmanvaihdolle rivariin verrattuna.

On eri asia miten normin mukaan talossa on varauduttava ja se miten sitä taloa kuormitetaan. Tärkeintä pitää huoli
1. kosteuskuorma pitää pitää matalana (pesutilat ja keittiö)
2. huoneen ilmanvaihdon pitää olla siinä olevien ihmisten määrän mukainen
3. materiaalien päästöt pitää poistaa (uusi tai rempattu talo)


Pitäisi olla venttiileitä missä on kosteus (poisto) ja CO2 (tulo) anturi ja koko talon balanssissa pitävä automatiikka.
 

Jolberious

Vakionaama
65l/s poisto, 63l/s tulo, vaipan yli mitattuna litran verran kämppä alipaineinen.

Laskennallisesti aavistuksen alakanttiin, mutta kaikkien mittareiden mukaan juuri sopiva vaihtuvuus.
 
Mulla on yleensä 2/4 päällä, sillä CO2 mittarit pysyy aisoissa. IV taitaa olla puolet määräyksen mukaisesta. Asuuhan samankokoisia perheitä puolet pienemmässäkin ilmatilassa, eli samalla ilmanvaihdolla.
Tehostusta laitetaan kun tulee 5+ henkeä yövieraita (muuten CO2 pomppaa toiselle tonnille). Viikon poissaoloihin ykköselle, jos muistaa.
Siis teillä joilla on noita mittareita, niin millaisia ppm lukemia teillä sitten on näytössä ?
Tuossa Valloxin ohjeessa mainitaan, että CO2 pitäisi pysyä jossakin tuhannen kieppeillä (tai alle)
Eli yöllä makkarissa, jos on kaksi nukkujaa, niin jotta olisi 1000 ppm => ilman vaihdon pitäisi olla 11,1 l/s (olettaen että ulkoilmassa pitoisuus 400 ppm tuolla 0,2 l/min CO2 tuotolla / nukkuja)

Aktiivisen ihmisten CO2 tuotoksi mainittiin tuossa Tiede jutussa 0,6-0,9 l/min CO2. Eli jos lasketaan vaikkapa 0,8 l/min, 4 henkeä, niin jotta pysyisi alle 1000 ppm ilman vaihto pitäisi olla 88,9 l/s. Eihän tuo tilanne mitenkään harvinainen ole. Siis aikamoinen bofori on tarpeen, eli kone täysillä.

Täällä kerrottiin näin:
  • Alle 800 ppm (parts per million) -> kaikki hyvin!
  • 800–1200 ppm -> Väsymyksen tunne ja tunkkaisen oloinen ilma
  • Yli 1200 ppm -> Päänsärky, väsymys, heikentynyt keskittymiskyky ja pahoinvoinnin tunne
Täytyisi ihan laskea, mitä tuo CO2 tuotto/nuppi pitäisi olla, jos kone vaikka sokerilla kävisi.
 

staari

Jäsen
Onko kellään CO2 anturilla toteutettua puhallustehon ohjausta? Ainakin kosteus- ja paineohjausta foorumilla löytyy.

Esim. Valloxilla näitä löytyy mutta onko enemmän julkisten tilojen kampe. OKT:ssa kun saadaan vain yhden tilan arvo yhdellä anturilla.
Joku kerran mietti tällaisen laittamista poistoilman runkokanavaan, sieltä saisi koko talon keskiarvon ja voisi sitten säätää ppm rajan pieneksi. En tiedä menikö toteutukseen asti koskaan.
 

pamppu

Vakionaama
Tyhjässä talossa 400 päälle, yöllä tuo 600 päälle, päivisin joskus piikkaa yli tonninkin, useimmiten 700-800 liepeillä. Harvemmin koko porukka on aktiivisena sisällä, aina joku tai jotkut on ulkona jne. Ilmaa vaihtaa tietysti toisinaan keittiön huippari, pölynimuri ja toistuva ovien aukominen jne.

Makkariin meillä ei varmaan tule sitä 12 litraa mitä kuvissa taitaa olla, mutta toisaalta ovi on aina auki. Aika tehokkaasti nuo pitoisuudet tasaantuu päätellen siitä,että kaukanakin oleva mittari haistaa aika herkästi kun sisällä olijoiden määrä kaavaa tai vähenee.

Vain iso vierasmäärä pidemmän aikaa lisää iv-tarvetta, muuten ei ole mitään tarvetta. Tuohan säätyy itsestään, mitä kovemmaksi pitoisuus nousee, sitä enemmän sitä myös poistuu. Teho on jo kaksinkertaistunut ennen kuin itse huomaa mitään.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Itse en ole koskaan voinut huonommin tai paremmin CO2 tasoista riippumatta, en silloinkaan kun asuttiin ilmanvaihdottomassa kertsissä ja neljä nukkui pienessä makkarissa.
 
Itse en ole koskaan voinut huonommin tai paremmin CO2 tasoista riippumatta, en silloinkaan kun asuttiin ilmanvaihdottomassa kertsissä ja neljä nukkui pienessä makkarissa.
Wikipedian mukaan ihminen sietää mainiosti ainakin 2% (20 000 ppm) hiilidioksidipitoisuuden "lyhytaikaisesti"(ja ilmeisesti sitä vastaavan happivajeen). Työpaikan suurin sallittu pitoisuus on 5000 ppm (8h). Olettaisin, että jos jokin kaasulämmitin tai kaasuhella huoneeseen lämpiää, pitoisuus nousee nopeasti. Wikin mukaan 1200 ppm olisi asuinhuoneissa suositusten maksimiarvo.

Ilmeisesti kyse on jostakin muusta kuin vain hiilidioksidista. Tätä on vain helpointa mitata. Onkohan nuo päänsärkypuheet yli 800 ppm pitoisuuksista sitten vain markkointipuheita ?
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Esim. Valloxilla näitä löytyy mutta onko enemmän julkisten tilojen kampe. OKT:ssa kun saadaan vain yhden tilan arvo yhdellä anturilla.
Joku kerran mietti tällaisen laittamista poistoilman runkokanavaan, sieltä saisi koko talon keskiarvon ja voisi sitten säätää ppm rajan pieneksi. En tiedä menikö toteutukseen asti koskaan.
Vallox uusii koneitaan kevään aikana. CO2 tulee vakioksi nykyisen kosteuden lisäksi. Mitataan koneelta eli keskimääräisestä ilmasta. Nykyisiinkin malleihin saa lisävarusteena ulkoisen anturin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Wikipedian mukaan ihminen sietää mainiosti ainakin 2% (20 000 ppm) hiilidioksidipitoisuuden "lyhytaikaisesti"(ja ilmeisesti sitä vastaavan happivajeen). Työpaikan suurin sallittu pitoisuus on 5000 ppm (8h). Olettaisin, että jos jokin kaasulämmitin tai kaasuhella huoneeseen lämpiää, pitoisuus nousee nopeasti. Wikin mukaan 1200 ppm olisi asuinhuoneissa suositusten maksimiarvo.

Ilmeisesti kyse on jostakin muusta kuin vain hiilidioksidista. Tätä on vain helpointa mitata. Onkohan nuo päänsärkypuheet yli 800 ppm pitoisuuksista sitten vain markkointipuheita ?
Sukellusveneissä on perinteisesti käytetty CO2-pitoisuutta 10000 ppm pitkissä sukelluksissa. Luin joskus yhden Israelin laivaston tutkijan artikkelin., jossa tultiin johtopäätökseen, että yöllisiin hengityskatkoksiin viittaavat oireet vähenivät tuollaisessa pitoisuudessa verrattuna normaaliin 400 ppm tasoon. Olen itsekin todennut, että oma yöllä herkästi tukkeutuva nenä pysyy mainiosti avoimena n. 5000 ppm pitoisuudessa (minkä saa mittauksieni mukaan aikaan vetämällä peiton pään ylitse -- samalla myös hengitysilman kosteustaso pysyy parempana).

Jokin 30000 ... 40000 ppm pitoisuus alkaa sitten olla niin korkea, että siitä on pitkän päälle terveydellistä haittaa ja 100000 ppm tai enemmän alkaa olla jo melko lyhyessä ajassa kohtalokasta. Jättäisin kaikki kokeilut liekkien ja ilmanvaihdon kuristamisen kanssa tekemättä, koska poltin ei välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla hiilidioksidipitoisuuden noustessa, vaan alkaa muodostaa vaarallisen pitoisuuden häkää.
 

pamppu

Vakionaama
Ilmeisesti kyse on jostakin muusta kuin vain hiilidioksidista. Tätä on vain helpointa mitata. Onkohan nuo päänsärkypuheet yli 800 ppm pitoisuuksista sitten vain markkointipuheita ?
Ihan varmasti, 800ppm ei ole mitään ja jokusen vuoden päästä se taitaa olla ulkoilman pitoisuus...

Netatmon käppyrästä löysin piikkiluvun reilu 1600ppm. Silloin oli varmaan paljon vieraita ja käyrän laskusta päätellen ehkä jossain vaiheessa olin laittanut IV:n isommalle. Ei tuotakaan silti muuten huomaa...

Kaasuhella ei mittareita yleensä heilauta, kun melkein aina samaan aikaan on liesituuletin päällä ja se vetää käryjen lisäksi kosteuden ja kohonneen CO2-pitoisuuden paikallisesti.

Työpaikan ilmanlaatu oli tutkittavana ja niissä muistaakseni konttorin ilmatila pysytteli jossain alta tonnin. Toisaalta onhan siellä kova IV, vetoa aiheuttaa helposti kesäkaudella kun jäähdytys tulee sen mukana. Ja harvoin on huoneet täynnä, kun jengi on kotona tai reissussa.

Laitoin yöksi tuon yhden yksikön makkariin. Illalla/alkuyöstä nousee 1100ppm lukemiin, yön syvimpinä hiljaisina tunteina laski 950ppm paikkeille, aamulla näkee sitten selvästi kun ensimmäiset on poistuneet huoneesta. Meillähän siis toistaiseksi samassa huoneessa vanhemmat, lapset ja koirakin yleensä kömpii seuraksi. Huoneen IV on varmaan max kahdelle hengelle edes suunniteltu, mutta ovi on auki.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Tuossa on Netatmon mittaamana eilisen käppyrä, mittaus siis koneelle uudelleen kiertoon menevästä huoneilmasta. Illalla on ollut koko perhe kotona ja jopa teinien kammioiden ovet auki, menee silloin tuonne vähän yli 900 ppm. Olen näköjään parametroinut puhaltimet niin, että ne käy 40% teholla kun ollaan välillä 900-1000 ppm.

1579591288942.png
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tässä jotain mittauksia luokkahuoneista eri ilmanvaihdoilla. 6 l/s henkilöä kohden jatkuvalla CO2 meni pahimmillaan 1200 ppm, joka on D2-rajana. Tarpeen mukaisesti säätyvällä päästiin 5 l/s henkilöä kohden hiukan parempaan. Tuo lienee keskimääräinen eli välituntien jne. aikana pienempi, tuntien aikana suurempi. Käyristä näkee, että nousee nopeasti tuntien aikana, tosin IV-kone voi olla pienellä tuolloin.

Tässä taas on CO2-raja-arvoja. Vanhoissa asunnoissa toimenpideraja 1500 ppm, uusissa vaatimus 1200 ppm ja S1-luokkaan pääsee ulkoilma + 350 ppm eli 750-800 ppm.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Siis eihän CO2:n mittaamisen tarkoitus ilmanvaihdossa ole mitään muuta kun saada indikaatio tilassa olevasta väkimäärästä suhteessa ilman vaihtumiseen. Näin olen itse ainakin ymmärtänyt. Kaikki terveys/hyvinvointivaikutukset tulevat sitten ilman muusta sisällöstä.
 
Ylös Bottom