Kalvopaisunta-astian mitoitus ja asennus

K

kaihakki

Vakionaama
Olisi suunnitelmissa vaihtaa välikatossa oleva avoin paisuntasäiliö kalvopaisuntasäiliöön.
Talossa 150m2 yhdessä tasossa. Varaaja on 2000 litraa, patteriverkostossa 11 seinällä olevaa patteria. Jämä puulämmityskattila. Panasonic 7 kw J-sarjan monoblock VILP.
Yhteinen vesitilavuus lienee n. 2500 litran paikkeilla.
Veden lämpölaajenemiskerroin on 0,00018 litraa per 1 lämpöaste litraa kohden.
Jos lämpötilaero on 80 astetta, niin laajeneminen olisi 36 litraa.

Mitoitusohjeiden mukaan paisuntasäiliön tilavuus pitäisi olla n. 250 litraa.

Onko tässä joku laskuvirhe vai miksi tarvitaan noin iso säiliö.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Veden lämpölaajeneminen ei ole lineaarista. Pitää siis tietää lämpötila-alue. +4 -> 100 astetta on yli 100 l 2500 l tilavuudelle. Paisuntasäiliö pitää olla reilusti suurempi kuin mahdollinen paisunta. Riippuu myös millainen painevaihtelu halutaan sallia.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Patteriverkossa taitaa yleensä olla 1,5 bar varo. Sanotaan, että laitat eipaineeksi 0,5 bar. 0,5 bar paineessa paisuntasäiliössä ei ole vettä lainkaan, 1 bar paineessa se on puolillaan ja 1,5 bar paineessa siitä on 2/3 vettä. Et halua koskaan paisuntasäiliön olevan tyhjä, koska silloin paine romahtaa. Eli n. puolet säiliön tilavuudesta on käytettävissä tilavuusmuutoksiin.

Kuulostaa 250 l ihan järkevältä koolta.
 
K

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Tällainen mitoituskaava löytyy:

kalvopaisuntasäiliö

Kalvopaisuntasäiliöt parhaaseen hintaan!
profil.fi

V1= V x 0,05 x (P2+P1)/(P2-P1)
V1 = paisuntasäiliän tilavuus
V = systeemin kokonaistilavuus
P2 = järjestelmän suurin sallittu käyttöpaine
P1 = paisuntasäiliön esipaine

Jos nyt laittaisi suurimmaksi käyttöpaineeksi vaikkapa 4 bar, jonka systeemin varmaan kestää ja esipaineeksi 0,5 bar, niin saataisiin:

V1 = 2500 x 0,05 x (4+0,5)/(4-0,5) = 160 litraa

Varopaineella 1,5 bar saataisiin tilavuudeksi juurikin 250 litraa.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jmaja sanoi:
Sanotaan, että laitat eipaineeksi 0,5 bar. 0,5 bar paineessa paisuntasäiliössä ei ole vettä lainkaan, 1 bar paineessa se on puolillaan ja 1,5 bar paineessa siitä on 2/3 vettä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tarkalleen ottaen tuo ei mene noin.

Jos esipaine on 0,5 bar ylipainetta (=1,5 bar abs painetta), 1 baarin ylipaineessa siellä on 2 baarin absoluuttinen paine. Vasta 3 baarin abspaineessa (2 bar ylipainetta) siellä olisi puolet vettä. Tuo kalvopaisari on vähän katala kun sen hyötytilavuus on niin kovin pieni avopaisariin verrattuna, siksi ne tuppaakin olemaan aina liian pieniä.

Millekään 4 baarin käyttöpainelle (yleensä puhutaan ylipaineesta) näitä ei ole mitoitettu. Halkeaa patterit ja hyvä jos pyöreä varaajakaan edes tuota kestäisi.

Itselläni on 80 litrainen paisari noin 600 l vesitilavuudelle (josta 500 l saattaa kuumentua kattilan lämpötilaan) ja tämän kanssa voi jotenkin elää.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
10 % vesitilasta on ollut kautta aikain yleisohje. Isommalla painevaihtelut on pienempiä.
Jos viet sen kalvopaissarin sinne välikatolle siten että ilmapuoli on ylöspäin ja kierrät ilmaventtiilin pois niin pääset puolta pienemällä paissarilla.
Pieniä paissareita voi kytkeä myös rinnakkain, kunhan niissä on sama esipaine.

Itellä hiukan alikokoinen paissari mutta se on nostettu pannarin kattoon ilmapuoli ylöspäin ja esipaineena vain 0,2 bar, toimii yksikerroksisessa rakennuksessa välttävästi. Esipaineen alentaminen lisää hyötytilavuutta paissariin.
Tuommoset virittelyt vaatii hiukka ymmärrystä, joten kokeilut omalla vastuulla.
 
K

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Tarkoitus oli alunperin asentaa kalvopaisari lattialle varaajan tasolle ja purkaa välikatossa oleva avoin paisuntasäiliö pois.

Mutta jos asentaisikin katon rajaan varaajan viereen, niin olisi n. 2 metriä ylempänä. Esipaine voisikin olla 0,2 baria ja siten tilavuudeksi riittäisi ehkä 160 litraa.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo 250 l kalvopaisarina 2000 litran varaajan + lämmityksen kiertojen kanssa on todella tiukka. VILPin lämmöillä piisaa kyllä hyvin. Veden laajeneminen kasvaa kuumassa päässä. Minulla oli 50 litran kalvopaisari öljykattilassa. Se riitti juuri siihen 250 l:n kattilaan mutta kun kytkin 220 l hapenpoistoreaktorin, se ei enää oikein piisannut. 10% kalvopaisarin bruttotilavuutta on tiukilla, mikäli vesien haluataan sopivan sisälle silloin kun se vesi on kuumana. Mikäli mitään aikomusta käyttää koko lämpötilaväliä ei ole, sitten tuo kyllä riittää oikein hyvin.
 
K

kaihakki

Vakionaama
VILPin kanssa tosiaan riittää pienikin. Mutta on lähdettävä siitä, että voi tulla aikoja, jolloin vastuksilla kannattaa lämmittää varaaja tuonne 90 asteen pintaan.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Koska puukattila (jos vaikka käytetään joskus) niin 10 % vesitilavuudesta, 0,2 bar esipaine ok.

Minulla 900 litraa varaaja + lämpöverkko ?,? litraa ja kalvopaisuntaa 100 litraa. 0,2 bar esipaine pytyn ollessa alle 25 asteinen ja 90 asteisena paine nousee ehkä 0,3-0,4 bariin.
 
K

kaihakki

Vakionaama
250 litrainen on hyvin perusteltu. Pitää vielä fundeerata, pitäisikö tuo 2000 litrainen varaaja uusia jossain vaiheessa lähivuosina. Voisi mennä siihen asti välikaton avopaisunnalla. Varaaja on kohta 45 vuotias. Ikää kyllä lienee vielä pitkän aikaa. Seuraavana voisi olla 1000 litrainen. Varauskyky vähenee, mutta pana käy kylmän kauden kuitenkin direct moodilla, jolloin isoa varaajaa ei tarvita.
Samalla voisi vielä harkita, pitäisikö Jämä puukattila purkaa myös pois. On saman ikäinen kuin varaaja.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse joudun käyttämään selvästi kovempaa esipainetta, mieluusti yhtä baria mutta 0,8 bar on mahdollinen, joskin silloin IV kone menee jo alipaineen puolelle. Pannuhuone on kellarissa ja patterikierron kiertopumppu imupuolella niin pattereista paineet häviää kun kiertopumppu käynnistyy.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kai tuossa esipaineessa olisi lähettävä siitä, että järjestelmän olisi oltava ylipaineessa. Kuinkan @kaihakki kiertopumpu on, imu vai painepuolella? Jos varaajassa on sopivasti paineet maksimissaan ja vielä kiertopumpun nostokorkeuden verran sitä korottaa niin vanhat patterit ovat tiukilla. Koska talossa on ollut alun perin avopaisari, lienee varsin oletettavaa, että kiertopumppu pukkaa painetta pattereihin, kun sitä imuvaraa ei oikein ole ollut.
 
K

Karga

Aktiivinen jäsen
Kiertopumpun paineen pukkaus, nostokorkeus suljetussa järjestelmässä ja imu- ja painepuoli yleensäkin kuulostavat kaikki joltain muulta kuin lämmitysjärjestelmälle minusta.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kai tuossa esipaineessa olisi lähettävä siitä, että järjestelmän olisi oltava ylipaineessa. Kuinkan @kaihakki kiertopumpu on, imu vai painepuolella? Jos varaajassa on sopivasti paineet maksimissaan ja vielä kiertopumpun nostokorkeuden verran sitä korottaa niin vanhat patterit ovat tiukilla. Koska talossa on ollut alun perin avopaisari, lienee varsin oletettavaa, että kiertopumppu pukkaa painetta pattereihin, kun sitä imuvaraa ei oikein ole ollut.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kiertopumppu on imupuolella. On varaajan alayhteessä. Toimii kyllä ihan hyvin. Nyt avosäiliö on välikatossa ja sen vedenpinta lienee n. 4 metriä lattian pinnasta. Eli n. 0,4 baria.
Kun aikanaan laajensin taloa, niin patteriverkoston tasapainotusta piti tehdä ruuvaamalla pattereiden poistosyhteen kuristusta pienemmälle. Ei riittänyt vettä kauimpiin pattereihin. Ja sitten kun yösähköstä siirryttiin VILPpiin ja menoveden lämpötila aleni edelleen, piti taas tasapainottaa. Vanhan pumpun teho ei riittänyt, kun virtaus kasvoi. Piti uusia. Mutta sain lopulta systeemin toimimaan. Kaikissa pattereissa kiertää vesi ja jokaisen termostaatti osaa säätää huonelämpötilat kohdilleen.

Tässä imevässä systeemissä on muuten sellainen ominaisuus, että kun ilmaa pattereita, pitää pysäyttää kiertopumppu. Muutoin patterin ilmauksessa ilmaa menee suhisemalla patteriin ja ilma lisääntyy systeemissä.
 
K

Karga

Aktiivinen jäsen
pökö sanoi:
Kaikki nuo silti kuuluu lämmitysjärjestelmiin
Klikkaa laajentaaksesi..
Minä en aidosti ymmärrä kumpi suljetussa piiristä on imu ja painepuoli? Mistä se alkaa ja päättyy? Sanoisin pumpusta, mutta eihän se niin ole, jos pumppu kerran on jommalla kummalla puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lienee selvää, että paine nousee pumpussa. Siinä pumpussa on imuyhde ja paineyhde ja näiden välillä on paine-ero silloin kun se pumppu käy. Jos patterit ovat imupuolella, pumpun painepuolelta menee putki varaajaan ja painepuolella vallitsee käytännössä sama paine kuin varaajassa. Imupuolen pienempi paine taas luikertelee putkia pitkin sinne lämpöpattereille.

Itselläni on painemittari sekä kattilassa (="varaaja") ja paisuntasäiliö on liitetty tähän. Kattilan paine ei riipu kiertopumppujen käynnistä. Sitten kiertopumppujen imupuolella on taas omat painemittarit. Näiden erotuksesta näkee, minkä verran kiertopumppu jaksaa kehittää paineroa. Käytännössä paine-eron näkee myös siitä impuolen painemittarista kun kytkee kiertopumpun päälle ja pois. Yhden heikentyneen kondensaattorin jo löysinkin.

Autoiko tämä @Karga
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Karga sanoi:
Minä en aidosti ymmärrä kumpi suljetussa piiristä on imu ja painepuoli? Mistä se alkaa ja päättyy? Sanoisin pumpusta, mutta eihän se niin ole, jos pumppu kerran on jommalla kummalla puolella.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pumpun paine- ja imupuolen välillä on systeemin painehäviö. Koko systeemin korkein paine on heti pumpun jälkeen ja matalin juuri ennen pumppua ellei korkeuserot ole suurempia kuin paine-erot.

Tyypillinen kiertopumppu tuottaa n. 50 kPa eli 0,5 bar. Suljetussa systeemissä paisuntasäiliö luo ainoan kunnon yhteyden ulkomaailmaan tai paremminkin johonkin absoluuttisen paineen referenssiin.

Pumpun sijainnista riippuen siis systeemissä voi olla pumpun lähellä 0,5 bar enemmän tai vähemmän kuin paisarissa. Eli saattaa mennä alipaineen puolelle tai yli suositellun paineen.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom