Onko mahdollista asentaa 4 suuntaan puhaltava kattokasetti omakotitalon kattoon, jossa on koolauksen yläpuolella suoraan kattotuolit ja villa? Eli vaatiiko kattokasetti sivuilleen tai yläpuolelle tyhjää tilaa? Ajattelin että vesivanerista jos tekisi kotelon johon sitten tyrkätään laite. Kattotuolit ei tule ongelmaksi.
Kattokasetti normaalikattoiseen omakotitaloon
- Keskustelun aloittaja mtammio
- Aloitettu
Niissä on vähän vaihteleviin suuntiin lähdöt ja yhdellä sivulla on sähkölaatikko ja se sivu täytyy laittaa reikään ensin, mutta on se mahdollista.
Putket täytyisi tuoda väljässä, esim. 75mm putkessa sopivaan suuntaan niin että sisäyksikön saa paikalleen ja pois, ja putkiin täytyy jättää väljää koska sen sähkölaatikon huolto vaatii sisäyksikön tiputtamisen alas kotelosta, niin isoa siitä ei kannata tehdä että huoltamaan mahtuisi.
Putket täytyisi tuoda väljässä, esim. 75mm putkessa sopivaan suuntaan niin että sisäyksikön saa paikalleen ja pois, ja putkiin täytyy jättää väljää koska sen sähkölaatikon huolto vaatii sisäyksikön tiputtamisen alas kotelosta, niin isoa siitä ei kannata tehdä että huoltamaan mahtuisi.
Vanha ketju, mutta nostetaan tätä pinnalle. Onko kattokasetilla varustetun lämmityskäytössä olevan ILP:n asennus normaaliin yksi kerroksiseen omakotitaloon järkevää? Onko näiden COP huonompi kuin seinään asennettavissa? Ilmeisesti näissä on oma ulkoyksikkö eikä esimerkiksi Mitsun RZ ulkoyksikköä saa kytkettyä kattokasettiin? Remontin yhteydessä asennus olisi mahdollinen kohtuu vaivalla ja olisihan tuo paljon siistimpi kuin seinämalli.
Mitä speksejä katselin niin kattokasetissa puhallusteho on isompi kuin seinämallissa jos puhutaan kuutioista. Ilmavirran nopeudesta en tiedä. Saakohan kattokasetissa rajoitettua virtausta tiettyihin suuntiin? Jossain isossa aulassa tuo varmaan toimisi parhaiten, mutta meillä se tulisi olohuone-keittiö tilaan enemmän olohuoneen puolelle. Nykyinen FD25 ollut käytännössä päälämmönlähteenä ja vähintään vastaava lämmitysvaikutus uudellakin ratkaisulla pitäisi saada.
Valmistajan prosyyreistähän se selviää mitkä sisä ja ulkoyksiköt sopii yhteen, yleensähän niitä huippu-pakkasmalleja ei saa kuin tavallisella seinäsyylällä, ja nuo kasetit ja kanavamallit ovat yleensä niitä max keskikastin -25˚C lupaavia koneita ( käytännössä tietysti pidemmällekin).
Onhan se kasetti paljon siistimpi kuin tuo tavallinen seinäsyylä, ja mielestäni kanavoitava vielä kertaluokkaa fiksumpi, mahdollistaa lämmön/viileän jaon useampaan huoneeseen (tosin joissain kaseteissakin on pari kanavalähtöä tulpattuna). Tietysti tuo kanavointi vaatii oman vaivansa, mutta esim VILP systeemin sijasta voi kanavoitava ILP olla mielekäs vaihtoehto, jos talossa ei ole vesikiertoista lämmitystä.
Onhan se kasetti paljon siistimpi kuin tuo tavallinen seinäsyylä, ja mielestäni kanavoitava vielä kertaluokkaa fiksumpi, mahdollistaa lämmön/viileän jaon useampaan huoneeseen (tosin joissain kaseteissakin on pari kanavalähtöä tulpattuna). Tietysti tuo kanavointi vaatii oman vaivansa, mutta esim VILP systeemin sijasta voi kanavoitava ILP olla mielekäs vaihtoehto, jos talossa ei ole vesikiertoista lämmitystä.
Kattokasettimalliset ja kanavamalliset sisäyksiköt muistuttavat lämmityslaitteena kattolämmitystä, eli lattiataso lämpenee lähinnä säteilemällä (toisin sanoen hitaasti). Hyvin eristetyssä talossa tuo voi toimia, mutta kasettimalli soveltuu yleensä huonosti etenkin useamman huoneen lämmittämiseen. Kasettimalli on parhammillaan suuren huoneen jäähdyttämiseen.
Jos tavallisen mankelimallin saa puhaltamaan lähes suoraan alas, se lämmittää lattiatason ja koko huoneen nopeasti ja tasaisesti. Suuntaamalla puhallusta alaviistoon, lämpöä saa myös leviämään väliköiden ja jopa oviaukkojen kautta. Radiaattorityyppinen alhaalta ilmevä ja ylös puhaltava sisäyksikkö lämmittää myös yhden huoneen tasaisesti ja on jäähdytyksessä "mankelin veroinen" yhden huoneen jäähdyttäjänä, mutta ei levitä lämpöä tai kylmää kapeikkojen kautta kovin hyvin.
Itse olen sitä mieltä, että sisäyksikkömäärän minimoiminen ei johda hyvään tulokseen, vaan olisi parempi asentaa useampia sisäyksiköitä. Kun kahta useampi sisäyksikkö alkavat jo asennusten kannalta olla usein hankala vaihtoehto, voisi harkita kalliimpaa vaihtoehtoa, eli jäähdyttävä vilp, johin on yhdistetty useita puhellinkonvektoreita jäähdytetyn vesi- tai pakkasnestekierron välityksellä (yleensä glykolilla, jossa järjestelmää käytetään myös lämmitykseen).
Jos tavallisen mankelimallin saa puhaltamaan lähes suoraan alas, se lämmittää lattiatason ja koko huoneen nopeasti ja tasaisesti. Suuntaamalla puhallusta alaviistoon, lämpöä saa myös leviämään väliköiden ja jopa oviaukkojen kautta. Radiaattorityyppinen alhaalta ilmevä ja ylös puhaltava sisäyksikkö lämmittää myös yhden huoneen tasaisesti ja on jäähdytyksessä "mankelin veroinen" yhden huoneen jäähdyttäjänä, mutta ei levitä lämpöä tai kylmää kapeikkojen kautta kovin hyvin.
Itse olen sitä mieltä, että sisäyksikkömäärän minimoiminen ei johda hyvään tulokseen, vaan olisi parempi asentaa useampia sisäyksiköitä. Kun kahta useampi sisäyksikkö alkavat jo asennusten kannalta olla usein hankala vaihtoehto, voisi harkita kalliimpaa vaihtoehtoa, eli jäähdyttävä vilp, johin on yhdistetty useita puhellinkonvektoreita jäähdytetyn vesi- tai pakkasnestekierron välityksellä (yleensä glykolilla, jossa järjestelmää käytetään myös lämmitykseen).
Serkulle rakennettiin kanavoitava ilp systeemi, ja ei siinä nyt sen enempää lattian kylmyys ole ongelma kuin millään muullakaan ilpillä. Venttiilit puhaltavat kaikki lattiaa kohti ja laite imee ylhäältä aivan kuten seinäkonekin. Merkittävin ero on siinä että kone puhaltaa kaikkiin 3 makkariin, olkkariin ja eteisaulaan.
Tuo oli siis 7,5kW ilppi joka rakennettiin suorasähkölämmitteiseen taloon vilpin sijasta, ja laitteistolle tuli hintaakin samaa luokkaa mitä vilp olisi maksanut. Jos ulkona on alle -25C, niin vaikka ilp jaksaakin pitää huoneilman normaalilämmössä, niin kyllähän lattiat tuntuvat kylmiltä, mutta ei tuohon se sisäyksikkö osaa auttaa.
lmfmis
Vakionaama
Pari asennusta seurannut omakotitaloon. Kattokasetin päähaaste on järkyttävä rumuus 
Selkeästi suunniteltu toimistotiloihin.
Kanava VILP saa minulta äänen uudistaloon....mutta kun on järkeä, ja lompakolla muutakin tekemistä, laittaa tavallisen seinäasenteisen ILP tai pari. Käyttää energiaa sijoitteluun ettei osu silmään pahasti. Tai sitten joku sellainen designer yksikkö.
Omassa torpassa ihmiset aina kysyy, eikös sulla ole ILP ollenkaan , ja sitten osoitan sormella että tuossahan se piilottelee
Selkeästi suunniteltu toimistotiloihin.Kanava VILP saa minulta äänen uudistaloon....mutta kun on järkeä, ja lompakolla muutakin tekemistä, laittaa tavallisen seinäasenteisen ILP tai pari. Käyttää energiaa sijoitteluun ettei osu silmään pahasti. Tai sitten joku sellainen designer yksikkö.
Omassa torpassa ihmiset aina kysyy, eikös sulla ole ILP ollenkaan , ja sitten osoitan sormella että tuossahan se piilottelee
ErkkiXC
Jäsen
Ite olen kyllä just päinvastaista mieltä, ainakin kaikki nuo mankelin näköiset on rumia ja kun tämän rintsikan laajennusosaan ilppiä harkittiin niin rouva ei sellaista olis kelpuuttanut. Ja ei nuo laatikonmalliset desingitkään silmää hivele. Kattokasetillista mallia kyseltiin mutta sitähän ei meille voi asentaa (nätisti) kun on vino sisäkatto niin jäi sitten vielä koko ilp hankkimatta.
Ylös seinälle esimerkiksi komeroiden yläosaan ovien päälle asennettavat hotellikoneet ovat kattokasettejakin huomaamattomampia ulkonäöltään. Edellytyksenä tietenkin on, että jostakin aputilasta voidaan sisäkattoa laskea, jolloin konvektorilaitteen voi asentaa lasketun katon yläpuolelle.
IMO se perinteinen seinään asennettava pahkura on se rumin vaihtoehto, mutta niitähän ne useimmin ovat kun ovat halvimpia... Tai sitten vaan ei mielikuvitus riitä siihen että sen voi toteuttaa myös jotenkin muutenkin.
Teknisessä mielessä se syylämalli kärsii siitä että lämpöä tuotetaan vain yhdessä paikassa, tosin tuo nyt ei yleensä korjaannu pelkällä sisäyksiköllä, mutta sellaisena semimutuna se -35C huippumalli ja -25C keskitason vehje ruokkien koko taloa ovat energiataloudellisesa mielessä verrannolliset.
Olenpa tuota joskus salaa pohtinut että jos rakentaisi siihen tavalliseen mankellin jonkun kotelon, jolla sen saisi muutettua kanavakoneeksi.
Teknisessä mielessä se syylämalli kärsii siitä että lämpöä tuotetaan vain yhdessä paikassa, tosin tuo nyt ei yleensä korjaannu pelkällä sisäyksiköllä, mutta sellaisena semimutuna se -35C huippumalli ja -25C keskitason vehje ruokkien koko taloa ovat energiataloudellisesa mielessä verrannolliset.
Olenpa tuota joskus salaa pohtinut että jos rakentaisi siihen tavalliseen mankellin jonkun kotelon, jolla sen saisi muutettua kanavakoneeksi.