Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

siwer

Aktiivinen jäsen
Kiitos rakentavammasta aineiston läpikäynnistä, kyllähän se kellari selvästi näyttää siis olevan "säätökuorma" useammin kuin kerran tai kaksi. Tämähän on ihan rehellisesti foorumilla kerrottu mutta koska en ole kaikkea lukenut niin mun moka. On totta että Kellarinlämmittäjällä on PALJON tekstiä ja se on jakautunut useampaan ketjuun. Siihen täytyy tutustua huolella jos haluaa laajan kokonaiskuvan. Tämä keskustelu olisi todella paljon hedelmällisempää jos ei tarvitsisi spämmätä syytöksiä tahallisesta valehtelusta vaan hyväksyä että mikään seuranta ei voi ihmisen tekemänä olla täydellinen.

Kuinkahan monta % tuosta tulee eroa vuotuiseen lämmitystarpeeseen - tuskin kauhean monta mutta voihan se jo COPin ensimmäistä desimaalia nitkauttaa pykälän.

Paljon suuremmat säästöt saisi antamalla asuinkerroksen lämpötilan tippua, mutta selvästi täytyy "tyytyä" kellariin. Oleellisinta on varmaankin pitää se kuivana ja talvella siihen ei tarvita jatkuvasti korkeaa lämpötilaa, kriittistä aikaa on kesä ja alkusyksy. Näinollen en todellakaan usko että kellaria lämmitetään kesäisin ja annetaan talvisin välillä viilentyä VILPin markkinoimiseksi paremmalla COPilla - vaan siksi että se on tarkoituksenmukaista ja järkevää toimintaa kellarin käytön kannalta. Teksteistähän käy ilmi että kellaria on lämmitetty jo öljyaikaan kesäisin, ja tämähän olisi kauheaa tuhlausta ellei niin oikeasti tarvitsisi tehdä. Toisin sanoen, Kellarinlämmittäjän käyttötapaus on luonteeltaan sellainen että se tuottaa VILPille paremman COPin kuin kellariton (tai homeinen perunakylmäkellarinen) muuten samanlainen talo samalla ilmastovyöhykkeellä. Tämä ei kai sinänsä ole uutinen kenellekään? Tämän tyrkytys tahallisena vilppinä vaatisi kyllä jotain muuta todistusaineistoa kuin sen, että tarina ei ole täydellinen ja raportoinnissa on vähäisiä heittoja, ja jokainen viesti ei sisällä jokaista vaikuttavaa tekijää. Päin vastoin, täydellisen tarinanhan saisi helpommin kasaan kokonaan keksittynä, ja jos tarkoitus olisi huijata niin miksi mainita halaistua sanaa kellarin jäähtymisestä?

Kellarin varaavuuden takia tuosta toiminnasta tulee myös sitä lämmitysvelkaa jota on kurottava takaisinpäin. Tällaista toimintaa kutsutaan "energianvarastoinniksi" ja se on iso juttu tänään ja entistä isompi juttu huomenna, etenkin VILPin yleistyessä (kottea lainatakseni sähköverkon kannalta helvetinkone). Energianvarastoinnilla voi vähentää VILPin huipputehotarvetta ja parantaa COPia ja se on A) tarkoituskin, B) järkevää, mutta voihan sitä vilpiksikin kutsua jos maailmankuva korostaa vastakkainasettelua järkevän toiminnan sijasta. Rakenteisiin varattavissa oleva määrä on kuitenkin mukavuudesta tinkimisen funktio ja kyllähän minäkin toivoisin että tästä kellarin lämpötilasta ja sen lämmityspoikkeamasta olisi logeja saatavana, jos ei muuten niin siksi että tällainen energiavarastointi kiinnostaa, itse kun kehitän tähän tarpeeseen ihan ohjausjärjestelmää joka tekee tämän hallitusti.

Oikeasti paljon oleellisempi havainto kuitenkin on että Kellarinlämmittäjällä on tehokas lämmönjako (ilmeisesti asuinkerroksessa lattialämpö). Nämä alhaiset menolämmöt nostavat noilla ilmastovyöhykkeillä patteritaloon verrattuna COPia kunnon pakkasilla kepeesti 1.0 - 1.5 yksikköä. Jos naapurilla olisi samanlainen talo mutta öljylle mitoitetuilla 1-lehtisillä pattereilla, samainen Setä hyytyisi kyllä ihan täysin jo -15:ssä, vain vähän päälle ykkösen COPilla, ja tukiöljyä palaisi varmasti ainakin se 1000l vuodessa mikä Kellarinlämmittäjälläkin oli alun perin tavoitteena (mikä sitten selvästi alittui).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Autotallia nyt ei kovalla pakkasella taida ihan täyteen lämpöön saada mitenkään. 35 °C vedellä lämpötila pysyy johonkin rajaan (ehkä vajaat -10 °C, ei tarkempia mittauksia missä patterien termostaattien säätövara loppuu) Sinällään kerrotut 14 astetta pakkasellakin nyt taitaa olla autotallille varsin hyvin. Tallissa on kaksi nosto-ovea autoja varten ja sijaitsee asuintilojen alla. Tarkoitushan on pitää se kuivana, ei kuumana.

Öljylämmityksellä vajeet sitten täyttyvät, kun vaikeapa sitä on sen kummemmin rueta säätämään. Juuri tätä varten sitä todellista palanutta määrää on seurattu tarkasti koska aina sitä on mennyt hiukan enemmän kuin olisi "pitänyt". Nuo kattilan käynnistysrajat on koetettu laittaa sen mukaan, että se pelittäisi varmuudella kun ei kotona olla ja nyt viime talvena kun ei mihinkään päässyt niin ei ollut tarvetta siihen mekaaniseen automaatiooni luottaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuinkahan monta % tuosta tulee eroa vuotuiseen lämmitystarpeeseen
Tuotetun lämmön määrän suhteesta ulkolämpötilaan pitäisi saada käyttökertomuksen käyristä ja eroanalyyseistä kohtuu hyvä käsitys. Ainakaan pakkaskuukaudet eivät sieltä erotu eli kai sitä jollakin on lämmitetty silloinkin ihan lämpötilan suhteessa.

Edit. Tein tähän vielä tämmöisen kuvan. Kuukauden päivien määrä sotkee tätä vähän.

Kuukaudet lämmitystarpeen mukaan.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Toisin sanoen, Kellarinlämmittäjän käyttötapaus on luonteeltaan sellainen että se tuottaa VILPille paremman COPin kuin kellariton
Kyllä se toki parantaa COPia. Tätäkin nyt on muutamaan otteeseen jumpattu. Ero ei ole kuitenkaan kovin suuri.
Tämän kellarin vaikutukselle voi helposti simuloida arvion ja näin on muutamaan otteeseen tehtykin ilmastovyöhykkeiden mitoituslaskurilla lähtien eri lähtökohdista sekä deletoimalla kesäkuukausia. Mallissa voin antaa ulkolämpötilasta riippumatonta lämmitystä eli ympärivuotista veden + kellarinlämmitystä. Laskelma ei ota kantaa koneen tehon riittävyyteen mutta ottaa huomioon tukilämmityksen toimintarajan alapuolella eli määritellyssä lämpötilassa sitten siirrytään ns. vastuksille.

Tämä yksinkertasiin vaihtoehto on muistaakseni jäänyt tutkimatta. Sen voi tehdä näin:
  1. Alkutila. Malli antaa vuoden ympäri laskettuna COP 2,81 (P=11,0 kW @-27 °C, 40 000 kWh/v)
  2. Kun vain tylysti pudotan tuosta samasta kellarin lämmityksen pois mutta jätän 7 kWh/vrk haalistusta => COP 2,64 (P=9,8 kW @-27 °C, 29780 kWh/v)
  3. Jos haalistuksenkin pudotan pois => COP 2,58
Kaikissa on sama tulistimen kulutus 1460 kWh/v mukana ja COP kärsii toki kun potti pienenee. Täsmällistä tietoa ei luonnollisesti ole, missä määrin kellarin lämmitystarve on ympärivuotista. Sitäkin pitää talvella lämmittää paljon enemmän kuin kesällä.

Totetuma on ollut pumppaus + veden tulistus (jonka määrä on vaihdellut) + tukilämmitys
  • Vuonna 2018 COP 2,6
  • Vuonna 2019 COP 2,5
  • Vuonna 2020 COP 3,0
  • Ed. täydet 12 kk COP 2,8
Vuosien välillä on jonkin verran eroja kuinka suurpiirteisesti öljykattilaa on käytetty.
 

siwer

Aktiivinen jäsen
Ja loppuviimeksi moni on sen käytännössä todennut että ei kikkailemalla saa kovin suuria säästöjä, se on enemmänkin sellainen harrastus. Sama kääntäen on että kikkalemattomuus ei "romahduta" COPia.
 

timbba

Vakionaama
Tää keskustelu nyt pyörii kehää.. ja tiiätteks: mikähä tässä keskustelussa on enää ylipäätään se pointti?

Joillain on pakkomielle todistaa jotain VILPin toiminnasta ja esimerkiksi kovemmissa pakkasissa olevasta lämmitystoiminnasta. Itse omistajalla taas tuntuu olevan tunne peitellä pikkasen totuutta tästä asiasta. Näin minä tätä tulkitsen.. Kysytään sitten tästä pakkomielteisestä jutusta, että onko tässä ny ainut juttu enää yrittää todistella, että "mä oon oikeas, sä oot vääräs" vai mikä? Mikä on pointti? Mitä tällä haetaan? Ja itse omistajalle: ku kysytää, nii miksei voi rehdisti myöntää eikä kierrellä ja kaarrella?

Meillä ILP on päälämmityslähde ja se riittää noin -20C saakka. Rehdisti voin myöntää, että -20C kovemmissa pakkasissa (esim. lyhytkestoisissa) sisälämpötilan annetaan tippua ja ILPin yksinään laulaa. Pitempikestoisissa kovissa pakkasissa laitetaan sitten apuvoimaa eli pattereita päälle. Yksinkertaista ja myönnän tämmösen... iha samalla tavalla vois omistaja myöntää iha suoraan, että toimii lähes vastaavalla tavalla (tai näin ainakin tulkitsen).

Ja sitten ku näin on myönnetty, niin kysytään: Mitä sitten? Miksi tästä pitää pakonomaisesti vääntää ja saada pelkkää kitkaa aikaiseksi.. anteeksi jos sanon näin, mutta tää kuulostaa lasten väittelyltä, vaikka täällä käsittääkseni kaikki ovat aikuisia. Kertokaapa siis mistä tässä keskustellaan ja miksi? Tai siis motiivit miksi jatkaa jankkaamista?
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikä on pointti? Mitä tällä haetaan?
Veikkaan että tärkein juttu on, että VILPin suorituskyky pitäisi pystyä osoittamaan siinä määrin huonoksi että se ei olisi tukikelpoinen. Tätähän näkyy jo toista kymmentä vuotta väännetyn mutta itselleni se selvisi vasta kuukausi sitten. Noin laajemminkin, minusta tuntuu että kaikki eivät ole tyytyväisiä öljystäluopumisavustuksen jakoperusteisiin.

Itse nyt tietty olen joutunut puolustuskannalle. Tämän keskustelun alkuperäinen tarkoitus oli kehittää varsinaista käyttökertomusta, testata esitystavan ymmärrettävyyttä ja löytää puutteita raportoinnista. Piirakoita on turha leipoa jos niissä on samat viat tai niitä ei osata lukea. Lukijoita en voi opettaa mutta diagrammeja voin kehittää. Puutteita onkin löytynytkin lähtien jopa ihan siitä, minkä kaikkien laitteiden kulutus pitää raportoida, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Tätä varten on asennettu yksi sähkömittarikin kahden jo alunperin asennetun lisäksi ja epäilyjen vuoksi sähkömittareiden tarkkuus on tarkastettu sarjaankytkennällä.

Tästä pitäisi aueta tuo "poikkeama-analyysi" tämän keskustelun edellisistä viesteistä. Keksisikö joku tästä mitä poikkeavaa lämmitystavassa on ollut. Se mitä siitä itse näen, että keväisin aurinko lämmittää ja mallinnus liioittelee, ikääntyessään ensimmäinen Pollu alkoi jätättää ja uusi korjasi tilanteen.

 
Viimeksi muokattu:

SON

Vakionaama
Yleistä
Timbba'lle kiitokset asiallisesta lähestymistavasta. Itse käyn enää harvoin tällä foorumilla kirjoittamassa mutta luen kyllä useammin mielestäni ajankohtaisia juttuja ja joskus vain sattuu silmään joku kirjoitus tai aihe joka on selvästi ristiriidassa omien työaikaisten kokemusten kanssa. Tämä aihe nyt sattui vain olemaan sellainen. Luin jutut läpi ja otsikko VILP:tä joka lämmittää 400 m2 taloa, herätti huomion. Oheinen allaoleva kuva oli oikeastaan se joka herätti mielenkiinnon ja erityisesti siinä huippu suorituskyky, siinä olevat puutteet sekä myöhemmät varsin epämääräiset selitykset Olennaiset puutteet ovat sisälämpötilan puute ja jakautuma näinkin isossa talossa ja ulkoiset olosuhteet. Näillä tiedoilla on aivan keskeinen asema kun arvioidaan VILP:n toimintaa sen koko toiminta- alueella. Lisäksi K- lämmittäjä pyysi ehdotuksia esityksiinsä.

:grandpa:
 

Liitteet

  • kl.131021.png
    kl.131021.png
    238,9 KB · Katsottu: 45
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse omistajalla taas tuntuu olevan tunne peitellä pikkasen totuutta tästä asiasta. Näin minä tätä tulkitsen.

Tämmöinen kuva on ollut käyttökertomuksessa jo vuosia (= kuva 9, linkitetty häviää aikanaan). On tuossa nyt hajontaa tietty. Jos muillakin olisi vastaava esittää, niin voisi verrata kuinka tarkasti menee LTL:n suhteessa.

energia-ltl-mukaan-jpg.73707


VILPin energiakattavuus (kääntäen tukilämmitys) ei riipu luonnollisesti yksistään lämmitystarveluvusta vaan lähinnä siitä kuinka paljon kuukauden mittaan on aikaa jolloin lämpötila on alle toimintarajan. Viime talvena varsin tyypillisestä keskilämpötilasta huolimatta tämmöistä aikaa oli melko vähän. Tammikuussa ja helmikuussa oli yhteensä 4 päivää kun keskilämpötila jäi alle -20 °C + maaliskuussa 1 päivä.

Näitä voi katsella täältä:

Edit: kuvan katkennut linkki päivitetty
 
Viimeksi muokattu:

siwer

Aktiivinen jäsen
Minun nähdäkseni joillakin on pakkomielle todistaa VILP täysin kelvottomaksi ja joku taas on puolustuskannalla koska on mielestään havainnut sen ihan toimivaksi. Puolustuskannalla olo muuten myös yleensä heikentää viestintää ja lisää vastakkainasettelua silloinkin kun sitä ei oikeastaan edes haluaisi, olen ihan omalla kohdallani huomannut. Paras on sellainen ympäristö jossa ollaan aidosti kiinnostuneita ja annetaan ideoiden lentää ja virheet osoitetaan kunnioittavasti. Kunnia on ihmiselle tärkeä ja virheiden naamaanhierominen ja niistä *tuilu on hyökkyäs kunniaa vastaan, täysin turhaan.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Minun nähdäkseni joillakin on pakkomielle todistaa VILP täysin kelvottomaksi ja joku taas on puolustuskannalla koska on mielestään havainnut sen ihan toimivaksi.
Ei taida olla siitä kyse, eihän vilp kelvoton ole ollenkaan.

Ehkäpä täällä joku vilp-henkilö on aikansa meuhkannut maalämmön kalleudesta, jäätyvistä kaivoista, ym ym... ja esittänyt miljoona laskelmaa miten mlp ei ikinäkannata ja vain vilp kannattaa. Ehkä sitä laulua on vain joillekkin tullut mitta täyteen?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olisiko noihin kuviin kenelläkään mitään rakentavaa kommenttia eli tokko ne yhtään selvennä asiaa. Lähinnä ajan takaa sitä, millaista säästöä kellarin lämmityksen katkaisuilla on viime metreillä saatu aikaan. Eilen ja tänäänkin on aamusta iltaan lämmitys ollut kokonaan seis sähkön hinnan vuoksi molemmista kerroksista ja hyvin tarkenee.
 

siwer

Aktiivinen jäsen
Ehkäpä täällä joku vilp-henkilö on aikansa meuhkannut maalämmön kalleudesta, jäätyvistä kaivoista, ym ym... ja esittänyt miljoona laskelmaa miten mlp ei ikinäkannata ja vain vilp kannattaa. Ehkä sitä laulua on vain joillekkin tullut mitta täyteen?
No arvaa vaan olenko tätäkin puolta asiasta miettinyt. Näähän menee aina "no kun toi aloitti" -vänkäykseksi joka ei koskaan ole rakentavaa. Itseäni vaan kuvottaa monta vastaan yksi -mentaliteetti yleisesti. Toinen asia on se että K-lämmittäjän datankeräys ja aineisto on huomattavan hyödyllinen ja siihen on nähty paljon vaivaa ja se on puutteineenkin huipputasoa tämän fooruminkin skaalalla. Olen samaa mieltä siitä että K-lämmittäjällä on ajoittain ollut provokatiivisia v-luja. Toisaalta ne muodostavat ehkä 1-2% tyypin ulosannista. Ja näitä voisi sitten perustella tuolla ihan samalla "tullut mitta täyteen" -perustelulla. Johon taas voidaan vastata väittelemällä siitä kumpi aloitti. Ei näin.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ehkäpä täällä joku vilp-henkilö on aikansa meuhkannut maalämmön kalleudesta, jäätyvistä kaivoista, ym ym... ja esittänyt miljoona laskelmaa miten mlp ei ikinäkannata ja vain vilp kannattaa. Ehkä sitä laulua on vain joillekkin tullut mitta täyteen?
Vihjaatko nyt että tämä "tenttaaminen" k-lämmitäjän ketjussa olisi tahalista häiriköintiä - on käynyt kyllä mielessä. ;D olisi hyvä jos nämä mlp-vilp-pilp väännöt pysyisivät muissa ketjuissa. Kukaan tuskin haluaa tällästä skeidaa omaan seurantaketjuun.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kritiikkistäkin voi tehdä monenlaisia päätelmiä, sen olemuksesta, antajasta kuin mahdollisista tarkoitusperistä. Jos kritiikissä on vähänkin aihetta, se myös kannustaa ylittämään itsensä. Koirat hakkuu kun karavaani kulkee.

Käyttökertomuksesta löytyy tämmöinen (kuva 32, linkitetty). Tuon perusteella kellarin lämmitystarve on talvella siinä 2,5 kW luokkaa.

pumpun-kuorma-ja-l%C3%A4mmitystyksen-jakauma-jpg.59890


Jos kellarin lämmitys on esim 10 tuntia seis, syntyy siltä osin vajetta ~25 kWh. Vaje täyttyy sitten seuraavassa kattilan käynnistyksessä. Aivan yhtä hyvin voisi poltella vastusta apuna tuon verran, sitten siinä tukilämmityksessä ei olisi mitään kiinni otettavaa. Todellisuudessa menee tuskin aivan noin lineaarisesti, mutta suurusluokkana. Vasemmanpuoleisesta kuvasta voidaan päätellä, että Setä alkaa kirnuta täysillä (90 rps) jossakin noin 16 ... 17 pakkasessa. 20 asteen pakkasessa jää vajetta suunnilleen tuon kellarin verran, ehkä vähän vähemmän.

Pitäisikin varmaan laittaa mittari kattilan sähkövastuksille. Jos laittaisi toisen 7,5 kW vastuksen valovirtakytkentään niin taitaisi saada oivan pakkasavun viimeisille asteille.
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Yleistä
joskus vain sattuu silmään joku kirjoitus tai aihe joka on selvästi ristiriidassa omien työaikaisten kokemusten kanssa. Tämä aihe nyt sattui vain olemaan sellainen. Luin jutut läpi ja otsikko VILP:tä joka lämmittää 400 m2 taloa, herätti huomion. Oheinen allaoleva kuva oli oikeastaan se joka herätti mielenkiinnon ja erityisesti siinä huippu suorituskyky, siinä olevat puutteet sekä myöhemmät varsin epämääräiset selitykset Olennaiset puutteet ovat sisälämpötilan puute ja jakautuma näinkin isossa talossa ja ulkoiset olosuhteet. Näillä tiedoilla on aivan keskeinen asema kun arvioidaan VILP:n toimintaa sen koko toiminta- alueella. Lisäksi K- lämmittäjä pyysi ehdotuksia esityksiinsä.

:grandpa:
Samaa asiaa olen itsekkin ihmetellyt. Tämän talon lämpötehonohjaus- ja vallitsevat sisälämpötilat talon eri osissa ovat täysi arvoitus lukijalle. Mielestäni vertailukohtaa tavanomaiseen omakotitalo asumiseen ei helpolla löydy.
Pieni kevennys sallittakoon: voidaan arvioida, että talon "lämpötehonohjaus- ja vallitsevat sisälämpötilat ovat jossain välillä " asuinhuone - autotalli - koirankoppi"
 

siwer

Aktiivinen jäsen
No kyllähän nuo lineaariset lämpötarveet vs. ulkolämpötila osoittaa ettei sisälämpötilassa voi hirveän suuria heittoja tapahtua. Vähän tietysti voi huijata - ehkä asteen pari - ilman että se heti paistaa silmään, mutta ei kyllä koirankopiksi asti. Asteen pari huijauksella taas sitä pahimpien kelien COPia voi parantaa ehkä sen 0.1-0.2 yksikköä joka vuosi-COPissa näkyy sitten ehkä 0.01.

Tuo lineaarisuus on kyllä tullut esille monen eri käyrän ja datan kautta, että jos se on väärennetty niin aika hyvin on väärennetty, se sitten menisi jo sille tasolle että helpompaa olisi jos koko taloa ei olisi olemassakaan vaan kaikki data olisi keksittyä.

Sisälämpötilan loggaus olisi kyllä Oikeastikin Tosi Kiva^tm. Ei sitä keneltäkään muultakaan ole vaadittu mutta olis se silti kiva. Että kyllähän tämä *tuilukritiikkikin tuottaa sinänsä ihan hyviä ehdotuksia...
 

pelzi_

Vakionaama
Minusta kontekstista on kuitenkin aika selvää että kellari ei ole asuinhuone eikä siellä tarvitse olla 23 astetta vuoden ympäri.

Nämä koirankoppi-jutut jo taidettiin kerran poistaa. Määritelmää, mikä on "tavallinen omakotitalo" ja "tavallinen asuminen" ei kuitenkaan näy.

Toki tieto lämpötiloista olisi kiva vertailuun mutta pelkkiin asuintiloihin perustuvat lukemat eivät ole vertailukelpoisia yhtään sen paremmin niihin lukuisiin taloihin joissa on kellareita ja muita aputiloja ja puolilämpimiä tiloja joiden lämmityksen voi jopa pahimmilla pakkasilla katkaista eikä se haittaa ketään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei minun kellari ole mikään puolilämmin tila. Jotta se pysyisi kuivana, olen pitänyt siellä lämmintä, sanotaan nyt 21-22, kesällä jopa 23. Itse arvelisin, että tämä on VILPin tuloskunnon kannalta jopa eduksikin. Vähän huono paikka säästää. Voi homehtua ja siksi siellä on kosteusmittarikin ja kaiken päälle myös radon mittarikin.

Kellarissa on vain autotallissa pattereiden termostaati paikoillaan ja ne lopettavat lämmittämisen siinä 20 paikkeilla mutta 35 vedet ei talvella jaksa pitää sitä lämmintä siellä kuin jossakin 15-20 välillä ja kovemmilla pakkasilla se laskee ~15 asteeseen. Toki tämäki riippuu mistä mittaa. Rinnan korkeudella on helposti 10 astetta enemmän kuin metri oven alareunasta. Autotallin lämmitystarve varmaan aika hyvin seuraa ulkoilmaa noin keskimäärin. Kesällä sitä ei voi eikä tarvitse lämmittää ollenkaan jos meinaa jotain siellä tehdä.

Perkasin muuten käyttökertomuksen läpi. Nyt siinä on ainakin kuvattu kohdetta ja sen lämmitystarpeita heti alussa pienen tiivistelmän jälkeen. Varsinaisesti mitään uutta siellä ei ole, samat jutut eri järjestyksessä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ei minun kellari ole mikään puolilämmin tila. Jotta se pysyisi kuivana, olen pitänyt siellä lämmintä, sanotaan nyt 21-22, kesällä jopa 23. Itse arvelisin, että tämä on VILPin tuloskunnon kannalta jopa eduksikin.
Nyt sitte ekaa kertaa myönnät että kellarinlämmitys keskikesällä nostaa vilpin coppia.

Minun ei pitänyt enää tätä ketjua kommentoida mutta kyllä pehmeetä höpinää on sinulla kautta linjan, ja sen on huomanneet muutkin. On kyllä tulevaisuudessa vaikeeta arvioida mikä on valetta ja mikä ei.

Kai tämän yp heti poistaa mutta poistakoon.
suottapa poistella, JOS pysytään asiallisena. Vähän henkilöönmenevää on nyt tässäkin. Näin yleisenä kommenttina. Jokainen käyttäkööt omia laitteitaan miten parhaaksi näkee ja saa vapaasti kirjata tänne tulokset jotka tällä tavalla saavutetaan. Toki mahdollisimman kattavasti tehtynä palvelee parhaiten kaikkia käyttäjiä. -Samppa
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tietysti se nostaa. Voidaan myös kerrata laskelmia. III-vyöhykkeen ilmastossa Setän +35°C COPeilla ja tukilämmitys alle -20 °C @COP1.
  • Ympärivuotinen lämmitys (esim vesi) => COP 3,5 (vakio teho)
  • Vain ulkolämpötilariippuva lämmitys => COP 2,8 (sääriippuva teho, riippuu myös kuinka paljon muuta lämmönkehitystä)
  • Sitten veden tulistuksen kanssa jää vähän alle ja kellarin kanssa pääsee takaisin samaan.
Kellarin ongelma on kuitenkin, että sitäkin pitää lämmittää talvella. Ulkouima-allas olisi ideaali. Sitä kun lämmittäisi vain hellepäivinä niin sitten COP kiittäisi. Voisi päästä kuuteen kun lopettaisi harrastuksen heti ilmojen viiletessä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
@Samppa

Näin yleisenä kommenttina. Jokainen käyttäkööt omia laitteitaan miten parhaaksi näkee ja saa vapaasti kirjata tänne tulokset jotka tällä tavalla saavutetaan. Toki mahdollisimman kattavasti tehtynä palvelee parhaiten kaikkia käyttäjiä. -Samppa

Mutta kun ei ole pelkkää kirjaamista vaan möyhäämistä ja oman ratkaisun tarjoamista jokaiseen kohteeseen omilla laskelmilla mitkä ei toteudu missään muualla.

Miten nämä kellaritulokset ketään auttaa kun välillä on lämpö päällä ja välillä pois ja coppia hehkutetaan?

Eihän kukaan voi tämmöisiin tuloksiin luottaa, tulee ääretön pettymys kun odottaa 3,5 vuosicoppia ja tuleekin 2,2.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Eihän kukaan voi tämmöisiin tuloksiin luottaa, tulee ääretön pettymys kun odottaa 3,5 vuosicoppia ja tuleekin 2,2.
Nykäsen Masa joskus aikoinaan mutoili asian niin että jokainen mahdollisuus on aina uusi tsaanssi…

Täällä lounais-saaristossa on vedetty Nibellä noin 3,7 - 3,8 vuosicoppia mutta toki ilmasto on täysin erilainen mitä Pohjois-Savossa. Nyt kirjoittaessa ei ole läppäri lähellä mut lonkalta jos tuosta vähentää lämpimänveden loppukuumennus ja sulatukset niin hyvin lähellä ollaan tuota 3,5 arvoa.

Täälläkin kellaria lämmitetään lähes koko vuoden mutta Nibe on kuitenkin ollut poissa pelistä 4-5 kk/vuosi eli tuo vuosicop on nimenomaan lämmityskuukausilta.

Muoks: Ja joo, myönnettääköön jo heti alkuun on tuo oma laitteisto ehkä viritetty hiukan normia enemmän…

Mutta potentiaalia noissa kyllä löytyy. Osassa softa kusee kuitenkin sen mihin rauta kyllä pystyisi…
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tässä tullaan taas kerran siihen paljon myllytettyyn harhaan että vilp on maalämpöä parempi, tai lähes yhtä hyvä, kun valehdellaan asioista puolet ja unohdetaan toinen puoli.

Niin, tertteeko k-lämmitäjän kertomuksiin uskoa sen enmpää kuin omiin kertomuksiin sisälämpöistä tai COP:sta. Jos kitinää ei aiheuta takan poltto niin sitten sitä kitinää aiheuttaa kellari tai eteläonen sijainti, ikuinen kesä ja lauha talvi mutta se on varmaa on että VILP:n yli kolmosen COP aiheuttaa kitinää.

rumat sanat siivottu -Samppa
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jos kitinää ei aiheuta takan poltto niin sitten sitä kitinää aiheuttaa kellari tai eteläonen sijainti, ikuinen kesä ja lauha talvi mutta se on varmaa on että VILP:n yli kolmosen COP aiheuttaa kitinää. Hamekangasta sietäs ostaa, saatana.
Ei ole väliä onko cop 2 vai 3 vaan se miten se on saavutettu. Kun käytössä on kaikki vippaskonstit niin ei sitä pitäisi tuputtaa jokaiselle lämpösaneeraajalle ainoana oikeana ratkaisuna.

Mutta jos hameessa haluat liikkua niin se on ihan trendikästä nykyään, anna mennä vaan
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eihän kukaan voi tämmöisiin tuloksiin luottaa, tulee ääretön pettymys kun odottaa 3,5 vuosicoppia ja tuleekin 2,2.

Tässä on kuukaudet järjestetty kunkin vuoden sisällä huonoimmasta parhaaseen ja sitten niistä on laskettu kumulatiivinen tuotto ja kulutukset ja niistä saatu COP. Eli 1= heikoin kuukausi, 2 = toiseksi heikoin, 3 = on kolmanneksi heikoin jne.

Nyt voit lukea käyrää niin monta kuukautta kuin haluat ja katsoa sieltä mieleisen vuosiCOPin. Tuo 2,2 tulee täyteen jo suunnilleen 3. kuukautena, joka useimmiten on kyllä juuri maaliskuu. Tähänkin jäi semmoinen valuvika, että viimeiset kuukaudet eivät ole kesäkuukausia vaan syyskuu ja lokakuu jolloin tulee yleensä paras kokonaisCOP mutta jos on sitä mieltä että silloin ei lämiitystä tarvita niin sittenhän sekin on OK. Voisin kokeilla järjestää vielä kuukauden keskilämpötilan mukaan.

Sitten tuo repostelemasi COP3,5 oli jatkuvalle lämmitykselle tasaisella teholla vuoden ympäri. Rakennuksen lämmitys ei sellaista ole mutta veden lämmitys alkaa olla jo paljon lähemmäksi. Ei saa tahallaan sekottaa.

COP huonoimmasta parhaaseen.jpg



Edit: Tässä vielä sama nyt kuukauden keskilämpötilan mukaan. Taisi tulla parempi ?

Nyt käyrän lopusta voi lukea esim. 3 kk takaperin "pois" niin näkee suoran sen mitä kesän 3 lämpimintä kuukautta ovat vaikuttaneet. Kuvaan jäi tämäkin vuosi (2021 1-9) mukaan, mutta se on vähän huono kun siitä puuttuu vielä loka, marras ja joulukuut eli käyrä ei ole vertailukelpoinen muiden kanssa ollenkaan.

COP kuukauden keskilämpötilan mukaan.jpg
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Niin, tässä nyt taas unohtuu ettei ne "viritykset" ja kellarin lämmityksen katkaisut puoleksi päivää vaikuta edes kuukauden tasolla paljoa mitään.

Ja jos COP on tammikuussa jo 2.5 niin siitä päästään vain ylös. Ne kesälämmitykset ei vähäisen energiamäärän vuoksi myöskään vuosittaista tulosta liikaa hetkauta. Ei sitä vuosi-COPia lasketa ottamalla joka kuukauden COP ja laskemalla keskiarvo, silloin tulos olisi hyvin erinäköinen ja valheellinen.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei ole väliä onko cop 2 vai 3 vaan se miten se on saavutettu. Kun käytössä on kaikki vippaskonstit niin ei sitä pitäisi tuputtaa jokaiselle lämpösaneeraajalle ainoana oikeana ratkaisuna.

Mutta jos hameessa haluat liikkua niin se on ihan trendikästä nykyään, anna mennä vaan

Tuputtaminen muissa ketjuissa on yksi asia, toinen asia on vaatia isännän ottein seurantaketjua itselle sopiviin muotteihin. Muista että sinä olet vieraana k-läämittäjäm seurantaketjussa ja jos pöydän antimet ei kelpaa niin varmasti löytyy sellaisia seurantaketjuja missä COP on oikein kerrottu. Minä en kyllä millään suostu katsomaan tarkoitushakuista häiriköintoä seurantaketjuissa.... kenekään seurantaketjuissa. Sanoitaan sitä vaikka kotirauhaksi. Tämä ei ole kannanotto VILP vs MLP vaan kannanotto sen puolesta että kaikilla on mahdollisuus raportoidan omasta pumpun käytöstä niin kuin haluaa. Lisätietoja voi kysyä, ei vaatia.
 
Viimeksi muokattu:

siwer

Aktiivinen jäsen
Niin ja arvostelu ei myöskään faktisesti pidä paikkaansa. Väite siitä että Kellarinlämmittäjä antaisi ymmärtää COP=3.5 ja oikeasti tulisi 2.2. Kyllähän noissa luvuissa on pyörinyt niitä vesipumput, tulistukset ja tukilämmitykset huomioivat n. 2.6-2.8 luvut. Ja ilman kellarin kesälämmitystä ja talvikatkomisia se sitten putoisi ehkä sen n. 0.2 yksikköä. Tästä päästään siihen että CTC:n kone Pohjois-Savossa lattialämmöllä tuottaa luultavasti n. sen 2.5 vuosi-COPin. Se ei tietenkään miellytä jos on asennoitunut niin että ei voi mitenkään olla yli 2.

Se oikea ansa tässä on että jos joku soveltaa tätä tietoa patteritaloon jossa pikkuruiset yksilehtiset öljylle mitoitetut patterit, Pohjois-Savossa, päästään todellakin niihin 1.jotain vuosicoppeihin.

Minä olin täällä vuosi sitten kysymässä neuvoja ja VILP oli ihan uusi juttu eikä minullekaan Kellarinlämmittäjä tuputtanut mitään 3.5 COPia, sen sijaan tuputti kyllä sitä haalistetun veden jakelua josta kyllä osasin tehdä ihan omat päätelmäni koska minulla on omatkin aivot, kiitos vaan. (En pelkää kierukassa asuavia pöpöjä, mutta lämmintä käyttövettä ei mene niin paljon että Kikkailu^tm kiinnostaisi.)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sitten pitäisi oikeastaan laskeskella joskus, mitä takka voisi merkitä. Sellainen useimmilla on ja niitä myös käytetään. Useimmissa taloissa takalla varmaan voinee korvata suunnilleen puolet pakkaspäivien lämmöntarpeesta. Se pienentää mojovasti muuta tukilämmitystä ja lisäksi parantaa COP arvoja, kun tuotantoa huonoimmalla COPilla jää pois. On monta lähestymiskulmaa. Tässä on vain omani jossa tätä mahdollisuutta ei ole ja varmaan tässä parasta pysyä siinä.

Toivottavasti kritiikit ei katoa. Täytyy laittaa linkki varsinaisesta käyttökertomuksesta.
 
Ylös Bottom