Ei Recharge nyt mikään kovin outo operaattori ole. Heidän pöntöistään voi ladata aika monen eri palveluntarjoajan lätkillä/äpeillä, Fortum C&D nyt ehkä tunnetuinpana. Myös esim. Plugsurfing tai Easypark käy.
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Tuli tarinasta ihan mieleen nuoruus, kun joskus ajettiin pidempää matkaa moottoripyörällä. Tankki riitti sellaisen 130-150 km. Mittaria ei ollut ja varatankilla ajoi 30-40 km. Viimeistään varatankille mentäessä alkoi kuumeinen bensa-aseman metsästys. Lisäjännitystä 80-luvun puolivälissä oli sattuuko asema olemaan auki ja jos ei ole, sattuuko olemaan seteliautomaatti.
Joskus lähdin seuraamaan päätiellä ollutta bensa-asema kylttiä. Usein sai ajaa 5-10 km sivuun. Jos sitten oli kiinni ja ei seteliautomaattia, tuli kylmä hiki pääseekö seuraavalle. Kaukaa kotoa en jäänyt tien varteen. Lähellä pari kertaa.
www.sahko.tk ei kannata ladata. Onneksi on ladattava hybridi. Auton katossa oleva kenno on antanut n. 150 kWh vähän alle kolmessa vuodessa, eli noin 1000 km:n ajon
Jos sähköpanelien teho olisi n. 3 kertainen ja moottorin kulutus 50 % pienempi , niin se olisi kestävä ratkaisu tulevaisuuteen, myös akun koko, joka on 8,8 kWh, pitäisi olla noin 2 kertainen.
Kun sähkö on käytetty, niin pienin kulutus on ollut n. 2,2 L/100 km
.
Jos sähköpanelien teho olisi n. 3 kertainen ja moottorin kulutus 50 % pienempi , niin se olisi kestävä ratkaisu tulevaisuuteen, myös akun koko, joka on 8,8 kWh, pitäisi olla noin 2 kertainen.
Kun sähkö on käytetty, niin pienin kulutus on ollut n. 2,2 L/100 km
.
Viimeksi muokattu:
Onhan Jyväskylässä nyt pönttöjä vaikka millä mitalla, ei pelkästään Teslaa.
Jämsässäkin on Nesteellä Recharge, toimii monin eri keinoin. Matkassa oli sitten vielä ainakin Länkipohja, Patalahti, Oritupa… Taitaa olla recharge kaikissa.
Mutta joo. Latauskartta.fi etukäteen vilkaisten, ei tää homma vielä toimi ihan niinkuin diisselillä…
Jämsässäkin on Nesteellä Recharge, toimii monin eri keinoin. Matkassa oli sitten vielä ainakin Länkipohja, Patalahti, Oritupa… Taitaa olla recharge kaikissa.
Mutta joo. Latauskartta.fi etukäteen vilkaisten, ei tää homma vielä toimi ihan niinkuin diisselillä…
Koska tulin etelästä Jyväskylään ja siitä Petäjäveden suuntaan, ei ollut loogista ajaa vielä pohjoisemmas missä laturit näin jälkikäteen katsoen oli. Keljo oli siinä reitillä. Mutta opettavainen reissu, ottaa seuraavan kerran valmiiksi ladatut äppit matkaan ja etukäteen hieman katsoo...
Kyllä se korttimaksu sieltä tulee jonakin päivänä, direktiivi on valmisteilla. Selvähän se, että alussa kun ollaan vähän kokeilumielellä mukana, myös maksusysteemit ovat vähän protoja. Jokainen operaattori tietysti katsoo asiaa vain omalta kantiltaan - eihän se nyt ole heidän latauspisteillään lainkaan hankalaa, kun tarvitaan vain heidän äppi.
Mitä mieltä olette, jos tekisi köyhän miehen virranhallinta virranhallintareleellä (esim. sähkönumero 2707000 )
www.onninen.fi
Sulakkeet kestää 3x8A latausta, jos lataus ja vedenlämmitys eivät ole yhtäaikaa päällä. Vedenlämmitystä ohjataan Hagerin ET231 kontaktorilla yösähkölle. Ajatus olisi se, että asentaisi tuommoisen virranvalvontareleen tarkkailemaan latausvirtoja. Jos latausvirta käynnissä (= virta yli havahtumisvirran) tiputettaisiin vedenlämmitys pois päältä.
Vedenlämmityksen saa laitettua jatkuvalle tai Carunan liittymästä esim. käynnistymään kahdesti vuorokaudessa. Tarvittaessa voisi laitaa myös kellokytkimen taakse. Eli käytännössä lämmintä vettä olisi aina tarjolla vaikka lataus välillä katkaisisi lämmityksen.
HAGER VALVONTARELE HAGER ED183 LVV 27KW/6.7-39A | Muut releet
Kuormanpudotusreleitä käytetään asennuksissa, joissa olemassa oleva kaapelipoikkipinta ei mahdollista suuremman johdonsuojakatkaisijan käyttöä liityntäkaapelissa. Kuormanvapautusreleen kela kytketään sarjaan ensijaisen laitteen syötön kanssa. Laitteen käynnistyessä releen lähtökosketin aukeaa...
www.onninen.fi
Sulakkeet kestää 3x8A latausta, jos lataus ja vedenlämmitys eivät ole yhtäaikaa päällä. Vedenlämmitystä ohjataan Hagerin ET231 kontaktorilla yösähkölle. Ajatus olisi se, että asentaisi tuommoisen virranvalvontareleen tarkkailemaan latausvirtoja. Jos latausvirta käynnissä (= virta yli havahtumisvirran) tiputettaisiin vedenlämmitys pois päältä.
Vedenlämmityksen saa laitettua jatkuvalle tai Carunan liittymästä esim. käynnistymään kahdesti vuorokaudessa. Tarvittaessa voisi laitaa myös kellokytkimen taakse. Eli käytännössä lämmintä vettä olisi aina tarjolla vaikka lataus välillä katkaisisi lämmityksen.
Viimeksi muokattu:
Kannattaa hommata lätkät hanskalokeroon, ne toimivat varmemmin ja nopeammin kuin äppi. Montaa ei tarvitse, jos on virta, recharge (esim. fortum) ja K-lataus, pärjää noilla jo melkein missä vaan. ABC sitten täydentää
Joo ja sitten esimerkiksi Google ei taida vieläkään tietää mitään tuosta uudehkosta kaikille avoimesta Teslan kentästä. Latauskartta.fi kyllä tietää. Sama varmaan noitten ABC-asemien kanssa. Niitä nousee ku sieniä sateella nyt. Kestää tovin ennenkuin ne ilmaantuu johonkin muuhun kuin latauskarttaan, jonka yhteisö kyllä tuntuu olevan todella aktiivinen ja hereillä.
Just tuon Fortum+Virta+K-lataus tagisetin mäkin hommasin autoon valmiiksi. Ja ABC appi oli ennestäänkin. Ja siihen kandee konffia Apply Pay (jos on), niin ei tarvi pelleillä pankin sovelluksen puolella hyväksyntöjen kanssa, riittää kun naama on kammattu siihen kuntoon että puhelin tunnistaa sen. (Tämä tuli tehtyä jo Diesel-aikana)Kannattaa hommata lätkät hanskalokeroon, ne toimivat varmemmin ja nopeammin kuin äppi. Montaa ei tarvitse, jos on virta, recharge (esim. fortum) ja K-lataus, pärjää noilla jo melkein missä vaan. ABC sitten täydentää
Sittemmin täydensin vielä sarjaa Teslan appilla ja siellä tuli lopulta reissussa ladattuakin.
Mutta aika hiljasta on vielä kokemukset latauksen osalta kun nyt 10tkm sisään oon tarvinnut pikalaturia yhden kerran.
Auton mukana tuli sitten vielä plugsurfing, jolla kai sais "halvalla" Ionityltä, mutta kun ei semmoisia ole yhtikäs missään mihin mää haluaisin mennä, niin en ole jaksanut edes aktivoida. Eri juttu jos vaikka heittäis jonkun ulkomaanreissun.
Kannattaa hommata lätkät hanskalokeroon, ne toimivat varmemmin ja nopeammin kuin äppi. Montaa ei tarvitse, jos on virta, recharge (esim. fortum) ja K-lataus, pärjää noilla jo melkein missä vaan. ABC sitten täydentää
Virran tagia tosin ei kannata ottaa, vaan Helenin versio. Ei kuukausimaksua.
Tästä kun nyt on ollut jo vähintään kahdella foorumilla kuvia ja kukaan ei korvaansa lotkauta niin minä voin onnitella. Oliko vaikea projekti? specksit? voit laittaa vaikka yyveenä niin ei sotkeudu ketju. Onnea!!
Olen kyllä ihan pihalla, mutta onko joku sähköistetty Niva tms? Joku parempi vinkki tai linkki?
Kupla volkkari, laitoin rekisteriotteesta kuvan missä näkyy vuosimalli, tarkoituksena tänne vinkata että ei ole pakko olla uusi sähköauto. Tuo on kaikilta muilta osin vaiheessa koska halusin varmuuden muutoskatsastuksesta ennenkuin alustaan ja ulkokuoreen laitetaan rahaa
Liitteet
Hempuli
Töllintunaaja
Big-malli ja varmaan 1,6 pannulla alunperin. Ison auton ominaisuuksia alkujaan mm. bensankulutus oli mulla hirveä.
Korvat lotkahtaa sen verran mitä on missäkin tarve ja ketjun otsikko on sähköautot eli oletan olevan oikeassa paikassa
Jep, 1303s ja hommattu aivan sen vuoksi ettei herätä mitään tunteita harrastajissa
Totta, olin itse väärässä ketjussa ajatuksissani
Oletuksesi on siis aivan oikea.Tojotan sähköautolla ei alkanut vahvasti
electrek.co
Toyota's bZ4X recall isn't going great – company offers car buyback
Toyota has sent a letter to bZ4X owners, offering a choice between a loaner and incentive package or full repurchase of vehicles, as the company continues to struggle with (literally) keeping the wheels on their first electric car effort. Notably, the car’s electric drive systems are not...
electrek.co
pokeri
Aktiivinen jäsen
Eikös se ollu koko napa
Tästä on autofoorumeilla väännetty peistä, että minkä englanninkielisen maan termejä niiden pulttien osalta Toyota käyttää. Yleinen käsitys lienee tällä hetkellä, että 95% varmuudella on kyse vanteen, ei navan kiinnityspulteista.
Jos kyse olisi vaan pyörän pulteista, siinä tuskin olisi mitään ongelmia toyotalla, koska ratkaisuhan olisi vetää pultit vaan tiukemmin kiinni. Tietysti jos pultit on jotain uudenvuodentinaa, niin niiden vaihtamisessa on vähän enemmän hommaa, olettaen että varsinainen kiinnitys tapahtuu muttereilla.
No eihän niitä pultteja nyt ihan sillä lailla vain voi vetää tiukemmalle, jokin paikka voi antaa periksi. Pulttikokoa joudutaan kenties kasvattamaan, jotta ne kestävät suuremman kiristysmomentin. Entäpä kestävätkö vanteet? Ja lienee myös hyvä huomata, että Toyota on juuri tässä kohtaa päätynyt vaihtamaan mutterikiinnityksen pultteihin, eli jossain määrin heille uutta asiaa (tosin Lexuksessa kaiketi ollut pultteja jo aiemmin?). Mutta huolella siellä varmaan nyt asiaa tutkitaan, kun kestää ja kestää.
pökö
Rele-aikakauden änkyrä
Tien päällä pitää olla ranteet kunnossa jos menee rengas.
Harrastelija
Vakionaama
Siinä mitään ranteita tarvita kun laittaa litkut renkaaseen tai soittaa hinausauton. Vararenkaitahan (eikä siten tunkkiakaan) nykyautoissa ei ole.
Mikäköhän juju tuossa on?
Jep. Faija just koki tän mersunsa kanssa. Litkut teki sotkua ku oliki rengas halki sisäreunasta, hinausauto muuten jees mut vaunu perässä. Vararengas olis ollu aika jees. No, nyt on sellanenkin sitte.
Eikai siinä niin jujua ole. Transporttereissa lienee kans ja monessa muussakin autossa samaa luokkaa momentit.
Harrastelija
Vakionaama
Sillekö oli vielä paikka olemassa?
Harrastelija
Vakionaama
Olisikohan se auton painon ja pulttien lukumäärän yhteisvaikutus joka kireyteen aika pitkälti vaikuttaa?
Ja ehkä teho ja vääntökin kun niitä alkaa olla reilummasti.
Polkupyörissähän pinnojen reiät vanteissa väljenee/kuluu kun sähkömoottorilla rasitetaan. Eli on tullut ebike ready vanteita joissa reikiä on vahvistettu. Vai liekö jo kaikissa vahvistus nykyään?
pokeri
Aktiivinen jäsen
Häätyy laittaa ainaki
6/8 pultila kiini
Käsittääkseni vanteen ja navan välinen kitka pitää sen vanteen paikallaan/liikkumatta, ei niinkään ne pultit vaikka ne käytännössä siihen kuorman jakoon osallistuukin. Kiristysmomentilla saa kitkaa lisää, mutta jos olemassa olevilla pulteilla sitä ei saa tarpeeksi (aluvanne antaa periksi tai pultin vetolujuus ei riitä) pitää pultteja lisätä.
Fillarissahan vääntö tietysti kasvaa kun sähkömiottori tulee lihaksen lisäksi, mutta eihän sähköautossa renkaisiin sen suurempaa vääntöä kohdistu.
Kyllä ne sähköauton väännöt renkaisiinkin luulisi olevan suuremmat vaikka polttisten vaihteisto pystyy tasoittamaan eroa.
No yleisesti kyllä niinpäin että polttiksessa akselilla on reilusti isommat väännöt, jonka lisäksi manuaalivaihteisella autolla voi vielä kytkimellä antaa isoja vääntöpiikkejä. Tuon takiahan ne sähköautojen perävaunumassat ovat rajoittuneita kun vääntöä ei ole riittävästi mäkilähtöön.
Varmaan löytyy nopeusalueita joissa sähköautolla on isompikin vääntö, mutta tuokin on myös paljon siitä kiinni mitä autoja verrataan. Lisäksi tehokkaimmat sähköautot ovat jokseenkin poikkeuksetta nelivetoisia, joka vähentää sitä yhtä pyörää kohden vaikuttavaa vääntöä.. Tosin ovathan tehokkaat polttiksetkin usein nelikkoja.
Noin yleisesti harva viittii polttista aina lähdöissä huudattaa, herättää vähän jo huomiota, toki joillain se on tarkoituskin - hei kato mulla on tämmönen. Sähkiksellä tulee helpommin survastua reilummin kun meteli puuttuu. Eli kokonaisuudessaan sähköauton väännöt renkaisiin on todennäköisesti suuremmat ja useimmin.