Kompura ei käynnisty Vitocal 242-g? toimii taas ,ulkoinen ohjaus estäjänä.

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Eli, oli koneesta toiset sulakkeet pois päältä ja vaihevahti ei antanut koneen käynnistyä. No kun sitten tajus ettei saa virtaa niin ongelma poistui. Kone lämmitti kunnes siirtyi lämmittämään käyttövettä. Kun raja tuli täyteen niin sammutti kompuran ja ei lähde enää käyntiin, eikä vastuksetkaan päälle.

Ainoa mikä pyörii on liuospumppu. No kun kuuntelin mikä rele siellä naksuu niin otin johdon irti ja liuospumppu pysähtyi. Rele on vasemmanpuolimmainen 4valkoisen rivistä piirilevyn alareunassa. Kun johto on irti niin sanoo vikakoodi C8: turvapiiri.

Kuitenkin kun manuaaliohjauksesta laittaa ensiöpumpun päälle niin lähtee liuospumppu pyörimään.

Onko joku koodi millä saa kaikki parametrit nollattua. Se millä saa perusarvot nollattua ei toiminut.
Apua kiitos.


Koneena siis vm-09 Vitocal 242-G. 6kw.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Ongelma poistui. Ulkoinen ohjaus oli kytketty "EI".
Joku saksalaisten verkonhallitsijan systeemi. Eli jos kytkentärivassa on jumpperi 23ja 24 välissä niin silloin asetus sekoaa. Eli jumpperi irti ja homma pelittää. Tai vastaavasti jumpperi ja toinen asetus... Homma pelittää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
"Ulkoinen ohjaus" voi olla joko sellainen että se estää MLP:n käynnistämisen tai sitten se ajattaa varaajan täyteen. Luulen että jossain asetuksissa on ollut mätää jos se on edellisessä paikassa toiminut ja et ole muuttanut itse kytkentöjä.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Katotaan pelittääkö. Mutta joo, jos joku löytää totaaliresetin niin olis kiva. Käyttöohjeessa lukee miten perusasetukset nollataa js jos tarvitaan rajumpaa nollausta neuvotaan ottamaan yhteyttä asennusfismaan.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Ja mielestäni mittasin että kontaktorille tulee syöttövirta mutta ei silti käynnisty, eli joku estää sen kytkemisen. Mikäköhän?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ja mielestäni mittasin että kontaktorille tulee syöttövirta mutta ei silti käynnisty, eli joku estää sen kytkemisen. Mikäköhän?
Miten tuo liuospiirin painekytkin (navat 11-12), löytyykö sellainen vai onko sekin jumpperilla? Estänee ainakin kompuran käynnistyksen jos nuo navat ovat auki.

Koitin fraatin linkistä katsoa olisiko löytynyt ohjauspiirin kytkentäkaaviota mutta ainakaan nopeasti Ipadilla etsien en löytänyt perinteistä sellaista.

Muoks: korjattu anturin nimitystä, olikin painekytkin eikä virtausvahti niin kun ensin olin raapustanut.
 
Viimeksi muokattu:

Tois puol jokke

Vakionaama
Painekytkin on jumpperilla. Nyt vetelee pitkää vetoa, aamulla näkee onko jumiutunut taas vai sammunut ja lähtenyt uudelleen käyntiin kuten pitääkin.

Siis silloin kun ei startannut ja tuo ulkoinen esto oli päällä niin kontaktorille tuli virtaa. Luulin että olisi rikki ja vaihdoin tilalle toisen mutta sama juttu. Liuospumppu lähti pyörimään ja sen jälkern olisi pitänyt kompura lähtee mukaan mutta ei tapahtunut mitään. Varmaan jos noita kytkentä paikkoja 23&24 seuraa niin johonkin ne menee.
Karkeat kaaviot löytyy siitä linkistä kyllä.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Jotain häikkää on kyllä, nyt kompura pysähtyi mutta vastukset jäi päälle? Jos sähkövastuksilla on kuumempi max raja kuin kompuran pyynti niin sekoaako tuo? Eikös juuri pakkasella kun tarvitaan kuumempaa vettä jossain pattereissa niin autetaan silloin vastuksilla.
No seurataan tilannetta kuis käy.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
No ei kauaa ollut hiljaa, eli kompura lämmitys logiikka tuntuu nyt toimivan. Täytyy hakea säädöt noille vastuksille, tai ottaa kokonaan pois käytöstä.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
uusi mööpeli, ollut lattialämmitystalossa. totesin että se vanha r22 ei toimi hyvällä hyötysuhteella ja sain 600e ostettua tämän. oli laippa kierretty kiinni epätasapainossa niin oli vääntynyt niin että alkanut vuotaa kun tiiviste kovettui, ja pulttikin oli väännetty poikki.

hieman alitehoinen kun on nyt jurnuttanut läpi yön 6kw vs r22 12 kw. pitää tietty huomioida että ennenkuin alakerran betonit lämpee normaalitasolle niin menee aikaa ja vielä kun tuo lammikko on valmiiksi viileä. tulo -1,7 paluu lampeen -5,7.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Tässä turvapiiri kompressorin jotta kompressorin kontaktori toimii.


Luulen että tuossa sun koneessa on samanmoinen.
voisiko olla niin että tuon kaavion jälkeen on joku rele tms joka liittyy tuohon ulkoiseen ohjaukseen joka ei päästä kuitenkaan starttaamaan/vastuksia päälle. liuospumppu siis käynnistyy mutta muut ei mene läpi.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
@kurre orava tu ulkoinen ohjaus oli siis se alkuvika, ne vastukset on hieman mysteeri vielä, otin ne pois käytöstä kokonaan. käynnistys minimiaika on nyt 5minuuttia. asetus oli 10 min. joku hystereesi siellä oli joka ei ihan auennut vastusten käynnistysviiveessä. tekee nyt kompuralla 40 lähtee ja 35 palaa. käy kokoajan, kohta suihkuun niin näkee osaako vaihtaa käyttöveteen vai ei?

no nyt 2 mlp jälkeen voisin sanoa että sopiva pumppu taloon olisi sellainen missä olisi tuotoltaan 2kw-12kw, paras hyötysuhde 6kw-8kw välillä. se olis täysteho. ja ulkoinen käyttövesi säiliö, joko tulistimena tai vaan lisävetenä. sitä en osaa sanoa kumpi olisi parempi, tälläinen missä on tuo käyttövesisäiliö erikseen ja lämmitysvesi menee suoraan. RST ja kupari kun on fiilikseltään parempia niin ehkä olisi juuri patarautaa varaaja jossa kuparikierukka, mutta pitäisi olla hyvä kerrostuvuus, ehkä rst pytty käyttövedelle jossa kuparikierukka lämmitysvedelle ja lennosta lämmittävät vastukset tai erillinen lisävaraaja. koska käyttövesi nyt pysyy hienosti kerrostuneena, ainoa ongelma on että se tulee loppumaan heti suihkussa kesken koska yläreunassa on 38'c ja alalämpö on 17'c ei siitä paljoa irtoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Integroitu kone varaajineen on varsin kompakti ja yksinkertainen pakkaus loppujen lopuksi. Käyttövesikin riittää varmaan valtaosalle ihmisiä. Miksi käyttövesi pitäisi majailla eri pöntössä jos integroitukin riittää? Kaikki integroidut varaajat kerrotuvat hyvin. (pl. jos ne sekoitetaan latauksen kierrolla kun kone starttaa)

Riittikö se käyttövesi suihkussa käyntiin ? :)
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Jos ei olisi ollut lisävaraajaa niin olis loppunut. Mutta nopealle olus riittänyt, sen jälkeen sitten olis joutunut odottelemaan jonkun tovin että tulee lisää kuumaa ( pelkällä kompuralla). Tuo latauksen sekoittaminen on se myrkky. Jos sen saisi kerrostumaan heti voisi olla huomattavasti parempi, varsinkin jos on useampi suihku mutta hyötysuhde t. Taitaa pudota jos sen sekoittavan pumpun laittaa pienelle. Tietty jos laittaa sen veden lisälämmityksen päälle ajoissa.

Se sähköanodi, onko siinä virta kokoajan vai miten? En mittaillut mutta tuli mieleen että miten rarkastaa/tietää toimiiko? Valo palaa piirilevyssä ja unohdin tutustua siihen kun oli tämä muu hässäkkä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
hieman alitehoinen kun on nyt jurnuttanut läpi yön 6kw vs r22 12 kw. pitää tietty huomioida että ennenkuin alakerran betonit lämpee normaalitasolle niin menee aikaa ja vielä kun tuo lammikko on valmiiksi viileä. tulo -1,7 paluu lampeen -5,7.
Jos liuospuoli jäähtyy kovasti niin menoveden lämpöä ei pystytä nostamaan niin korkealle kun normaalisti esim 0 asteisella liuoksella. Käyttöveden kanssa voi tulla ongelmia. Missä sulla on keruuputkisto ja paljonko kun lämpötilat ovat noin matalia? Saako sen jäähän pohjaa myöden?
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Kaivetun lammen pohjassa ovat. Saa varmaan jäähän jos oikein yrittää. Mutta sulaa myös äkkiä. Naapureiden uudisrakennusten salaojat on laskeneet pitaa noin 40cm mikä aiheuttaa nyt tuon kylmän keruulämmön. Kone tekee vain 40c käyttövettä. Loput sähköllä toisesta varaajasta. Yleensä näihin aikoihin on tuo kylmin keruu ja huhtikuussa alkaa lämpö nousemaan. Jos menee yli -3 paluu niin ilpeillä voi jeesata sen aikaa kun lampi toipuu. Kaivon porausta miertinyt mutta en ole vielä löytänyt budjetista rahoja siihen. N 250m putkea lenkitettynä tasaisesti lammen pohjalle. Lammen toinen seinä on kalliossa kiinni joka sulaa hyvinkin nopeasti kun kevät saapuu. Ja vastoin useitä arvosteluita tuntuu toimivan tuolleenkin. Selkeä osatehomitoitus. Ainoa että nyt käyntiajat on niin pitkät että vetää putken ympärille jäätä joka ei ehdi sulaa pois, siinä tuo aiempi 12kw oli parempi kun oli lyhyemmät vedot. Nyt n 2h käyntiä ja 45min taukoa. Kylmä keruu niin ei anna ihan parasta coppia ja tehoja, menovesi pyyntö on mittarissa 0c ulkona 35c meno.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Näillä miinuskeruilla ollaan siinä 2,5-3 coppeloissa, r22 kone jäi noin 1,6. Vielä en tiiä miten tuo käyttäytyy kun keruu lämpenee mutta tuohonkin olen jo tyytyväinen. R22 tykkäs myöskin kun oli pariastetta plussalla tulolitku.
 

jmaja

Vakionaama
Näillä miinuskeruilla ollaan siinä 2,5-3 coppeloissa, r22 kone jäi noin 1,6. Vielä en tiiä miten tuo käyttäytyy kun keruu lämpenee mutta tuohonkin olen jo tyytyväinen. R22 tykkäs myöskin kun oli pariastetta plussalla tulolitku.
No eikös tuo parantunut COP selitä paljon enemmän sitä putkien jäätymistä kuin käyntiaika tai teho? Tuon COP-parannuksen takia otat lammesta n. 70% enemmän energiaa, jos tuotettu energia on sama.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vanha oli 12kw ja uudempi on 6kw teholuokituksiltaan. Eli ei ihan suoraan voi verrata.
Ja koneethan oli erityyppiset, vanha mäntäkompura putkivaihtimilla, uudempi levareilla ja elektroniikalla.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Näyttäisi siltä että semmoinen pätkissä otettu lämpö lammesta sopii sille paremmin kuin tasainen viilennys, eli voi olla ettei invertterikone ja alimittainen keruu tykkää toisistaan. Mun muistaakseni joku pohjoisen insinööri oli joskus todennut saman että invertteri mlp voi jäädyttää kaivon helpommin kuin tavallinen on off.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Kyllä lämmittävät mutta toinen otti lyhyemmässä ajassa tarvittavan tehon keruusta jolloin lämmönlähde ehtii toipua kun taas uusi rasittaa tasaisesti pitempään jolloin tapahtuu putkien ulkokuoren jääpaakun kasvamista eikä se pääse sulamaan tauoilla kun niitä ei nyt näytä tulevan.
 

jmaja

Vakionaama
Edelleen uskon tuon 70% suuremman lammesta otettavan energian olevan paljon suurempi tai jopa ainoa tekijä. Nythän pääsit käyttämään uutta MLP vasta keväällä. Ensi talvena lammen kanssa tulee ongelma. Tai ehkä pidempi putki auttaa ellei koko lampi mene umpijäähän.
 
Kuinkahan paljon lammessa on vettä? Kun kuutio vettä jäätyy, siitä saisi laskennallisesti 92 kWh. Lampeen varmaan tulee jääkerros pintaan lunnostaakin ja alle jää luontainen sulakerros, jonka sitten voi jäädyttää. Talvella lampeen ei varmaan kauheasti uutta lämmintä tule jos vesikin laskee.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa on vielä sellainen huomioon otettava seikka että jos putken pinnalle kasvaa paljon jäätä niin se putki voi alkaa pyrkimään kohti pintaa. Tuosta sitten voi seurata melkoinen sotku.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mites tuo lampi ja putki käyttäytyisi jos putkea olisi tuplamäärä, 500m?
Käykö nykyinen 250m nyt liian kylmänä ja kerää jäätä pintaansa pidempää lenkkiä herkemmin?
 

Tois puol jokke

Vakionaama
voisi olla parempi jos olisi tuo tuplat mutta kun nyt tuo pinta on laskenut niin paljon, ei sinne oikein saa mahtumaan putkinippua, mietin tuossa kyllä että jos lentopallokentän hiekat vetäis sivuun ja sinne alle putket, vois päästä talvella halutessaan luistelemaan kun sulkee lampipiirin ja päästää pakkaselle keruuliuoksen.
Ja nyt kun yläkertaan laittoi ilpin päälle avustamaan niin lampi ehti lämmetä ja tulo lämpö on nyt +1 ja nollan välillä. ja nyt ulkona on se +5 ja 8C välissä niin ilp tekee hyvällä copilla lämpöä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
voisi olla parempi jos olisi tuo tuplat mutta kun nyt tuo pinta on laskenut niin paljon, ei sinne oikein saa mahtumaan putkinippua, mietin tuossa kyllä että jos lentopallokentän hiekat vetäis sivuun ja sinne alle putket, vois päästä talvella halutessaan luistelemaan kun sulkee lampipiirin ja päästää pakkaselle keruuliuoksen.
Ja nyt kun yläkertaan laittoi ilpin päälle avustamaan niin lampi ehti lämmetä ja tulo lämpö on nyt +1 ja nollan välillä. ja nyt ulkona on se +5 ja 8C välissä niin ilp tekee hyvällä copilla lämpöä.
Kumpi on oikeasti kylmä, lampi vai keruuliuos? Jos putkea on kovin vähän niin lämmönsiirto voi olla huonoa. Onko putki 2,4 vai 3,7mm seinämällä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuinkahan iso merkitys tuolla on?
Maapiirissä ainakin käytetään yleensä tuota vahvemmalla seinämällä olevaa ja kaivoissa ohuempaa. Virtausvastukseen ainakin vaikuttaa. Lämmönsiirtymisestä paha sanoa näin äkkiseltään(suurempi virtaus saattaa lisätä tubulenttisuutta joka parantaa myös lämmönsiirtymistä). En muista ulkoa että paljonko tuo putki materiaali tuo erosi vedestä lämmönjohtavuudeltaan.
 
Ylös Bottom