Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

I

IlppiKajjjaani

Vieras
Laskeskelin tuossa taloni sähkökulutusta ja petyinpä ilpin tuomiin "säästöihin"

Tässä kertauksena speksit:

Kyseessä on Kainuussa sijaitseva omakotitalossa vm. 2000 Kastellitalo, yksikerroksinen, 130m2 lämmitettävä ala. Sisäyksikkö sijoitettuna isoon, n. 70 m2 olohuone-keittiö eteinen tilaan, jossa "mutkan takana" kolme makuuhuonetta. Lisäksi khh, ph ja sauna ja 2 WC:tä. Normaalisti eristetty, paitsi 450 mm villa yläpohjassa ja 200 mm alapohjastyroksit (eikun anteeksi EPS eristeet ). Aikalailla on isoja ikkunoita, ja korotettu sisäkatto, jotka lisäävät lämmitystarvetta. Varaava laatta 120mm ja sähkökaapeleilla lämmitys. Lisäksi olohuoneessa takkaleivinuuni 2300 kg. Lisäksi onneton lämmitän vielä n. 60m2 kahden auton tallia n. 6-8 asteen lämpötilaan.

Minulla on olohuoneessa reilut 3 vuotta vanha Panasonicin ILP, ihan perinteinen K-raudan perusmalli on/off, tyyppi CS-W9CKP sisäyksiköltä luntattuna.

Ilppi on aina käytössä kun mahdollista. Marraskuusta maaliskuuhun käytössä on 20m2 klinkkerin alla lattialämmitys, alle -20C lämpötiloissa otetaan n. 110m2 alalla lattialämmitys käyttöön. Tallissa on 1kW lämmitin , ja kun se ei riitä, niin lattialämmitys peliin (kun kylmenee alle -20 useaksi päiväksi).

Nyt on käsissä uutta dataa sähkökulutuksestani. Minusta se oli karua kertomaa, eikä ilpin asennus ole juuri näkynyt. Pitkän aikavälin (2002-2006) kulutus trendit ovat olleet päiväsähkössä yläviistoon ja yösähkössä pienenevät, ja kokonaiskulutus aaavituksen laskeva trendi. Tai enpä tiedä siitäkään...

Tässä vuosittaiset sähkönkulutuksen kuukausikeskiarvot:

2002: 1994 kWh
2003: 1838 kWh, Ilppi käyttöön 3.8.2003
2004: 1929 kWh
2005: 1861 kWh
2006: 1980 kWh, joulukuu siis puuttuu, voipipa tulla ennätyskulutus :mad:

Olen mitannut ilpin sähkökulutuksen viimeisen kolmen kuukauden ajalta (syys-marraskuu). Ilppi vei 616kWh. Kokonaiskulutus oli 5124 kWh. Eli ei sen lämmityksen osuus nykyaikaisessa talossa kovin suuri ole kokonaiskulutuksesta muulloin kuin keskitalvella, kun käytössä on myös toinen lämmönlähde eli leivinuuni. Minullakin kuukauden maksimikulutus on 3000-4000kWh joulu-helmikuussa. Ja silloin ei ilpistä paljon apua ole. Energiaa ympäri vuoden vie muut härvelit: kiukaat, hellat, kylmäkoneet, pesukoneet, telkkarit, tietokoneet yms. yms. ja se lämmitys ei olekaan suurin kuluttaja. Tai nuo härvelit lämmittävät sen verran ettei muulle lämmitykselle jää suurena osana vuodesta paljon hommia.

Johtopäätökseni on, että minulle ilpistä ei juuri hyötyä ole energiansäästömielessä. Hyvällä tahdolla siitä voisi saada kasaan säästöä 2000 kWh vuodessa, mikä nyt ei minun kuluissani paljon vaikuta. Kesällä sitten menee osa vähäisistäkin säästöistä jäähdytykseen, vaikka ei näillä korkeuksilla sitäkään ylellisyyttä usein tarvitse.

Koko excel-tiedostoa en taida viitsiä tänne laittaa. Siinä olen laskenut pitkin ja poikin kulutusta, mutta en saanut tulosta ilpille paremmaksi mitenkään väännettyä.

Enpä taida uutta ostaa, ennenkuin ilppi pystyy olemaan ympärivuotinen päälämmönlähde. Vanha riittää minulle mainiosti nykykäyttöön...
 

jklaukka

Aktiivinen jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Tämä vuosi on ollut täällä Kajjjaanissa lämmityskauden osalta kylmempi kuin vuosi 2005, joten vuodet eivät ole suoraan vertailukelpoisia. http://www.wunderground.com/global/stations/02897.html
Itse olen verrannut samanlämpöisiä kuukausia keskenään ja tämä näyttää toimivan kohtalaisesti, kun käyttötottumukset pysyvät jotakuinkin samoina.
Meillä on pumpun kulutus ollut noin 750 kWh syys-marraskuussa ja COP on varmaan lähellä kolmea näillä keleillä, jolloin säästö lienee tältä ajalta luokkaa 1500 kWh.
 

Joppe112

"Tän talon ILPpi on paras vaanimispaikka - muahh!"
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

IlppiKajjjaani sanoi:
Laskeskelin tuossa taloni sähkökulutusta ja petyinpä ilpin tuomiin "säästöihin"

Tässä kertauksena speksit:

Minulla on olohuoneessa reilut 3 vuotta vanha Panasonicin ILP, ihan perinteinen K-raudan perusmalli on/off, tyyppi CS-W9CKP sisäyksiköltä luntattuna.

Enpä ole tästä tuloksesta hirveän yllättynyt IlppiKajjjaani. Jos ILPpisi toimii on/off -periaatteella, sen COP-käyrä on väistämättä hyvin erilainen kuin inverttereillä: jossain tietyssä lämpötilassa hurahtaa kaikki KwH vaan palamaan iloisesti sähköä kompuralle. Näin ollen säästöjen saavuttaminen on vieläkin haastavampaa. Kuten tuorein COP-laskurini näyttää on max. säästöjen määrä / vuosi rajallinen kaiken kaikkiaan edes kunnollisella invertterillä:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1409.0.html

Jopa inverttereillä (= öljylämmittäjät, huom!) säästöjen saavuttaminen edellyttää järkevää käyttötapaa syvemmällä pakkasissa ... :-\
 

Drummer

Aktiivinen jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Minä en itse asiassa usko ilpillä mitään hurjia säästöjä pääsevän syntymään. Tälläkin palstalla ilmoitellaan selkeästi sähkönkulutuksia ja ihmetellään miten ilp kuluttaa niin vähän energiaa ja samalla kuitenkin poltetaan puita takassa mielettömästi. Kuitenkaan mitään tarkkoja kWh-määriä lämmityksen eduksi, mitä puista on syntynyt, ei oikein kyetä laskemaan. Luulen että useilla tuo säästämisvimma on varmaan ihan holtiton, joka johtaa myös eroihin muissa kulutustottumuksissa. Olisi kiva nähdä sellaisen talon kulutus ennen ja jälkeen ilpin, jossa ei takkaa olisi ollenkaan, ja jossa lämpötila pidettäisiin samana. Monet nostavat myös ilpin myötä lämpötilojaan, joka johtaa taas vääristymään; hmmm, ja se on muuten mielenkiintoista että samat tyypit aiemmin ovat väittäneet että kyllä se 20-21 astetta on sopiva asumislämpötila, nostavatkin sen ilpin saapuessa 2 astetta ylöspäin...sehän kuulostaa siltä että aiemmin onkin ollut vilu! Tämä ilmiö esiintyy pääosin sähkölämmittäjien keskuudessa. Varmasti talon rakenne vaikuttaa oleellisesti säästöin. Jos lämpö ei pääse kunnolla leviämään, niin silloin ilpin lämpötilaa joudutaan pitämään kohtuuttoman korkealla, jolloin energiaa varmasti kuluu hukkaan. Voi olla että harakanpesät säästävät myös enemmän kuin hyvin eristetyt.

Noh, jäähdytys ei onneksi paljoa kuluta, joten se ainakin kannattaa. Toivon itse säästöjä syntyvän kuitenkin lämmityspuolella jonkun verran. Saa sitten nähdä miten käy. Ilmoitan rehellisen vastaukseni ja kulutusseurantani kun lämmityskausi on ohi. Tällä hetkellä näyttää vielä siltä että säästöjä syntyy ;D
 

tet

Vakionaama
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Drummer sanoi:
Minä en itse asiassa usko ilpillä mitään hurjia säästöjä pääsevän syntymään. Tälläkin palstalla ilmoitellaan selkeästi sähkönkulutuksia ja ihmetellään miten ilp kuluttaa niin vähän energiaa ja samalla kuitenkin poltetaan puita takassa mielettömästi.

Minulla ILPissä oma kWh-laskuri ja samoin öljypolttimessa käyttötuntilaskuri (molemmat tiedot menevät tietokoneelle). Takkaa, pönttöuunia tms. ei ole, vain öljy (yksipesäinen kattila siis) ja ILP. Historiatietoa löytyy viime vuoden lokakuun alusta lähtien. Sisälämpötila on keskimäärin aika sama kuin ennen ILPpiä, nyt vain eroa huoneiden välillä enemmän (eli osa huoneista kylmempiä ja osa lämpimämpiä kuin ennen). Muitakaan suurempia energiankulutukseen vaikuttavia muutoksia ei ole tässä välissä tapahtunut.

Tämänhetkisellä sähkönhinnalla ja säiliössä olevan öljyn hinnalla laskien tulos näyttää loka-marraskuun osalta seuraavalta:

10-11/2005: 194 €
10-11/2006: 121 €

Keskilämpötilat näiltä ajanjaksoilta näyttävät seuraavilta: 2005 ka. 4,5 astetta, 2006 ka. 3,2 astetta. Siis tänä vuonna on ollut kylmempää, silti säästö noin 38%. :)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Ehkäpä noita vuosittaisia keskiarvoja pitäisi korjata lämmitystarveluvuilla. Kajaanin vertailuluku on 5420.
http://www.motiva.fi/fi/julkaisut/kiinteisto-japalveluala/rakennuksenkulutusseuranta/lammitystarvelukuesite.html

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_148.html

Kajaanin keskilämpötila on pitkänajan keskiarvona 1,7 astetta (2000-1971) ja vuonna 2003 se oli 2,3 astetta.
 
I

IlppiKajjjaani

Vieras
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Ihan ajatusleikkinä listailen sähkökuluttajia, joita pyörii taloudessani:

televisioita (LCD) 3 kpl, yhteensä 13 h/vrk 300W/kpl yht. 3900Wh
Jääkaappi/pakastin 1,2 kWh/vrk
Pakastinkaappi 1,2 kWh/vrk
Arkkupakastin 1,2 kWh/vrk
Valaistus yhteensä 6420Wh/vrk
Halogen 50W*14kpl yht 56h/vrk
Hehkulamput 60W*12 kpl 40 h/vrk
Muut sisävalot keskim. 20W*10 kpl 70 h/vrk (mm. akvaario)
Pihavalot 15W*8 30h/vrk
Kiuas 300W*24h 7200Wh/vrk
Muut (uuni, mikro, kahvinkeitin jne.) 5 kWh/vrk

Yhteensä ilman talon ja veden lämmitystä

Yhteensä 25,9 kWh/vrk => 9453 kWh vuodessa

Siihen kun lisätään vedenlämmitys, niin ei siihen lämmitykseen jää kuin 8000 kWh.

Eli voisin säästää enemmän ilpillä, jos
-lopetan telkkarin katsomisen
-elämme pimeässä
-emme kypsennä ruokaa kuin avotulella
-emme sauno, ja mieluummin peseydymme kylmällä vedellä jos oikein nuukaksi ryhdytään

Että tämmöstä tänä ehtoona.
 

Drummer

Aktiivinen jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

tet sanoi:
Drummer sanoi:
Minä en itse asiassa usko ilpillä mitään hurjia säästöjä pääsevän syntymään. Tälläkin palstalla ilmoitellaan selkeästi sähkönkulutuksia ja ihmetellään miten ilp kuluttaa niin vähän energiaa ja samalla kuitenkin poltetaan puita takassa mielettömästi.

Minulla ILPissä oma kWh-laskuri ja samoin öljypolttimessa käyttötuntilaskuri (molemmat tiedot menevät tietokoneelle). Takkaa, pönttöuunia tms. ei ole, vain öljy (yksipesäinen kattila siis) ja ILP. Historiatietoa löytyy viime vuoden lokakuun alusta lähtien. Sisälämpötila on keskimäärin aika sama kuin ennen ILPpiä, nyt vain eroa huoneiden välillä enemmän (eli osa huoneista kylmempiä ja osa lämpimämpiä kuin ennen). Muitakaan suurempia energiankulutukseen vaikuttavia muutoksia ei ole tässä välissä tapahtunut.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php
Etusivu
Tämänhetkisellä sähkönhinnalla ja säiliössä olevan öljyn hinnalla laskien tulos näyttää loka-marraskuun osalta seuraavalta:

10-11/2005: 194 €
10-11/2006: 121 €

Keskilämpötilat näiltä ajanjaksoilta näyttävät seuraavilta: 2005 ka. 4,5 astetta, 2006 ka. 3,2 astetta. Siis tänä vuonna on ollut kylmempää, silti säästö noin 38%. :)

Mukava kuulla että homma toimii sinulla. Olisipa useampi käyttökertomus vastaavista taloista, jos näitä vaihtelijoita olisi vähemmän. 38% on milestäni kyllä erittäin hyvin! Kun pääsisi itse edes tuonne 20% tienoille säästöissä, niin olisin tyytyväinen.
 

TKT55

Jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Minulla käynnistyi syyskuussa tänä vuonna alakerrassa Panasonic PE9DKE ja yläkerrassa Gree GWHD12A. Minulla on Espoossa noin 170 m2 lämmintä tilaa ja 30 m3 puolilämmintä autotallia/varastoa. Yösähköä on kulunut aikaisemmin noin 19.000 kWh/v ja päiväsähköä noin 3.000 kWh/v. Yösähköstä noin 6.000 kWh kuluu vesivaraajaan ym. Talon lämmitykseen kuluu siis 13.000 kWh/v. Lämmitin yläkerran 100 m2 viime yönä pelkästään ilmalämpöpumpulla kun ulkona oli 7-8 C. Sähköä kului 2,33 kWh ja ulkoyksikkö kondensoi vettä noin 2,9 litraa, jonka luovuttama höyrystymislämpö oli 1,9 kWh. Tällaisilla keleillä Gree COP 3-3,5 ja Panasonic COP 3,5-4. Mittauksieni perusteella säästöä tulee syntymään vuodessa noin 6.000-8.000 kWh.
 

Drummer

Aktiivinen jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

TKT55 sanoi:
Minulla käynnistyi syyskuussa tänä vuonna alakerrassa Panasonic PE9DKE ja yläkerrassa Gree GWHD12A. Minulla on Espoossa noin 170 m2 lämmintä tilaa ja 30 m3 puolilämmintä autotallia/varastoa. Yösähköä on kulunut aikaisemmin noin 19.000 kWh/v ja päiväsähköä noin 3.000 kWh/v. Yösähköstä noin 6.000 kWh kuluu vesivaraajaan ym. Talon lämmitykseen kuluu siis 13.000 kWh/v. Lämmitin yläkerran 100 m2 viime yönä pelkästään ilmalämpöpumpulla kun ulkona oli 7-8 C. Sähköä kului 2,33 kWh ja ulkoyksikkö kondensoi vettä noin 2,9 litraa, jonka luovuttama höyrystymislämpö oli 1,9 kWh. Tällaisilla keleillä Gree COP 3-3,5 ja Panasonic COP 3,5-4. Mittauksieni perusteella säästöä tulee syntymään vuodessa noin 6.000-8.000 kWh.

Ihan mielenkiinnosta TKT55, miten ihmeessä sinulla kuluu ainoastaan 3000 kWh päiväsähköä/vuosi? Itselläni kuluu noin 4 x tuo määrä...
 

teukka

Vakionaama
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

TKT55, arvioitko koko vuoden säästöä yhden yön perusteella? :)

Yritätkö jotenkin laskea tuota ulkoyksikön kondenssiveden tuottoa lämmöksi? Mihin se luovutettu lämpö joutuu?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

teukka sanoi:
TKT55, arvioitko koko vuoden säästöä yhden yön perusteella? :)

Yritätkö jotenkin laskea tuota ulkoyksikön kondenssiveden tuottoa lämmöksi? Mihin se luovutettu lämpö joutuu?

Kyllä se lämpö menee minne pitääkin, kuin myös ulkoyksikön jäädyttämisestä saatu lämpö. Liian kylmällä jäiden tekolämpö vaan joudutaan antamaan hetken kuluttua takaisin jäitä sulatellessa. Eli ne kannattaisi irrotella, ei sulattaa kokonaan.

Kondenssiveden litramittaus on muuten aika hyvä tapa arvioida ulkoyksikön läpi menneen ilman määrää. Ulkoyksiköstä ulostulevan ilman kosteus on varmaan aika hyvin 100% siinä lämpötilassa. Eli riittää tietää sisäänmenevän ilman lämpötila ja kosteus, ja ulostulevan ilman lämpötila. Ja ne litrat.

Mahtaneeko TKT55:llä olla mahdollisuus kerätä näitäkin ? Tästä voi tulla mielenkiintoista.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Mietiskelin vain sitä, että se kondensoitumislämpö on peräisin ulkoilmasta ja tietenkin se tulee sisälle. Ellei sitä vettä tulisi, niin ulkoilma kylmenisi enemmän ja lämpöä kuitenkin tulisi suunnilleen saman verran. Tarkoitan, ettei se tiivistymisestä tuleva lämpö ole mitään ylimääräistä ja näkyvää, kuten ehkä joku voisi tuosta viestistä ymmärtää. Jos ulkoilma luovuttaa vaikkapa 5 kWh lämpöä siihen höyrystimeen, niin eihän se ilpin käyttäjää kiinnosta, miten se sen luovuttaa - jäähtymällä vaiko kosteutta poistamalla.

Ulkoilman jäähtymistä seurailin viime talvena mitatessani ilppiä. Mittausteni mukaan jäähtyminen oli noin 3 - 4 astetta. Tarkoitti muistaakseni suurin piirtein sitä, että kastepiste tuli, jos suhteellinen kosteus oli noin 80 % tai enemmän. Siellähän tuo taitaa yleensä liikkua ellei ole maaliskuun kevät.

Yllä oleviin lisäisin, että eräs tapa ilpin toiminnan optimoimiseen täällä pohjolassa olisi se, että ulkoyksikkö "varoisi" jäähdyttämästä niin, että sulatuksen tarvetta syntyy. Puhallusta ja kompuran tehoa voisi säädellä. Saisihan siitä vähän coppia.

Ulkoyksikön ilmamäärää voisi arvioida siten, että kun mittaa sisään tulevan lämmön, niin vähentää siitä ottotehon ja laskee loput ilman jäähtymisestä aiheutuvaksi. Jos tietää lämmpötilan pudotuksen, niin siitähän saa ilman määrän. Tuo kosteuden tiivistyminen kylläkin haittaisi tätä laskua. :)
 

TKT55

Jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Lämmitän yösähköllä varaavaa betonilattiaa alakerrassa ja sähköpattereita yläkerrassa. Päivällä lämmitys on tapahtunut pääosin takkauuneilla. Lämpötila laskee päivän aikana (07-21) muutamia asteita (1-4 C). Kovilla pakkasilla olen lämmittänyt myös päiväsähköllä mutta ne ovat harvinaisia etelä-suomessa. Näin pääsee 3.000 kWh päiväsähkökulutukseen vuodessa, kun neliöitä on 170+30 m2 ja seinässä 250 mm villaa. Ilmastointikoneessa lämmöntalteenotto ja takkalämmön kierrätys.

Silloin kun kylmäaine höyrystyy ulkoyksikön putkissa niin ne jäähtyy. Putkien ohi puhalletaan ilmaa, mikä jäähtyy ja luovuttaa lämpöä putkille (1004 Ws/kg/C). Ilman tiheys on noin 1,225 kg/m3. Kun putkien ohi puhalletaan kosteaa ilmaa (100%) niin ilmassa oleva vesi kondensoituu ja luovuttaa höyrystymis/kondensoitumislämpönsä (2260 Ws/g) putkille. Jos kuivassa ilmassa lämpötila tippuu 4 astetta kulkiessaan putkistojen ohi niin kosteassa ilmassa lämpötila tippuu vain noin 2 astetta, koska veden kondensoitumisesta syntyvä lämpö kattaa noin puolet tarvittavasta. Tästä seuraa, että myös ulkoyksikön putkien lämpötila pysyy korkeampana kostealla kuin kuivalla ilmalla. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että kostealla yöilmalla hyötysuhde on korkeampi kuin ilman lämpötilan perusteella voisi olettaa.

En tiedä tarkkaan ulkoyksikköjeni ilmavirtaa mutta esimerkiksi Panasonic E9DKE:llä se on 1788 m3/h.

Viime yönä alakerran Panasonic PE9DKE kulutti sähköä 4,5 kWh ja kondensoi vettä 4,00 litraa. Yläkerran Gree GWHD12A kulutti sähköä 3,5 kWh ja kondensoi vettä 2,75 litraa. Yhden vesilitran kondensoituminen 8-12 C lämpötilassa kehittää lämpöä (2260/3600)=0,628 kWh/litra.
 

tet

Vakionaama
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

TKT55 sanoi:
Silloin kun kylmäaine höyrystyy ulkoyksikön putkissa niin ne jäähtyy. Putkien ohi puhalletaan ilmaa, mikä jäähtyy ja luovuttaa lämpöä putkille (1004 Ws/kg/C). Ilman tiheys on noin 1,225 kg/m3. Kun putkien ohi puhalletaan kosteaa ilmaa (100%) niin ilmassa oleva vesi kondensoituu ja luovuttaa höyrystymis/kondensoitumislämpönsä (2260 Ws/g) putkille. Jos kuivassa ilmassa lämpötila tippuu 4 astetta kulkiessaan putkistojen ohi niin kosteassa ilmassa lämpötila tippuu vain noin 2 astetta, koska veden kondensoitumisesta syntyvä lämpö kattaa noin puolet tarvittavasta. Tästä seuraa, että myös ulkoyksikön putkien lämpötila pysyy korkeampana kostealla kuin kuivalla ilmalla. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että kostealla yöilmalla hyötysuhde on korkeampi kuin ilman lämpötilan perusteella voisi olettaa.

Kuitenkin on niin, että kaikki kylmäaine joka putkissa virtaa höyrystyy aina kokonaan, oli ilmankosteus mikä tahansa. Höyrystymisen jälkeen kylmäaineeseen siirtyvän energian osuus on aika pieni verrattuna höyrystymisessä sitoutuvaan energiaan. Näinollen kosteuden merkitys hyötysuhteeseen taitaa olla melko olematon.
 

TKT55

Jäsen
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

Kylmäaine ottaa höyrystymislämpönsä ulkoilmaa jäähdyttämällä ja ilman sisältämää vesihöyryä kondensoimalla. Jos oletamme, että edellisessä esimerkissä COP=4 Panasonicilla niin pumppu siirsi lämpöä yön aikana 4*4,5=18 kWh sisälle ja otti saman verran ulkoilmasta. Veden kondensoitumisen osuus oli 4*0,628=2,5 kWh eli noin 14%.
 

tet

Vakionaama
Vs: Kulutuslukemia - olenkohan sittenkään säästänyt?

TKT55 sanoi:
Kylmäaine ottaa höyrystymislämpönsä ulkoilmaa jäähdyttämällä ja ilman sisältämää vesihöyryä kondensoimalla. Jos oletamme, että edellisessä esimerkissä COP=4 Panasonicilla niin pumppu siirsi lämpöä yön aikana 4*4,5=18 kWh sisälle ja otti saman verran ulkoilmasta. Veden kondensoitumisen osuus oli 4*0,628=2,5 kWh eli noin 14%.

Niin, ja se merkitsee sitten että...? ???

Kuten teukka jo aiemmin kertoi, ei sillä ole väliä mistä se energia tulee, ilmasta vai vedestä. Vaikka ilman lämpötila kennon jälkeen olisikin asteen tai pari lämpimämpää kostealla ilmalla, niin onko se höyrystimestä lähtevä kylmäaine kuitenkaan lähelläkään siinä lämpötilassa? En tähän hätään löytänyt mistään kuvaajaa joka kertoisi R410A:n kiehumispisteen eri paineissa, mutta normaali-ilmanpaineessa se on kuitenkin alle -50 °C. Tullessaan höyrystimeen aine on korkeintaan tuossa kiehumispisteessään. Aika iso osa höyrystimen putkipituudesta kuluu plussakeleilläkin siihen höyrystämiseen. Kun aine on kokonaan höyrystynyt, se taitaa olla vielä pirun paljon kylmempää kuin ulkoilma. Ehtineekö tuo lämmetä aivan siihen ulkoilman lämpötilaan ennenkuin poistuu höyrystimestä, vahvasti epäilen. :-\
 
Ylös Bottom