kurre orava projekti "energiakustannukset kuriin"

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
5
Kurre Orava ” projekti lämmityskustannukset kuriin”

Pikku hiljaa siirtyvät tavarat nykyisestä osoitteesta tulevaan ja siinä ohessa on tullut katsottua tuota lämmitysjärjestelmääkin ”remontti mielessä”. Tuleva talo on pinta alaltaan 300m2, asuinpinta ala taisi olla 176m2. Kallion päälle rakennettu kolmikerroksinen puurunkoinen ja tiiliverhoiltu. Kellarikerros osin maan sisällä, kellarikerros muurattu lecaharkoilla ja betonilattia sekä katto. Rakennusvuosi 1979 ja eristeet sen mukaiset, 125mm vuorivillaa seinissä ja 150mm yläpohjassa. Ikkunat on sentään modernisoitu jossain vaiheessa, sisäpokassa on tuplat ns energialasit vai miksi ne sanotaankaan.

Nykyisin lämmityksestä huolehtii Jäspin öljykattila, kertoman mukaan uusittu joskus 2000 luvun alussa sekä Oilonin junior poltin. Lämmönjako kaksiputkijärjestelmä pattereita (yksilehtisiä) ja kellarikerroksen remontoiduissa tiloissa sekä välikerroksen eteisessä / aulassa vesikiertoinen lattialämmitys. Pattereiden lämmön säädöstä huolehtii Oumanin EH-80. Säädöt olivat aika jyrkät, D-käyrällä mentiin ja hienosäätö nollassa, lienee patteriventtiilit pätkineet sitten mahdollista ylilämpöä pois. Lämmin vesi lämpiää öljykattilan kierukassa ja varustettu hullunkierrolla. Edellisillä asukkailla öljyä on kulunut noin 3000 litraa vuodessa ja siihen lisäksi vielä noin 9000 kWh sähköä. Hiukan ihmettelen tuota energian menekkiä, varsinkin sähkön määrää tuossa kun ei oikein muita isoja kuluttajia ole kiukaan lisäksi mutta ehkä ovat olleet kovia saunojia. Joka tapauksessa tuosta lienee hyvä lähteä eli energiataloutta parantamaan. Patteri ja lattiälämmityspiireille on luonnollisesti omat kv pumput, lattialämmitys on toteutettu vakiolämpöisenä termarisäädöllä, ei shuntilla mutta sitten osassa piirejä on termostaatit jotka katkovat kiertoa lämpötilan noustessa liiaksi.

ILP:ejä ei ole, tarkoitus on asentaa keväällä 1 tai 2 kpl ylä- ja keskikerrokseen, lähinnä jäähdytystä varten. Voi niillä tietysti lämmitystäkin tukea mutta ensisijaisesti haluaisin tehdä tuon vesikiertoisen järjestelmän sellaiseksi että sillä pärjää pitkälle.

Jonkinlainen ajatus on muodostunut siitä mitä tuolle pitäisi tehdä mutta paljon on vielä kysymysmerkkejäkin. Jokseenkin rajoittavana tekijänä on pannuhuoneen pieni koko sekä se että siihen on jo valmiiksi siroiteltu aika paljon tavaraa pitkin seiniä. Öljystä luovutaan joka tapauksessa päälämmönlähteenä. Vaimo haluaisi romuttaa tuon öljykattilan kokonaan mutta itse olen tässä vaiheessa sen kannalla että säilytän sitä varalämmönlähteenä ja pakkashuippuja varten. Vetovastuun lämmityksestä saa joka tapauksessa ottaa lämpöpumppu, tässä vaiheessa vielä avoinna tehdäänkö se maa- vai ilma/vesi lämpöpumppuna. Talo sijaitsee kuten todettua kallion päällä, kukkulalla ja hiukan pelkään että kallion päällä on niin ohuesti maata että maalämpökaivon putkia varten joutuisi kalliota louhimaan jotta ne saa riittävän syvälle. Vesi tulee lisäksi omasta kaivosta joka sijaitsee ihan talon vierellä joten tuota energiakaivoa joutuisi sijoittamaan jonkin matkaa kauemmas.

Muutama askel on itselleni suhteellisen selvä, sopivan tilaisuuden tullen laitan sähkövaraajan (60-100L) tuohon lämminvesi linjaan. Aika vähän näkyy vaan käytettyjä kohtuuhintaisia tuollaisia. Lämmityskauden loputtua vaihdan välikerroksen yksilehtiset patterit kaksilehtisiin, konvektiopeltisiin, tyyliin C22. Vaihdan varmaan samalla kertaa nykyiset vanhanmalliset kv pumput uusiin energiatehokkaisiin ja teen todennäköisesti shunttiohjauksen myös lattialämmölle. Turha ajaa koko ajan kuumaa vettä lattioihin jota sitten pätkii termareilla. Kellarin lattiat vaatinevat joka tapauksessa lämpöä myös varsinaisen lämmityssesongin ulkopuolella.

Ensi alkuun mietin laittavani tuohon Niben F2120-16 ja siihen sopivan varaajan/sisäyksikön, tuosta ajatuksesta jo kerkesin osittain luopua Niben kovan hinnan takia. Seuraavaksi mietin Atlanticin Alfea Excellia 14kW ja kylkeen Jäspin GTV 500 Hybrid varaajaa. Pannuhuoneeseen ei kuitenkaan taida järkevästi ja ilman suuria töitä mahtua mikään varaaja joten vaihtoehtoina lienee se että käyttää öljykattilan tilavuus jonkinlaisena varaajana tai sitten sijoittaa varaajan autotallin puolelle. Kattilassa näytti olevan valmiit T kappaleet tehty tyhjennys- ja kiehuntayhteisiin joten niistä kytkemällä saisi aika helposti järjestelmän koottua. Tuossa arvelluttaa kuitenkin lähinnä se että tuleeko isohkolle lämpöpumpulle tolkutonta pätkäkäyntiä kesäaikaan kun tuo vesitilavuus on kuitenkin aika rajallinen? Toki kellarin lattialämmityksen betonit tasoittavat varmaan tuota jonkin verran.

Vai pitäisikö tuohon kuitenkin tehdä erillinen varaaja autotallin puolelle vesitilavuuden kasvattamiseksi? Sinänsä itselleni on se ja sama tuleeko käyttöön vesi ulkona vaiko split pumppua kun omasta takaa löytyy vehkeet molempien kytkemiseksi. Vai laitanko tietoisesti vajaatehoisen, pienemmän pumpun ja tasoitan huiput sitten öljypolttimella? Atlanticista en löytänyt selkeää vastausta siihen kuinka pienelle minimiteholle tuo taipuu, Nibeistä on kyllä monenmoista käppyrää olemassa joten niistä taisi löytyä se minimitehokin.

Nuukana ja laiskana haluaisin säilyttää ja hyödyntää käyttökelpoiset olemassaolevat osat ja toivon mukaan saada aikaiseksi toimiva järjestelmä jossa siedettävät lämmityskustannukset. Nykyiset liitokset on pitkälti putkireiskan tekemiä puristusliitoksia, itse ajattelin tehdä joko kierteyttämällä (jos mustaa / sinkittyä) tai helmillä kupariosuksilla. Kierteytyskone löytyy firman hyllystä mutta puristusvemapinta ei eikä oikein tunnu järkevältä sen hankkiminenkaan.

Pahoittelen, tuli tolkuttoman pitkä alustus projektille mutta toivottavasti sen jaksaa kuitenkin lukea.

Alla liitteenä pohjakuvat, lattialämmityksen piirissä olevat tilat värjätty vihreällä, kylmät tilat sinisellä. Autotalli puolilämmin, lämpiää kahdella patterilla.

Edit:korjattu muutama silmäänpistänyt typo
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
62
Kannattaa nyt pyytää MLP+kaivotarjous mietinnän pohjaksi. Tuota voi sitten pitää vertailukohtana muiden investointien TMAta tarkasteltaessa.

Tässä VILP+Ö-kattila hybridi-ratkaisu pieneen tilaan.
https://atlantic.fi/portfolio-view/hybrid-oil/
http://www.lämpötekniikka.fi/atlantic-ilma-vesilampopumput/
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
5
Joo, tarkoitus on kyllä käyttää poraria pihalla kunhan lumet lähtevät. Sain maalämpöfoorumilta mitoituksenkin

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8509.0

Ongelmaksi saattaa vaan muodostua tuo kun tontti on lähinnä vain kiveä ja kalliota ja johonkinhan ne keräinputket täytyisi piillottaakin.

Tuota Atlanticin hybridia väläytettiin jo aiemmin mutta en nyt ainakaan vielä innostunut tuollaisesta. Sinänsä nykyisessä kattilassa ei ole varmaan muuta vikaa kun se että käyttökustannukset ovat liian kovia, en usko että se olisi tiensä päässä vielä pitkään aikaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
62
Ongelmaksi saattaa vaan muodostua tuo kun tontti on lähinnä vain kiveä ja kalliota ja johonkinhan ne keräinputket täytyisi piillottaakin.
Eli liuosputket pitäisi louhia kallioon pannuhuoneen ja tulevan energiakaivon välille. Kustannusarvio tuolle?

Oliko juomavesikaivon putket jo upotettu kallioon? Pitäis porata alemmaksi rinteeseen vähintään suojaetäisyyden päähän.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
47
Ongelmaksi saattaa vaan muodostua tuo kun tontti on lähinnä vain kiveä ja kalliota ja johonkinhan ne keräinputket täytyisi piillottaakin.
Tätä itekin joskus pähkinyt kun sama tilanne. Ei oo ku ripaus mursketta pinnalla. Mietin välillä että mimmonens temppu olis viedä liuosputket vilpin putkien läpivienneistä, siis tuosta metriä korkeelta...

Mielenkiintoinen rojekti kyllä vastassa. Veikkaan että sähköä höyläytyy kyllä ihan parantamalla energiatehokkuutta ”aina päällä” tavarassa, kuten kv-pumpuissa.

Mitenköhän nuo Panan vilpit vääntää alhaalta? Ite tyytyväinen siihen kun Panan ilppi vääntää hienosti, tuossa nytkin käynyt läpi yön 130W luokkaa ottoteholla.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
53
Tuossa naapurissa on liuosputket nostettu ulkona kotelossa kellarin katon tasalle, eikä tehty läpireikää maan alle.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
5
Eli liuosputket pitäisi louhia kallioon pannuhuoneen ja tulevan energiakaivon välille. Kustannusarvio tuolle?

Oliko juomavesikaivon putket jo upotettu kallioon? Pitäis porata alemmaksi rinteeseen vähintään suojaetäisyyden päähän.
Louhinnan kustannuksista ei ole itsellä mitään hajua, se myönnettäköön heti kättelyssä. Toivottavasti kaivonporaaja osaa heittää tuohon jotain arviota sitten kun käy paikan päällä katsastamassa tilannetta.

Juomavesikaivo sijaitsee noin metrin verran, maksimissaan ehkä kahden metrin etäisyydellä autotallin sokkelista joten tuossa ollut kuitenkin aika lyhyt matka louhia jos sitä on tarvittu.

Mutta energiakaivon piti kai viedä ainakin 40 metriä poispäin juomavesikaivosta? Jossain oli isompikin luku. Joten kyllä tuosta varmaan jonkinmoisia kustannuksia muodostuu.

Mitenköhän nuo Panan vilpit vääntää alhaalta? Ite tyytyväinen siihen kun Panan ilppi vääntää hienosti, tuossa nytkin käynyt läpi yön 130W luokkaa ottoteholla.
Tästä eli millaiselle minimiteholle pumput taipuvat ennen kun menevät katkolle on yllättvän vaikeata löytää tietoa. En löytänyt Atlanticista, ainakaan silleen että olisin ymmärtänyt sen niin enkä nopealla haulla tuosta Panan T-Cap:istakaan. Tuo olisi kuitenkin oleellinen tieto järjestelmän luontivaiheessa silloin kun järjestelmän vesimäärä on kovin rajallinen eikä ole varmuutta siitä kuinka paljon pystyy esimerkiksi betoniin varaamaan.

Edit: Lisätty pampun mietinnät samaan aiheeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Palautepisteet
65
Laita vain ne vilpin putket siihen kattilaan kiinni. Kattilan toiminta varaajana parantuisi hiukan, jos lämmityskierron paluun saisi johdettua kattilan alaosaan. Minulla kävi kesällä pelkän kattilavaraajan kanssa semmoiset 10-12 jaksoa päivässä. Ei pitäisi olla mikään ongelma. Paljonko kattilan tilavuus on?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
5
Ei taida olla kun 180 litraa tuossa kyseisessä Jäspissä tuo vesitilavuus. Lattialämmityksen paluu tulee tuonne alas, tyhjennysyhteeseen, siellä näytti olevan valmiiksi tulpattu T - kappale johon saisi Vilpin kätevästi kiinni.

Kiehuntayhteessä oli toinen tuollainen tulpattu T-kappale, siihen kai voisi tuon Vilpin paluun laittaa?
 
Viimeksi muokattu:

Killi10

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
20
Aiemminkin maininnut, mutta hybrid duo on varmasti hyvä laite, mutta vanhemmissa isoissa kiinteistössä perusteltu, joissa korkea kiertoveden lämpötila. Itse meinasin tuota, mutta esim tänä talvena vastussähköä kulunut noin 20 euron edestä. 14kw mallin huipputehot ei 11kw mallista kauheasti eroa. Minimitehot on 3kw luokkaa. Itsellä alkaa nykimään +2 asteen paikkeilla. Pakkasilla en ole sammumaan konetta saanut. Ilmat on rannikkomaisia sulla, kuten mullakin, joten en usko edes tarvitsevasi lisälämmönlähdettä. Varsinkin kun meinaat pattereita vaihdella. Mulla kiertovedet ylittää välillä +50 astetta ja 16 vanhaa lämpöpatteria + 2 konvektoria.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Ongelmaksi saattaa vaan muodostua tuo kun tontti on lähinnä vain kiveä ja kalliota ja johonkinhan ne keräinputket täytyisi piillottaakin.
Omasta mielestäni tuo on vain kosmeettis-esteettinen ongelma: Putket eivät järin paksua eristettä välttämättä tarvitse (lämpöhäviöt voi kompensoida syventämällä kaivoa hieman) ja linjan voi mahdollisesti valita niin, että päälle voi luonnostaan rakentaa polun, portaat tai jotakin vastaavaa. Energiankaivon voi sitten porata sinne, minne suunniteltu linjaus vie, kunhan kumitelaporakone pääsee paikalle ja paineilmaletku riittää kompressoriautolle asti.
 
Palautepisteet
65
Ei taida olla kun 180 litraa tuossa kyseisessä Jäspissä tuo vesitilavuus.
No ei kattila ole minullakaan kuin 240 litraa. Suhteessa lämmöntarpeeseen tuo 180 l on sinulla luultavasti enemmän. Lisäsin tosin nyt syksyllä uhrautuvalla raudalla täytetyn hapenpoistoreaktorin ( 220 l ), joka on toimii myös eräänlaisena tasaussäiliönä lämmityskirtoon menevälle vedelle.

Minulla on Jämän 1040 KS kattila. Siinä paluuputki lämmityskierrosta ei tule kuin noin 20 senttiä päälaesta. Näin ollen vedet sekoittuvat kattilassa tuon putken alapuolella, ehkä jopa sen yläpuolellakin. Tarkoitus olisi työntää sinne metrinen jatkoputki lämmityskierron lähdön tuumaisesta liitynnästä sisään. En vain ole saanut aikaiseksi ja pitäisi löytää ohutseinämäinen Ø25-26 mm putki joka menisi tuosta 1" rautaputken pätkästä läpi. Toinen vaihtoehto olisi siirtää paluu paisuntayhteeseen (1") mutta tuo edellyttäisi kattilan irti käyttämistä. Molempien parannustoimien ansiosta koko kattila täyttyisi lämpimällä pohjaan saakka. Samalla myös veden esilämmitys tehostuisi. Tämä nyt ei ole mikään elintärkeä kysymys, mutta sekoittuminen kattilassa voi johtaa pieneen mutta täysin turhaan pumppauslämpötilan nousuun.

Nyt paluu VILPiltä tulee minulla lämmityskiertoon lähtevään putkeen. Kattilaan menee talvella hyvin vähän vettä, kun suurin osa lähtee suoraan eteenpäin. Kattilan tilavuudesta pääosa on täynnä lämmityskiertojen paluun kylmää vettä, johon on sekoittunut hiukan VILPin tuottamaa lämmintä. Kesällä lämmityskiertoihin menee vain vähän vettä ja kattila lämpenee silloin oleellisesti paremmin. VILPin toimintaa ei ainakaan haittaisi, jos se saisi hiukan viileämpää vettä. Tällöin ainakin katkokäynnillä se saisi toimia osan käyntijaksosta alhaisemmalla lämpötilatasolla.

Tuota katkokäynti ongelmaa on minun mielestä ehkä vähän paisuteltu. Pieni kone joutuu puskemaan suurilla kierroksilla, mikä alentaa COPia. Isommassa lämpötilaerot jäävät suurempien lämmönvaihtopintojen vuoksi alhaisemmiksi. Näin se tuottaa osateholla parhaan mahdollisen COPin ja kopressori saa hyrrätä myös optimialueella. Mitä olen mittailut, kompressorin kovat kierrokset alentavat jo itsessään COPia. Toisaalta aivan minimitehollakaan ei tule parasta mahdollista COPia.

Olisi todella mielenkiintoista saada jotain tuloksia noista Niben huippukoneista.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
47
Omasta mielestäni tuo on vain kosmeettis-esteettinen ongelma: Putket eivät järin paksua eristettä välttämättä tarvitse (lämpöhäviöt voi kompensoida syventämällä kaivoa hieman) ja linjan voi mahdollisesti valita niin, että päälle voi luonnostaan rakentaa polun, portaat tai jotakin vastaavaa. Energiankaivon voi sitten porata sinne, minne suunniteltu linjaus vie, kunhan kumitelaporakone pääsee paikalle ja paineilmaletku riittää kompressoriautolle asti.
Varastan nyt hiukan kurren ketjua, mutta kun samassa aiheessa ollaan osin: Kuinkas lähelle taloa voi porata noilla vehkeillä? Haittaako rinne? Entäs itse kaivo mutkineen, jos se osuisi ajoväylälle (ei pääsekään tarpeeksi lähelle taloa suojaan), tarvinnee suojaa... Tulee mieleen omalta kohdin esim vaihtoehto että liuosputket kytkettäisiin ulkona vanhoihin vilpin yhteisiin ja sisällä olisi valmiit 28mm kuparivedot jotka nyt menee varaajalle. Jonka tilalle voisi kuitakuinkin heittämällä laittaa MLP, koska siinä on sitten liuosputket, lämmitys ja vesiputket ja vielä sähkötkin valmiina.
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
31
Varastan nyt hiukan kurren ketjua, mutta kun samassa aiheessa ollaan osin: Kuinkas lähelle taloa voi porata noilla vehkeillä? Haittaako rinne? Entäs itse kaivo mutkineen, jos se osuisi ajoväylälle (ei pääsekään tarpeeksi lähelle taloa suojaan), tarvinnee suojaa... Tulee mieleen omalta kohdin esim vaihtoehto että liuosputket kytkettäisiin ulkona vanhoihin vilpin yhteisiin ja sisällä olisi valmiit 28mm kuparivedot jotka nyt menee varaajalle. Jonka tilalle voisi kuitakuinkin heittämällä laittaa MLP, koska siinä on sitten liuosputket, lämmitys ja vesiputket ja vielä sähkötkin valmiina.
Tuolta jotain ohjeellisia etäisyyksiä....

YMPÄRISTÖOPAS 2013
Energiakaivo
Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa



Opus löytyy tästä, klik

Porauspaikka sen mukaan että tälläisellä pääsee siihen.

Tuolla jotain lisäkuvia ja videoo aiheesta: http://www.suomenporakaivo.fi/maalampokaivot-maalampo/
 
Palautepisteet
65
Eikös Kurre Oravan paikka ollut Lounais-Suomessa ?

Tässä on vertailun vuoksi kuukausien keskilämpötilat Turun Artukaisissa ja Kuopion lentoasemalla Siilinjärvellä:
Artukainen
Turku Artukainen.JPG

ja Kuopio (Siilinjärvi)
Kuopio lentoasema Siilinjärvi.JPG


Kun tuosta vapaasti katsoo, niin on kuukausien keskilämpötiloissa melkoiset erot. Talvikuukausina eroa on keskilämpötilassa 5 asteen luokkaa. Hyvä VILP toimii vielä mainioisti kun lämpötila pysyy -10 °C yläpuolella ja tyydyttävästi jonnekin -15 saakka.

Kylmimpinäkin kuukausina Artukaisissa on keskilämpötila ollut noin -5 asteen paikkeilla ja näyttää olevan kokonaisia vuosia, ettei yhdenkään kuukauden lämpötila alita -5 astetta.

Setällä on saatu käytännössä täällä pohjoisesemmassa kolmosen COPin vuoden ympäri ja leutoina talvina vähän ylikin. Vaikka kesäaikainen lämmöntarve olisi pienempikin, uskoisin Lounais-Suomessa tuon menevän komeasti puhki, kun 15 vuodessa on ollut vain muutama kuukausi, kun keskilämpötila on ollut alle -5 astetta.

CTC 520 M:llä käytännössä saavutettu COP (tuottolämpötila 35-36 °C)
kk:n keskilämpötila -5 °C=> COP 2,6
kk:n keskilämpötila 0 °C => COP 3,0
kk:n keskilämpötila 5 °C => COP 3,5
kk:n keskilämpötila 10°C => COP 4,5
kk:n keskilämpötila 15°C => COP 5,2
Kun kuukauden keskilämpötila on mennyt -10 °C pahemmalle puolelle, siihen on sisältynyt yleensä jo niin kylmiä päiviä, että myös tukilämmitystä on alettu tarvitsemaan merkittävästi.

Sama käyränä

COP kuukausikohtainen.JPG


Jos näitä alla olevia Niben käyriä on uskominen, eihän COP edes 45 asteisella vedellä laskisi Lounais-Suomessa juuri koskaan alle kolmen. Tuohon pitää olla jo melkoinen MLP, jotta pääsee edes samaan noin leudossa ilmastossa.

Nibe F2120 8 ja 14.JPG


VILPin valinnassa kiinnittäisin huomiota ainakin siihen, että valmistaja on jo paneutunut lauhdevesiasiaan. Peltisen pohjan lukuisista reijistä valuvaa lauhdevettä on vaikea kerätä talteen. Ainakin "ruotsalaiskoneissa" lauhteet tulevat asianmukaisen lämmitetyn pienen muovisen saattokaukolan päälle, josta ne valuvat yhdestä aukosta ulos. Tällöin ne lauhdevedet voi myös johtaa jonnekin hallitusti. Jos lauhteen poisto toimii ilman jäiden kelkkomista, ainut omistajan huoli on katsoa ettei koneen päälle tai ympärille kerry valtavia lumikinoksia tai että katolta ei putoa mitään raskasta päälle.

Edit: Lisätty kuukausikohtainen COP kuukauden keskilämpötilan mukaan kuvattuna
 
Viimeksi muokattu:

ollikuhta

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
4
Mlp:t pääsee vissiin nykyään 4-5 coppiin joten mitoitusten jälkeen tarjouksia kyselemään ja hakkaamaan exceliä...
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
5
Olosuhteet täällä Lounais Suomen saaristossa ovat kyllä varmasti Vilp:lle aika ideaaliset tai sanoisiko että täällä lienee (Ahvenanmaata lukuunottamatta) Suomen parhaimmat edellytykset Vilp:n taloudelliseen toimintaan.

Ja sinänsä tuosta ES:stä jäi kokonaisuudessa kohtuullinen kuva, ei missään nimessä virheetön pumppu mutta hintaansa nähden toiminut ok. Nykytalon kuorma ollut sen verran pientä ettei kauheata säästöä ole päässyt kertymään mutta eipä vastuksiakaan ole kovinkaan montaa tuntia vuosien saatossa tarvittu.

Oikeastaan ainoa murhe viime vuosina ES:n kanssa oli juuri nuo lauhdevedet, kaukalolla oli viime vuonna taipmusta jäätyä umpeen kovilla pakkasilla. Vastus oli silloin rikki, laitoin tänä vuonna uuden, hiukan tehokkaamman. Sen jälkeen ei ole ollut jäätymisongelmia mutta toki sähköä menee hiukan enemmän kun tuo kaukalon vastus on tällä hetkellä päällä koko ajan. Tarkoitus kyllä ( jos suinkin kerkeän) automatisoida tuota vielä niin että on päällä esimerkiksi 10 minuuttia sulatuksen jälkeen, osat löytyy kaikki hyllystä kunhan kerkeäisi vaan kytkemään.

Eli olen ihan samaa mieltä tuosta että on äärimmäisen tärkeää että valmistaja on miettinyt nuo sulatusvesiasiat etukäteen. ES ruikkii monesta pienestä reiästä eli siltä osin " ei jatkoon". Atlanticin Excellialla oli ainakin sulatusvedet koottu yhteen reikään josta sitä saa varmaan kätevästi johdettua seinän läpi pannuhuoneeseen. Pannuhuone on reilun metrin, ehkä puolitoista metriäkin maanpintaa alempana joten kaipa tuossa syntyisi vapaakiertoakin jos päätyisi vesi ulkona malliin. Tutkailin pampun kommentista innostuneena hiukan myös noita Panasonicin T-Cap pumppuja, vaikuttavat kyllä ihan päteviltä vehkeiltä. Aika niukanpuoleisesti taitaa vaan olla niistäkin foorumilla kokemuksia? En löytänyt niistäkään mitään tietoa kuinka alhaalle nuo vääntävät eli mikä on minimiteho, maksimitehohan noissa säilyy tapissa ihan reippaisiin pakkasasteisiin asti. Hinnallisesti ja suorituskyvyiltään nuo olisivat varmaan aika samoissa, Atlanticin 11/14 kW kone ja Panan 9/12 kW T-Cap.

Sen verran on pakko korjata aiemmin annettuja tietoja että ilmeisesti tuo kohteessa oleva Jäspin kattila oli kuitenkin 30kW:n Ecolux jossa vesitila on hiukan isompi kun mitä olin arvioinut eli 225 litraa. Sillä nyt on tuskin suurta merkitystä mutta ei siitä varmaan haittaakaan ole.

Aika helpolla tuossa pääsisi kyllä töiden osalta jos laittaisi Vilp:n imemään tyhjennysyhteestä ja palauttamaan lämpimän veden kiehuntayhteeseen. Tuo tyhjennysyhde on vain 1/2" kooltaan mutta ei ehkä merkittävästi haittaa kun on vaan lyhyen matkaa supistettuna. Lattialämmityksen paluukin tulee tuohon samaan yhteeseen, sekään ei varmaan käytännössä haittaa käyttöä mitenkään, ehkä siitä voi olla jopa hyötyäkin.

Mlp:t pääsee vissiin nykyään 4-5 coppiin joten mitoitusten jälkeen tarjouksia kyselemään ja hakkaamaan exceliä...
Joo, täytyy vakavissaan laskea tuota kokonaisuutta vielä kunhan kustannukset ovat tosiaan tiedossa. Laitteiden hinnat ovat toki tiedossa, MLP on karvan verran kalliimpi kun nuo katsomani Vilp:t mutta jokerina tuossa pakassa lienee kyllä nuo mahdolliset louhimiskustannukset jos joutuu pitkän matkan louhimaan liuosputkille ojaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
51
Olosuhteet täällä Lounais Suomen saaristossa ovat kyllä varmasti Vilp:lle aika ideaaliset tai sanoisiko että täällä lienee (Ahvenanmaata lukuunottamatta) Suomen parhaimmat edellytykset Vilp:n taloudelliseen toimintaan.
Ainoa ongelma on meri syksyisin ja alkutalvesta, kun pukkaa valtavasti kosteutta ilmaan. Kenno menee heti tukkoon ja vaikka lämpöä hyvin irtoaakin, sulatuskatkoja tulee minimivälein (mökillä on ilpistä riittävästi kokemusta).

Olen lukent Norjassa isommissa kohteissa käytettävän tavallista harvempaa höyrystimen lamelliväliä isoissa vilpeissä vartavasten suunnitelluissa järjestelmissä, jotta sulatusväli saadaan siedettävän pitkäksi.

Toisaalta olosuhteet ovat suhteessa vieläkin edullisemmat maalämmölle, sillä maan lämpötila on sen verran korkea, että marginaali kaivon jäätymiseen on niukasti mitoitetulla kaivollakin runsas (ja kaivo jopa elpyy talvellakin, kun kuormitusta vähennetään) ja asiallisesti mitoitetulla kaivolla päästään tavallistakin parempaan tuottosuhteeseen eikä kaivon jäätymisestä ole vaaraa missään poikkeustilanteessakaan.
 
Palautepisteet
65
Ainakin Niben ja CTC:n Vilpeissä tuo lameliväli juuri on oleellisesti harvempi kuin ILPeissä.

Kenno.jpg

En nyt oikein keksi, miten tuo sumu ja ilman kosteus tähän liittyy. Täällä sisämaassa sumua on vesistöjen äärellä ihan siinä missä rannikollakin, ehkä vain harvemmin. Sumu syntyy täällä erityisesti syksyn ensimmäisinä pakkasöinä ja se voi olla niin sakeaa, että autolla tuskin näkee ajaa. Keväällä sumua on joskus lumien sulamisen aikaan, kun on tyyni kostea lämmin ilma ja lunta maassa.

Vesi on ilmassa kuitenkin aina pääosin haihtuneessa tilassa eli kosteutena, 0 °C:ssa vettä voi olla ilmassa 4,9 g/l höyrymäisenä. Sumun kosteus on yli 100% mutta jos ollaan nollan lähellä, se vetenä tai jäänä oleva määrä on pieni siihen edelleen höyrymäisenä olevaan määrään nähden. Talvella tuuletin voisi paremminkin imeä lunta ja sitähän voi kovalla tuulella liikkua paljonkin. Lähinnä olen ihmetellyt, että se ei ole aiheuttanut koskaan mitään ongelmia. Voisi kuvitella, että sulatus olisi vaikea operaatio 15 asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa mutta kyllä se näyttää sen sulaksi saavan.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
47
Mulla on semmoinen vahva mutu, että sen minkä taajemmissa sulatuksissa rannikon kosteuksissa häviää, niin voittaa kyllä takaisin kosteuden tuomana cop-hyötynä. Ehkä jopa korkojen kera, mutta ainakin nollatulos. Suhteellinen kosteus on kyllä suuren osan vuotta kovissa lukemissa. Keskemmälle maata mennessä huomaa kuinka erilaista siellä on kuivempi ilma. Ei likikään niin ”raakaa” vaikka pakkanen on kovempi.

Tottahan se on että suuren osan vuotta esim. tuon minun Niben 45min sulatusväli on aikalailla optimi, ei se yhtään enempää sietäisi. Lamelliväli tuossa on selvästi suurempi kuin esim noissa ilpeissä ja kenno on reilusti syvempi tai paksumpi, miten sitä nyt sanoisi. Nelirivinen muistaakseni. Toisaalta, ihan hyvin tuo Panasonicin ilppikin täällä pärjää. Se kyllä menee välillä hyvin tukkoisen näköiseksi, mutta hyvin näkyy pelaavan. Eipä ole koko talvena mitään sekään pyytänyt.

Silloin kun mulla oli umpilaatikko Niben alla, niin melkein koko lämmityskauden se oli täynnä (80-90 litraa) n. 4 päivän välein. Eli vettä lähtee aika järkyttävät määrät.

Mutta tosiaan, projektiin palatakseni, niin alue on sinänsä otollista minkä tahansa tyyppiselle pumpulle. Itsekään en osaa päättää mitä nykyisten jälkeen olisi tulossa. Varmaan 10v sisällä tarttis tehdä ratkaisuja.
 
Ylös Bottom