Lämminvesivaraaja, kulutus 150-200kwh vuorokaudessa

Qcela

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Uuden (vanhan) asunnon korkeat sähkölaskut tiedettiin. Nyt kyllä kovasti mietityttää, missä vika. Vesikiertoinen lattialämmitys, noin 250 neliötä pinta-alaa. Lattialämmitys ja käyttövesi lämpenevät Akvatermin 2500 litran sähköllä lämpiävässä kattilassa.
Varaajassa ylä- ja alavastus. Ylävastus nyt päiväsähköllä ja alavastus yösähköllä. Ylävastus asetettu noin 80 asteeseen, alavastus 60 asteeseen. Keskeinen ongelma lienee se, että vaikka varaajan lämpötila on noin 80 astetta lämmittää vastus varaajaa silti hyvin usein. Lämmintä vettä käytetään hyvin kohtuullisesti. Kokeilin vaihtaa yövastuksen 80 asteeseen, jolloin sähköä näkyi kuluvan yöllä noin 17kw tunnissa! Talon ilmanvaihto, kodonkoneet ja aina valmis kiuas kuluttavat toki sähköä, mutta kyllä tuo varaaja on se keskeisin tekijä. Suunnittelen ilmavesilämpöpumpun hankkimista, mutta ensin kiinnostaisi selvittää, miksi ja miten varaaja kuluttaa tällä hetkellä tolkuttomat määrät sähköä.
 

Liitteet

Jolberious

Vakionaama
Johonkin se energia ajetaan. Tässä tapauksessa taloon ja käyttöveteen.
Muuten se kiehuisi.

Mulla on 3000l varaaja, jota ladataan 35kw puukattilalla vielä, kylminä päivinä pitää kerta päivään lämmittää, alalämpö 80-90, ylälämpö n.100asteeseen.

Suosittelen sitä vilp tai maalämpöä miettimään, sillä jokainen harkintapäivä maksaa reilun kympin tälläi lämmityskaudella ;)
 

kaihakki

Vakionaama
Milloin on talo rakennettu. Jos on 60-luvun talo, niin on normaali kulutustaso.
Meillä on lämmintä alaa yhteensä n. 150 m2. Aikaisemmin ennen VILPpiä kulutus oli vuositasolla 35000 kwh ympärillä. Varaaja 2000 ltr ja yösähköllä. Katsoin vanhoja tilastoja. Leudoilla talvikuukausilla kokonaiskulutus oli luokkaa 4000 kwh kuukaudessa. Eli n. 130 kwh vuorokaudessa. Sisältää kaiken sähkönkulutuksen.

Kun sinulla on valmiina varaaja, niin siihen kylkeen vaan joku edukas VILP.
 

Qcela

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
2005 rakennettu, eli vähän modernimmasta kohteesta kyse. :) Ehkä en vain ymmärrä systeemin logiikkaa. Lattiakiertoon menevä vesi näyttäisi olevan n. 30 asteista. Käyttövesi 60-70 asteista. Yritän pähkäillä, miten laskea sitä. Varaajan lämpötila n. 80 astetta. Eniten ihmetyttää se, että jos lämpötila illalla 70 astetta ja laitan yösähkön lämmittämään 80 asteeseen, niin sittenkö se tosiaan lämmittää useamman tunnin tuolla 15kwh teholla? Tolki yöllä kiuas ja ilmastointikin päällä, mutta niiden kulutus lienee pieni.
 
Ulkomuistista nopeasti laskien yhden litran lämmittäminen yhdella asteella tarvitsee energiaa 4.18kJ. Tarvittava energia olisi siis: 2500L * 10 (astetta) * 4.18kJ= 104500kJ joka olisi noin suunnilleen lähes 30kW.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Onko tekninen tila missä tuo varaaja sijaitsee kuinka lämmin? Lähinnä meneekö häviöinä kuinka paljon.

Tarviiko tuon varaajan oikeasti olla 80 astetta? Jos vaikka 60 riittäisi niin häviöt tippuisivat ainakin merkittävästi. Vai meneekö lämmin käyttövesi liian viileäksi?

Lattialämmitykselle varmaan shuntataan sopivan lämpöistä vettä joka tapauksessa. Lattialämmityksen kanssa tietty aina yksi kysymysmerkki et miten on eristetty alaspäin, meneekö madoille kuinka paljon lämpöä. Mutta luulisi että -05 rakennetussa talossa tuokin olisi kunnossa.

Ensiapu voisi vaikka olla erillinen pieni (noin 100l) lämminvesivaraaja ja ison varaajan lämpötilan laskeminen huomattavasti. Myöhemmin tuon ison varaajan kylkeen voi naittaa sitten VILP tai MLP.

Jossain lämpimän käyttöveden linjassa pitäisi löytyä sekoitusventtiili josta tuon lämpötilan saa säädettyä, paljon yli 60C ei oikein kannata laittaa jakoon ettei kukaan polta itseään.
 

IJN

Jäsen
Veden ominaislämpökapasiteetti on 4186 J/K*kg. Yhden vesilitran lämmitys yhden asteen verran vaatii energiaa 4186 J eli 1,16 Wh (J = Ws). 2500 vesilitran lämmitys yhdellä asteella vaatii 2500 * 1,16 Wh = 2,9 kWh. Jos vuorokaudessa varaajaan menee 100kWh niin sittä energialla se lämpenisi 100/2,9 = 35 astetta, mikäli lämpöä ei samalla siirretä yhtään pois lämmitysverkkoon. Lämpötilan muutokset vaativat siis paljon aikaa ja tehoja tuon kokoisessa varaajassa. Kiukaan voisi kyllä sammuttaa ainakin kokeeksi muutamaksi päiväksi ... Sähkölämmittimien hyötysuhteet ovat melko hyviä vanhanakin, koska vastuksessa käytännössä kaikki mitattu energia muutetaan lämmöksi joka jää varaajaan. Vikaantumisissa osa vastuksista vain pimenee pois pelistä ja lakkaa kuluttamasta sähköä. Polttotekniikoissa asia on toinen kun energiaa karkaa myös savukaasujen mukana enemmän tai vähemmän toteutuksesta riippuen. - Minusta tässä olisi selkeä VILPin paikka ainakin jos ollaan eteläisessä Suomessa, iso osa energiasta napattaisiin ulkoilmasta.
edit: perusdiplomin laskimessa olikin jo samat lukemat.. !
 

Qcela

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Onpa hienoa, että heti runsaasti kommentteja. Suuri kiitos! Koti pääkaupunkiseudulla, joten näillä ilmastonmuutosnäkymillä ei liene kovia pakkasia kovin paljon tulossa. Koputan puuta.
Keittiön hanasta tuleva vesi on kuumimmillaan lähes polttavaa. Toisaalta kun tiputin varaajan lämpötilan 70 asteeseen niin tuntui että kahden ihmisen samanaikaisessa suihkussa toisella alkoi illalla haalistua vesi.
Jos lasken keittiön hanasta kuumaa vettä niin käyttöveden mittari laskee suht nopeasti vaikka viitenkymmeneen, sitten se kuitenkin nousee nopeasti takaisin 70 asteeseen. Käsittääkseni mittarin läheisyydessä on sekoitusventtiili, mutta mielestäni sen säätö ei vaikuta tilanteeseen. Kyseisen linjan putket tulevat kyllä molemmat varaajasta, toinen alaosasta, toinen yläosasta. Tiedä sitten...laitoin liitteeksi kuvan, ainoa joka mielestäni voisi olla sekoiusventtiili on tuo kuvassa näkyvä valkoinen säädin.
Tekninen tila on varsin lämmin, varaajan kuori itsessään ei ole lämmin. Putket voisi varmaan eristää paremmin. Juuri Bauhausiin menossa. :)
Yhdeltä VILP-asentajalta tiedustelin tarjousta, tarjosi näkemättä noin 10000 euron vaihtoehtoa, jossa VILP lämmittäisi kattilaa, mutta uuttaa varaajaa ei tässä vaiheessa systeemiin liitettäisi.
 

Liitteet

IJN

Jäsen
Talohan on isohko kyllä. Onko lämpimän käyttöveden kierrossa pitkät putkilinjat? Omaa kokemusta noista kierroista ei ole (paitsi kerrostaloista..) mutta foorumeilta olen ymmärtänyt että siellä hukkaantuu helposti energiaa. Viisaammat jatkakoot.
 

Qcela

Jäsen
En ole vielä mitannut, mutta näppituntumalla sanoisin että yli 30 astetta on teknisessä tilassa. Täytyypä mitata.
Käyttöveden kierto...koitan tässä juuri selvitellä, miten systeemi toimii. Vaikea päästä selville kokonaisuudesta miten putket menevät minnekin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Sekoitusventtiili näyttää olevan ihan perinteisesti kytketty, kylmä puoli samasta linjasta joka syöttää esilämmityskierukkaa, kuuma linja ylemmästä kierukasta eli siinä tuskin on mitään erikoista.

Nuo sekoitusventtiilithän tuuppaavat vanhemmiten jumittamaan, tuokin jos on nyt 15v niin tiedä sit toimiiko. Ja kierukat tietty myös kalkkeutuvat vuosien saatossa jolloin lämpö siirtyy huonommin ja tarvitaan kuumempaa vettä toisella puolella seinämää jotta suihku pysyy lämpimänä.

Jos kohteessa on kuuman veden kiertoa niin lienee kyllä potentiaalinen ehdokas varsin mittaville häviöille niin kun edelliset jo tuossa totesivat. Itse purin tuon hullunkierron pois käytöstä, en jäänyt kaipaamaan sitä. Jos sinulla on lämpimän veden kiertoa niin jossain pitäisi olla sille oma kv pumppu.

30C on kyllä aika lämmin, pudottaisin varaajan lämpötiloja ainakin jonkin verran.
 

kaihakki

Vakionaama
Keittiön hanasta tuleva vesi on kuumimmillaan lähes polttavaa. Toisaalta kun tiputin varaajan lämpötilan 70 asteeseen niin tuntui että kahden ihmisen samanaikaisessa suihkussa toisella alkoi illalla haalistua vesi.
Jos lasken keittiön hanasta kuumaa vettä niin käyttöveden mittari laskee suht nopeasti vaikka viitenkymmeneen, sitten se kuitenkin nousee nopeasti takaisin 70 asteeseen..
Sinulla on ylävastus yösähköllä, joten kun ylhäältä menee sekä patterikiertoon että käyttöveden lämmitykseen, käy varmaan niin, että yläosan kuuma vesi loppuu ja tilalle nousee alempaa 60 asteista. Silläkin pitäisi kyllä pärjätä suihkussa. Lämminvesikraanaa vaan kovemmalle.
 

Qcela

Jäsen
Kiitos tosiaan kommenteista. Tulin tekniseen tilaan selvittelemään. 72 astetta nyt mittarissa, ylävastuksen säädin asetettu asteikolla 7 ja 8 välille. Alavastuksen säädin 65. Sikäli kun ymmärrän, käyttöveden mittari nyt 70 astett (jos kyseessä ko. mittari ja jos toimii :))
Kuvassa olevat putket, jotka tulevat mittarille ovat molemmat kuumia. Toisessa kuvassa olevasta pumpusta tuleva putki myös kuuma. Kyseinen putki yhdistyy systeemiin ohuena putkena kolmannen kuvan keskellä. Olisko tuo sitten sen lämpimän veden kierto? Lattialämmitykseen lähtevä vesi nähdäkseni hieman alle 30 asteista.

Ja kas, löysin varaajan alalaidasta uuden mittarin juuri nyt! Näyttää 40 astetta.
On tämä labyrintti...
IMG_20200208_170404.jpg
IMG_20200208_170601.jpg
labyrintti...
 

Liitteet

Qcela

Jäsen
Varaajasta lähtee näemmä 6 putkea, yksi viileä, menee tai tulee lattiakieertoon. Yksi tulikuuma, lattiakiertoon, kohtaan missä on lattiaveden säätö. Yksi yhdistää ala- ja yläosan toisiinsa. Yksi tulee aiemmin kuvattuun valkoiseen säätimeen ja siitä putki jatkuu mittariin. Yhden kytköstä hankala selittää.
Yksi kesämökki tullut rakennettua, onneksi ilman vesisysteemiä...
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Varaajan vois heti pudottaa 50 asteiseksi, ja kuuman käyttöveden kierto vähintään yöksi pois, jos sellainen on olemassa.
Näin saa turhia häviöitä ilmaiseksi pois.
 

Qcela

Jäsen
Katkaisija löytyy pumpulle.
Tiputin varaajan lämpötilaa ylävastuksesta ja taas rupesi kuitenkin porisemaan.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
LVK (lämminvesi kierto) putken tunnistaa parhaiten siitä että se on kolmas putki kylmän ja lämpimän käyttäveden rinalla. Kaikki muut putket menee asuintiloihin pareina.
 
Viimeksi muokattu:

Qcela

Jäsen
Varaajan yläosasta tulee kuuma putki, alaosasta kuuma putki, yhdistyvät tuossa valkoisessa säätimessä. Mittarista lähtee sitten putki eteenpäin ja se jakaantuu punaisilla merkityihin putkiin. Pumpusta tuleva kuuma putki yhdistyy alaputkeen mikä yhdistyy valkoiseen säätimeen.
Tämän kun joku ratkaisee niin tarjoan kahvit tai kaljat.
 

Liitteet

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ylhäältä tuleva putki on varsinainen kuuman veden linja, se vesi on mennyt molempien kierukoiden läpi.

Alhaalla oleva putki joka myös haaroitettu tuolle sekoitusventtiilille syöttää kierukoille kylmää vettä lämmitettäväksi. Sekin lämpiää varmaan silloin kun lämmintä vettä ei lasketa mutta pitäisi viilentyä kun avaa lämpimän veden jolloin tuohon tulee kylmää vettä tilalle.

Tuo minkä sanoit yhdistävän ala- ja yläosan yhdistää oikeasti kierukat toisiinsa.
 

roots

Vakionaama
Tuo LVK eli LV kierto varmaan sitten paukuttaa sitä 70ºC vettä siellä LV jakotukissa, joka varmaan kanssa on tulikuuma, eli kaikki LV piirissä on kuumaa ympäriinsä ja siten kWh:ja hukkuu sinne missä noita putkia on... Ainakin pöpöt on tapettu LVK:ssa ;D
Jos sille LVK-pumpulle kerran on kytkin niin voisit pysäyttää sen pumpun ja katsoo kun lämpö alkaa laskea mittarissa jos LV:tä ei käytetä talossa...
Tuo tarkoittaa sitten että kuumaa vettä joutuu jossain ehkä odottamaan sitten kauemmin...

Tuo valkoinen säätövena on jumissa kun se tommosta 70ºC sinne jakelee, jossain 55ºC luokassa tietääkseni määräysten mukaan pitäis olla...
 

Qcela

Jäsen
Mielenkiintoista...laskin lämmintä vettä niin, että käyttöveden mittari putosi 50 asteeseen. Laitoin pumpun pois päältä ja kiersin valkoisen venttiilin ääriasentoon. Mittari jäi 50 asteeseen. Pumpulta tuleva putki viileni. Laitoin pumpun päälle ja mittari nousi aika nopeasti 60 asteeseen.
Pumppu itsessäänkin aika kuuma...teknisen tilan lämpötila nyt 25 astetta.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Oliko se niin että tuon LVK pumpun otto oli suoraan yläkierukasta?

Noissa on yleisesti linjasäätöventtiili pumpun yhteydessä, kuvissa sellaista ei näy joten oletan että tuo pumppu käydessään painaa putken täydeltä tulikuumaa vettä verkostoon. Ja tämän veden lämpötilaan sekoitusventtiili ei sit ilmeisesti vaikuta. Muuten tuo sekoitusventtiili saattaa kyllä olla jopa toimivakin.

Minun mielestä tuon kyseisen pumpun voi huoletta sammuttaa ja unohtaa. Omani purin kokonaan pois enkä ole sitä kaivannut.

Muoks: voi tuo linjasäätöventtiili toki olla jakotukin yhteydessäkin. Ja toki niin kun pökö totesi kannattaa kokeilla ensin miten toimii ilman kiertoa ja joutuuko lämmintä odottamaan kuinka pitkään.
 
Viimeksi muokattu:

Qcela

Jäsen
Mietin vielä:

x= pumpusta tuleva putki
y= alakierukasta tuleva putki
z= yläkierukasta tuleva putki

Puskeeko tuo pumppu siis pumpun suuntaan vai siitä poispäin? Mihin tuo kysymysmerkillä merkitty mittarin jälkeinen putki sitten vie? Ajattelin, että siitä lähtee käyttövesi...mitä tuo pumppu siis tekee? Jos kerran käyttövesi lähtee kysymysmerkistä, niin mikä pumpun pointti on?
 

Liitteet

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Se tehtävä on pitää kuuman hanaveden putkisto täydessä lämmössä jottei hanasta tarvi valuttaa pitkään kuumaa saadakseen.
 
Pumpun yhteydessä kun on sulku niin sekin kiinni, vai onko mitään väliä?
Pumppua ei kannata päällä pitää, jos se vesi ei kierrä. Menee turhaan sähköä sen pumpun pyörittämiseen, kallis pumppu kuluu ja voi jopa alkaa kiehua. Sululla on aika vähän sinällään merkitystä. Jos sen laittaa kiinni, vesi jää seisomaan putkeen. Jos auki, sieltä putkesta voi tulla vähän viilenynyttä vettä jäähdyttämään sitä kuumaa vettä. Veden seisomista joutilaissa putkissa ei yleisesti pidetä hyvänä asiana.
 

Qcela

Jäsen
Ihan mielenkiinosta, mitä tuolla valkoisessa "laatikossa" on?
Erinäisiä putkia sielläkin, 5 sinisellä merkittyä viileää, 4 punaisella merkittyä. Kai ne jotenkin käyttöveteen liittyvät, lattialämmityksen jakotukki huoneen toisella puolella.
 
Ylös Bottom