Ladattavista autoista ikäviä yllätyksiä kuluttajille – "Innostuksissa tehtyjä kauppoja pitää välttää", sanoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja

Wespa

Aktiivinen jäsen
Turvallisuusvaatimusten takia paljolti nykyajan perusnissani painaa tonnin enemmän kuin 70-luvun datsuni. Ja ehkö kuitenkin hyvä niiin, kun muistelee niitä riisikuppeja...
Toki, mutta sille taas ei ole mitään todellista tarvetta että viiden hengen auto painaa tyhjänäkin yli 2000 kiloa. Saati sitten että on yhtä korkea kuin aikuinen seisaaltaan.
 

jmaja

Vakionaama
Turvallisuusvaatimusten takia paljolti nykyajan perusnissani painaa tonnin enemmän kuin 70-luvun datsuni. Ja ehkö kuitenkin hyvä niiin, kun muistelee niitä riisikuppeja...
No ei nyt sentään. Autojen koko on kasvanut valtavasti. Jos vertaa edes suunnilleen samankokoisia, ei paino ole muuttunut niin hirveästi.

Vaikkapa Datsun 100A painoi alkaen 610 kg: http://www.autowiki.fi/index.php/Datsun_Cherry_E10

Mutta olis se pienikin. Pituus 3,61, akseliväli 2.335 ja leveys 1,47.

Uusi Nissan Micra on jo selkeästi isompi: https://fin.auto24.ee/new/model.php?id=3772&m=3

Pituutta 40 cm, leveyttä 30 cm ja askeliväliä 20 cm enemmän. Paino alkaen 1060 kg, mutta tuo sisältää jo kuskin ja kai 90% polttoaineesta. 100A:n painoon ei ainakaan kuskia sisälly, tuskin polttoainettakaan. Vertailukelpoinen paino siis 950 kg Micralle.

Pari sukupolvea uudempi Datsun Cherry alkaa olla jo lähes Micran mitoissa ja painaakin sitten jo alkaen 770 kg:

70-luvun lopun Datsun Sunnykaan ei ole vielä Micraa isompi ja painaa alkaen 850 kg: http://www.autowiki.fi/index.php/Datsun_Sunny_B310

Datsun Violet/140J ei sekään oikeastaan ole Micraa isompi ja painaa jo alkaen 945 kg eli saman kuin Micra huomioiden muutos ilmoittamisessa. http://www.autowiki.fi/index.php/Datsun_Violet_A10

Onko autot siis lainkaan tulleet painavammaksi vai pelkästään isommiksi? Aina välillä sitä oikein havahtuu, kun näkee miten pieniä 70- ja 80-luvun autot olivat. Miten ihmeessä meidänkin 4-henkinen perhe meni Lappiin laskettelu- ja murtomaasuksineen 70/80-luvun taitteen 3-ovisella Honda Accordilla? Itsekin olin jo silloin kutakuinkin aikuisen kokoinen. Näyttää sekin olevan suunnilleen Micran kokoinnen ja painoinen: http://www.autowiki.fi/index.php/Honda_Accord_1

Autot taisi olla painavimmillaan n. 20 vuotta sitten? Silloin oli jo turvallisuusajaettelua, mutta päästöt ei vielä niin tärkeitä. Nykyään käytetään enemmän alumiinia ja suurlujuusteräksiä sekä muutenkin vahditaan painoa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Saati sitten että on yhtä korkea kuin aikuinen seisaaltaan.
Enenevässä määrin tuollekin on kuitenkin ne omat tarpeensa, korkeampaan autoon kun ei sen heikkojalkaisen tahi jäykkäniskaisen tartte itseään ähistellä. Kokonaan toinen juttu onkin sitten jos ego ahistaa niin ettei mukamas matalampaankin mahtuisi ;D
 

pamppu

Vakionaama
Onko autot siis lainkaan tulleet painavammaksi vai pelkästään isommiksi?
Aivan totta tuo mitä turisit, mutta funtsin että se isommuus ainakin kohtuullisessa määrin on perua siitä turvallisuusajattelusta. Vähän niinkuin uuteen pakastimeen ei tahdo mahtua tavaraa entiseen malliin eristeiden paksuntumisen takia, niin ei uuteen autoonkaan mahtuisi ihmisiä, jos se tehtäisiin samoihin ulkomittoihin. Koska sitä rautaa ja törmäyksessä rutistuvaa rakennetta pitää rakentaa ympärille. Ja muita direktiivin mukaisia pakkovarusteita, turvatyynyjä, saastelaitteita jne

Ei se varmaan kokonaa ole sieltä peräisin, vaan ihmiset ovat myös tulleet vaativimmiksi. Oliskohan markkinaa 3.6 metriselle 5 hengen perheautolle... Kyllä niillä enne päästiin...
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Jos turvallisuutta ajatellaan, niin onhan se korotettu maasturi nyt paljon turvallisempi ajella kuin tavallinen henkilöauto. Näet jo monen auton päähän mitä edessä tapahtuu kun silmät on korkeammalla kuin edessä ajavan katto vs että näkisit vain sen edessä ajavan perän eli ennakointi paljon helpompaa. Hirvikolarissa mielummin törmään hirven kylkeen auton nokalla kuin tuulilasilla. Ja tuon kontrastin kyllä kokee ihan heti kun on ajellut ensin korkealla autolla ja sitten hyppäät siihen V60 ratin taakse, eihän sieltä näe edes ulos.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ikävää vain että jotkin ahtaat parkkihallit ovat yhä tuolla 70-80 luvulla, sen verran nihilistisen pieniä ovat nuo ruudut nykyautoille esim. Hki Malmin Prisman hallissakin. Tosin tuo on sellainen luola muutenkin missä betonitolpat määräävät aika pitkälle nuo ruudutkin = vähäkään suuremmilla ruuduilla joutuisi pudottamaan autopaikkojenkin lkm about puoleen :confused:

Ja tuohan tuo auton suuremmat ulkomitat (renkaat ovat mahd. kaukana toisistaan) myös jonkinlaista mukavuutta matkan tekoonkin, ei ole auto ihan niin kenguruna jokaisessa kuopassa ja töyssyssä. Toki myös rengaskoon kasvamisella on tähän ajomukavuuteen se oma osansa, aika harvassa meinaan on uudet autot joissa olisi 13" rinkulat allaan, useimmat lienevät jo 16" ja siitä ylöspäin :cool:
 

jmaja

Vakionaama
Aivan totta tuo mitä turisit, mutta funtsin että se isommuus ainakin kohtuullisessa määrin on perua siitä turvallisuusajattelusta.
Osittain sitäkin. Kynnyskotelot, ovet jne. ovat selvästi jykevämpiä jo pikkuautoissa. Mutta olihan tuo 100A oikeasti todella pieni, puhumattakaan Fiat 127, 500 jne. Ihmisetkin oli pienempiä tuolloin, lyhyempiä, mutta ennen kaikkea laihempia. Ei ollut 100 kg elopaino alkuunkaan tavallinen 70-luvulla.

Nykyään painon tuoma turvallisuus on myös myyntivaltti, tosin varsin itsekäs sellainen. Aika heikosti käy sille 100A:lle tai Micrallekin, kun vastaan tulee 2 tonnin katumaasturi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Hirvikolarissa mielummin törmään hirven kylkeen auton nokalla kuin tuulilasilla.
Tuohon ei katumaasturin verran korkeampi auto auta kyllä yhtään, vaan hirven massivisin osa tulee suoraan silmän korkeudelta sisään katumaasturin korkeusasemalla. Ei tavallisen henkilöautonkaan tapauksessa osuminen kattoon ole hyvä, mutta todellinen urheiluauto sujahtaa hirven keskiruumiin alta. Käsittääkseni katumaasturin ja perinteisen korkuisen henkilöauton välillä ole juuri eroa törmäysturvallisuudessa sen lisäksi, mitä painoero mahdollisesti parantaa tilannetta, koska pystympi asento ja auton suhteellinen lyheneminen puolestaan heikentävät turvallisuutta. Sama on tilanne keskikokoisten pakettiautojen kohdalla. Kuorma-autot ja muut raskaat ajoneuvot sitten nostavat ajajan hirvien yläpuolelle ja massaero suojelee ajoneuvojen törmäyksessä.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Tuohon ei katumaasturin verran korkeampi auto auta kyllä yhtään, vaan hirven massivisin osa tulee suoraan silmän korkeudelta sisään katumaasturin korkeusasemalla. Ei tavallisen henkilöautonkaan tapauksessa osuminen kattoon ole hyvä, mutta todellinen urheiluauto sujahtaa hirven keskiruumiin alta. Käsittääkseni katumaasturin ja perinteisen korkuisen henkilöauton välillä ole juuri eroa törmäysturvallisuudessa sen lisäksi, mitä painoero mahdollisesti parantaa tilannetta, koska pystympi asento ja auton suhteellinen lyheneminen puolestaan heikentävät turvallisuutta. Sama on tilanne keskikokoisten pakettiautojen kohdalla. Kuorma-autot ja muut raskaat ajoneuvot sitten nostavat ajajan hirvien yläpuolelle ja massaero suojelee ajoneuvojen törmäyksessä.

Älä puhu katumaastureista kun puhutaan maastureista..
 

kotte

Hyperaktiivi
Älä puhu katumaastureista kun puhutaan maastureista.
Noitakin on eri kokoisia mönkijätyylisistä alkaen, mutta jotkin toki muistuttavat jo kuorma-autoja. Varmaankin nuo suuremmat kestävät törmäyksen eläimiin pieniä paremmin (vaikkakaan yleisessä kolariturvallisuudessa ja hallittavuudessa maantiellä nuo eivät ainakaan järjestelmällisesti loistaneet etenkään suhteessa kokoon).
 

jmaja

Vakionaama
Aika erikoinen tapaus tuo BMW, kun kyseessä on automyyjän työnantajaltaan ostama auto. Ei mahda enää olla ko. autoliikkeessä.
 

Mikki

Vakionaama
Eräällä toisella palstalla tiivistettiin asia hienosti. Ehkä BMW:llä on sisäistetty tämä uusien hybidiautojen kanssa. Tai ainakin on vaikea keksiä perinteiseen polttomoottoriautoon 27 000€ vikaa, ellei aja nokkakolaria rekan kanssa.

Jos minä valmistaisin bmw:n kaltaisia brändituotteita, niin laittaisin tarkoituksella etupuskurin sisään jonkun halvan kikottimen, jonka varaosahinta olisi aivan mielipuolinen. Vakuutushan sen 4567 euroa maksavan muovipöNpelin kuitenkin maksaisi ja saataisiin niitä autoja nopeasti lunastukseen kun muiden pienessä nokkapusussa särkyneiden osien vaihtamisen kanssa korjauslasku olisi bout 20000 euroa. Parasta olisi se, että vakuutusyhtiöltä ostetut lunariautot voisi korjata maahantuojan omistamassa tytäryhtiössä ja hinnaksi tulisi vain varaosien todellinen sisäänostohinta + työ.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Se on selvää säästöä...
Jutun otsikkoon viitaten, huomasiko omistaja polttomoottorin olevan rikki siinä vaiheessa kun korkeajänniteakusto yllättäen pamahti? Toivottavasti ei ajanut koko 14 000km rikkinäisellä moottorilla.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Kommenteista bongattua: :D

Jään odottamaan vertailulaskelmaa, kuinka paljon maksaa ajaminen, jos käyttää pienkonebensaa ostettuna 5 litran kanistereissa. Se olisi suunnilleen yhtä järkevä tapa tankata kuin tässä tehty.
 

Esäätäjä

Lempäälä
Taas oli otsikko oikein repivä jos ei lue koko juttua loppuun. Nuo maksulliset latauspisteet on täysin järjettömiä käyttää hybridiautolla koska niistä varsinkin hitaammilla latauksilla usein bensa tulee halvemmaksi ajaa. Mutta jos luki vaan otsikon niin voi taas levittää juttua sähköllä ajon kalleudesta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sopan ainekset ovat varmaan tässä:
  • Valtion liian voimakas kannustus
  • Uusi systeemi ja puute latauspaikoista, joihin ei ole kehittynyt järkeviä taksaperusteita
  • Ostajilla varmaan keskimäärin enemmän rahaa ja intoa kuin todellista valmiutta noiden käyttämiseen ja sietokykyä puutteisiin.
  • Sitten päälle lastentaudit, kun nuo sähkösysteemit on vähän hätäseen tehty. Kaiken kruunaa huono korjaamo-osaaminen. Mahtaako noita sähkösysteemejä koskaan pystyä korjaamaan nyrkkipajoilla ja autotalleissa samalla tavalla kuin perinteisiä autoja.
 

Esäätäjä

Lempäälä
Juuri näin, onhan noita vastaavia juttuja vaikka lämpöpumpuista yms. Kun ostetaan vaan kallista pumppua ja kuvitella että homma oli siinä kun virrat pistetään päälle ja nautitaan säästöstä, voi käydä päinvastoin kun oikein sählää asian.
Tuossa yksi kanssa intoili hybridiä ja minä kun vaan toppuuttelin sitä ko. auton omistajana.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Latauksissa on vielä se lypsy mikä puhelinlittymistä alkaa poistua - vielä ihan samalla tavalla eli roamingmaksuina, ei se ole vahinko vaan matkittua bisnestä. Toissa kesänä homma toimi vielä Namibiassa - laitoin työläppärin tulille ja kilautin Outlookin käyntiin. Ei ehtinyt postiloota latautua kokonaan kun työkänny jo vinkaisi että 2000e mennyt datalaskuun.. piti sitten hommata paikallsia prepaideja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Herätys Neste, Shell, St1 ja Teboil! Sähköautojen latausongelmaan bensa-asemilla on yksinkertainen ratkaisu
Mitä tekemistä noilla bensa-asemaketjuilla on suoranaisesti asian kanssa? Oikeita toimijoita olisivat pysäköintipaikkojen omistajat paljon laajemmin. Erityisesti tienvarsikeitaiden ravitsemusliikkeet ja kaupat ovat ensisijainen toimijaryhmä, joiden kannattaisi puhaltaa yhteen hiileen (tapauksessa, että oma ketju ei ole jo muutenkin riittävän vahvoilla).

Bensa-asemilla on nykyisin yhä vähemmän pysäköintitilaa ja latauspisteet edellyttäisivät nimenomaan tuota. Monin paikoin edes kaavoitus ei anna myöten. Bensa-asemat ovat kuihtuva luonnonvara pitemmällä aikavälillä. Tankkauspisteitä toki säilyy muiden palveluiden kylkiäisenä.
 

pamppu

Vakionaama
Onhan noita maanteiden varsien rastipaikkoja/keitaita entisaikojen bensaketjujen nimissä. Niissä pitäisi olla sähkön jakelua ja aika monessa jo onkin. Riittää jotenkuten nykyautoille, mutta 150kW teholuokkaa tarvittaisiin niihin kipeästi lisää, kaikki uudet autot pystyy hyötymään yli 50kW asemasta (ottaen huomioon että moni auto ei saa ampeerirajoituksen takia 50kW asemasta suinkaan 50kW tehoa)

Kaupunkialueelta sitten bensa-asemat varmaan kuihtuu aikanaan, muutama pumppu siellä täällä historic vehkeille.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onhan noita maanteiden varsien rastipaikkoja/keitaita entisaikojen bensaketjujen nimissä.
Muu kuin bensan myynti noissa kuitenkin lienee katteen tuoja, minkä lisäksi kiinteistön omistus- ja ylläpito on ketjun omistuksessa, mutta kahvila-ravintolan, myymälän ja muiden palveluiden osalta sopimukset on tehty erikseen (vaikka saman konsernin tytäryhtiö tuosta puolesta ehkä vastaakin kokonaisuudessaan joissakin tapauksissa). Tuo ns. "Shell, TB jne.", lienee käytännössä S-Ryhmä, K-ryhmä, Lukoil(?) jne. Bensan myynti nyt kuuluu luonnostaan tontin yhteen kulmaan, mutta pysäköinti kyllä menee ketjun omistajan ja noiden kylkiäispalveluiden tarpeiden piikkiin. Mikään ei muutu, vaikka bensaa ei kukaan ostaisi ja mittarikenttä vähitellen muutettaisiin lisäpysäköintipaikoiksi, mutta latauksen kannalta nuo pysäköintiruudut säilyvät arvo-omaisuutena.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuommoinen iso lautausasema voisi olla aika hyvä liiketoimi jos löytää paikan valtatien varrelta läheltä kantaverkkoa. 110 kV liittymä maksaa FG:n hinnaston mukaan 600 000 €, kytkeytymiskaapeli tai linja latauspaikalle ja muuntaja pitää aseman pitäjän tehdä itse. Jos tuon homman saisi hyvin pyörimään, voittoa voisi tehdä vaikka lataisi autoja halvemmalla kuin paikallisen verkkoyhtiön kautta on sähköä mahdollista saada ostettua, sivussa vielä ne pullat ja siirapit.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tässä on sellainen ongelma että vaikka sähköautojen rangesta ollaan huolissaan noita maantienvarren latauspaikkoja tarvitaan oikeasti aika harvoin, maailma on oikeasti muuttunut. Eli entisiä huoltosemia joista tuli polttoaineasemia ja sittemmin kioskikahviloita ei tarvita sen paremmin polttoaineen kuin sähkönkään jakeluun entiseen tapaan. Sähköautoja ladataan käytännössä kotona/töissä tai muun asioinnin yhteydessä ihan missä vaan - ilmaiseksi tai ei kovin pahalla hinnalla. Toki siinä taukopaikalla on hyvä olla se lataus ja polttoainepumppu niille jotka pitkää matkaa ajavat, mutta sähköstä ei saa bisnestä sen paremmin kuin polttoaineestakaan. Maksupäätteen ja korttifirman kulut kun tankataan sähköä 2 eurolla ovat pitäneet kansainväliset korttipäätteet poissa. Toki siinä voisi olla joku laskutuslisä jos joku Visa sellaisen edes sallii, mutta omilla roamingmaksuilla ryöstäminen maistuu nykyään paremmin.
 

kaihakki

Vakionaama
Etelä Euroopassa on vanhojen, jopa 20 vuotiaiden autojen kysyntä suunnilleen tuplaantunut ja hinnat nousseet vastaavasti. On varmaan monta syytä. Mutta sähköautoprässi on varmaan yksi vaikuttava syy. Ihmiset ei välttämättä uskalla ostaa uusia bensa-autoja, kun jo 10 vuoden sisään ollaan niiden myynti lopettamassa. Voi lisäksi olettaa, että veroja nostetaan rankasti, jotta saadaan jengi siirtymään sähköautoihin. En usko, että sähköautot kovin paljon voi yleistyä ihan käytännön syistä. Sitä paitsi mäntämoottoreissa on runsaasti potentiaalia vähentää kulutusta, jos vaan porukka viitsii alentua hitaasti kulkeviin ja kiihtyviin laitteisiin. Vanhojen ritsojen osto on riskitöntä. Ei kovin korkealta tipu kävi miten kävi.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vanhojen ritsojen osto on riskitöntä. Ei kovin korkealta tipu kävi miten kävi.

Niitä ostetaan senkin takia että mitä uudempi auto sen hankalammat määräykset, esmes auton pito euro6-kunnossa vaatii että jokainen paikka on aivan tikissä tai tulee hylsy päästömittarilla. Veikkaanpa että aika suuressa osassa eurooppaa autojen huollattamiseen on suhtauduttu aika rennosti. Kun päästöjen raja on annettu grammoina / km hybridin kanssa pääsee muutenkin helpommin euro6-kerhoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Leasing-yhtiön tutkimus: vapaan autoedun lataushybridien kulutus on 3–4 kertaa ilmoitettua suurempi – Osa autoista palautuu ajosta ilman, että latauskaapelia on koskaan käytetty​


 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Nopeastihan tuohon kai saisi pienen kepin ja porkkanan tehtyä, että päästöt ja niistä perittävä vero olisi ajantasalla eikä kukaan pääsisi vapaamatkustelemaan "vähäpäästöisyydellä". Eli joka vuosi käytäisiin konttorilla lukemassa auton logi, josta näkyisi kuinka monta kilometriä on ajeltu sähköllä vs kokonaisajomatka sinä vuonna. Sen mukaan sitten se verotus.
 

pamppu

Vakionaama
Vapaassa autoedussa tuo typeryys on täysin selvä asia. Kuka nyt omalla sähköllä lataisi liisaria, kun asemalta saa ilmaista bensaa? Tuossa ei ole lain säätäjän järki taas kävellyt loppuun saakka.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vapaassa autoedussa tuo typeryys on täysin selvä asia. Kuka nyt omalla sähköllä lataisi liisaria, kun asemalta saa ilmaista bensaa? Tuossa ei ole lain säätäjän järki taas kävellyt loppuun saakka.
Lainsäätäjä on ajatellut, että kun nuo autot aikanaan myydään tavalliselle kansalle, tarjolla on ainakin periaatteessa keskimäärin vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. On sitten toinen asia, onko tavallisella kansalla viinä vaiheessa hankkia varaosia ja korjauttaa noita autoja vai menevätkö paalaukseen keskimääräistä nuorempina.

No, onhan työsuhdeautoilijalle tarjolla mielenkiintoinen ja myönteistä ihailua herättävä ajopeli. Käytännössä suurempi merkitys taitaa olla, että saa paikoitellen ajaa bussikaistaa jonon ohitse ilman pelkoa sakoista tai jonossa seisovien autoilijoiden paheksuntaa (kateus pikemminkin kohentaa kohteen omanarvontuntoa). Sillä miten tuo auto "tankataan" ei ole niin suurta väliä, kun ulkopuolinen ei pysty tuota juurikaan todentamaan.
 

Mikki

Vakionaama
Lainsäätäjä on ajatellut, että kun nuo autot aikanaan myydään tavalliselle kansalle, tarjolla on ainakin periaatteessa keskimäärin vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. On sitten toinen asia, onko tavallisella kansalla viinä vaiheessa hankkia varaosia ja korjauttaa noita autoja vai menevätkö paalaukseen keskimääräistä nuorempina.

No, onhan työsuhdeautoilijalle tarjolla mielenkiintoinen ja myönteistä ihailua herättävä ajopeli. Käytännössä suurempi merkitys taitaa olla, että saa paikoitellen ajaa bussikaistaa jonon ohitse ilman pelkoa sakoista tai jonossa seisovien autoilijoiden paheksuntaa (kateus pikemminkin kohentaa kohteen omanarvontuntoa). Sillä miten tuo auto "tankataan" ei ole niin suurta väliä, kun ulkopuolinen ei pysty tuota juurikaan todentamaan.

Katsastuksessa voisi tarkistaa onko hybridillä ajettu sähköllä mikä osuus ajoista. Takautuvasti maksuun autoveron ja käyttömaksun alennukset, jos ei ole sähköllä ajettu jotain prosenttia X enempää. Tilanteessa jossa sähköllä on ajettu nolla kilometria, voisi harkita lievän petoksen merkistön täyttymistä.

Tuo olisi ainoa järkevä tapa hoitaa asia, koska ei verotuksessa pitäisi saada hyötyä sellaisesta asiasta, mitä ei ole todellisuudessa olemassa.

Vähän sama asiahan tämä on kuin että laskuttaisi perusteettomasti kilometrikorvauksia. Vain käänteinen tilanne.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Katsastuksessa voisi tarkistaa onko hybridillä ajettu sähköllä mikä osuus ajoista. Takautuvasti maksuun autoveron ja käyttömaksun alennukset, jos ei ole sähköllä ajettu jotain prosenttia X enempää. Tilanteessa jossa sähköllä on ajettu nolla kilometria, voisi harkita lievän petoksen merkistön täyttymistä.

Tuo olisi ainoa järkevä tapa hoitaa asia, koska ei verotuksessa pitäisi saada hyötyä sellaisesta asiasta, mitä ei ole todellisuudessa olemassa.

Vähän sama asiahan tämä on kuin että laskuttaisi perusteettomasti kilometrikorvauksia. Vain käänteinen tilanne.
Duodaa... Eiköhän tuo kuitenkin myös sillä sähköllä liiku ihan normaalisti, ladataan jarrutusenergiaa tai ihan tarkoituksellisesti jopa polttiksella ladataan akkua. Kokonaan eri asia onkin montako noista sähköisistä km on kotoisin töpselistä, montako jostain muualta :hmm:
 

Mikki

Vakionaama
Duodaa... Eiköhän tuo kuitenkin myös sillä sähköllä liiku ihan normaalisti, ladataan jarrutusenergiaa tai ihan tarkoituksellisesti jopa polttiksella ladataan akkua. Kokonaan eri asia onkin montako noista sähköisistä km on kotoisin töpselistä, montako jostain muualta :hmm:

Jotain pientä kyllä. Mutta kyllä autoista varmaan saa latauskerrat ja latausmäärät kaivettua. Puhutaan nyt siis plugin-hybrideistä, joiden hankintahintaa tuetaan.

Olisihan se ihan hyvä kannustin ladata autoa, jos riskinä ensimmäisessä katsastuksessa olisi jälkiverot. Ja ne olisi täysin perustellut, jos sähköllä ei olisi ajettu, eikä autoa ladattu. Mutta kaikki verohyödyt olisi imetty.
 
Ylös Bottom