Lattialämmityksen putkitus

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
16
Vs: Lattialämmityksen putkitus

fraatti sanoi:
Solid worksillako noita teet? Olisi mukava tehdä muutama testi itsekin jos saisi jostain ongittua sopivan softan. (Ja saisi käytettyä vielä sitä jollain tapaa kelvollisesti...)

Silmiin osui tälläinen yleistys: "Lämmönluovutusteho on 11 W/m² jokaista astetta kohti, jonka lattian pintalämpötila on keskimäärin korkeampi kuin huoneen lämpötila. " Onko tuolla mitään tekemistä simuloinnista saatujen tuloksien kanssa? Pohdin vain sitä millaisen tehon pesuhuoneen lattian lämmittäminen asteeseen x esim kesällä tuo lisää asunnon lämpökuormaan... Tuon perusteella 25 asteinen lattia ja khh, ph ja saunassa lisää äkkiä lämpökuormaa 500W.
Joo noitahan ohjelmia on nykyään ainakin kolme, Autodesk, Comsol, solidworks, hinnat on ihan poskettomia. Löytyy kyllä varmasti torrentteinakin omaan käyttöön kun on niin monia nykyään tarjolla.

Itse löysin betonipinnalle 5w/m2k, mistähän siihen löytäisi totuuden? Sitähän en simuloinut (konvektiota itseään), vaan tuo oli määritetty kiinteästi.

Pitää katsoa löytyykö tuosta kipsiura vs. puu-ura salaliittoa kun en löytänyt sitä betonilattiasta..;) Tuossa minun levysimulaatiossa oli tietenkin "pelle pelottoman" betonilattia, jossa siis levy on laitettu väärin päin betonikakkuun pohjalle.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
16
Vs: Lattialämmityksen putkitus

fraatti sanoi:
Lastulevyä on ollut saatavana ainakin 25 ja 28mm:nä pontattuna. Joskus ilmeisesti myös 28mm levyä on saanut halvemmalla kuin 22mm levyä. Olisko sitten luokituksissa ollut jotain eroja? 2x13mm ek lienisi ollut hiukan parempi vaihtoehto ainakin lämmönjohtuvuuden osalta (1,6 x parempi) jos nyt sitten muuten olisi täyttänyt samat vaatimukset.

Lämmönjohtavuus lastulevy
λn =0,14 W/Km
Lämmönjohtavuus gyproc
0,23 W/Km
Kattelin että tehonpudotus 10mm lastulevyn lisäyksellä on 1,5w/m2 (jos on lämmönluovutuslevyt). Alkutilanteesta 12w/m2 -> 10.5w/m2 eli 12%. Betonissahan oli 22w/m2, puupinnasta rokotetaan siis noin 50% lämpötilanousulla vesipiirissä (esim. 28C -> 32C) betoniin verrattuna. Ei vie ketään konkurssiin vielä..;)
 

fraatti

Vakionaama
Palautepisteet
54
Vs: Lattialämmityksen putkitus

Suunnittelija75 sanoi:
Joo noitahan ohjelmia on nykyään ainakin kolme, Autodesk, Comsol, solidworks, hinnat on ihan poskettomia. Löytyy kyllä varmasti torrentteinakin omaan käyttöön kun on niin monia nykyään tarjolla.

Itse löysin betonipinnalle 5w/m2k, mistähän siihen löytäisi totuuden? Sitähän en simuloinut (konvektiota itseään), vaan tuo oli määritetty kiinteästi.

Pitää katsoa löytyykö tuosta kipsiura vs. puu-ura salaliittoa kun en löytänyt sitä betonilattiasta..;) Tuossa minun levysimulaatiossa oli tietenkin "pelle pelottoman" betonilattia, jossa siis levy on laitettu väärin päin betonikakkuun pohjalle.
Kyllä tuo 11 tai 10W/m2k taitaa pitää paikkansa. Tässä on mainittu tuo 10W ja tuossa on muutakin mielenkiintoista liittyen lattialämmitykseen.
Lattian lämpötilat lattialämmityksessa [Ensto]




Danfossin ll-suunnittelukäsikirjassa taas sanotaan näin:


Eräässä opinäytetyössä luku on myös sama ja siinä on käytetty lähteenä: LVI-kortisto, vesikiertoinen lattialämmitys, LVI 13-10261, sivu 2-3
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
16
Vs: Lattialämmityksen putkitus

Scroll sanoi:
Kait sitä pystytään mallintamaan tms. Eikös tämä muuten ole sinun ongelmasi? Sinähän se jotain esität, sinulla pitäisi olla silloin ratkaisukin?

Ei tässä nyt siitä voida lähteä, että homma toimii vaikka porataan reikiä maaperätäyteen. Niitä on nyt jo kerrosalojen keruureijästöjä jäätynyt... ja niissä sentään harrastetaan viuhkaporaamista ym kikkailua jota ei luonnollisesti voida harrastaa jos kaikki talot rupeavat hamuamaan maalämpöä itteleensä sieltä tontin alta.
Tieto ei tule tippumaan suomalaisten syliin mistään, muualla lämmitys on vapaaehtoista luksusta kuten meillä jäähdytys, ei niitä kiinnosta. Noissahan olisi erinomainen paikka valtiolla edistää uusiutuvien käyttöä maksamalla esim. puolet kustannuksista radikaalien lämmitysmuotojen rakentamisessa, siinä saa jo vähän epäonnistuakkin.

Suuntaus on nyt päinvastainen, valtio omistaa kaukolämmön ja tutkimustyö liittyy kaavoituslakien tutkimiseen, miten estämme muutoksen.

Epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että ollaan uusien asioiden äärellä. Toki syklin täytyy olla täydellinen, ei riitä että tutkitaan vaan tieto pitää päätyä julkaisuiksi ja opettajien pitää sisällyttää ne materiaaliinsa lopulta. Etenkin epäonnistumiset!
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
69
Vs: Lattialämmityksen putkitus

Suunnittelija75 sanoi:
Noissahan olisi erinomainen paikka valtiolla edistää uusiutuvien käyttöä maksamalla esim. puolet kustannuksista radikaalien lämmitysmuotojen rakentamisessa, siinä saa jo vähän epäonnistuakkin.
Valtio kyllä maksaa paljonkin, kun joku lobbaa valmiin setin, sellaisella rykäyksellä minäkin tuon maalämmön laitoin, valtio maksoi hankkeessta puolet energia-avustuksina ja verovähennyksinä. Eli tuetaan jonkun tekniikan - maalämpö, tuulivoima.. edistymistä.

Tutkimusrahat valtio suuntaa tutkimusryhmille ja yritysten tuotekehittelyyn.. ja prototyypitys on sitten niiden vastuulla. Sitä rahaa on jaossa vähän heikommin.

Vaan kuten täälläkin päivitellystä keissistä näkee tavallisten ihmisten käyttöön protojen koe-eläiminä pitäisi olla joku systeemi, jossa myös ylläpitoon, jälkihoitoon ja mahdoliseen purkamiseen on rahaa ja käsipareja.. sellaista mallia ei taida olla erikseen. Eli jos koehomma menee pieleen jostain löytyy vaikka rahaa ja apua tavallisen ratkaisun tekemiseen siihen tilalle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Vs: Lattialämmityksen putkitus

Scroll sanoi:
Ei tässä nyt siitä voida lähteä, että homma toimii vaikka porataan reikiä maaperätäyteen. Niitä on nyt jo kerrosalojen keruureijästöjä jäätynyt... ja niissä sentään harrastetaan viuhkaporaamista ym kikkailua jota ei luonnollisesti voida harrastaa jos kaikki talot rupeavat hamuamaan maalämpöä itteleensä sieltä tontin alta.
Juuri noin, eli jos tiheällä kerrostaloalueella porataan vaikka kuinka syvälle, niin lämmön imeminen lopulta perustuu vain maan jäähdyttämiseen. Syvältä tihkuva geoterminen lämpövuo on niin pieni, että lämpövarasto ei pysty uudistumaan pelkästään tuon varassa.

Ratkaisu olisi tietenkin sellainen, että talvella imetty lämpömäärä pitäisi kompensoida syöttämällä lämpöä takaisin kesäaikaan. Tuossa on vain se ongelma, että hyöty valuu osittain naapureille. Sen takia maalämmön käyttö pitäisi tiheissä taajamissa ratkaista niin, että kerätyn lämmön vastapainoksi pitäisi vaatia, että tuo lämpömäärä todistetusti kompensoidaan riittävässä määrin (mittaamalla aurinkolämpökeräimistä tai puhallinkonvektoreista kerätyn ja maahan syötetyn lämmön määrä). Taajamassa voisi saada luvan maalämmön hyödyntämiseen vain sitoutumalla viranomaisten valvomaan kiinteistökohtaisen lämpönergiataseen ylläpitoon joko kiinteistön alueella tai aluekohtaisena kokonaisjärjestelynä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
69
Vs: Lattialämmityksen putkitus

kotte sanoi:
Juuri noin, eli jos tiheällä kerrostaloalueella porataan vaikka kuinka syvälle, niin lämmön imeminen lopulta perustuu vain maan jäähdyttämiseen. Syvältä tihkuva geoterminen lämpövuo on niin pieni, että lämpövarasto ei pysty uudistumaan pelkästään tuon varassa.

Ratkaisu olisi tietenkin sellainen, että talvella imetty lämpömäärä pitäisi kompensoida syöttämällä lämpöä takaisin kesäaikaan. Tuossa on vain se ongelma, että hyöty valuu osittain naapureille. Sen takia maalämmön käyttö pitäisi tiheissä taajamissa ratkaista niin, että kerätyn lämmön vastapainoksi pitäisi vaatia, että tuo lämpömäärä todistetusti kompensoidaan riittävässä määrin (mittaamalla aurinkolämpökeräimistä tai puhallinkonvektoreista kerätyn ja maahan syötetyn lämmön määrä). Taajamassa voisi saada luvan maalämmön hyödyntämiseen vain sitoutumalla viranomaisten valvomaan kiinteistökohtaisen lämpönergiataseen ylläpitoon joko kiinteistön alueella tai aluekohtaisena kokonaisjärjestelynä.
Onkin opettavaista seurata kuinka tämä toimii:

Lippulaivan kallioperään porataan 170 geokaivoa, jotka kukin ulottuvat noin 300-350 metrin syvyyteen. Kaivojen kokonaispituus on 50 kilometriä. Järjestelmän tuottama energia riittää kattamaan valtaosan uuden kauppakeskus Lippulaivan lämmitys- ja viilennystarpeesta. Kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala on 42 000 neliömetriä, tämä vastaa yhteensä 57 000 suuruista bruttoalaa. Näiden lisäksi järjestelmän kapasiteetti kattaa muun muassa pysäköintihallin ja palvelukerrosten tiloja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
94
Vs: Lattialämmityksen putkitus

VesA sanoi:
Onkin opettavaista seurata kuinka tämä toimii:

Lippulaivan kallioperään porataan ...
Tässä toinenkin, paljon suurempi ja useassa vaiheessa toteutettu vastaanvantyyppinen kohde, jonka viimeisin laajennus on edelleen meneillään, http://www.adven.fi/fi/referenssit/bio-hybridiratkaisu-s-ryhma/. Lämmön talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen kokonaisuus on tarkoin suunniteltu balanssiin jäähdytystarpeiden kanssa ja rinnalle on tuotettu lämmön nettotuotantoratkaisu, joten periaatteessa maan jäähtymistä (tai lämpenemistä) ei pitkälläkään aikavälillä pitäisi tapahtua.
 
Ylös Bottom