Lattialämmityksen säätö

kallek

Aktiivinen jäsen
Meillä rmt:ssä ylä- ja keskikerroksissa vesikiertoinen lattialämpö samanlaisilla putkilla. Miten kannattaisi tuota kerrosten välistä balanssia säätää kun suunnitelman mukaisilla säädöillä yläkerta jää tavoitteesta viileäksi?
Nostaa oumanin käyrää niin että sopiva lämpö saadaan ylös ja sitten keskikerroksen tukista rajoittaa kiertoa niin ettei ole liian kuuma. Vai avata lisää yläkerran kiertoa ja koittaa sitä kautta nostaa lämpöä. Ajattelin kuitenkin laittaa yläkerran tukkiin yhden termarin säätämään koko ryhmää esim lämpimämpinä päivinä ettei turhaa lämmitä yläkertaa liuam kuumaksi, esim aurinko tms. Toki tuohon voisi oumanin sisäanturikin vaikuttaa
 

staari

Aktiivinen jäsen
Meillä rmt:ssä ylä- ja keskikerroksissa vesikiertoinen lattialämpö samanlaisilla putkilla. Miten kannattaisi tuota kerrosten välistä balanssia säätää kun suunnitelman mukaisilla säädöillä yläkerta jää tavoitteesta viileäksi?
Nostaa oumanin käyrää niin että sopiva lämpö saadaan ylös ja sitten keskikerroksen tukista rajoittaa kiertoa niin ettei ole liian kuuma. Vai avata lisää yläkerran kiertoa ja koittaa sitä kautta nostaa lämpöä. Ajattelin kuitenkin laittaa yläkerran tukkiin yhden termarin säätämään koko ryhmää esim lämpimämpinä päivinä ettei turhaa lämmitä yläkertaa liuam kuumaksi, esim aurinko tms. Toki tuohon voisi oumanin sisäanturikin vaikuttaa
Ymmärsin että molemmissa kerroksissa on oma jakotukki. Jos huonekohtaiset lämpötilat on tasaiset eri kerroksissa, niin aloittaisin jakotukkien virtaamien säädöillä ennen käyrän nostamista.

Onko sinulla suunnitelma tehty ja virtauksen säädöt asetettu ja mitattu suunnitteluarvoihin.

Mikäli jossain huoneissa on suuria ikkunoita, niin voi termarinkin piiriin laittaa. Oumannin sisäanturi voi auttaa ylilämmön kanssa.
Säätöä kaikki vaatii.
 

komik

Jäsen
Onko lattialämmityksessä järkevämpää mennä matalammalla vedenlämmöllä ja suurella kiertonopeudella vai rajoittaa vedenkiertoa esim.paluuta kuristamalla ja nostamalla kiertävän veden lämpöä?energiaa menee jokatapauksessa suunnilleen sama määrä jos huonelämpö pysyy samana?
 

Karga

Jäsen
Kun lämpöpumppufoorumilla ollaan, niin ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto. Energiaa kuluu sama määrä, mutta haaleampi vesi syntyy paremmalla hyötysuhteella.
 
Viimeksi muokattu:

komik

Jäsen
Kun lämpöpumppufoorumilla ollaan, niin ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto. Energiaa kuluu sama määrä, mutta haaleampi vesi syntyy paremmalla hyötysuhteella.
Juu, vielä ei pumppua ole(puukattila + vastus ja varaaja), mutta lattia vaikuttaisi pysyvän tasaisemmin lämpösenä ilman kuristuksia
 

jj_

Jäsen
Yksi mh on viileämpi kuin muut, otin nyt tutkiakseni asiaa. Termostaatti seinällä tuntuu toimivan, sekä käyttölaite. Mittailin purkilta jännitteet ja tuntuu toimivan. Koska huonemerkinnät oli jakotukin päässä vähän epäselviä niin potilashuoneen sai esille kun käänsi muista huoneista lämmöt tappiin, ja potilashuoneesta lämmön pois. Käyttölaitteet toimivan, muut lämpeni ja potilashuoneen laite kylmeni ja alkoi rajoittamaan virtausta.

Jäljelle jää selvitettäväksi veden virtaavuus. Osaako joku kertoa miten käyttölaite lähtee irti oikeaoppisesti, ja mitä sen alta voisi tutkia? Myöskin, miten se toimii.. kun lömmittää niin painaako se venttiiliä alaspäin jolla avataan virtausta, vai nostaako se sitä?

Yksi mitä melkein jo rohkenin kokeilla avata, on tuo paluupuolen liitäntä.. mutta siinäkin sama epäselvyys että aukeaako venttiili kun kuusiokoloa avaa kiertää myötä vai vastapäivään? Silmämääräisesti paluuliitännät ovat saman verran auki, joten kylmää huonetta voisi kokeilla avata lisää esimerkiksi kierroksella.

potilashuoneen liitännät on kuvissa toinen oikealta

Lämpötilaero viereiseen makkariin oli kovilla pakkasilla parisen astetta, ei kovin suuri ero mutta semmoinen että toinen tuntuu kylmältä.

Kaikenlaiset neuvot tähän kuuntelen mielelläni.

jj
 

Liitteet

  • F68AD6B0-E314-4405-BB88-E08755735F2D.jpeg
    F68AD6B0-E314-4405-BB88-E08755735F2D.jpeg
    156,6 KB · Katsottu: 49
  • 191B7F1F-97B1-4C75-877B-9532CA012755.jpeg
    191B7F1F-97B1-4C75-877B-9532CA012755.jpeg
    169,7 KB · Katsottu: 47
  • 843CF9D5-DDF0-49B4-BD26-E08E5A97B228.jpeg
    843CF9D5-DDF0-49B4-BD26-E08E5A97B228.jpeg
    159,4 KB · Katsottu: 46
Eiköhän nuo toimilaitteet irtoa kiertämällä tuosta harmaasta muovirenkaasta vastapäivään (missä vasemmanpuoleisimassa merkintä ”MH8.1”).
Toimilaite irrallaan on venttiili auki, eli kara ylhäällä auki.
Virtaama varmaankin säädetään sieltä paluupuolelta, kuusiokololla. Itse lähtisin olettamasta, että ”aukipäin” (vastapäivään) virtaus lisääntyy.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mittasin nyt isomman jakotukin virtaukset ja näyttää siltä että F1255-6 virtausmitari näyttää n. 7-8% liian vähän. Samalla tuli mitatuua ongelmalisen huoneen virtaus, 600 l/h kun ainoastaan ko. piiri on levällään jakotukissa. Jakotukin säätöventiili on tyypilliseen tapaan asenettu heti 90ast kulman jälkeen mikä aiheuttaa mittauksen heilumista. Osa virheestä menee virheellisen asennuspaikan piikkiin. Niben virtausmittarin paikkaa en tiedä.

Pikatestin olosuhteet
- Mittausyhde Danfoss MSV-I DN25, KVS arvo 4
- kiertovesipumppu vakionopeus 75%
- Smatrixin jakotukit pakotetusti auki
- kosteiden tilojen jakotukit kiinni
- kuvat otettu minuuntin sisällä toisistaan


Nibe = 14,2-14,5 l/min
Scope = 930-950 l/h

Nyt jos asentas runkoon menoon mittausyhteen ja paluun puolelle linjasäädön niin sais mitattua antotehon.
 

Liitteet

  • scope.jpg
    scope.jpg
    78,1 KB · Katsottu: 10
  • Nibe virtaus.jpg
    Nibe virtaus.jpg
    100,4 KB · Katsottu: 10
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom