Lattialämmityksen virtaamat / Nibe F750

jukra

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Hiukan menee ohi foorumin aiheen mutta tähänkin varmasti asiantuntemusta löytyy.

Meillä on siis Niben F750 + Sam41 kokoonpano jolla lämmitetään talo ja vaihdetaan ilma. Lämmönjako hoidettu vesikiertoisella lattialämmityksellä niin että Sam41 sekä ylä ja alakerran jakotukit on kaikki samassa piirissä. Sam41 kierto on vain haaroitettu pumpun päässä lähtevästä putkesta ja otettu sitten tukeilta tulevaan putkeen takaisin kiinni, tuossa piirissä on venttiili jolla kiertoa hiukan rajoitetaan. Tuo venttiili on lisätty jälkikäteen, alunperin ei ollut mitään rajoitinta jolloin pääosa vedestä kiersi Samin kautta pienemmän vastuksen periaatteella.

Ongelma on nyt lattialämmityksen virtaamat, erityisesti OH ja keittiö osalta ei päästä lähellekään suunnittelijan kuviin merkkaamia n 2l/Min virtaamia vaan tukkien mittareiden mukaan jäädään luokkaan 1,5l/Min vaikka toimilaite on täysin auki. Nyt ongelma ei haittaa kun kesää kohti mennään, mutta tuossa lopputalvesta huomasi kun näiden tilojen lattiat oli huomattavasti viileämmät kuin muualla. Ongelmaa vielä pahentaa se, että olkkarissa meillä on isot ikkunat jotka hohkaa kylmää tietysti.. Ikkunoiden edessä on tiheällä jaolla LL putket että tuohon saataisiin ilma verhoa eteen mutta nuo putket ei nyt tietysti lämpene niinkuin kuuluisi.

Alkuperäisen putkari toimesta SAM:n asennettiin tuo venttiili rajoittamaan sen virtausta ja se vähän nosti virtaamia tukeilta mutta ei ratkaissut ongelmaa. Nyt kävi toinen putkari joka vaihtoi tukkeihin pari niitä virtausmittaria (termi voi olla väärin mutta se mittari josta näkee virtaamat) koska ne kuulemma jumivat usein mutta ei auttanut.
Lisäksi kaveri kävi niben asetukset läpi, haukkui lähinnä ed. putkari tekemät asetukset ja nosti lämpökäyrää sekä lämmitysjärjestelmän paineita niin että nyt vessa ja kylppäri jossa on vapaat kierrot onkin sitten kuumia. Kuulemma noita pitäisi nyt tukin päästä rajoittaa että lämpötila on niissä ok. Eka putkari nimenomaan sanoi että ne kuuluu olla vapaalla kierrolla ja käyrää laskemalla haetaan niihin sopiva lämpö jonka jälkeen muissa tiloissa termarit hoitaa sitten loput.

Talo on meillä vielä takuu alainen ja talotehdas yrittää tietty pestä käsiään, me ollaan vaadittu suunnitelmien mukaiset kierrot lämmitykseen mutta he väittää että noilla kerroilla ei ole väliä kunhan talo lämpenee. Mun mielestä talotehtaan logiikalla lopputulos on se että putkiin työnnetään ylilämmintä vettä ja huonekohtaisilla termareilla rajoitetaan sitten lämpötilan nousua mutta ei kai se näin voi olla?
Niben päässä on jo LL kiertopumput täysillä tämän on molemmat putkari todenneet eli sieltä ei ongelmaa enää voi ratkaista. Mitä tässä kannattaisi seuraavaksi tutkia/tehdä?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minkä kokoinen talo?
Lattialämmityssiinnitelma? Piirien mitoitus (lukumäärä, putkien pituudet, esisäädöt, virtaamat jne) voisi olla avuksi...
Kiertopunpun nykyiset asetukset?
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
F750:ssä on kaksi kiertovesipumppua. Tuskin ne molemmat on täysillä.

Katso huoltovalikon kautta,.mikä sen F750 ohjaaman ns. latauspumpun asetus on. Jos se on lämmityksessä automaatilla, niin laita siihen joku vakioarvo aluksi, vaikka 30%.

Nuo asentajat tietää laitteista oikeasti aika vähän.
 

jmaja

Vakionaama
Onko tuossa tehty tasapainoitus, jolla virtaamat säädetään kohdalleen? Kun puhut vapaista kierroista, tarkoitat ilmeisesti, ettei niissä ole termostaattia tai sen ohjaamaa toimilaitetta. Niissä kuitenkin on aina joku säätömahdollisuus, jolla virtaama säädetään sopivaksi.

Eri pituisissa ja mahdollisesti eri putkilla tehdyissä piireissä on eri painehäviö sekä eri tavoitevirtaama. Jotta nämä toteutuu pitää pienen painehäviöiden piirejä kuristaa kunnes suurimmankin painehäviön piiriin tulee riittävä virtaama.

Nyt ilmeisesti vessan ja kylppärin piirissä on liian vähän kuristusta. Mahdollisesti myös lämpökäyrä liian korkealla.
 

jukra

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Talo on tosiaan h-a 147m2 kaksikerroksinen talo jossa OH yläkertaan auki. Tasapainotus on tosiaan yritetty tehdä nyt kahden putkarin toimesta mutta alakerran OH1, OH2 ja KE2 piireihin ei ole saatu riittäviä virtaamia vaan ne jää alle suunnitelman arvojen (tasolle 1,5 ja alle l/min).

Katson nuo Niben asetukset iltapäivästä kun ehdin, kaksi putkaria on jo tosiaan väittänyt että "kaikki pumput on täysillä".

Ykköskerroksen LL suunnitelman tiedot;
1590054331964.png


ja 2 kerroksen
1590054367575.png
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tota noin, eikös F750 ole automattisesti säätyvä lämmityspiirin pumppu... tai oikeastaan kaksi pumppua joista toinen asetetaan vakionopeuteen (GP6) nopeudelle I-III ja toinen pumppu (GP1) on kierroslukuohjattu (hoitaa sen säädön).... että onko säädetty täysille 3 asentoon (epäilen) ja mistä tietää kierroslukuohjattu pumppu täysillä? Hoituuko säätö paluuveden lämpötilan mukaan niin kuin F1255. Virtaamat ainakin näyttää siltä että ei luulis olevan kapasiteetti ongelmaa pumpulle kun 1 asentokin riittää (1177 l/h @ 18,5 kPa)
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Ja onhan NibeUplink käytössä? Se 25€/vuosi laitteen sielunelämän historiatiedoista on hyvin käytettyä rahaa.

Sieltä mm. näkee tuon kierrosohjatun pumpun käyntinopeuden ja myös virtausmittarin lukeman. Silloin kun tekee käyttövettä, virtausmittarissa näkyy vain sen latauspumpun virtaaman. Kun lämmitys moodissa, silloin yhteenlasketun virtaaman (latauspumppu + vakioasetuspumppu).

Käsittääkseni tuo yrittää kyllä säätää latauspumpun nopeutta pitääkseen Deltan sopivana. Mutta en tajunnut sitä, että se veivasi pumpun nopeutta jatkuvalla tahdilla ja siksi laitoin sen vakionopeudelle.

Jos se magneettiluukun takaa näkyvä pumppu on tämmöinen Wilo, niin onko ylempi valo vasemmassa laidassa ja alempi valo keskellä?

Screenshot_20200521-133015.png
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Niin, toi virtaama on mitoituslämpötilan virtaama kun meno ja paluun ero on 3-6C riippuen piiristä. Jos ollaan eteläsuomessa niin mitoituslämpötila on -26C. Saako F750 säädettyä lämpötilaerojen tavoitetta?
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Sen tavoitteen saa kikkailtua vakioksi. Taitaa koskea Niben muitakin pumppuja. Oletuksena siinä on asetus tavoitteelle mitoituslämmössä ja sitten siitä jollain laskelmalla Nibe päättelee muille lämpötiloille tavoitedeltan.

Vakioksi sen saa näin...

Screenshot_20200521-134719.png


Disclaimer: en ole Ammattilainen kuten ne kaksi Putki Miestä. Eli harkintaa siihen ketä uskotte.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
dT täytyy laskea piirien mukaan kun vaihtelee 3-6C välillä suhteutettuna suuniteltuun virtaamaan IMO. Asentajat ei tätä huomioi kun suuniteltua dT ei ole ilmoitettu.... tai on mutta ei voi pitää paikansa (33-36C) jos paluu vaihtelee 3-6C välillä.
 

Mikki

Vakionaama
En myös usko, että kaikkien piirien yhteenlaskettu dT mitoituslämmössä -26C olisi mahdollista olla vain 3C. Vaatisi hurjan kierron ja osassa piirejä dT pitäisi olla 1-2C tms...

Meillä on 122m2 yksikerroksinen talo ja kokonaisvirtaus on laskettu 766l/h ja menolämpö 38C ja paluu 33C. dT viisi ja sen perusteella tuon vakioksi pistin.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En myös usko, että kaikkien piirien yhteenlaskettu dT mitoituslämmössä -26C olisi mahdollista olla vain 3C. Vaatisi hurjan kierron ja osassa piirejä dT pitäisi olla 1-2C tms...

Meillä on 122m2 yksikerroksinen talo ja kokonaisvirtaus on laskettu 766l/h ja menolämpö 38C ja paluu 33C. dT viisi ja sen perusteella tuon vakioksi pistin.
Sullakin on ilmoitettu piirikohtaiset dT:t... mitä tulee koko piirin keskiarvoksi jos suhteuttaa virtaamaan.
 

jukra

Jäsen
Ja onhan NibeUplink käytössä? Se 25€/vuosi laitteen sielunelämän historiatiedoista on hyvin käytettyä rahaa.

Sieltä mm. näkee tuon kierrosohjatun pumpun käyntinopeuden ja myös virtausmittarin lukeman. Silloin kun tekee käyttövettä, virtausmittarissa näkyy vain sen latauspumpun virtaaman. Kun lämmitys moodissa, silloin yhteenlasketun virtaaman (latauspumppu + vakioasetuspumppu).

Käsittääkseni tuo yrittää kyllä säätää latauspumpun nopeutta pitääkseen Deltan sopivana. Mutta en tajunnut sitä, että se veivasi pumpun nopeutta jatkuvalla tahdilla ja siksi laitoin sen vakionopeudelle.

Jos se magneettiluukun takaa näkyvä pumppu on tämmöinen Wilo, niin onko ylempi valo vasemmassa laidassa ja alempi valo keskellä?
Liitteenä kuvat miten tän viimeisimmän asentajan jäljiltä jäi asetukset vesikierrossa ja pumpulla. Aikaisemmista ei ole kuvaa mutta muutti kuulemma monta asetusta niben ohjeiden mukaisiksi kun edelliset oli "ihan väärin".

Se tässä nyt itseä eniten mietityttää kun kaksi eri asentajaa ei ole saanut virtaamia suunnittelijan speksiin ja talotehdas sanoo ettei tarvikaan saada vaan riittää kunhan kämpässä on lämmin. Meillä on vielä pieni vakuus vapauttamatta ja ehdoksi sovittu että vuosikorjaukset kunnossa.. uskooko talotehtaan sanaa ja vapauttaa vakuuden vai vaadinko että virtaamat on saatava kuntoon. Itsehän mun ei pitäisi pumppua säätää vaan vastuu on tehtaalla.
 

Liitteet

Mikki

Vakionaama
Minä voin lähettää sen vakuuden kokoisen laskun, kerro talofirmalle että sori se meni jo. :)

Olen aika tasan varma että tuo pumppausmoodi pitää olla keskellä. Sen saa vaihdettua kun naputtelee sitä vihreää namiskaa. Nopeus ja tilat rullaa ympäri, että pääset takaisin alkutilaan jos haluat. Ahdas paikka mutta kyllä sinne käsi sopii.

Ja sitten tuo latauspumppu. Huoh... Vai että täysillä, sehän on automaatilla.

Ehdottaisin että laitat tuon Wilon kuten minulla, ei siis edes täysille. Ja sitten laitat lämmityksen nopeuden manuaalille ja vaikka 40% teho. Katso miten käy virtaukselle.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Liitteenä kuvat miten tän viimeisimmän asentajan jäljiltä jäi asetukset vesikierrossa ja pumpulla. Aikaisemmista ei ole kuvaa mutta muutti kuulemma monta asetusta niben ohjeiden mukaisiksi kun edelliset oli "ihan väärin".

Se tässä nyt itseä eniten mietityttää kun kaksi eri asentajaa ei ole saanut virtaamia suunnittelijan speksiin ja talotehdas sanoo ettei tarvikaan saada vaan riittää kunhan kämpässä on lämmin. Meillä on vielä pieni vakuus vapauttamatta ja ehdoksi sovittu että vuosikorjaukset kunnossa.. uskooko talotehtaan sanaa ja vapauttaa vakuuden vai vaadinko että virtaamat on saatava kuntoon. Itsehän mun ei pitäisi pumppua säätää vaan vastuu on tehtaalla.
Pumpun asetus väärin. Alemman paneelin keskimäisen valo pitää palaa ja Niben asetuksista auto. Nyt sinulla on kaksinkertainen automatiikka päällä jos asetuksissa on auto-moodi valittuna. Jos automoodi on Niben valikossa disabloituna niin silloin pumppu pumpaa omalla automatiikalla jos kierovesipumpun alimman panelin vasemman/oikean puoleinen täppä valittuna. Jos sinua asia epäilyttää niin disablo pumpun automatiikka (Niben käyttöliittymä) ja säädä pumppu manuaalille (alemman paneelin keskimäinen täppä) ja katso toteutuuko virtaama.

Manuaalin sivu 36. Vakiokäyrä on siis se keskimäinen vaakaviiva kuva. Kaksi muuta on automattimoodeja.
F750-kiertovesipumppu.jpg


Noi piirien virtaamat ja lämmitytehot on mitoituslämpötilassa -26C. Minun mielestä ei ole tarkoiutuskaan että virtaamat toteutuu korkeammissa esim -10C lämpötilassa. Minä epäilen että piirejä ei ole tasapainotettu. Suunitelmista ainakin puuttuu esiasetusarvot ja jos pumppu on ollut automatiikalla niin virtausmittarit näyttää mitä näyttää. Missä päin kämppä on?
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Kun se latauspumppu on automaatilla, niin ainakin minulla se veivaa sen nopeutta niin tiheästi, että en vaan käsitä mikä sen idea on.

Jos se sitä dTtä yrittää säätää viiden desimaalin tarkkuudella oikeaksi, niin luulen pärjääväni ilmankin sitä älyä.

Minulla on tuo virtaus kyllä alle suunnitellun. Ehkä siksi en mitään haittaa ole havainnut siitä että kierto on tasainen kaiken aikaa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kun se latauspumppu on automaatilla, niin ainakin minulla se veivaa sen nopeutta niin tiheästi, että en vaan käsitä mikä sen idea on.

Jos se sitä dTtä yrittää säätää viiden desimaalin tarkkuudella oikeaksi, niin luulen pärjääväni ilmankin sitä älyä.

Minulla on tuo virtaus kyllä alle suunnitellun. Ehkä siksi en mitään haittaa ole havainnut siitä että kierto on tasainen kaiken aikaa.
Sulla ei sitten ole termostaatteja kytkettynä?
 

Mikki

Vakionaama
No on mulla dingelidongeli digitermarit. Talvella niissä on +35 pyynti ja kesällä +15C.
Huonelämmön niistä näkee ja kellon. Loistavat siihen käyttöön.

Toteutunut dT viimeisen 3kk ajalta on ollut keskimäärin 3,05 tuolla kiertonopeudella, mikä on ollut vakiona päällä. Jaa'a.... onkohan kierto vähän turhankin nopealla. Tuo talvi oli vain niin olematon, ettei päässyt käyrää säätämään ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:

jukra

Jäsen
Talo on Tampereella, käyttöönotettiin viime talvena ja tässä vielä opettelut käynnissä ylipäätään koko talon sielunelämän suhteen..

Kävin nyt vaihtamassa tuon pumpun siihen keskiasetukseen ja nopeus III. Ihan periaatteesta en haluaisi liikaa noita asetuksia säätää kun mun mielestä vastuu on tehtaalla, mutta näemmä sitä on pakko ruveta itse tekeen kun asentajien ammatitaito on tätä luokaa.

Uplinkkikin on tosiaan käytössä ja pumpun nopeuskäppyrä näyttää tältä;
1590072189718.png
 

Mikki

Vakionaama
Kannattaa ehdottomasti opiskella se laite itse. On osittain niinkin, että sitä on aika mahdoton säätää kerralla kuntoon. Koskee oikeastaan mitä hyvänsä lämpöpumppua + lattialämmitystä. Asukkaiden asuintavatkin vaikuttaa.

Mutta luokattoman surkeita nuo laitteita asentavat tyypit ovat. Saavat putket kiinni ja sähköt jotenkin kytkettyä, mutta siinä se melkein on. Harva taitaa ymmärtää miten laitteet oikeasti toimivat.
 

Mikki

Vakionaama
Minulla näyttää viikon käppyrä tältä (tuo yksi piikki on koneen käynnistys suodatinten vaihdon jälkeen):

1590072515600.png


Ja vuorokauden käppyrä tältä:
1590072563089.png


Laitappa vertailuksi vaikka tuo vuorokauden käppyrä, niin muutkin näkee mitä tarkoitan sillä hervottomalla veivauksella.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Saako F750 kiertovesipumppua säädettyä esim 70% tai 80% käyttöliittymöstä? Jos saa niin ota auto täppä pois Niben valikosta ja säädä koknaisvirtaama kohdalleen ja katso jakotukeista virtaama niin näen onko piirit tasapainotetu. Samalla näet onko joko piiri liian auki tai kiinni. Termostaatit täytyy luonnolisesti olla nupit kaakkoon.
 

Mikki

Vakionaama
Voi kerran jos toisenkin arvata, onko tasapainotus tehty kuten Espejot kirjoittaa. Eiköhän se ole tehty molemmat pumput automaatilla, puolet termareista kiinni. :)

Ja voi asettaa latauspumpun tehon käsin käyttöliittymästä.

SAM kierto pitäisi sulkea jos haluaa saada todellisen lattialämmityksen virtauksen. Tai sitten sen läpi menevä kierto pitäisi tietää.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Voi kerran jos toisenkin arvata, onko tasapainotus tehty kuten Espejot kirjoittaa. Eiköhän se ole tehty molemmat pumput automaatilla, puolet termareista kiinni. :)

Ja voi asettaa latauspumpun tehon käsin käyttöliittymästä.

SAM kierto pitäisi sulkea jos haluaa saada todellisen lattialämmityksen virtauksen. Tai sitten sen läpi menevä kierto pitäisi tietää.
Oikeastaan joo, toi pitää haarukoida. Eka SAM auki ja pumppu nopeudelle jotakin yli kokonaisvirtaaman. Sitten SAM kiinni ja katsotaan virtausmittarista täytyykö pumpun kierroksia lisätä vai pienetää. Mutta aloin miettiä että SAM vaikuttaa myös dT:n vai?
 

Mikki

Vakionaama
Paluu SAMilta yhdistyy muuhun paluuseen ja taatusti ei ole anturia joka erottelisi ne lämmöt sen pisteen jälkeen.

SAM kyllä kertoo oman paluulämmön F750:lle, mutta SAM:ssä ei ole virtausanturia, niin laskemalla ei F750 voi pelkän lattian paluun lämpöä laskea.

Tämä tosiaan sotkee dT laskentaa. Siksi poistin vehkeeltä sen vaivan että se edes yrittäisi. Asteminuutit ja käyrä saa luvan riittää.

Se muuten näkyy Niben softista, että samaa softaa käytetään monissa eri lämpöpumpuissa.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Paluu SAMilta yhdistyy muuhun paluuseen ja taatusti ei ole anturia joka erottelisi ne lämmöt sen pisteen jälkeen.

SAM kyllä kertoo oman paluulämmön F750:lle, mutta SAM:ssä ei ole virtausanturia, niin laskemalla ei F750 voi pelkän lattian paluun lämpöä laskea.

Tämä tosiaan sotkee dT laskentaa
. Siksi poistin vehkeeltä sen vaivan että se edes yrittäisi. Asteminuutit ja käyrä saa luvan riittää.

Se muuten näkyy Niben softista, että samaa softaa käytetään monissa eri lämpöpumpuissa.
En nyt pureksimata osta tätä... yritin tiirailla lämmityksen paluuanturin paikkaa mutta sekava on kuva.

EDIT: lämityksen paluuveden anturi on heti liitännän alussa eli ennen kun SAM:lta palaava vesi sekoittuu lämmityskiertoon.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Kyllä... Lämmön mittaus on olemassa. Mutta virtausta se ei mielestäni tiedä. Ja virtaukseen toki vaikuttaa kuinka vesi kiertää lattioissa. Jos sieltä lyö piirejä kiinni niin enemmän menee vettä SAM läpi.

Meillä on tuo näin nyt. SAM paluu, märkätilojen tukilta paluu ja muuiden tilojen tukilta paluu. Kaik yhdessä koossa ennen F750.


Screenshot_20200521-212315.png
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Paluuanturin paikka on punainen läimäkeen (paluuvesi yhde) jälkeen BT62 eli paluuyhteen välitömässä läheisyydessä.
F750-paluuanturin paikka.jpg
 

Mikki

Vakionaama
Kyllä, mutta kun paluussa on vain yksi putki. Tuossa läimäkkeen kohdassa on paluut sekoittuneet jo.

Onko F470 erilainen tässä kohden? Voisi sekoittaa keskustelua jos näin on. SAM on yksi "lattiapiiri" siinä missä muutkin. Se voisi olla jakotukin takana aivan hyvin.

Sitä piiriä ei vain ole lattialämmityslaskelmissa. Ongelmana on että piirin kulutus vaihtelee aikalailla sattumanvaraisesti. Ja paljon enemmän kuin lattiapiirien kulutus.

Lattiapiirien kulutus seuraa aika hyvin vuorokauden keskilämpötila, ehkä jopa vähän pidempääkin aikajännettä.

SAM kulutus on "spot-hinnoiteltua" sekuntitasolla ulkoilman mukaan.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllä, mutta kun paluussa on vain yksi putki. Tuossa läimäkkeen kohdassa on paluut sekoittuneet jo.

Onko F470 erilainen tässä kohden? Voisi sekoittaa keskustelua jos näin on. SAM on yksi "lattiapiiri" siinä missä muutkin. Se voisi olla jakotukin takana aivan hyvin.

Sitä piiriä ei vain ole lattialämmityslaskelmissa. Ongelmana on että piirin kulutus vaihtelee aikalailla sattumanvaraisesti. Ja paljon enemmän kuin lattiapiirien kulutus.
Totta, näin onkin.
 

Mikki

Vakionaama
Näillä laitteiden asentajilla ei keskimäärin ole edes niin paljon tietoa, kuin on tässä ketjussa jo tähän asti :)

Kun minulle kirkastui tuon kokonaisuuden toimintaperiaate, niin en ole juuri katsonut LVI suunnitelmaa sen jälkeen. Jos suunnitelmasta ja laskelmista puuttuu yksi iso elementti, ei siihen voi luottaa. Kertoo vain ettei laskelmien tekijäkään ole ymmärtänyt asiaa.

Suunnitelmissa ainakin pitäisi olla disclaimer, että jos tuloilma lämmitetään samalla kiertovedellä, voi suunnitelman luvuilla pyyhkiä....

No RaVA voisi katsoa kieroon tuosta, niin parempi on jättää asia mainitsematta.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Näillä laitteiden asentajilla ei keskimäärin ole edes niin paljon tietoa, kuin on tässä ketjussa jo tähän asti :)

Kun minulle kirkastui tuon kokonaisuuden toimintaperiaate, niin en ole juuri katsonut LVI suunnitelmaa sen jälkeen. Jos suunnitelmasta ja laskelmista puuttuu yksi iso elementti, ei siihen voi luottaa. Kertoo vain ettei laskelmien tekijäkään ole ymmärtänyt asiaa.

Suunnitelmissa ainakin pitäisi olla disclaimer, että jos tuloilma lämmitetään samalla kiertovedellä, voi suunnitelman luvuilla pyyhkiä....

No RaVA voisi katsoa kieroon tuosta, niin parempi on jättää asia mainitsematta.
Paljonkohan SAM lisää painehäviötä sunnilleen?
EDIT: Löytyy manuaalista summitainen käyrä, jossa yksikkö virhe. X-akseli lineen l/h...

SAM41-painehäviö.jpg
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Paljonkohan SAM lisää tarvittavaa painetta?
Eikös se ole muiden piirien rinnalla? Silloinhan se pienentää tarvittavaa painetta. Kai tuossa SAMissa on pakko olla kuristusmahdollisuus. Vai oliko sille oma lisäpumppu? Jotenkinhan on pakko pystyä säätämään sinne menevän veden osuutta.
 

Mikki

Vakionaama
Paljonkohan SAM lisää tarvittavaa painetta?
Täytyyy sanoa mutta en tiedä. Siihen vaikuttanee paljonko vettä menee kennon läpi ja paljonko sukkana läpi.

Näistäkin syistä johtuen päässäni kuului sirinää, kun yritin miettiä miksi automaatilla se pumppu veivaa edestakas.

Laitoin siis vakiokierrolle molemmat pumput ja otin sopivalta kuulostavan virtauksen hatusta :) onneksi piirien tasapainotus tuntuu olevan meillä suht ok.
 

Mikki

Vakionaama
Eikös se ole muiden piirien rinnalla? Silloinhan se pienentää tarvittavaa painetta. Kai tuossa SAMissa on pakko olla kuristusmahdollisuus. Vai oliko sille oma lisäpumppu? Jotenkinhan on pakko pystyä säätämään sinne menevän veden osuutta.
On rinnalla. Mutta vaikka sen läpi menisi niagara, energiaa se ottaa sen verran kuin termostaattiventtiili ohjaa kennoon. Loput palaa aika tasan samanlämpöisenä takaisin.

Meillä ainakaan ei ole muuta kuin haaroitus putkessa tuolle. Tietenkin virtaus pitää riittää muuallekin, ettei kaikki SAM läpi mene.

Siksi tuo ehkä olisi selkeämpi laittaa jakotukin taakse ja säätää virtaus halutuksi. Näin ei kuitenkaan tehdä jostain syystä.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Asennusohjeen perusteella kaikki menee kennon läpi. On vain kuristusventtiili, jolla säädetään virtausmäärää. Ei ohitusta. Tuolla on myös painehäviöalue, jolla toimii.

https://www.nibe.fi/nibedocuments/17164/031936-4.pdf

Miten nämä googlella löydetyt pdf:t saa liitettyä foorumille toimivasti ja helposti?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ylös Bottom