Lumenpudotus

Millaisiksi kattokuormat mitoitetaan ja millaisilla turvamarginaaleilla ja onko Etelässä todellista riskiä lumikuormista tai muodostuuko koskaan tarvetta pudotella lunta katolta?
 

pelzi_

Vakionaama
Eikös sitä aina toisteta ettei pientalo ole Suomessa ikinä sortunut lumikuormaan jos ei ole kattovuotoa ja lahovaurioita, tai uusissa tiukasti mitoitetuissa kattoristikoissa taitaa jo kosteusvaurio riittää merkittävään heikkenemiseen.

Lunta pudottavia asukkaita taitaa sen sijaan tipahtaa joka vuosi ja seuraukset voi olla varsin surulliset.
 

arimika

Aktiivinen jäsen
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Toki paksu lumikuorma saattaa sopivien sääsuhteiden seurauksena jäätyä varsin paksuksi jäälaataksi katolle. Olen todistanut, kun tuollainen tonnien painoinen laatta lähtee kevään koittaessa yhtenäisenä liikkeelle ja tuo mukanaan maahan kaikki lumiesteet katolta.
 

arimika

Aktiivinen jäsen
Toki paksu lumikuorma saattaa sopivien sääsuhteiden seurauksena jäätyä varsin paksuksi jäälaataksi katolle. Olen todistanut, kun tuollainen tonnien painoinen laatta lähtee kevään koittaessa yhtenäisenä liikkeelle ja tuo mukanaan maahan kaikki lumiesteet katolta.
Jos on loiva kulmainenkatto (meillä kotona)en näe että olisi ongelma. Jyrkällä katolla (Meidän mökillä) tuo voi tapahtua. Meidän mökilla tulee kaikki lumet alas aina kun pakkaselta noustaan plussan puolellle, tosin siellä ei olekaan lumiesteitä
 

Latvis

Aktiivinen jäsen
Meidän 60-luvun talossa etelässä on 8 asteen kattokulma ja huomasi kyllä olohuoneen kattoristikoista ettei lumia ole paljon pudoteltu. Jänneväli oli kolmessa ristikossa 8m ja yhdessä 11m. Alapaarre oli notkahtanut pahimmillaan 5cm. Tässä oli vielä 2 jatkoa alapaarteessa ilman minkäänlaista välitukea. Nämä sitten tunkattiin suoraksi ja vahvistettiin. Tuskin se niskaan tulee, mutta itse ainakin minimoin riskit, ettei jatkossa kattotuolit notku.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Millaisiksi kattokuormat mitoitetaan ja millaisilla turvamarginaaleilla ja onko Etelässä todellista riskiä lumikuormista tai muodostuuko koskaan tarvetta pudotella lunta katolta?
Mitoituskuormat on 200 kg/m2 paikkeilla, pohjoisessa enemmän. Itsellä 80-luvun talossa näyttää piirustuksissa olevan 180 kg/m2. Varmuudet noihin tulee päälle eikä luku tarkoita että siinä se romahtaa, vaan sen se (pitäisi) vähintään kestää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pääosin reilusti alle mitoituskuormien näyttää vielä olevan.
Tuosta voi verrata pahimman 10% paikallista lumikuormaa eri rakennusmääräysten mitoituskuormiin. 1955-69 määräyksiin nähden etelässä tulee 0-50 kg/m2 ylitystä noilla 10% alueilla.
 

Alf

Jäsen
Kyllä pitää tällä viikolla noita tuulen tekemiä kinoksia poistaa. Vain kolmelta kohtaa ja kinokset ovat 1-2m.
Työtapana kattokolalla, maastakäsin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Etelän vetelien vitsejä nämä lumien pudotukset ei-tasakatoilta
Ei ne ole vitsejä, vaikkei Lapissa asiaa ymmärretäkään, kun ei ole sulaa merta heti vieressä eteläpuolella muodostamassa valtavia määriä lunta. Eihän tuota satu läheskään joka vuosi, kun kerran vuosikymmennessä parissa sattuu, lumen sisältämä vesimäärä on sellainen, että siitä ei Lapin muuta Suomea tilastojen perusteella paljon kuivemmassa ilmastossa voi uneksiakaan ... Toki Lapissa on sitä kevyttä pulverilunta useimmiten paksumpi kerros kuin etelän painavaa osittain sulanutta tihkusateen kyllästämää jääsohjoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Täällä kattotuolikuvissa vuodelta 2012 on tälläisiä lukemia.
1644224822659.png


Tuo jmajan laittaman linkin kartta näytti tälläiselle. Eriosissa suomea taidetaan käyttää erilaisia lumikuormia uudisrakennuksissa vai onko tuo sama jokapaikassa, ei kai?
1644225015181.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
"Länsirannikolla peruslumikuorman arvo on ollut
140 kg/m2 per neliö, Uudellamaalla 200 kg/m2,
Sisä-Suomessa 180 kg/m2 ja Pohjois-Karjalassa,
Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa
200–260 kg/m2.
• Vanhemmissa rakentamismääräyksissä
peruslumikuormat ovat usein olleet
pienempiä."
 

Halkoholisti

Vakionaama
Etelä Suomessa pudotuksen raja omakotitaloissa 1metri. Sitä enne ei kannata edes miettiä. Paitsi jos lompakossa kuumottaa maksaa lumenpudottajille ;)

Edit_ lisätään linkki https://www.rakentaja.fi/artikkelit/7421/kattojen_lumikuormavaroitukset.htm

Metri ei kerro vielä lumen painosta mitään. tuo määrä voi olla joko vähän, tai erittäin paljon.
Ei täälläkään tarvitse mennä kuin muutama vuosi taaksepäin, tuolloin lumen paino neliömetriä kohden ylitti tyypillisten kattojen mitoituksen jopa kymmenillä prosenteilla. Katsoin eräänkin ok talon ja rivarin lumimäärää tuolloin, että hullua hommaa asua siellä pudottamatta lumia, mutta ihmeen paljon näyttäisi olevan "reserviä" mitoituksen yli.
 

pamppu

Vakionaama
Mitoituskuorma on yks, kestääkö rakenne sen on sitten kyllä ihan toinen tarina. Mitä niitten joku vuosi sitten romahtaneiden hallien mitoituskuormat ovat olleet? Ei kai niitä isoja hallejakaan mitoiteta romahtamaan metrin kinoksesta? Alas niitä kuitenkin tuli..

”Hallin osakas-yrittäjä Pentti Kapanen arveli, että lumikuormalla on saattanut olla osuutta turmaan. Hän korosti, että tilannetta on tarkkailtu koko talven ajan. Asiantuntija-arvion mukaan lumikuorman ei pitänyt olla ongelma.”

 

Lappanen

Vakionaama
Millaisiksi kattokuormat mitoitetaan ja millaisilla turvamarginaaleilla ja onko Etelässä todellista riskiä lumikuormista tai muodostuuko koskaan tarvetta pudotella lunta katolta?

Meillä lukee rakennekuvissa lumikuorma 2,5 kN/m2 ja tuulikuorma 0,6 kN/m2. Tiilikate ja 18 ast kaltevuus harjakatossa. Kohde Pirkanmaalla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hallien osalta tilanne on jännevälien takia aivan toinen haasteiltaan kuin omakotitaloissa.

Pientaloissa on hyvä muistaa että käytännössä alla olevat väliseinät kantaa myös paljon painoa vaikkei niitä lasketa mitenkään mukaan.

Jos taipuu kattotuolit alapaarteistaan niin että se naulausrako menisi umpeen niin aika tolkuttomasti kyllä painoa pitää tulla että kertopuutolpat kipsilevyillä jäykistettynä alkaisi pettämään
 

Lappanen

Vakionaama
Mitoituskuorma on yks, kestääkö rakenne sen on sitten kyllä ihan toinen tarina. Mitä niitten joku vuosi sitten romahtaneiden hallien mitoituskuormat ovat olleet? Ei kai niitä isoja hallejakaan mitoiteta romahtamaan metrin kinoksesta? Alas niitä kuitenkin tuli..

”Hallin osakas-yrittäjä Pentti Kapanen arveli, että lumikuormalla on saattanut olla osuutta turmaan. Hän korosti, että tilannetta on tarkkailtu koko talven ajan. Asiantuntija-arvion mukaan lumikuorman ei pitänyt olla ongelma.”


Eikös Jyväskylässä joku areenan/hallin uusi katto romahtanut lumen alle, syynä taisi olla joku virhe rakenteessa. Jos en väärin muista, niin samaa rakennevirhettä oli jossain muussakin hallissa joka rakennettu samoihin aikoihin Jyväskylän kanssa. Voivat olla toki eri tapauksiakin, aika monta vuotta taitaa tuosta Jyväskylän romahduksesta olla..
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mitoituskuorma on yks, kestääkö rakenne sen on sitten kyllä ihan toinen tarina. Mitä niitten joku vuosi sitten romahtaneiden hallien mitoituskuormat ovat olleet? Ei kai niitä isoja hallejakaan mitoiteta romahtamaan metrin kinoksesta? Alas niitä kuitenkin tuli..
Noissa on yleensä ollut monimutkaisia ja virheherkkiä rakenteita. Ovat saattaneet pettää jo 50 kg/m2 lumikuormalla. Pientaloissa on varsin perinteiset rakenteet ja laskenta yksinkertaisempaa paremmin turvamarginaalein.
 

pelzi_

Vakionaama
OKT saattaa ehkä painua jos oikein huonosti käy ja tulla joku näkyvä tapetin repeämä, mutta sortuminen on pienellä jännevälillä kyllä todella kaukana ainakin jos on kyseessä harjakatto josta tuuli kuitenkin pöllyttää lunta pois ja lopulta se tippuu.

Täällä idässä on paljon lunta ja myös paljon lumiesteettömiä peltikattoja, joilla ei nytkään ole lunta lainkaan, kaikki on tullut alas.

Itsellä on loiva kattolyhty konesaumakatolla jonka räystään alla on katettu kuisti, sieltä täytyy melkein käydä pudottamassa lumet koska lumiesteitä ei ole, ja keväällä alkaa jäälevy liukua sieltä hitaasti alas ohi sadevesikourun ja tiputtaa viikkokausia sulamisvettä kuistin katolle kastellen seinän. Varsinainen lumikuorma taitaa siinäkin olla aika vähäinen, koska tuuli puhaltelee pakkaslumet pois lyhdyn päältä lappeille, ja niissä on tiilikatto jossa lumi on tähän mennessä aina pysynyt ilman esteitäkin pakkauduttuaan, pakkaslumi kyllä tuulessa tulee suurelta osin pois.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuosta linkkaamastani yhteenvedosta:
"Yhdessäkään asuinrakennuksiin kirjatuista sortumista ei ollut kyse rakennuksen rungon
sortumasta, vaan asuinrakennuksen vähäisestä osasta, kuten kuistista tai katoksesta."
 

pelzi_

Vakionaama
Juu - ja kuistit ym. on toki vaarassa jos sitä lunta vauhdilla tulee alas niiden päälle, silti pitäisin sitä pienenä harmina vrt. lumenpudotuksen kulut vuosittain tai riski pudota katolta. Ennemmin toivoo parasta ja kesällä lumiesteet kuntoon.
 

Latvis

Aktiivinen jäsen
Tässä meidän katolta kuva kun eilen pudottelin lumia. Lunta parhaimmillaan 70-80cm ja pohjalla 10-20cm jäistä sohjoa. Näytti moni muukin tiputtelevan lumia tällä alueella.

20220206_162030.jpg

20220206_162025.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Karga

Aktiivinen jäsen
Tuosta tulee jo muitakin ongelmia kuin paino; iv putket menee tukkoon ja tulee vuotoja, kun lumi alkaa tunkea pellitysten reunoilta vääriin paikkoihin.
 

pelzi_

Vakionaama
Noinhan se tasakatolle kertyy eikä edes näy maahan. Mutta jyrkältä harjalta tuollainen määrä tulisi alas vaikka olisi mitä esteitä, jos se ei käytännössä pöllyäisi jo sataessaan paljolti maahan asti.
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
No on latviksella ollut kyllä lunta katolla. Huh huh. Itsekin eilen tiputtelin. Harjalle oli kertynyt eniten kävelysillan päälle, Noin 60cm. Viemärin tuuletusputki hieman lumen yläpuolella lähes harjalla. Muutoin aika normaali määrä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei Suomessa olisi harjakaton kanssa liioittelua että olisi toisella harjalla koko matkalla lumieste ja kattosilta. Ja toisella lumiesteitä kaksi.

Kattorakenteissa taas riittävå lujuus ei maksa rakentaessa paljoakaan lisää. Näemmä ainakin käyttöullakkoristikot tilattaessa tulee sivussa luja kantavuus koko katolle.
 

iqo

Vakionaama
Olen ehkä aiemminkin kommentoinut samaa aihetta, mutta omakotitalojen tai muiden rakennusten naulalevy-ristikkorakenteisten kattojen ongelmat liittyvät yleensä puutteelliseen vinosauvojen nurjahdustuentaan ja/tai nurjahdustuentavoimien siirtämiseen muille kantaville rakenteille. Tästä voi seurata joko yksittäisen puristetun sauvan nurjahtaminen tai useamman ristikon kaatuminen yhtäaikaa. Puhutaan siis stabiiliuden menettämisestä, eikä niinkään yksittäisen ristikon taipumisesta tai suoranaisesta kuormankantokyvystä. Tällä tavalla sortui ainakin Lidlin myymälöiden kattoja 2000-luvun alussa. Toki noissa ristikoissa jännevälit olivat halli-luokkaa. Jyväskylän messuhallin kattorakenne taas oli ihan erilainen. Siellä ristikon liitokset olivat ns. tappivaarnaliitoksia. Romahduksen syy taisi olla yhdistelmä huolimattomuutta valmistuksessa ja puutteita suunnittelunormeissa.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Näemmä ainakin käyttöullakkoristikot tilattaessa tulee sivussa luja kantavuus koko katolle.
Tästä kuulisin mielelläni lisäperusteluja.

Käyttöullakkoristikon staattinen toiminta on erilainen ja monimutkaisempi kuin "tavallisen" harjaristikon, jossa sauvat toimivat käytännössä vain puristettuina tai vedettyinä. Ullakkoristikoissa paarteisiin tulee väkisinkin myös taivutusta, minkä vuoksi ne ovat huomattavasti järeämpiä. Päältä päin arvioiden varsinkaan maallikko ei pysty päättelemään niiden kantavuudesta mitään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tästä kuulisin mielelläni lisäperusteluja.

Käyttöullakkoristikon staattinen toiminta on erilainen ja monimutkaisempi kuin "tavallisen" harjaristikon, jossa sauvat toimivat käytännössä vain puristettuina tai vedettyinä. Ullakkoristikoissa paarteisiin tulee väkisinkin myös taivutusta, minkä vuoksi ne ovat huomattavasti järeämpiä. Päältä päin arvioiden varsinkaan maallikko ei pysty päättelemään niiden kantavuudesta mitään.

Ei niinkään selvää minullekkaan, mutta 275kg/m2 tuli kantavuutta tilaamatta muuta kuin käyttöullakkoristikot.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juu - ja kuistit ym. on toki vaarassa jos sitä lunta vauhdilla tulee alas niiden päälle, silti pitäisin sitä pienenä harmina vrt. lumenpudotuksen kulut vuosittain tai riski pudota katolta. Ennemmin toivoo parasta ja kesällä lumiesteet kuntoon.
Kaverin veljellä moinen homma kävi hengen päälle. Nosturi petti Tampereella taannoin.

Ei oo muuten halpaa hommaa.....
 
Ylös Bottom