Maailman paras r410a vilppi

R

Rikhart

Vieras
Vs: Maailman paras r410a vilppi

PauliG sanoi:
Miten on digikuvaus / hahmon tunnistus löytyy aika selkeä kontrasti ero!

Kuvankäsittely normaalisti vaatii kohtalaisen paljon prosutehoa mutta tuo sovellus voisi mennä kyllä hyvinkin köykäisellä laitteistolla. Olosuhteissa joissa on huurtumista, räntää, kosteutta ym... nämä systeemit eivät ole kovin robusteja, ja lisäksi yöllä on pimeää joten pitäisi viritellä valaistusta... veikkaan että helpompia tapoja löytyy.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

PauliG sanoi:
Miten on digikuvaus / hahmon tunnistus löytyy aika selkeä kontrasti ero!

http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php?PHPSESSID=j5mhfaoaf7fk6mrkfsdoaipqr7&

Mites tuo.. sillä laskin ohikiitävää kWh-kiekkoa. InfrapunaLedi vaan kennon toiselle puolelle.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

tuuma sanoi:
Mulla on kokemusta jonkin verran tuosta paine-erojen mittailusta ja kyllä sen tolkkuihin saa alle 30Pa vaatii jo erikoisjärjestelyjä mm. vieteriä putkiin mekaanisena tasoittimena ja sitten ohjelmallinen suodin suodattaa loput "häiriöt". Ei mahdoton. Mutta on tuo idea tuosta viivalaserista kanssa hyvä. Sitten kun perusjuttuna vielä tuo peruslämpötilavertailu niin on kumma jos ei saataisi optimoitua totakin huurreilmiötä ;)

Paine-eron mittaaminen on tehtävissä.. mutta lähteekö Argon kenno sulatukseen kun potkuri juuri ja juuri pyörii ? paine-ero pitää suhteuttaa potkurin kierroksiin ja ainakin noissa Argoissa potkuri pyörii pienillä ottotehoilla todella hitaasti.
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
tuuma sanoi:
Mulla on kokemusta jonkin verran tuosta paine-erojen mittailusta ja kyllä sen tolkkuihin saa alle 30Pa vaatii jo erikoisjärjestelyjä mm. vieteriä putkiin mekaanisena tasoittimena ja sitten ohjelmallinen suodin suodattaa loput "häiriöt". Ei mahdoton. Mutta on tuo idea tuosta viivalaserista kanssa hyvä. Sitten kun perusjuttuna vielä tuo peruslämpötilavertailu niin on kumma jos ei saataisi optimoitua totakin huurreilmiötä ;)

Paine-eron mittaaminen on tehtävissä.. mutta lähteekö Argon kenno sulatukseen kun potkuri juuri ja juuri pyörii ? paine-ero pitää suhteuttaa potkurin kierroksiin ja ainakin noissa Argoissa potkuri pyörii pienillä ottotehoilla todella hitaasti.

Tuota paine-eroa miettinyt jonkun verran ja se siinä onkin ongelma kun sulatukseen sopiva paine-ero on tullut niin puhallin tietty sammutetaan mutta mikä kertoo silloin että kenno on sulanut, siitä tuo viivalaser juttu. Ehkäpä ei nyt kuitenkaan mitään CCD - kennoja tarvita vaan kuten jopa minä näin lyhyellä kokemuksella näen kun kenno on huurussa, niin eipä siitä paljon valo läpi kulje = ei ollenkaan. Sulatus voisi loppua kun sen läpi "näkee" JA lämpötila on asetellussa arvossa, joten on kuivunut. Ääh älkää ottako vakavasti noviisin kommentteja ;)
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Maailman paras r410a vilppi

voihan kennon tukkeutumisen jäästä tunnistaa paineanturillakin kun puhalluksen+ilmavirran suuntaa muuttaa siten ,että ilma puhalletaan kennon läpi se vaati ulkoyksikön kotelolta tietysti melko tiivistä rakennetta kennon ympärillä.
Pystyputki-malli ulkoyksiköllä saattaisi silloin olla yksinkertaisin jopa siten ,että ulkoyksikön sisällä olisi kaksi toisistaan riipumatonta koneikkoa+kennoa vaihtelevan tehontarpeen kannalta kätevä "I-II reaktorit"..
 

Kale

Jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tietysti kaikista paras jäätymisen anturi on paino. Siitä näkee selvästi kuinka paljon jäätä on kertynyt ja koska se on sulannut. Ainoa ongelma on että käytännön toteutus ei taida olla ihan simppeli/ilmainen.

Onko meillä konsensus että kompressori on palelemassa ulkona?
 

jule-

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

No lähtökohtaisesti olisi varmasti parempi viedä kompressori sisälle , jos vain mahdollista. Tällöin se ei ainakaan pääsisi kylmenemään missään vaihessa. Eikä sitä tarvitsisi ainakaan erikseen lämmittää. ;) Sen hukkalämpö voisi sitten lämmittää jotain teknistähuonetta. Ulkona tuota hukkalämpöä ei varmastikkaan voi paljoakaan käyttää hyväksi (riittävyys kylmässä?).
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Kale sanoi:
Tietysti kaikista paras jäätymisen anturi on paino. Siitä näkee selvästi kuinka paljon jäätä on kertynyt ja koska se on sulannut. Ainoa ongelma on että käytännön toteutus ei taida olla ihan simppeli/ilmainen.

Jää painaa paljon mutta huurre vähän. Jäätymistähän tässä tuskin on tarkoitus tutkia, ei kai maailman paras VILP jäädy? ;)
Huurteen punnitseminen vaatisi varmaan aika herkkää puntaria.

Zadahin ehdotus on mielestäni paras - ei mitään ylimääräsiä antureita. Niillä samoilla lämpöantureilla jotka nykylaitteissakin ovat, on sulatustarve saatavissa kiinni, kunhan ohjelma on tarpeeksi älykäs. Nykyvehkeissä softamies on katsellut kahvitunnilla ikkunan ulkopuolella huojuvia palmuja, ei tykkylumen alla nyykähtäneitä kuusia. :)
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

tet sanoi:
Zadahin ehdotus on mielestäni paras - ei mitään ylimääräsiä antureita.

Onkos siellä jo entuudestaan ulkoilman lämpötila-anturi?

Eli mielestäni vähintään kolme lämpötilaa pitää mitata, eli höyrystimelle saapuvan ja sieltä lähtevän tavaran lämpötila sekä ulkolämpötila. Vai olenko metsikössä?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Höyrystimen muoto ja asento?
Kylmäaineen virtaus höyrystimessä?
Puhaltimet, "kennon läpi imeviä" vaiko "kennon läpi puhaltavia". Nyky ILPeissähän nuo on perinteisesti "kennon läpi imeviä".
Keskipakopuhallin vaiko perinteinen aksiaalipuhallin?

Ehdotus:
1. Pyramiidi väärin päin =seisoo kärjellään ja aksiaalipuhallin pyramiidin päällä puhaltamassa alapäin.
2. Sylinteri jossa myös kansi on osa kennostoa. Puhallin sylinterin "kannen" päällä puhaltamassa alaspäin.
3. Varoituskolmion muotinen kenno, kansi ja puhallin kuten edellä.
4. Ruotsin mallin mukainen "jääpuikko"

Tuo 3. olisi helpointa toteuttaa nykysillä kennostoilla, esim. V-mallinen vakio lauhdutuspatteri ja siihen vaan lisättäisiin kenno vaakaan päälle, lämpöpintaa vähemmän kuin aiemmissa. Tässä esimerkki hiukan isommasta laitoksesta tuosta V-muodosta http://www.fincoil.fi/pdf/SMAXleaf_suo.pdf
Myös 2. olisi toteutettavissa, koska sylinterin muotoisia kennoja on saatavilla, katto tuottaisi hiukan harmaita hiuksia (katto kenno voisikin olla neliön muotoinen).

Lämmönvaihdin kylmäaine - vesi?
Olisiko tämmöinen vaiko joku muu?
http://www.alfalaval.com/solution-finder/products/ac-series/Documents/Brochure.pdf
 

wattis

Pumpusta ottaa
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Kappas hieno projekti vireillä :cool:

Selkeästihän tässä on aineksia vaikka mihin. Varmaan aluksi kannattaisi jakaa tätä tekemistä hiukan eri osa-alueisiin joita pitäisi lähteä lukitsemaan, että millainen pääperiaate kuhunkin kohtaan valitaan, tässä jotain jaottelua (asiaa paremmin tuntevat voisivat kertoa paremman jaottelun):
- Varaajan fyysinen rakenne
- Järjestelmän piirilevyn suunnittelu
- Järjestelmän ohjaussofta (n+1 alikohtaa)
- Lämpöpumppu fyysinen rakenne (n+1 alikohtaa)
- muu?
- muu?

Varmaan moni foorumilaisista voi kontribuoida kaikkiin noihin kohtiin, mutta periaatteessa jos jokaisella noista tärkeimmistä asioista olisi joku perään katsoja niin pysyisi kokonaisuus hallussa ja tuolla tavalla saataisiin kontrolliin tämä projekti.
 

wattis

Pumpusta ottaa
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Kun tuota omaa VILPpiä pari päivää olen tuijotellut niin ilmankosteuden tieto olisi hyvä saada ulkolämpötilan lisäksi softalle. Sieltähän softalla voi sitten arpoa kohtuu hyvin milloin pitää sulattaa ja milloin ei, mutta tuonkin asian lopullinen toimivuus pitää varmaan virittää vasta kun muu järjestelmä on toiminnassa, jolloin voi oikeasti kokeilemalla virittää sulatus kuntoon. Kunhan vaan ohjaussofta on tehty riittävän joustavaksi ja helposti säädettäväksi.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Maailman paras r410a vilppi

vakio-ilppien kennoja käyttämällä esim. 2 kpl vastakkain jolloin kennoputkitus vaakatasossa muodostuu suorakaide jossa kaksi vastakkaista kulmaa hieman pyöreät..tasaisen ilmanvirtauksen kennon läpi kannalta muoto hieman hankala mutta muuten simppeli...

vakio-ilpin osat käyttökelpoisia ja hyvin edullisiakin..
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

pumppu pettää sanoi:
vakio-ilppien kennoja käyttämällä esim. 2 kpl vastakkain

Jos sen näin toteuttaa, niin kannattaa ehdottomasti samalla tehdä niin, että toinen höyrystin on sulattelulla samalla, kun toinen tekee oikeita töitä. Eli paisuntaventtiili lämmönvaihtimien väliin ja virtaussuunnan vaihto nelitieventtiilillä. Lisäksi puhallin pysähtyy seisovan lämmönvaihtimen osalta.

Tällöin laite tuottaa lämpöä pirttiin jatkuvasti eikä mitään sulattelutaukoja tule.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilator sanoi:
tet sanoi:
Zadahin ehdotus on mielestäni paras - ei mitään ylimääräsiä antureita.

Onkos siellä jo entuudestaan ulkoilman lämpötila-anturi?

Eli mielestäni vähintään kolme lämpötilaa pitää mitata, eli höyrystimelle saapuvan ja sieltä lähtevän tavaran lämpötila sekä ulkolämpötila. Vai olenko metsikössä?

Noita Argon/Sanyon mittapisteitä olen tutkinut, ja kummankin pään toimintaa tutkitaan kennossa kierron loppupuolella olevalla lämpöanturilla. Ulkoyksikössä on ulkolämpötilan anturi (ihan kotelon yläreunassa) ja sitten kennon alapuoliskossa kompuranpuoleisessa päässä on anturi joka mittaa miten kaasu on kennossa lämmennyt. Näiden eroa sitten käytetään sulatuslogiikassa technomanuellin kuvaamalla tavalla.

Ongelmana on softassa olevat timerit. Onnettomissa olosuhteissa (pumppu käy lyhyttä katkokäyntiä pienillä tehoilla vielä ihan nollassa) timerit estävät sulatussyklin käynnistymisen, koska sulatus laukeaa vasta kun suurta lämpötilaeroa on lyhyen aikaa tai pientä riittävän kauan.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Dippa sanoi:
Muistaakseni noita 1-wire antureita löytyy myös ilmankosteuden mittaamiseen

Onniitä.. minulla on yksi.

Siitä ovat peräisin kuvissani olleet kastepiste- ja suhteellisen kosteuden käyrät.
Värkissä on Honeywellin anturi + onewire admuunnin, ja kun tulokset korjaa piirin datalehdessä annettavilla tempuilla vehje toimii melko uskottavasti vaikkapa Teston mittariin ja Ilmatieteen lukemiin verraten.

Kovin märällä ilmalla (yli 85%) anturi kuitenkin tuntuu toimivan vähän heikommin, eikä halua näyttää tarpeeksi korkeita lukemia.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Jos sen näin toteuttaa, niin kannattaa ehdottomasti samalla tehdä niin, että toinen höyrystin on sulattelulla samalla, kun toinen tekee oikeita töitä.

sulatukset vois toimia "kahdella koneella" muutenkin reserviä+varmuutta VILPissä hyvä olemassa komp. 1-vaihe moottori tietysti asettaa rajoituksia, mutta 3-vaihe moott. on kalliimpi kone+pumppu.

Sulatuksessa (käytettävä energia) voitaisiin myös aikaansaada lämmittämällä sähkövastuksella kylmäainetta.

VILPin proton kehittelyssä, osien hankinnassa sponsori tietysti tärkeä, Ultimatemarket saattaisi olla innovatiivisen ilpistin ainoa toivo, vastapalveluksena tietysti saa proton yksinmyyntioikeudella..todellinen herkku..
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

pumppu pettää sanoi:
Sulatuksessa (käytettävä energia) voitaisiin myös aikaansaada lämmittämällä sähkövastuksella kylmäainetta.

No ei sulatukseen kyllä sähköä kannata käyttää, kun esittämälläni tavalla se tapahtuu ilmaisella hukkalämmöllä, eli sillä, mikä vääjäämättä kulkee töllistä palaavassa nestemäisessä kylmäaineessa.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilatorin idea on kyllä kieltämättä hyvä. Mutta ilmavirta pitäisi saada oikeasti pysähtymään sulattelevan kennon osalta, koska alijäähtyvän nesteen lämpöenergia sisältö ei ole kovin suuri...
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

zadah sanoi:
Tilatorin idea on kyllä kieltämättä hyvä. Mutta ilmavirta pitäisi saada oikeasti pysähtymään sulattelevan kennon osalta, koska alijäähtyvän nesteen lämpöenergia sisältö ei ole kovin suuri...

Näin pitää tosiaan tapahtua. Eli mitä ilmeisimmin höyrystimien pitää olla toisistaan riippumattomat tuulettimineen kaikkineen ja nelitieventtiilin ohjausvirralla määrätään myös, kumman höyrystimen propeli pyörii.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tuossa on softan raakile, Unitronicin kontrollerissa.'

Eli nyt löytyy PTC 100:N Ulkölämpötilalle ja vedenpaluu lämpötilalle. Lämpötila pyynti säätyy ulkolämpötilan mukaan.

Lisäksi 2 X NTC valvomaan sulatustarvetta, josta ilmoitetaan tuolla suhdeluvulla 100-500

Edit: ja lämpötiloihin pitää lisätä pilkku ennen viimeistä numeroa :)
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
Tilator sanoi:
Onkos siellä jo entuudestaan ulkoilman lämpötila-anturi?

Eli mielestäni vähintään kolme lämpötilaa pitää mitata, eli höyrystimelle saapuvan ja sieltä lähtevän tavaran lämpötila sekä ulkolämpötila. Vai olenko metsikössä?

Noita Argon/Sanyon mittapisteitä olen tutkinut, ja kummankin pään toimintaa tutkitaan kennossa kierron loppupuolella olevalla lämpöanturilla. Ulkoyksikössä on ulkolämpötilan anturi (ihan kotelon yläreunassa) ja sitten kennon alapuoliskossa kompuranpuoleisessa päässä on anturi joka mittaa miten kaasu on kennossa lämmennyt. Näiden eroa sitten käytetään sulatuslogiikassa technomanuellin kuvaamalla tavalla.

Kannattaisikohan sitä höyrystymislämpötilaa mitata kennon pintalämpötilasta? Nykyvehkeissä mitataan tulistunutta kaasua, oikeamman tiedon voisi saada mittaamalla pintalämpö siitä osasta kennoa jossa aine ei ole vielä kokonaan höyrystynyt, siis kennon alkupäästä.

Sulatuksen aloitusta ei kannata yrittää liipaista millään muulla kuin lämpötilamittauksilla, esim. ilmankosteutta on turha mitata. Eihän se prosessi tiedä onko siellä huurretta, jäätä vai mitä, eikä se ilmankosteuksista ole moksiskaan. Ongelmallinen huurtuminen näkyy höyrystymislämpötilan laskuna joten sitä on tietenkin mitattava. Sulatuksen loppuhetki on sitten eri asia, sitä ei kai voi lämpötilan avulla aivan luotettavasti havaita. Siihen voisi ehkä soveltaa sitten vaikka niitä optisia mittausmenetelmiä, niin ei tulisi sulateltua turhan pitkään "varmuuden vuoksi".
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

tet sanoi:
Kannattaisikohan sitä höyrystymislämpötilaa mitata kennon pintalämpötilasta? Nykyvehkeissä mitataan tulistunutta kaasua, oikeamman tiedon voisi saada mittaamalla pintalämpö siitä osasta kennoa jossa aine ei ole vielä kokonaan höyrystynyt, siis kennon alkupäästä.

En osaa kuvitella, mitä tuolla voisi saavuttaa. Pintalämpötilan kai pitäisi korreloida suoraan höyrystimen sisäiseen paineeseen, koska se määrää kylmäaineen kiehumislämpötilan.

Eli kyllä tulistumisen mittaaminen on juuri se oikea tapa arvioida asiaa, koska sillä löytää höyrystimen 'ylikapasiteetin', eli kapasiteetin, mikä ylittää kylmäaineen kiehumisen vaatiman kapasiteetin.

Sulatellahan pitää (maalaisjärjellä ajatellen) siinä vaiheessa, kun höyrystimen kapasiteetti laskee liian alas.
 

Joppe112

"Tän talon ILPpi on paras vaanimispaikka - muahh!"
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilator sanoi:
Eli kyllä tulistumisen mittaaminen on juuri se oikea tapa arvioida asiaa, koska sillä löytää höyrystimen 'ylikapasiteetin', eli kapasiteetin, mikä ylittää kylmäaineen kiehumisen vaatiman kapasiteetin.

Sulatellahan pitää (maalaisjärjellä ajatellen) siinä vaiheessa, kun höyrystimen kapasiteetti laskee liian alas.

Höyristimen kapasiteetin tilanne on melko suoraan luettavissa myös EEV:n kulloisestakin säätöasennosta: mitä enemmän venttiili on auki sitä enemmän lämpöä imeytyy ulkokennon läpi. Jos vielä tuosta ottaisi jonkun sopivan keskiarvon ts edellisen minuutin säädöt tms, niin kapasiteetin tilanne on aika vääjämättä melko tarkasti selvitetty. EEVhän reagoi kontrollerinsa toimesta automaattisesti & autonomisesti juuri ulkokennon kautta todettuun tulistumisen määrään.

Mitä EEV -säädön lukemiseen elektronisesti tulee niin sehän on peruspassiivinen laite ulospäin. Näin ollen tilatiedon voi selvittää ainoastaan alkamalla lukea nollasta (= EEV:n varmistettu sulkuasento) askelmoottorille suunnattuja pulsseja talteen ja ynnäämällä näistä jonkun HASH-taulukon kautta asentoa vastaavat arvioidut lämpökapasiteetit. :cool:
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Joppe112 sanoi:
Höyristimen kapasiteetin tilanne on melko suoraan luettavissa myös EEV:n kulloisestakin säätöasennosta: mitä enemmän venttiili on auki sitä enemmän lämpöä imeytyy ulkokennon läpi. Jos vielä tuosta ottaisi jonkun sopivan keskiarvon ts edellisen minuutin säädöt tms, niin kapasiteetin tilanne on aika vääjämättä melko tarkasti selvitetty. EEVhän reagoi kontrollerinsa toimesta automaattisesti & autonomisesti juuri ulkokennon kautta todettuun tulistumisen määrään.

Mitä EEV -säädön lukemiseen elektronisesti tulee niin sehän on peruspassiivinen laite ulospäin. Näin ollen tilatiedon voi selvittää ainoastaan alkamalla lukea nollasta (= EEV:n varmistettu sulkuasento) askelmoottorille suunnattuja pulsseja talteen ja ynnäämällä näistä jonkun HASH-taulukon kautta asentoa vastaavat arvioidut lämpökapasiteetit. :cool:

Minulta taisi mennä se juttu ohi, jossa päätettiin jo että laitteen EEV:tä tullaan ohjaamaan jollain kaupan hyllyltä löytyvällä valmiilla EEV-kontrollerilla. ;)
 

Dippa

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Minulta taisi mennä se juttu ohi, jossa päätettiin jo että laitteen EEV:tä tullaan ohjaamaan jollain kaupan hyllyltä löytyvällä valmiilla EEV-kontrollerilla.

eihän kyseessä sitten ole mikään TI-open source.. kai se tehdään kontrollerilla..
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Dippa sanoi:
Minulta taisi mennä se juttu ohi, jossa päätettiin jo että laitteen EEV:tä tullaan ohjaamaan jollain kaupan hyllyltä löytyvällä valmiilla EEV-kontrollerilla.

eihän kyseessä sitten ole mikään TI-open source.. kai se tehdään kontrollerilla..

Juuri näin sen itsekin ymmärsin. Eli EEV:n pulsseja on turha lukea kun ne ovat peräisin samasta ohjelmasta joka niitä lukisi. :D
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

tet sanoi:
Juuri näin sen itsekin ymmärsin. Eli EEV:n pulsseja on turha lukea kun ne ovat peräisin samasta ohjelmasta joka niitä lukisi. :D

Juu, mutta sitten on helpompi tarkistaa, onko saatu arvo oikea ;-)

Edelleen on kuitenkin saavuttamatta konsensus siitä, miten sulatustarve määritetään.

Kolmesta suureesta (ulkolämpötila, höyrystimen paine tai -loppulämpötila) tarvitaan kai mitkä tahansa kaksi. Näitä vertaamalla on pääteltävissä tieto siitä, riittääkö höyrystysteho vai ei. Kun höyrystysteho ei riitä, pitää todennäköisesti sulatella.
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilator sanoi:
Kolmesta suureesta (ulkolämpötila, höyrystimen paine tai -loppulämpötila) tarvitaan kai mitkä tahansa kaksi. Näitä vertaamalla on pääteltävissä tieto siitä, riittääkö höyrystysteho vai ei. Kun höyrystysteho ei riitä, pitää todennäköisesti sulatella.

Eiköhän se noin mene. Painetta tuskin kannattaa alkaa mittaamaan, eli sillä loppulämpötilalla sitten. Lämpötila-antureiksi taisi joku jo ehdottaa Dallasin (Maximin) DS1820-perheen laitteita. Ihan hyvä vaihtoehto, niiden mittausalue menee -55 C:n asti joten riittänee nippanappa myös Sallan Naruskaan ja Kittilän Pokkaan. ;) ;D
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

tet sanoi:
Tilator sanoi:
Kolmesta suureesta (ulkolämpötila, höyrystimen paine tai -loppulämpötila) tarvitaan kai mitkä tahansa kaksi. Näitä vertaamalla on pääteltävissä tieto siitä, riittääkö höyrystysteho vai ei. Kun höyrystysteho ei riitä, pitää todennäköisesti sulatella.

Eiköhän se noin mene. Painetta tuskin kannattaa alkaa mittaamaan, eli sillä loppulämpötilalla sitten. Lämpötila-antureiksi taisi joku jo ehdottaa Dallasin (Maximin) DS1820-perheen laitteita. Ihan hyvä vaihtoehto, niiden mittausalue menee -55 C:n asti joten riittänee nippanappa myös Sallan Naruskaan ja Kittilän Pokkaan. ;) ;D

Dallasin anturit eivät tuossa hommassa ole helpoimmasta päästä, softan pitää suunnilleen ensimmäisellä käynnistyskerralla päätellä mikä anturi on missäkin... tai sitten joku tihrustaa osoitteen siitä kotelosta ja se sitten syötetään jonnekin. tai ...
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
Dallasin anturit eivät tuossa hommassa ole helpoimmasta päästä, softan pitää suunnilleen ensimmäisellä käynnistyskerralla päätellä mikä anturi on missäkin... tai sitten joku tihrustaa osoitteen siitä kotelosta ja se sitten syötetään jonnekin. tai ...

Paitsi jos laitetaan yksi anturi per väylä. Mikrokontrolleissa on I/O-pinnejä kuin vilkkilässä kissoja, kyllä niitä riittää jokaiselle anturille omansa. Ja vaikka "pää-äly" olisikin esim. jokin kaupallinen PLC-ratkaisu, niin mittauksille voi olla erillinen mikrokontrolleri joka lähettää sarjaportin kautta mittausarvot logiikalle.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Dallasin anturit vaan ei kestä ILP:in rajuja lämpötilan muutoksia ainakaan tiukasti putken kylkeen asennettuna. Kokemusta on neljä olen hajottanut.
Pari meinaan viellä laittaa mutta seuraavaksi löysästi putkeen kiinni.Eli ei mikään mailman luotettavin anturi. Ulkona ja sisällä ovat pelanneet mallikkaasti.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Niin eikös nuo dallasin anturit ole myös hieman kosteusherkkiä. Eikö oldschool NTC ole kestävin tämmöisessä käytössä...
 

jule-

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

NTC:ksi voi valita sellasen , jossa on joku kiinnitys juttu olemassa. Kyllähän niitä on kaukenlaisia.
http://fi.farnell.com/epcos/b57703m103g/thermistor-ntc/dp/1200456
 

jussi

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Käytin omassa kattila/varaaja ohjaussysteemissä LM335 anturia. On lineaarinen, helppo softan kannalta. Tuosta perheestä
löytyy myös tarkempia ja eri alueille tarkoitettuja antureita.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

jussi sanoi:
Käytin omassa kattila/varaaja ohjaussysteemissä LM335 anturia. On lineaarinen, helppo softan kannalta. Tuosta perheestä
löytyy myös tarkempia ja eri alueille tarkoitettuja antureita.

Jou.. mutta taitaa olla samassa 'transistorikotelossa' kuin Dallasin anturi.
Nämä pitäisi laittaa 'jäähdytyslevyyn' joka kääritään putken kylkeen, niin ei tarvitse vetää niin tiukoille.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
jussi sanoi:
Käytin omassa kattila/varaaja ohjaussysteemissä LM335 anturia. On lineaarinen, helppo softan kannalta. Tuosta perheestä
löytyy myös tarkempia ja eri alueille tarkoitettuja antureita.

Jou.. mutta taitaa olla samassa 'transistorikotelossa' kuin Dallasin anturi.
Nämä pitäisi laittaa 'jäähdytyslevyyn' joka kääritään putken kylkeen, niin ei tarvitse vetää niin tiukoille.

Tuli hieman heikosti tossa aiemmin selostettua noista Dallasin antureista.

Elikkä ensin kokeilin antureiden laittamista alumiini putkeen ja epoksit sisään ja anturit hajalla muutamassa viikossa. No anturit auki ja pieni pelko että olisko vesi tehnyt kuitenkin jäynää alumiini putket (mitä lie alumiinia) olivat meinaan hapettunee aika miehekkäästi.

No seuraavat kupariputken sisään ja viimesen päälle eristetyt ja anturit hyvin kiinni putken kylkeen. Ensimmäinen anturi hajos parissa päivässä toinen päivää myöhemmin (näyttää viellä jotain tosin noin 50 astetta pieleen) Vilakoiran ydin on siis siinä että liijan nopea lämpötilan muutos hajottaa anturit.

Pari meinaan kyllä viellä laittaa mutta muoviputkeen. Anturin nopeus kyllä kärsii mutta todennäköisesti kestävät sen jälkeen.
 
Ylös Bottom