Maailman paras r410a vilppi

PauliG

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
jussi sanoi:
Käytin omassa kattila/varaaja ohjaussysteemissä LM335 anturia. On lineaarinen, helppo softan kannalta. Tuosta perheestä
löytyy myös tarkempia ja eri alueille tarkoitettuja antureita.

Jou.. mutta taitaa olla samassa 'transistorikotelossa' kuin Dallasin anturi.
Nämä pitäisi laittaa 'jäähdytyslevyyn' joka kääritään putken kylkeen, niin ei tarvitse vetää niin tiukoille.

Eikös tuoksi kiinnitystavaksi sopiva paremminkin väliin piitahnaa ja epoksiliimalla kiinni...
 

jule-

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Artic Silver on ollut hyvää. Samalla hoituu liimaus ja lämmönjohto. Eikä anturin massa kasva turhaa. ;)
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Maailman paras r410a vilppi

ei kai...ideat ei lopu (kuole) koskaan..itseasiassa tiedän jo miten M.P.V pitää tehdä, kerron sen sitten joskus...
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Moro,

ajattelin sekaantua tähän suunnitteluun myös kun on tuota VILP kokemusta jo kertynyt.


Mitä sulatukseen tulee, sen on syytä olla hyvä. Näissä rannikon talvissa sillä on iso vaikutus:

Omassa vilpissäni (DIY pansu) kun sulatus tarve tulee käyttöön eli siis noin alle 3.0C ulkolämpötiloissa, laskelmieni mukaan teho putoaa 30% ja COP 40% !!

Rannikolla on käytännössä aina RH 100%. Alle +3 C siis alkaa jäätyminen eli kaikki kondenssivesi jäätyy suoraan patteriin. Pana siirtyy suoraan 40 min sulatusjaksoihin. Käyntijakson höyrystymislämpötilat ovat maltilliset -1 C, noin kymmene minuutin kulutta ollaa -5C ja neljäkymmentä niin -18 C ja patteri ihan ummessa. Sulatus pitää Reverse Cycleä kolme minuuttia ja vettä tulee noin 700g.

Lämpötila loggauksen mukaan sulatuksen käyttämä energia on korvattu 11 minuutin kuluttua sulatuksen alusta, ie. 11 minuuttia 40 minuutista ollaan teholla 0,0W!

Tilanne helpottuu pakkasilla kun vesimäärä ilmassa( g/m3) vähenee ja yleensä RH laskee.

Herää kysymys pitäisikö sulattaa useammin? Kun höyrystymislämpötila laskee noin alas?


Mitä tulee siihen sulatustarpeen detektointiin, mielestäni lämpötilamitttaukset heti EEV jälkeen ja patterin ulostulokaasuputkessa on must. Pansun höyrystin on 1.25kW/K kuivalla ilmassa, joten voidaan laskea että 3 kW teholla sen höyrystymislämpötila on 3.75 K(+mahdollinen tulistus) ulkoilmaa kylmempi.
Tuolle Delta T arvolle pitäisi nyt keksiä sopiva luku. sitä pitäisi kuitenkin vielä korjata hieman ajalla jonka kenno on ollut sulattamatta JA laskennnallisella höyrystinteholla.
Tällä sitten estyy kymmenenminuutin välein sulatus ja sitten taas monen tunnin käyttö puolijäisenä.

Kaksi anturia tarvitaan muutenkin sen EEV ohjaukseen. Periaatteessa kuitenkin höyrystymislämpötilan mittaamiseen tarvitaan vain se paisariventtiilin jälkeisen putken lämpötila.

Sitten vielä yksi huomio, jos höyrystin ajetaan 0K (lähes jees r410A:lle) tulistuksella, painehäviö höyrystimessä aiheuttaa että ulostulo putki on kylmempi...usein vaikka -2K, Eli nolla K mittauksella onkin jo sopiva tulistus. (Pitäisikö kuumanvedentuottotarvetta huomioida tässä? kuumakaasun lämpötila kompuran jälkeen saadaan ylös jos höyrystyksen tulistusta nostaa. Tähän auttaisi tosin myös imukaasu/alijäähylämmönvaihdin, COP hyöty noin 5%)


Sulatuksen päättymisen toteamisessa Pansu käyttää höyrystymislämpötila anturia siten että kun sen lämpötilaksi todetaan +15 C sulatus ajetaan seis. Mittaus on hieman hidas, totesin putken ehtivän noin +25 asteiseski...

Käytännössä, sulatuksen alkaessa anturi näyttää 0.0C ja jossain hieman ennen loppua poistuvan nesteen lämpötila on +5 ja siitä erittäin nopeasti nouseva, kun kaikki jää on sulanut.
Toimii kuin junan vessa. Enintään 15 sek liian pitkä...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Omissa käppyröissäni näkyy Argolle, että aluksi huurre huonontaa COPpia hyvin hitaasti, mutta jossain vaiheessa COP suorastaan syöksyy huonoksi, ja hyvin pian sen jälkeen Argo haluaa sulattaa. Eli veikkaisin, että kenno alkaa tukkeutua. Technomanuaalissa on aste-ehdot sulatuksen käynnistymiselle, mutta en ole mitannut noudattaako oma pannuni näitä.
 

Kale

Jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Jäätymis ongelma on pahin juuri nollan asteen lähettyvillä, tällöinhän lämmön tarve ei vielä ole kovin suuri. Käyttämällä VILP mahdollisimman pienellä teholla mutta pitkiä aikoja saadaan höyrystymislämpötiloja nostettua ja jäätymistä ehkäistyä. Näin saadaan maksimoitua ilman jäähdyttämisestä tulevaa enrgian osuus ja pienennettyä veden härmistymisestä tuleva osuus. Tämä siksi että tuo härmistynyt jää pitää sulattaa vedeksi.
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Kale sanoi:
Jäätymis ongelma on pahin juuri nollan asteen lähettyvillä, tällöinhän lämmön tarve ei vielä ole kovin suuri. Käyttämällä VILP mahdollisimman pienellä teholla mutta pitkiä aikoja saadaan höyrystymislämpötiloja nostettua ja jäätymistä ehkäistyä. Näin saadaan maksimoitua ilman jäähdyttämisestä tulevaa enrgian osuus ja pienennettyä veden härmistymisestä tuleva osuus. Tämä siksi että tuo härmistynyt jää pitää sulattaa vedeksi.

Hienoa - toinenkin samaa mieltä ;D

Millos tätä ruvetaan rakentamaan?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

A-P.K sanoi:
Kale sanoi:
Jäätymis ongelma on pahin juuri nollan asteen lähettyvillä, tällöinhän lämmön tarve ei vielä ole kovin suuri. Käyttämällä VILP mahdollisimman pienellä teholla mutta pitkiä aikoja saadaan höyrystymislämpötiloja nostettua ja jäätymistä ehkäistyä. Näin saadaan maksimoitua ilman jäähdyttämisestä tulevaa enrgian osuus ja pienennettyä veden härmistymisestä tuleva osuus. Tämä siksi että tuo härmistynyt jää pitää sulattaa vedeksi.

Hienoa - toinenkin samaa mieltä ;D

Millos tätä ruvetaan rakentamaan?

Eikös jokainen invertteripumppu toimi noin ?? ( Paitsi Sanyo CO2 )
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Itseäni on mietittänyt tuon ulkoilmahöyrystimen toteutus siten että jäätyminen ei haittaa tai sen poistaminen on helppoa.

Vaatii isoja pinta-aloja tai mekaanisen poiston.
Eräs mahdollisuus olis patteri joka jäätyy alapinnalta ja tuuman kerroksen saatuaan käy hetken kuumana ja 50 kiloa jäätä putoaa maahan :)

Laskin joskus että 3 kiloa kondenssivettä tuottaa energiaa 1 kWh:n.
Sen jäätymistä ei voi laskea kun sama kuluu sulatuksessa vedeksi.
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Itseäni on mietittänyt tuon ulkoilmahöyrystimen toteutus siten että jäätyminen ei haittaa tai sen poistaminen on helppoa.

Vaatii isoja pinta-aloja tai mekaanisen poiston.
Eräs mahdollisuus olis patteri joka jäätyy alapinnalta ja tuuman kerroksen saatuaan käy hetken kuumana ja 50 kiloa jäätä putoaa maahan :)

Laskin joskus että 3 kiloa kondenssivettä tuottaa energiaa 1 kWh:n.
Sen jäätymistä ei voi laskea kun sama kuluu sulatuksessa vedeksi.

Tää on mielenkiintoinen vaihtoehto - itsekin miettinyt passiivista luonnonmukaista lämmönsiirtoa
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

A-P.K sanoi:
Nafta sanoi:
Itseäni on mietittänyt tuon ulkoilmahöyrystimen toteutus siten että jäätyminen ei haittaa tai sen poistaminen on helppoa.

Vaatii isoja pinta-aloja tai mekaanisen poiston.
Eräs mahdollisuus olis patteri joka jäätyy alapinnalta ja tuuman kerroksen saatuaan käy hetken kuumana ja 50 kiloa jäätä putoaa maahan :)

Laskin joskus että 3 kiloa kondenssivettä tuottaa energiaa 1 kWh:n.
Sen jäätymistä ei voi laskea kun sama kuluu sulatuksessa vedeksi.

Tää on mielenkiintoinen vaihtoehto - itsekin miettinyt passiivista luonnonmukaista lämmönsiirtoa

http://www.octopus.tm/is_48x.htm

pojaat keksii nyt tätä uudelleen ?
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
A-P.K sanoi:
Nafta sanoi:
Itseäni on mietittänyt tuon ulkoilmahöyrystimen toteutus siten että jäätyminen ei haittaa tai sen poistaminen on helppoa.

Vaatii isoja pinta-aloja tai mekaanisen poiston.
Eräs mahdollisuus olis patteri joka jäätyy alapinnalta ja tuuman kerroksen saatuaan käy hetken kuumana ja 50 kiloa jäätä putoaa maahan :)

Laskin joskus että 3 kiloa kondenssivettä tuottaa energiaa 1 kWh:n.
Sen jäätymistä ei voi laskea kun sama kuluu sulatuksessa vedeksi.

Tää on mielenkiintoinen vaihtoehto - itsekin miettinyt passiivista luonnonmukaista lämmönsiirtoa

http://www.octopus.tm/is_48x.htm

pojaat keksii nyt tätä uudelleen ?

Jotain parempaa ;D
 

jsa

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
A-P.K sanoi:
Kale sanoi:
Jäätymis ongelma on pahin juuri nollan asteen lähettyvillä, tällöinhän lämmön tarve ei vielä ole kovin suuri. Käyttämällä VILP mahdollisimman pienellä teholla mutta pitkiä aikoja saadaan höyrystymislämpötiloja nostettua ja jäätymistä ehkäistyä. Näin saadaan maksimoitua ilman jäähdyttämisestä tulevaa enrgian osuus ja pienennettyä veden härmistymisestä tuleva osuus. Tämä siksi että tuo härmistynyt jää pitää sulattaa vedeksi.

Hienoa - toinenkin samaa mieltä ;D

Millos tätä ruvetaan rakentamaan?

Eikös jokainen invertteripumppu toimi noin ?? ( Paitsi Sanyo CO2 )

Itsekin olen ihmetellyt tuota Mitsun vähäistä sulattelutarvetta, mutta tosiaankin kun se huristelee pienillä tehoilla tuota tarvetta ei ole läheskään niin paljon kun isoilla tehoilla. Tuokin kyllä päästää melko hyvin kuuraan ennen kuin sulattaa. Sulatustarvetta näkyy olevan eniten hieman nollan alapuolella silloinkin korkeintaan kerran vuorokaudessa.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

A-P.K sanoi:
Kale sanoi:
Jäätymis ongelma on pahin juuri nollan asteen lähettyvillä, tällöinhän lämmön tarve ei vielä ole kovin suuri. Käyttämällä VILP mahdollisimman pienellä teholla mutta pitkiä aikoja saadaan höyrystymislämpötiloja nostettua ja jäätymistä ehkäistyä. Näin saadaan maksimoitua ilman jäähdyttämisestä tulevaa enrgian osuus ja pienennettyä veden härmistymisestä tuleva osuus. Tämä siksi että tuo härmistynyt jää pitää sulattaa vedeksi.

Hienoa - toinenkin samaa mieltä ;D

Olisitte nyt sanoneet tuon ihan suomenlkielellä vaan, eli höyrystimen pitää olla riittävän iso ja tehokas, jotta se saa riittävän tehon irti pienellä ilman lämpötilan laskulla. Täts it.

Kyse tosin on jälleen kerran kompromissista, eli iso ja tehokas höyrystin on hyvä, mutta vaatii enemmän oravannahkoja.
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Isoa pinta-alaa ei korvaa mikään.... paitsi isompi puhallin!

Tässä kohtaa taas...höyrystimen kapasiteetti jäädyttää itseensä kondessivettä taasen ei muutu, eli tukkoon menee puhaltimesta huolimatta.

Mitenkähän nuo jääpuikot oikeasti pelittää? Entä kun niissä on 5 cm kerros jäätä? Onko niissä sulatus kuitenkin?
 

Kale

Jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Olen miettinyt jäätymisen estoa ja löytänyt neljä eri tapaa vähentää sitä:
1. Höyrystimen koko
2. Mahdollisimman tasainen lämpötilan jako höyrystimessä (tasainen jäätyminen)
3. Tuulettimen teho (tehon säätö?)
4. Mahdollisimman pieni ja tasainen teho (kompressorin tehon laaja säätövara)

Tietysti jos tuon jään mekaanisen poiston saisi toimimaan luotettavsti niin se olisi paras.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Isoa pinta-alaa ei korvaa mikään.... paitsi isompi puhallin!

Tässä kohtaa taas...höyrystimen kapasiteetti jäädyttää itseensä kondessivettä taasen ei muutu, eli tukkoon menee puhaltimesta huolimatta.

Tässä juttua isommasta puhaltimesta.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1978.0
 

tet

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Kun nyt kaikki tuntuvat puhuvan jäätymisestä niin kertokaapa jäätyykö kenno oikeasti jos sitä huurretta ei sulateta tarpeeksi usein, vaiko vain silloin jos sulatus jää jostain syystä kesken eikä kenno ehdi kuivua?

Siis - huurtuminen, ei jäätyminen, on ongelma normaalisti toimivassa laitteessa. Ainakaan oman ilppini kenno ei ole 2,5 vuoden käytön aikana vielä kertaakaan jäätynyt, ainoastaan huurtunut. Jos puhutaan sulatusmahdollisuudesta niin, että "tiputetaan jääkontti kerralla pois" niin sitten pitäisi saada sellainen jääköntti muodostumaan. Muodostuuko sellaista, vain meneekö kenno vain umpeen huurteesta eikä höyrystys toimi enää lain?
 

miksula

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Niin mikä sulatuksen määrä esim / vrk alkaen alkaa olla ns. paljon ?
Tätä kun luin niin mietin että tuo oma kone kun pahimmillaankin on sulatellut vain ehkä kerran muutamaan tuntiin (juuri tuo -0- -1 -keli) eikä
se ajallisesti vie kun....jotain ...?... minuutin-pari . yleisesti ottaen sulatusta on vain noin muutama kerta /vrk.
Nollakeleillä kone käy yleensä n. 2-4 h ja lepää lähes saman. tuossa käyntiajassa en ole kyllä homannut yli 1 sulatus jaksoa.
Muutamia kertoja kun olen ulkoyksikön vierstä kulkenut juuri sulatuksen alkaessa (kone muuten huokasee aika miehekkäästi
juuri ennen aloitusta) on kenno ollut kunnolla valkoinen mutten kyllä ole nähnyt sulatusta alkavan ilman huurretta
ns. aiheettomasti kertaakaan.
Yleisesti ottaen kennosto on hyvin vähän huurteinen.semmoinen pieni utu tuntuu olevan kokoajan
mutta kunnolla valkoiseksi menee harvemmin.
Mistäköhän tuo Gree mahtaa "tietää"/mitata milloin sulatus pitää aloittaa ??
Kirjoitin tämän lähinnä siksi kun itse en tuota sulatusta määrällisenä ole pitännyt juurikaan ongelmana, mutta
selvähän se on että ainahan sulatus on cop in laskua ja ilmeisesti noissa eri koneiden sulatuksissa on isojakin eroja. ???
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Väitän,

että jos RH = 100% kennoon tiivistyneen( ja pakkasilla härmistyneen) vesihöyryn massa on verrannollinen höyrystimestä otettuun energiaan. Eli puhallin ei vaikuta tähän.


Tilanne muuttuu kun kastepiste on vaikka 4 K (puhutaan taas oikein eli lämpötilaerot on kelvineissä) alle ulkolämpötilan, silloin esim pansussani voi ottaa 4Kx1.25kw/K=5.0 kW patterin huurtumatta.

Mulla olisi tuossa sääasemassa logattua dataa kastepisteestä ja se on marras ja joulukuun ollut käytännössä sama ulkolämpötilan kanssa (eli RH 100%).

Tilanne muuttuu huimasti kun jos tuo kastepiste laskee alemmas.

Pansu on vähän huono...pakkasille se tekee tyhmän varmuuden vuoksi sulatuksen jos vain on pakkasta....Onneksi jos kennossa ei ole jäätä se kestää 15 sek...

Niin ja en usko että Mitsussa olisi teflonista patteri ja etteikö siihen tuli huurretta....

Jäätymisellä ajattelin patterin huurtumista umpeen. Pansussa on silloin käytännössä 700...800g vettä.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Väitän,

että jos RH = 100% kennoon tiivistyneen( ja pakkasilla härmistyneen) vesihöyryn massa on verrannollinen höyrystimestä otettuun energiaan. Eli puhallin ei vaikuta tähän.


Tilanne muuttuu kun kastepiste on vaikka 4 K (puhutaan taas oikein eli lämpötilaerot on kelvineissä) alle ulkolämpötilan,

Mutta tilanne muuttuu silloin, kun ulkoilman lämpötila on plussan puolella.

Tällöin nimittäin huurtuminen loppunee suhteellisesta kosteudesta täysin riippumatta, mikäli höyrystin saa riittävän energiamäärän ilman, että läpi virtaavan ilman lämpötila laskee pakkasen puolelle. Tällöin mitä lähemmäs nollaa ulkoilman lämpötila menee, sitä isompi puhallinteho pitää huurtumisen poissa.

Mitenkäs monta vuorokautta vuodesta Suomen oloissa ollaan plussan puolella?

Ikkunasta kun katsoo pihalle, niin tulee mieleen, että pitääköhän ajella ruoho vielä ennen joulua ;-)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Tilanne muuttuu kun kastepiste on vaikka 4 K (puhutaan taas oikein eli lämpötilaerot on kelvineissä) alle ulkolämpötilan, silloin esim pansussani voi ottaa 4Kx1.25kw/K=5.0 kW patterin huurtumatta.

Mulla olisi tuossa sääasemassa logattua dataa kastepisteestä ja se on marras ja joulukuun ollut käytännössä sama ulkolämpötilan kanssa (eli RH 100%).

Tilanne muuttuu huimasti kun jos tuo kastepiste laskee alemmas.

Pansu on vähän huono...pakkasille se tekee tyhmän varmuuden vuoksi sulatuksen jos vain on pakkasta....Onneksi jos kennossa ei ole jäätä se kestää 15 sek...

Tuolla jossain on kuvia ( ja levyllä paljon dataa ) jossa näkyy sama ilmiö Argolla, kuvissa on kastepistekin: sulatusväli riippuu radikaalisti siitä, millä tehoilla vehje rynnistää käyntiin sulatuksen jälkeen. Valitettavasti Argo unohtaa tehot joilla se kävi ennen sulatusta, ja niinpä sulatusväli voi samoissa oloissa vaihdella puolesta tunnista 2-3 tuntiin.

Samoin jossain on mittauksia siitä, kuinka sopivalla kelillä veden tiivistyksellä päästään huippuCOPpeihin, jos vehjettä ei vedetä jäähän asti.
 

jsa

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Niin ja en usko että Mitsussa olisi teflonista patteri ja etteikö siihen tuli huurretta....
Kyllä se mitsukin huurtuu eikä tuo kenno varmaan oo teflonpinnoitettu, mutta oletan vähäisen sulattelutarpeen johtuvan sekä isosta kennosta ja siitä, että se käy osatehoilla paljon jolloin tuonne kennoon verrattuna ulkoilmaan ei synny niin isoa lämpötilaeroa.
Olipas monimutkaisesti sanottu.
Enkä halua tästä merkkikeskustelua, vaan jos laitetta alkaa suunnitelemaan kannattaa kriteeeinä pitää isoa kennoa ja invertteriohjausta.
 

Dippa

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

juuri näin. Lisäksi kannattaa varmaan ohjata laitetta minimiteholla suhteessa lämmöntarpeeseen ts. ei spurttailla.
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nyt on ollut paljon sulatuksista puhetta ja siihen onkin hyvä paneutua tässä projektissa. Mutta konstruktiosta tuli mieleen ja joku jo tässä ketjussa taisikin mainita siitä että olisi vain tuo höyrystin ja puhallin tuolla pihalla ja loput "rojut" sisätiloissa niin mä olen tuon kannalla. Ne on helppo äänieristää sisätiloissa kun ei kosteuskaan vaivaa ja samalla elektroniikan saisi myös sisään suurimmaksi osaksi. Laitteesta saisi siistimmän/pienemmän kun ulkona olisi vain minimivarustus. Tämmöistä siis toivoisin joulupukilta vaikkapa ensi jouluksi ;)

Niin ja vielä tuli semmoinen mieleen että höyrystimen voisi varustaa poistoilma kytkennän mahdollistavalla kanavayhteellä niin voisi niin halutessa kytkeä talon poistoilman kulkemaan sen läpi ja jopa sopivalla kanavakykennällä sulattaa höyrystimen ::) Ja sitten savukaasujen pesun jälkeen myös tulisijojen hukkalämmön saisi talteen...
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Sulatuksesta puheenollen.


Loggasin mittarilla ulkokennon lämmöistä ja Exeliin.
T ulko -2.5c ja RH 98%

Tehot on muuten watit / 100.
Ja tsuper tarkoittaa kennon poistuvan putken lämpötilaa.

Sulatuksen jälkeen on nähtävissä miten invertteri kiihdyttelee hitaasti. Johtuu siitä että halutaan pitää höyrystyminlampötila järkemissä lukemissa, näkee hyvin miten tulistuminen on isoa, poistuva kaasu on -1C (ulkona -2.5C, jossain mittarissa tarvii oll aheittoa). No, muutamassa minuutissa systeemi saa tasapainonsa.

Missä kohtaa olisi hyvä sulatuskohta??? Pansu tekee sen siinä noin 45 min. sykliaika siis jotain 51min.
Kannattaako vetää -18C pakkasille?

Tuolla kelillä on tyypillistä että kenno menee huurteeseen ripojen etureunasta, kasvattaa siihen sellaisen jäätähden pivan harjaan ja tukkii koko kennon. Mittasin vesimäärän, se oli 450 ml. Paljon vähemmän kuin pienemmällä kosteusprosentilla.
Keskimäärin vesimäärä on ollut 700 ml.
Onko kennossa liikaa ripoja / tuuma?
 

zadah

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Sulatuksesta puheenollen.


Loggasin mittarilla ulkokennon lämmöistä ja Exeliin.
T ulko -2.5c ja RH 98%

Tehot on muuten watit / 100.
Ja tsuper tarkoittaa kennon poistuvan putken lämpötilaa.

Sulatuksen jälkeen on nähtävissä miten invertteri kiihdyttelee hitaasti. Johtuu siitä että halutaan pitää höyrystyminlampötila järkemissä lukemissa, näkee hyvin miten tulistuminen on isoa, poistuva kaasu on -1C (ulkona -2.5C, jossain mittarissa tarvii oll aheittoa). No, muutamassa minuutissa systeemi saa tasapainonsa.

Missä kohtaa olisi hyvä sulatuskohta??? Pansu tekee sen siinä noin 45 min. sykliaika siis jotain 51min.
Kannattaako vetää -18C pakkasille?

Tuolla kelillä on tyypillistä että kenno menee huurteeseen ripojen etureunasta, kasvattaa siihen sellaisen jäätähden pivan harjaan ja tukkii koko kennon. Mittasin vesimäärän, se oli 450 ml. Paljon vähemmän kuin pienemmällä kosteusprosentilla.
Keskimäärin vesimäärä on ollut 700 ml.
Onko kennossa liikaa ripoja / tuuma?

Onko anturit varmasti kuvassa oikeinpäin, sillä tuossa kuvaajassa on tulistumista väärään suuntaan. Tulistumisellahan tarkoitetaan kiehumislämpötilan ja höyrystymislämpötilan välistä erotusta. ja lisäksi tulistimis lämpötilan pitää olla lämpimämpi kuin höyrystymislämpötilan.
 

Nafta

Propelhead
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Odottelinkin kommentteja liittyen tuohon.

On ne oikein. Lisäksi sulatusvaiheesta näkee että Tsuper anturi on kuumempi, eli siis nelitieventtiililtö tuleva.


Lämpötila johtuu siis siitä että kun tuo toimii kapillaarilla ja kompuran tehot on puolivälissä eli 62HZ tuossa, anturin kohdalla on, tai tulee vielä nestettä höyrystimestä. Todennäköisesti sitä menee akkuun asti joka pitää systeemiä tasapainossa.
Tilanne on eri täydellä teholla, silloin siihen saadaan muutaman Kn tulistus. En ole käyttänyt täyttä hönkää näillä öljyn hinnoilla. Lisäksi kun pansun sulatus on hoopo, se ei lyhene 45 minsasta, loppuhöyrystymislämpötila olisi -25C ja kenno tukossa jo vartissa.

Se miksi se on kylmempi tulee taas paine-erosta höyrystimessä, joka johtaa matalampaan paineeseen kompuran imuporttia kohti.
Eli käytännössä tuo lämpötila on efektiivinen höyrystymispaine/lämpötila tuossa kohtaa.

Itseäni on mietittänyt paljonko nelitieventtiilin mekaniikka antaa 'termistä oikosulkua' tapauksessa että toisella puolella on tulistunut kuumakaasu ja toisella puolella menee tässä tapauksessa hiukan nestettä. (lämmönsiirtyminen kaasu/pintakosketus on eri kuin Pinta/ neste)

Onko kukaan muu logannut näitä lämpöpumpun tärkeimpiä parametreja höyrystymislämpötila ja tulistuminen??
Optimoinnin kannalta tärkeät, loput lämpötilat on yleensä jotain joihin ei juurikaan voi vaikuttaa.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Nafta sanoi:
Odottelinkin kommentteja liittyen tuohon.

On ne oikein. Lisäksi sulatusvaiheesta näkee että Tsuper anturi on kuumempi, eli siis nelitieventtiililtö tuleva.


Lämpötila johtuu siis siitä että kun tuo toimii kapillaarilla ja kompuran tehot on puolivälissä eli 62HZ tuossa, anturin kohdalla on, tai tulee vielä nestettä höyrystimestä. Todennäköisesti sitä menee akkuun asti joka pitää systeemiä tasapainossa.
Tilanne on eri täydellä teholla, silloin siihen saadaan muutaman Kn tulistus. En ole käyttänyt täyttä hönkää näillä öljyn hinnoilla. Lisäksi kun pansun sulatus on hoopo, se ei lyhene 45 minsasta, loppuhöyrystymislämpötila olisi -25C ja kenno tukossa jo vartissa.

Se miksi se on kylmempi tulee taas paine-erosta höyrystimessä, joka johtaa matalampaan paineeseen kompuran imuporttia kohti.
Eli käytännössä tuo lämpötila on efektiivinen höyrystymispaine/lämpötila tuossa kohtaa.

Itseäni on mietittänyt paljonko nelitieventtiilin mekaniikka antaa 'termistä oikosulkua' tapauksessa että toisella puolella on tulistunut kuumakaasu ja toisella puolella menee tässä tapauksessa hiukan nestettä. (lämmönsiirtyminen kaasu/pintakosketus on eri kuin Pinta/ neste)

Onko kukaan muu logannut näitä lämpöpumpun tärkeimpiä parametreja höyrystymislämpötila ja tulistuminen??
Optimoinnin kannalta tärkeät, loput lämpötilat on yleensä jotain joihin ei juurikaan voi vaikuttaa.

Joo raakana tulee läpi.. ei tee hyvää COPille...

Tuosta edellisestä projektista on jäänyt tällainen kuva, jossa vertailtiin kapillaaria ja paisuntaventtiliä samassa koneessa (PRO 20). Tuo ketju kannattaisi lukea 5500 miehilläkin läpi... http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4708.15
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Sulatuksesta edelleen, että ulkolämpötilan ollessa plussan puolella Maailman Paras Vilppi luonnollisesti sulattelee yksinkertaisesti pysäyttämällä kompuran, mutta jättämällä ulkoyksikön puhaltimen käyntiin eikä suinkaan tuhlaisi kovalla vaivalla tuotettua järjestelmän lämpöenergiaa ;-)

Onko kukaan kokeillut, kauanko kunnolla jämähtänyt höyrystin vaatisi tällä konstilla aikaa sulaakseen, jos ilman lämpötila on vaikkapa vain +1 asteessa?
 

jule-

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilator sanoi:
Onko kukaan kokeillut, kauanko kunnolla jämähtänyt höyrystin vaatisi tällä konstilla aikaa sulaakseen, jos ilman lämpötila on vaikkapa vain +1 asteessa?
Kyllä siihen menee todella pitkä aika.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

jule- sanoi:
Tilator sanoi:
Onko kukaan kokeillut, kauanko kunnolla jämähtänyt höyrystin vaatisi tällä konstilla aikaa sulaakseen, jos ilman lämpötila on vaikkapa vain +1 asteessa?
Kyllä siihen menee todella pitkä aika.

No juu, yhden asteen lämpötilaerolla varmaan kyllä meneekin ihan maalaisjärjellä ajatellen.

Jos höyrystin antaa vaikkapa laskennallisen kilowatin tehon +1 asteen lämpötilassa höyrystymislämpötilan ollessa 5 astetta matalampi, niin sulatustehoksihan tulisi vain 200 wattia. Ei tainnut olla kovin hyvä idea ;-)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Tilator sanoi:
jule- sanoi:
Tilator sanoi:
Onko kukaan kokeillut, kauanko kunnolla jämähtänyt höyrystin vaatisi tällä konstilla aikaa sulaakseen, jos ilman lämpötila on vaikkapa vain +1 asteessa?
Kyllä siihen menee todella pitkä aika.

No juu, yhden asteen lämpötilaerolla varmaan kyllä meneekin ihan maalaisjärjellä ajatellen.

Jos höyrystin antaa vaikkapa laskennallisen kilowatin tehon +1 asteen lämpötilassa höyrystymislämpötilan ollessa 5 astetta matalampi, niin sulatustehoksihan tulisi vain 200 wattia. Ei tainnut olla kovin hyvä idea ;-)

No mutta pitäisihän plusasteilla olla aikaa sulatella, jos vehkeellä meinaa pakkasella lämmittää.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

VesA sanoi:
No mutta pitäisihän plusasteilla olla aikaa sulatella, jos vehkeellä meinaa pakkasella lämmittää.

Tuokin pitää kyllä paikkansa ja toisaalta asteen lämpötilanousu jo kaksinkertaistaa tehon.

Toisaalta jäämäärähän ei todellisuudessa ole kovinkaan iso höyrystimen kokoon suhteutettuna.

Lisäetua tulisi vielä siitä, että puhaltimen aiheuttama ilmavirta vetäisi vettä pois kennosta, kun taas ainakin meikäläisen rakkine näyttää sulatuksen jälkeen pudottavan paineet pois höyrystimestä, jolloin höyrystimessä 'roikkuva' vesi taitaa jämähtää siihen heti uudestaan. Pitäisi saada jonkin sortin modauksella puhallin pyörähtämään ennen nelitieventtiilin asennon muuttamista.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Maailman paras r410a vilppi

Seuraava idea 'Maailman Parhaaseen VILPpiin' sulatuksia ajatellen:

Kennon alimpaan putkeen pitää juottaa kupariputken pätkiä tai vastaavia 'ulokkeita', jotka suuntautuvat alas ja menevät sopivasti pohjapellissä vastaavalla kohdalla olevaan reikään.

Kun tämä uloke sulatussyklin aikana lämpenee, se pitää pohjapellin reiän auki ilman sulatuskaapelivirityksiä. Tätä voi vielä tehostaa siten, että laittaa kylmäaineen kulun höyrystimen eri osiin siten, että pari alinta kiekkaa ovat parhaalla 'tulella' kompuran painaessa kuumaa kaasua höyrystimen sulatukseen.
 

Kale

Jäsen
Vs: Maailman paras r410a vilppi

jule- sanoi:

hahmotelmaa ...
Mielestäni tämä pohjapellitön malli on toimivampi kuin erillaiset sulatuskaapeli viritelmät.
 
Ylös Bottom