Maalämmön varajärjestelmä

okkimi

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Aikomuksena laittaa maalämpö, mutta jättää kuitenkin öljykattila paikoilleen
varajärjestelmäksi. Mikä olisi suositeltavin kytkentä jotta toiminnan saisi niin että jos maalämpöpumppuun tulee häiriö,niin öljypoltin lähtisi tietyssä
lämpötilassa päälle (kattila olisi mlp käytössä puskurina , lämpöhäviöstä huolimatta).
Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kokemuksia ?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Aikomuksena laittaa maalämpö, mutta jättää kuitenkin öljykattila paikoilleen
varajärjestelmäksi. Mikä olisi suositeltavin kytkentä jotta toiminnan saisi niin että jos maalämpöpumppuun tulee häiriö,niin öljypoltin lähtisi tietyssä
lämpötilassa päälle (kattila olisi mlp käytössä puskurina , lämpöhäviöstä huolimatta).
Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kokemuksia ?
MLP osaa yleensä jos ei aina käyttää lisä/varalämmönlähdettä - yleensä vastuksia. Öjypoltinta ei voi räpsyä päälle ihan samalla tavalla kuin vastuksia, mutta oikeassa häiriötilanteessa se ohjaus kyllä toimisi - hankalaa voi olla jos MLP:n teho ei riitä ja se koittaa vähän autella lisälämmöllä.

Jos ohjaus on täysin erillinen MLP:ssä voi olla ( tuossa Vaillantissa on ) tulo jolla sen käynti voidaan kieltää - ja taata öljypolttimelle järkevät käyntiajat.
 

roots

Vakionaama
En ole kyllä katunut kun vein öljyvehkeet pois MLP:n tieltä...kertaakaan ei olisi tarvittu yli 10 vuoteen eikä tarvita jatkossakaan vastus hoitaa jos tarvitaan...
 
Jos kyse varalämmityksestä:
-Ulkoinen termostaatti huonelämpötilan perusteella. Kattila kävisi kunnes huonelämpötila saavutettu.
-Jokin viivekytkin siihen että kun poltin lähtee päälle se pysyy päälllä esim. vähintään yhden tunnin (tai yhden päivän). Näin kattila ehtii lämmetä eikä termostaatti turaa sen poltimen kanssa alhaisessa lämpötilassa.

Lisälämmitystä varten kattilasta pitäisi olla oma suntti. Tällöin kattilan polttimen voisi kytkeä päälle ulkolämpötilan mukaan ohjatulla termostaatilla.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Niin kuin nimimerkki roots jo totesikin niin aika turhaa jättää öljyvermeitä maalämmön varalämmönlähteeksi, eri asia jos olisi VILP tai joku muu kovilla pakkasilla hyytyvä päälämmönlähde. Se maalämmön vikaantuminen on kuitenkin niin poikkeuksellinen tilanne että silloin ei pieni vastusten loimuttaminen haitanne, paljon helpompi ja kustannustehokkaampi systeemi kuin roikuttaa vanhaa öljylämpöä väkisin rinnalla. Eli polttele vanhat öljyt rauhassa pois ja sitten öljysysteemit myyntiin josko jollekulle vielä kelpaisi.
 

roots

Vakionaama
Niin kuin nimimerkki roots jo totesikin niin aika turhaa jättää öljyvermeitä maalämmön varalämmönlähteeksi, eri asia jos olisi VILP tai joku muu kovilla pakkasilla hyytyvä päälämmönlähde. Se maalämmön vikaantuminen on kuitenkin niin poikkeuksellinen tilanne että silloin ei pieni vastusten loimuttaminen haitanne, paljon helpompi ja kustannustehokkaampi systeemi kuin roikuttaa vanhaa öljylämpöä väkisin rinnalla. Eli polttele vanhat öljyt rauhassa pois ja sitten öljysysteemit myyntiin josko jollekulle vielä kelpaisi.
Juurikin näin, on sillekin tilalle jotain parempaa käyttöä eikä tarvii siitä hajustakaan kärsiä.
 

lmfmis

Vakionaama
Olisko sellainen simppeli kytkentä että laittaa MLP lämmitysveden kiertämään öljykattilan läpi ja termostaatin polttimelle asettaa niin, että pörähtää poltin päälle kun MLP ei enää saavuta lämpöään. 4tievena vain ns tappiin.

Toimii noin minimihässingillä kyllä.

Järkevyys pohditaan erikseen :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös Webaston voisi kytkeä suoraan vesikiertopiiriin parin erotushanan taakse menojohtoon? Vesikierrossa ei ole painettakaan kovin paljon (ts. liikaa). Kun laittaa vielä sulkuventtiilin alkuperäiseen kiertoon, saa kaupan päälle jonkinmoisen akkuvirralla toimivan kiertopumpunkin. Öljynkin saanee jerrykannusta yläkautta imemällä suuaukkoon työnnetyn kumitulpan tms. reiästä (polttoainepumppu kannattaisi tietenkin asentaa imulenkin jälkeen mahdollisimman alas).
 

roots

Vakionaama
Olisko sellainen simppeli kytkentä että laittaa MLP lämmitysveden kiertämään öljykattilan läpi ja termostaatin polttimelle asettaa niin, että pörähtää poltin päälle kun MLP ei enää saavuta lämpöään. 4tievena vain ns tappiin.

Toimii noin minimihässingillä kyllä.

Järkevyys pohditaan erikseen :)
Jos menee järkevyys edellä niin tähän on helppo ratkaisu, Tori.fi tai kaatis....:cool:

Jos menettää järkensä ja haluaa ne pitää nurkissa 'varalla' o_O (= eivät käy koskaan) niin teknisesti se on helppo, laittaa MLP häiriö outputin Öljypoltinkytkimen kanssa sarjaan...
eli jos häiriö niin kattila päälle termarin varassa. Se puksutus ihan sitten vaan normisti kuin öljynkin kanssa on toimittu.
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Järkevämpää olisi miettiä sitä, että on sellainen varalämpöjärjestelmä jolla sisällä lämmöt pysyy asuttavassa lämpötilassa jos tulee vaikka viikon kestävä sähkökatkos keskellä talven kovia pakkasia. Maalämpöpumppu hyytyy samantien ilman sähköä.

Öljykattilat ei siinä taida paljoa auttaa kun kiertovesipumput ja muut tarvivat sähköä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Öljykattilat ei siinä taida paljoa auttaa kun kiertovesipumput ja muut tarvivat sähköä.
Sinänsä totta mutta käytännössä aika pienellä aggregaatilla pyörittää nuo kv pumput ja syöttää öljypolttimelle virtaa.

Joten sellaisessa paikassa jossa öljykattila on jo olemassa niin se ei ole mielestäni huono vaihtoehto varalämmöksi jos sellaista tuntee kaipaavansa. Harva keskuslämmitysmuotohan toimii kokonaan sähköttä ja harvassa talossa on enää isot vapaakiertoputkistot joten jostain joutuu väkisinkin tinkimään. Maksaahan sekin useampikerroksisessa talossa jotain jos joutuu sinne useamman tulisijan / takan tekemään jolloin pienen aggregaatin hankkiminen ja pieni modifikaatio / vaihtokytkin sähkönsyöttöön saattaa olla loppupeleissä kuitenkin edullisempi vaihtoehto.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Öljylämmityksessä tosiaan se hyvä puoli että ”mitättömän” pienellä sähkömäärällä saa paljon kilowatteja.
”COP” 100-200. ;)
Tietääkö kukaan paljonko saisi watteja itse polkemalla generaattoria pyörittäen? Ei taida saada riittävästi jotta saisi itsensä lisäksi talonkin lämpimäksi?
Mutta joku Hondan EU10i olisi näppärä siirrellä ja suhtkoh hiljainen. Täällä kun inverttereistä paljon puhutaan niin tuossa olisi semmoinen. ;) Tosin luokassaan kalleimmasta päästä eli halvempiakin löytyy.
 

rassi

Aktiivinen jäsen
Tietääkö kukaan paljonko saisi watteja itse polkemalla generaattoria pyörittäen? Ei taida saada riittävästi jotta saisi itsensä lisäksi talonkin lämpimäksi?
Huippuammattilainen vetää ehkä luokkaa 650-700W joitain minuutteja. Maksimitehoilla voi päästä johonkin 2kW joiksikin sekunneiksi.
Tunnin keskiteho tippuu sitten taasen jonnekkin 400 wattiin, mutta nämä siis ammattilaisten tehoja, sunnuntaipyöräilijä ei pääse lähellekkään :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun kerran lämmittämisestä on puhe, ei tarvitse välttämättä polkea ja käyttää lämpöpumppua. Ihminenhän on lämpövoimakone ja tuottaa lämpöä muutenkin enemmän kuin lihaksista irtoaa. Normaali henkilö kuluttaa vuorokaudessa 2000 ... 2500 kcal, mikä on tutumpina yksikköinä 2,3 ... 3kWh. Eli ihan vaikka sängyssä nukkumalla pystyy tuottamaan keskimäärin 100W lämmitystehon. Polkemisessa ihmisen hyötysuhde taitaa jäädä alle 40%, eli pyörän polkemisestakin saisi vapautuvana lämpöenergiana enemmän hyödyksi kuin polkemalla sinänsä. Toki polkemallakin käytetty energia kannattaisi hyödyntää lämpöpumpun käyttämiseen, kunhan kerää myös lämmön hyödyksi.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Lähinnä ajattelin että riittäisikö polkeminen öljypolttimelle ja kiertovesipumpulle. Lämpöpumpun pyörittämisen hylkäsin heti ajatuksissani koska pakkasella niitä sähköwatteja tarvitaan reilusti.
Eikös kirjallisuudessa kerrota että ihminen tuottaa lämpöä hehkulampun verran (60w)?
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös kirjallisuudessa kerrota että ihminen tuottaa lämpöä hehkulampun verran (60w)?
Ehkä kerrotaan, mutta tuo riippuu ihan siitä, mitä ollaan tekemässä. Kaikki ruoka, mitä kulutetaan, muuttuu lämmöksi (jollei kasvata elopainoa). Vuorokaudessa 24h * 60W tekee 1,440kWh, mikä on toisina yksikköinä n. 1670kcal, millä ravintomäärällä aikuinen ei tyypillisesti laihtumatta selviä. Tuo 60W voisi toteutua nukkuessa, mutta valveilla ollessa ja vuorokauden mittaan keskimäärin lämpöä syntyy enemmän. Jos toisaalta polkee kuntopyörällä 250W tehon (mikä on ammattiurheilijan lukema), hukkalämpöä syntyisi tämän ohella luokkaa 750W. Tuollaista tehoahan ei tietenkään voi pitää yllä kuin murto-osan vuorokaudesta (Englannin kanaalin ylitse on sentään joku onnistunut polkulentokoneella pyristelemään pitämällä moista hiukan suurempaakin keskitehoa, https://en.wikipedia.org/wiki/MacCready_Gossamer_Albatross).
 

okkimi

Jäsen
Öljykattilat ei siinä taida paljoa auttaa kun kiertovesipumput ja muut tarvivat sähköä.
Öljypoltin ja kiertovesipumppu pyörii hätätilassa muutaman tunnin akun ja invertterinkin
varassa. Agregaattikin on käytettävissä riittäen ö-lämm. pakastimien ym ylläpitoon.
Kiitoksia parista asiallisesta vastauksesta, mutta niinkuin lähes aina foorumeilla
tässäkin mentiin kuntopyöräilyihin ym. Mielestäni varautuminen johonkin tulevaisuuden
esim sähkökriisiin ei ole tyhmyyttä ,varsinkin täällä takamailla kun sähkökatkokin
voi olla päiviä. Lattialämmityksellä olevassa talossa autotalli ja varastotilat joissa
matalampi lämpötila (10-12*) voi tulla hiki pelkästä ajatuksesta putkien jäätymisestä -25 *pakkasella.
 

roots

Vakionaama
Nyt on vähän enemmän lähtötietoja...
Jos kerran sähköt voi olla pois useampia päiviä @-25ºC, niin herää kysymys: voiko ihmisetkin olla pois samaan aikaan eli pitääkö olla automaattinen systeemi?
Mitens paljon tehoa kaivataan @-25ºC pitämään kämppä riittävässä lämmössä, eli jos ihmisiä paikkalla eikä kaivata automattista?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Miksi tarvitaan varajärjestelmä maalämmölle kun sitä ei ole koskaan tarvittu sille öljylämmölle?

Molemmat kuolee kun sähkö katkeaa, ja öljylämpö kyykkää suodattimen tukkeumaan ja öljyn loppumiseenkin.
 

okkimi

Jäsen
Molemmat kuolee kun sähkö katkeaa, ja öljylämpö kyykkää suodattimen tukkeumaan ja öljyn loppumiseenkin.
Öljykattilassa (ainakin meidän )voi hädän tullen polttaa puita maalämmössä ei.
Tuo suodattimen tukkeutuminen ja öljyn loppuminen kuuluu sarjaan omia valintoja.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Paljonko puita pitää polttaa että kiertopumput lähtee käyntiin, onko joku aina kotona valmiudessa syli klapeja täynnä?
 

Mikki

Vakionaama
Varajärjestelmä lämmitykseen on varmaan ihan fiksua olla olemassa. Mutta pitäisi tietää mihin täytyy varautua.

Esimerkiksi jos on kaksi viikkoa Thaimaassa tammikuun kovilla pakkasilla, voisi olla mielekästä että lämmitykseen on jonkinlainen varajärjestelmä. Riittää että kiertovesipumppu menee rikki, niin talo on umpijäässä parissa päivässä.

Tämmöistä tilannetta varten täysin riippumaton järjestelmä on järkevä. Esim. siis ILP jonka jättää pyörimään loman ajaksi ylläpitolämpöä ylläpitämään. Jos päälämmitys paukahtaa, ottaa ILP "kopin".

Lyhyt sähkökatko (alle vuorokausi) ei aiheuta vielä peruuttamattomia vaurioita. Jos kotona sattuu olemaan, takkaa polttamalla tuvan saa pysymään plussalla pitkään, takasta riippuen vaikka juhannukseen asti.

Sähköjen poismenoon pidemmäksi ajaksi voi toki varautua automatiikalla. Automaattinen verkonvaihtokytkin ja diesel aggregaatti hörisemään kun valtakunnanverkosta ei tule sähköä. Tuon saa rahalla järjestettyä.

MLP:n "varajärjestelmänä" öljylämmitys on höpön löpöä.... Tori.fi tai kaatis, kuten täällä on mainittukkin.
 

fraatti

Vakionaama
Ketjussa esille tullut webasto kiehtoin aikanaan itseäkin, se kun ei vaadi kovin kummoista sähköä toimiakseen. Vielä halvempi on venaläinen binar. Ainut on että kiertovesipumppu ei taida piisata mihinkään?
 

pamppu

Vakionaama
Noissa ”kaks viikkoa Thaimaassa” skenaarioissa olennaisempaa on mun mielestäni valvonta. Joko etävalvonta tai joku käy paikalla. Yksinkertainen lämpötilan mittauskin jo kantaa pitkälle. Jos itse noin lähden, kyllä joku on kotimaassa valmiudessa. Mitä mahdollisuuksia sitten on toimia, riippuu tilanteesta.

Kaikkeen ei voi aina varautua, harvalla on esim kaikki kiertovesipumput tuplana, mutta se tosiaan on niitä todennäköisimpiä vikaantumiskohteita.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Eikö se ole aika stressaavaa elää tuolla lailla pelossa kaikkeen varautuen ja miettien varajärjestelmiä ja varamiehiä?
Vakuutus? Muutaman satasen eikä tarvi elää pelossa?
 

pamppu

Vakionaama
Eikö se ole aika stressaavaa elää tuolla lailla pelossa kaikkeen varautuen ja miettien varajärjestelmiä ja varamiehiä?
Vakuutus? Muutaman satasen eikä tarvi elää pelossa?
Ei sitä pelossa tarvi elää, mutta ei vara venettä kaada. Kyl se nyt on aika selvää että jollakin on avaimet pitempään poissaollessa ym. Lämpötila on etäseurannassa netatmolla tms. Ei ole vaikeata.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainut on että kiertovesipumppu ei taida piisata mihinkään?
Noissa on useinkin speksattu luokkaa 500 litraa tunnissa melko matalaa painetta vastaan. Sanoisin, että jäätymisenestoon tyypillisen pumpun teho on vähintään riittävä, sillä delta-T voi vastaavasti nousta jopa kymmeniin asteisiin, jos putkisto ahdistaa virtausta. Virtausjakaumat voivat hiukan muuttua rinnakkaisissa piireissä, kun pyörteilyn aiheuttaman vastuksen merkitys vähenee laminaariseen nähden.

Meillä esimerkiksi kaukolämmöllä virtaus on vain luokkaa 100 litraa tunnissa (vaihtelee alemmas ja ylemmäs huomattavastikin), mutta tuo on toki saavutettu kuristamalla huomattavan suurta kymmenien tuhansien pascaleiden painetta termostaattiventtileillä.
 
Molemmat kuolee kun sähkö katkeaa, ja öljylämpö kyykkää suodattimen tukkeumaan ja öljyn loppumiseenkin.
Polttimen häriöt taitaa olla kuitenkin harvinaisempia kuin lämpöpumppujen häiriöt ja korjaajakin on helpompi löytää. Sitten sen kotia päivystävän talonmiehen on varmasti helpompi laittaa jo hankittu varajärjestelmä käyntiin kuin lähteä hankkimaan sellainen, jos tilanne tulee päälle isännän loikoillessa palmun alla. Polttoöljyn (tai dieselin) saatavuus on mielestäni vielä varsin sidettävällä tasolla. Ei liene suuri ongelma käydä hakemassa polttoainetta vaikka tarpeeseen, jos se todellakin pääsee loppumaan. Laajempien sähkökatkojen varalta on syytä muistaa, että huoltoasemien toiminta tuppaa myös keskeytymään saman tien, jos ne jäävät sähköttä eli sen varageneraattorin polttoaine olisi edullista olla omassa kannussa ettei tarvitse lähteä hakemaan naapuripitäjästä.

Ainakin itselläni olisi vähän kylmä hiki pyörittää Setää generaattorilla. Mitähän mahtaa geneeraattori sanoa, kun useamman kW lämpöpumppu tärähtää käyntiin tai pois. Pieninkin genu pyörittää polttimen ja kiertopumpun tarvitseman virran kuin tyhjää vain ja pahimmassakin tapauksessa laitevauriot ovat korkeintaan satasissa, ei tuhansissa. Generaattorikäytöissä tulee huomata mm. vaiheiden järjestys. Jos se on väärin, 3v-pumppu ei toimi tai voi mennä jopa rikki. Jos tämmöisen varasysteemin tekee, kannattasi ainakin koestaa se huolella etukäteen.

Varajärjestelmän hyötysuhteella ei ole oleellista merkitystä, mutta generaattori + MLP ei taida koko komeudessaan päästä edes samaan kuin pieni generaattori + öljypoltin. Generaattorin lämmöt kun tuppaa menemään harakoille.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mitä se generaattori sanoo kun käyntiin pörähtää 3-v sirkeli, ilmakompressori, maitotilan jäähdytin...

Ei se mitään sano, koneet vaan lähtee käymään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos ja kun on kyse invertterilämpöpumpusta, ei vaiheiden järjestyksellä ole väliä, pyörii aina oikein päin, sillä sisäinen kytkentäjärjestyshän ei muutu. Tuollainen ei edes ota suurempia käynnistyssykäyksiä, vaan virta on suurin, kun ajetaan täysillä.

Tavallinen ON/OFF-kompressori taas ei ole kovin kranttu sähkön laadulle (periaatteessa ei invertterikään), kunhan vain vaiheet ovat oikeassa järjestyksessä eikä jännite kyykkää käynnistyksessä liikaa. Käynnistysvirta vain on tyypillisesti huomattavan suuri, mutta toisaalta laite tyypilisesti purkaa kompressorin paineen edellisen käyntijakson jälkeen, joten kolmivaihekompressori voi käynnistyä, vaikka jännite huomattavasti kyykkäisikin.

Itsellä on ns. 2,0kVA/2,2kVA(max) vara-aggregaatti, jolla oksahakkurikin lähtee käyntiin, kun räpäyttää ensiksi kytkintä hieman päälle, jotta laite liikahtaa pikkuisen (muuten aggregaatti sammuu). Toisaalta laite pompauttaa aina 10A:n johdosuojakytkimen, jos yrittää käyttää laitetta tällaisen sisältävästä ryhmästä 16A:n ryhmän sijaan. Ns. 2,5HP:n kompressori (1,8kW) lähtee myös nikottelematta tuolla aggregaatilla käyntiin.
 
Ylös Bottom