Maalämpö rivariin

jmaja

Vakionaama
Tuli hiljattain yhtiökokouskutsu, jossa mainittiin MLP. Tuota olen ehdottanut yhtiökokouksessa pari vuotta sitten. En ole enää vuosiin ollut hallituksessa, joten en tiedä missä mennään.

Vähän tuota kuitenkin aloin pohtimaan ja laskeskelin hiukan läpi Bergheatillä. Vanhoista papereista löysin, että kaukolämpöä meni vuosituhannen vaihteessa n. 900 MWh/a. Sen jälkeen suurin osa kylppäreistä on muutettu käyttövesikierrosta sähkölle ja nuo ovat vieneet todella paljon sähköä, suuruusluokkaa 5000 kWh/a/asunto. Sen jälkeen on myös katot rempattu ja lisätty 20-30 cm puhallisvillaa (nyt puolisen metriä), vaihdettu pihaovet ja korjattu salaojat.

Nykyistä kulutusta en vielä tiedä, mutta onhan se alempi, lähinnä noista kylppäreistä johtuen. Sähkö kun menee asukkaan liittymästä.

Neliötä on 4800 m2, huonekorkeus 2,5 m, pääosin 2-kerroksinen ja rakennettu 1974-1975. Sijainti Espoossa.

Nopeasti heittelin hatusta arvoja Bergheatiin, mutta pääsin vain 550 MWh kulutukseen. Taitaa olla heikosti eristetty. Yläpohjasta ja pihaovista lienee säästymyt n. 70 MWh/a, mutta silti jää lähes 300 MWh/a eroa. Reilusti U-arvoja heikentämällä, asukasluvun nostamalla 50% (vaikuttaa vedenkulutukseen, joka lienee suurempaa yhtiöissä) pääsee ja ilmanvaihdon laittamisella nykynormin mukaiseksi 0,35 l/s/m2 (tuskin on, kun on painovoimainen) pääsen 810 MWh/a, joka voisi olla jo lähellä.

Tuolloin olisi tehontarve 290 kW, 60 C menovedellä kokonais-COP 3,2 ja kaivoja tarvittaisiin vaikkapa 15x330 m (mahtuu hyvin, tontti 12 000 m2, kolmella sivulla puistoa, neljännellä lähinnä tie/parkkialue).

Mitähän tuo maksaa? 5 km kaivoa n. 150 000. 300 kW MLP:t n. 75 000. Kaikki muu päälle 250-300 000. Vai vetääkö joku reilusti välistä? Tuosta saa 25% ARAlta eli 200 000 € pitäisi yhtiölle maksaa? Kaukolämmöstä maksetaan n. 9 snt/kWh ja sähköä saanee 11 snt/kWh, joten käyttökuluissa säästää 45 000/a. Tosin vasta sitten kun kaikki kylppäritkin olisi taas vesikiertoisia, johon mennee 20 v, jos aina rempassa muutetaan. Tulisihan tuolla jo mielekäs TMA elleivät keksi sähköveroa nostaa pilviin ja kaukolämpöä halpuuttaa.

Mitähän tuo menolämpö tulee olemaan? En tiedä nykyistä käyrää, mutta näin nollan paikkeilla meillä pattereiden pinnasta lämpökameralla mittaamalla yläosa 45-46 C ja alasosa 25-35 C. Alaosan lämpötila riippuu patterista. Patterit 1- ja 2-lehtisiä rivattomia alkuperäisiä. Hölmö juttu, että 1,5 vuotta sitten tehtiin venttiilien vaihto ja tasapainoitus. Ei varmaan hirveästi olisi maksanut lisää vaihtaa patterit samalla, kun ne oli irti.

Tuo kylppäreiden tolkuton kulutus on mysteeri. Eristeet on surkeat, hiukan lekasoraa ja sen alla hiekkalaatikkohiekkaa näin, kun meidän kylppäriä rempattiin. Laskin silloin kulutuksen käyttöveden kierrosta ja vastustin kovasti sähköön siirtymistä hallituksessa. Ehdotin myös lisäeristystä, mutta ei uskottu. Kahteen asuntoon laitettiin mittari tuolle ja 17 m2 lattialämmitys tosiaan vei 5000 kWh/a. Tuo on seiniltäänkin lähes kokonaan maan alla ja kallioon louhittu. Lekasoraa tosiaan ei ollut kuin nimeksi, ehkä 5 cm.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Huikeeta, keskimäärin joku 50 euroa kuussa 17 neliön kylppärin lämmitykseen :D
Aika iso osa taitaa mennä myös harakoille jäteilman mukana.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
15 kaivoa / 1,2 ha, yhdelle kaivolle tulisi noin 800 m2 eli vähän alle 30 metrin välein jos tasaisesti omalle tontille tikataan. Tosin jos aivan reunoja pitkin kiertelee, sillä voisi harventaa - tontin muodosta ja rakennusten paikoista riippuen ehkä aika paljonkin.

Mitenkäs tuo mitoitus? 810 000 kWh / 5000 m = 162 kWh/m. Etelässä kallio lämmintä ?

Jos nuo 75 000 € koneet ajaisi loppuun 10 vuodessa, söisi 7500 €/v tuotoista. Ei paha. Mutta olisikohan tuossa lopussa 250-300 000 € sälässä miten paljon kuluvaa tavaraa? Vaikka sen saisikin avustuksella, kunnossapito lankeaa kuitenkin yhtiölle. Voisiko sen käyttöajaksi odottaa enemmän, vaikka 30 vuotta? Korvaisiko se jotain, joka alkaa olla jo uusimisiässä ja korjauksen tarpeessa vai olisiko se ikään kuin ylimääräistä tekniikkaa ja uusi kunnosapitokohde kaiken entisen jo olemassa olevan lisäksi?
 

jmaja

Vakionaama
Huikeeta, keskimäärin joku 50 euroa kuussa 17 neliön kylppärin lämmitykseen :D
Aika iso osa taitaa mennä myös harakoille jäteilman mukana.
En usko, että menee juurikaan jäteilmaan. Tuolla on siis painovoimainen IV. On kyllä isot neliskanttiset kanavat ja yli 200 mm lautausventtiilit. Tuloilmaa lauteiden alle ja suihkun kohdalle seinästä ylhäältä. Mutta luulisi ainakin kesällä olevan olematonta. Heinäkuu 2013 oltiin ainakin kokonaan vesillä eli asunnossa ei mitään muuta kulutusta kuin kylmäkoneet ja tuo lattia. Meni 618 kWh. Ja lattia ei ole kuuma, säädetty 25 C, jolloin kylppärissä hieman lämpimämpi kuin muualla lämmityskaudella. Siis tuo 25 on lattiatermostaatti. Keskilämpötila 19,2 C Carunan mukaan tuolloin.

Kesä- ja elokuussa meni n. 800 kWh eli tuo 200 kWh lisä tullee siitä, että ollaan kotona eli käytetään pesukonetta, liettä, TV:tä jne. Tuskin juuri valoja tuolloin. Joulu- helmikuussa on sitten mennyt 900-1100 kWh eli varsin pieni muutos, joka voi tulla pääosin valojen runsaammasta käytöstä. Ehkä pesukonekin on enemmän päällä, kun vaatteita on enemmän ja liikuntaharrastukset käynnissä?

Eron pitäisi olla paljon suurempi, jos IV olisi pääsyy. Saunassa on myös lämmitysverkon patteri ja kylppärissä rättipatteri lämmitysverkossa, jotka tietysi osan kantavat tuosta ilman lämmittämisestä.

Valitettavasti noita Carunan datoja ei löydy ajalta, jolloin meidän kylppäri oli vielä käyttövesikierrolla. Taisi olla 2006 kun muuttui. Muistan kyllä, että silloin sähkönkulutus nousi n. 5000 -> 10 000 kWh. Seuranta alkoi vasta 2011 ja siitä lähtien on joka kesätä tuollainen n. 600 kWh kuukaus ja joka kesä ollaan oltu n. kuukausi purjehtimassa, tosin ei välttämättä kalenterikuukausi. Usein kesällä on ollut toinen pakastin sammutettuna. Kylmäkoneet ovat aika vanhoja ja vievät yhteensä n. 2000 kWh/a. Heinäkuussa 2012 näyttää menneen vain 472 kWh.
 

jmaja

Vakionaama
Mitenkäs tuo mitoitus? 810 000 kWh / 5000 m = 162 kWh/m. Etelässä kallio lämmintä ?
Mitoitus lasketaan aina kaivosta otetulle ilmaisenergialle. Eihän sen kompuran sähkö kaivoa rasita. 560 MWh/a eli 110 kWh/m. Syvällä on lämmintä, 8,25 C Bergheatin mukaan keskimäärin kaivojen lämpötila ennen käyttöä.

Mutta olisikohan tuossa lopussa 250-300 000 € sälässä miten paljon kuluvaa tavaraa?
Mitäs sinne nyt sitten tulee? Lämminvesivaraaja, puskurivaraaja, vaihtoventtiili (ellei yhtä kompuraa pyhitä käyttövedelle), putkia ja asennusta. Ei tuossa montaa kuluvaa taida tulla MLP:n lisäksi. Ei kai tuo kummoista puskurivaraajaakaan tarvitse, kun tuo 300 kW voisi tehdä esim. 5*60 kW, jolloin tuossa on 10 x 30 kW kompuraa, jotka käyvät tarpeen mukaan. Varsin joustava tehoalue siis. Vettä riittää pattereissa noissa neliössä + n. 200 m kanaalia yhteensä.

Puskurivaraaja tietysti on hyvä olla käyttöveden esilämmitykseen.

Pakkohan tuota ei ole myöskään tehdä täystehoiseksi. 200 kW pumpuilla kaivoiksi riittäisi 15x315 m ja 29 MWh pitäisi tuottaa vastuksilla. Sähköä menisi siis n. 2100 €/a enemmän ja investoinnissa säästäisi ehkä 35 tonnia (tai avustus huomioiden 26 tonnia).

Tietysti myös sähköliittymä ja hinta sen tehostamiseen vaikuttavat tuohon. Tuossahan maksimisähköteho nousee 70 kW, kun jätetään pumpputeho 100 kW vajaaksi. Siis kutakuinkin tuplaantuu täystehoisesta.
 

jmaja

Vakionaama
Nyt sain isännöitsijältä tiedon, että 2019 oli kulunut 652 MWh/a. Lämmöntarveluku oli tuolloin helsingissä 3419 eli 12% alle pitkän ajan keskiarvon. Sillä korjaamalla 739 MWh/a. Päälle kyllppäreiden sähkööllä ehkä 25 x 5 =125 MWh/a (muutama kylppäri edelleen käyttövesikierrossa) niin ollaan hyvin lähellä laskemaani suuruusluokaaa.

Menolämmöstä ei tiennyt mitään.
 

jmaja

Vakionaama
Löytyi vielä 2012 kulutus (silloin oli jo nykyinen määrä lattialämmityksiä) 734 MWh/a ja lämmöntarveluku 3797 eli hyvin lähellä nykyistä pitkän ajan keskiarvoa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitoitus lasketaan aina kaivosta otetulle ilmaisenergialle. Eihän sen kompuran sähkö kaivoa rasita. 560 MWh/a eli 110 kWh/m.
Kyllä, näin tietty, olet oikeassa. Jäi sähköosuus vähentämättä.

Pystyisikö tuommoiselle maalämpöjärjestelmälle arvioimaan kunnossapitobudjettia? Ilman parempaa tietoa kuvittelen, että se korvaisi rivitaloyhtiössä lähinnä sen kaukolämpölaitteen, joka on sekin aika yksinkertainen kapistus ja silläkin on jokin käyttöikä vai vaatiiko peräti kaukolämpöyhtiöt sen ajoittaista uusimista tietyn ajan jälkeen?

Tuottopuoli on lyhyellä tähtäimellä kohtuullisen tarkasti ennustettavissa, koska energian hintasuhteet nyt tuskin kovin paljon muutamaan vuoteen muuttuvat. MLP järjestelmän tehokertoimen myös pystyy arvioimaan kohtuullisen tarkasti. Kipupisteet ovat mitä järjestelmä kaikkinensa tulee maksamaan ja varsinkin mitä sen jatkuva käyttökunnossa pitäminen tulee maksamaan. Itse olen tuosta kaivokentästä myös huolissani energian luovuttajana, kun noin monta kaivoa tulisi lähekkäin, ilmeisesti matriisiin, ei edes riviin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaivojen osalta säästäisi, jos asentaisi kaikkiin poistoihin pienen talteenottokennon ja poistopuhaltimen, jolloin saisi ilmanvaihdon nykytasolle (toimisi kesällä eikä imisi pakkasilla turhan paljon). Asuntokohtainen lto-laite asennuksineen ei sekään tule halvaksi ja huoltokustannukset luultavasti ylittäisivät em. nestekennoratkaisun. En nyt lähde laskeskelemaan kustannuksia eri vaihtoehdoille, kun en edes tiedä reunaehtoja, mutta liuosputkien viemisessä asuntojen pesutiloihin olisi sekin hyöty, että osakkaat voisivat asennuttaa omalla kustannuksellaan puhallinkonvektorin tms. (ellei sitten yhtiö tee moista kaikille). Yhtiöhän voisi tarjota ilmaiset jäähdytysenergiat, kun siitä olisi paljasta hyötyä käyttöveden tuotannolle ja kaikki kaivoon upotettu lämpö on vain yhtiölle eduksi tai yhdentekevää (ei ainakaan haitaksi). Jäähtydytys toiminee aivan riittävän hyvin, vaikka lämmöntalteentto olisikin koko kesän päällä. Toki yhtiölle tulisi lisäkustannus liuoskierron pitämisestä jatkuvasti päällä (kesällä jäähdytyksen takia ja muulloin kaivon lataamiseksi tai kuormituksen laskemiseksi lähituntien tähtäyksellä).

Jäähdytystä ei oikeastaan pysty käyttämään väärin yhtiön lämmityskustannusten lisäämiseksi sen pahemmin kuin pitämällä tuulitusikkunoita auki taitamattomasti.
 

jmaja

Vakionaama
Pystyisikö tuommoiselle maalämpöjärjestelmälle arvioimaan kunnossapitobudjettia? Ilman parempaa tietoa kuvittelen, että se korvaisi rivitaloyhtiössä lähinnä sen kaukolämpölaitteen, joka on sekin aika yksinkertainen kapistus ja silläkin on jokin käyttöikä vai vaatiiko peräti kaukolämpöyhtiöt sen ajoittaista uusimista tietyn ajan jälkeen?
Voihan sitä jotain keksiä, mutta aika vaikeaa se on. Kestääkö MLP:t 10 vai 20 vuotta keskimäärin? Ei kaukolämpöyhtiö mitään vaadi. Lämmönvaihtimen käyttöikä taitaa olla 20 v tyypillisesti. Meillä näyttää uusitun 1994 ja sitten 2012 eli vielä olisi yli puolet käyttöiästä jäljellä. Kyllä tuokin taitaa kymmeniä tuhansia maksaa töineen.
Itse olen tuosta kaivokentästä myös huolissani energian luovuttajana, kun noin monta kaivoa tulisi lähekkäin, ilmeisesti matriisiin, ei edes riviin.
Useaan riviin tai sinne tänne. Saisikohan porata viistoon kaupungin puiston allekin? 45-vuotiaat talot. Vaikea uskoa, että ovat tässä enää 50 vuoden päästä. Kaipa tuo kenttä sinne kestää. TMA kuitenkin reilusti alle 10 v, joten ei tarvitsekaan.

Hintojen ennustaminen aika mahdotonta, mutta kaukolämpö ainakin on kallistunut hurjasti. 15 v sitten energiamaksu oli 3 snt/kWh täällä.
 

jmaja

Vakionaama
Kaivojen osalta säästäisi, jos asentaisi kaikkiin poistoihin pienen talteenottokennon ja poistopuhaltimen, jolloin saisi ilmanvaihdon nykytasolle (toimisi kesällä eikä imisi pakkasilla turhan paljon). Asuntokohtainen lto-laite asennuksineen ei sekään tule halvaksi ja huoltokustannukset luultavasti ylittäisivät em. nestekennoratkaisun.
Aika vaikeaksi menee. Poistot katolla asuntokohtaisesti pitkässä "piipussa" monta kanavaa/asunto. Saahan tuonne jotenkin vedettyä putket yhteen, kennon ja puhaltimen, mutta mitä sitten. Tasakatto, missä ihmeestä tuon lämmön saa hyötykäyttöön kerättyä.

LTO menee vielä vaikeammaksi. tuloilmat vain alakerrassa lyhyillä kanavilla sokkelista (joka on alakerran katon tasolla, rinneratkaisu) seinään. Yhteensä 4 eri kanavaa tuloille ja joillain makuuhuoneen ikkunoissa myös venttiilit.
 

pamppu

Vakionaama
Kentän sijaintien ja koneiston säätymisen näkövinkkelistä kiintoisa kysymys on että tehdäänkö tuo jossakin keskitetyssä tilassa (vanhan kaukolämmön jakelukanaviston avulla) vaiko jätetäänkö vanhat kanaalit kylmiksi ja tehdään rakennuskohtaisia ratkaisuja? Se jakelukin haaskaa, mutta toisaalta sitten keskitetyllä vehkeellä säätö pelaa kun laitteita herää tarpeen mukaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Useaan riviin tai sinne tänne. Saisikohan porata viistoon kaupungin puiston allekin? 45-vuotiaat talot. Vaikea uskoa, että ovat tässä enää 50 vuoden päästä. Kaipa tuo kenttä sinne kestää. TMA kuitenkin reilusti alle 10 v, joten ei tarvitsekaan.

Olisiko ajatuksena, että tällä olisi jokin käyttöaika vai olisiko sen tarkoitus olla pysyvä uusiutuvan energian tuottaja ja ehkä jopa pidentää myös rakennusten elinkaarta? Kuinka paljon olet arvioinut kallioaineksen jäähtymisestä vapautuvan energiaa ja kuinka paljon se latautuisi luonnostaan tai jäähdytyksen kautta?

Espoon kaukolämpö ei ole paljonkaan halvempaa kuin sähkö. Luultavasti tariffirakenne suosii kuitenkin suurasiakasta jollakin tavalla kiinteiden maksujen kautta. Tuossa lienee sinulla laskettu jokin kiinteä osuus tuohon kaukolämmön hintaan sisään. Sinällään tämmöisessä suuremmassa lämpöpumppulaitoksessa varmaan myös suuruuden ekonomia toimii. Kai tuomoinen isompi järjestelmä on suhteessa halvempi kuin jokin pieni omakotitalon laitos. Suuri tai pieni, näissä ei ole paljon talkootöitä kun kaikki jotain säätämistä lukuunottamatta pitää kuitenkin teettää ammattilaisilla
 

jmaja

Vakionaama
Kentän sijaintien ja koneiston säätymisen näkövinkkelistä kiintoisa kysymys on että tehdäänkö tuo jossakin keskitetyssä tilassa (vanhan kaukolämmön jakelukanaviston avulla) vaiko jätetäänkö vanhat kanaalit kylmiksi ja tehdään rakennuskohtaisia ratkaisuja?
Linjasaneeraus tulossa ja siinä on tarkoitus uusia kaikki jakeluverkot tontilla. Talojakamossa on hyvin tilaa, taloissa ei ole mitään tilaa. Eipä tuo 200 m kanavaa tässä konkurssissa tunnu lämpöhäviöissä. 27 MWh häviöt ja 3 kW huipputeho laskelmassa.
 

jmaja

Vakionaama
Olisiko ajatuksena, että tällä olisi jokin käyttöaika vai olisiko sen tarkoitus olla pysyvä uusiutuvan energian tuottaja ja ehkä jopa pidentää myös rakennusten elinkaarta? Kuinka paljon olet arvioinut kallioaineksen jäähtymisestä vapautuvan energiaa ja kuinka paljon se latautuisi luonnostaan tai jäähdytyksen kautta?
Ei ole mitään ajatusta. Bergheatin laskettu vain tuossa. Jännä sitten verrata mitä joku suunnittelija laskee. En tosiaan ole edes hallituksessa enkä aio mennäkään. N. 10 v tuli oltua, puolet pj:nä. Uskon, että tuo tomppelin pohja laskee kaivot, joilla pärjätään rakennusten käyttöikä loppuun onko se sitten 30, 50 tms. vuotta. Sitten tullee aivan jotain muuta tilalle. Uudemmat rakennukset on paljon tiivimmin rakennettu täällä.
Kai tuomoinen isompi järjestelmä on suhteessa halvempi kuin jokin pieni omakotitalon laitos. Suuri tai pieni, näissä ei ole paljon talkootöitä kun kaikki jotain säätämistä lukuunottamatta pitää kuitenkin teettää ammattilaisilla
No jos tuo hinta-arvioni on oikeaa suuruusluokkaa on kustannus n. 10 000 €/kämppä. Tässä on kuitenkin ihan reilun kokoisia eli OKT-kokoluokkaa asunnot eli onhan tuo reilusti halvempi. Ero tulee lähinnä MLP:stä, kun 60 kW koneen saa 17 tonnilla (Nibe F1345-60). Nuo siis vain 2500 €/kämppä. Kaivot maksaa samaa luokkaa kuin OKT:ssä eli 170 m/kämppä eli reilut 5 tonnia. Tiedä sitten miten asennukset. Jos OKT:ssä menee pikkuosiin ja työhön 2-3 tonnia, tuskin tässä kuitenkaan 70 tonnia.

OKT:hen kai saa tyypillisen avaimet käteen 18 tonnin paikkeilla, jos on melko simppeli tapaus. Tuossa on jo 5 tonnia yli kaivo + MLP:n hinnan eli melko reilusti katetta. 2-3 tonnia kai voi säästää erikseen tilaamalla.

Ja 25% tuosta saa Aralta. Harmi kun ei ole öljyä, niin saisi 50%. 29 asunnolla tuon pienempikin taso kuitenkin 116 000.

Tuleehan tuossa myös asfalttia ja nurmikkoa rikottua, mutta vaikea vielä tietää onko merkittävä lisä, mitä linjasaneerauksessa menee muutenkin. 2002 on uusittu asfaltit, joten aika hyväkuntoista rikotaan.
 

kaihakki

Vakionaama
MItes tällainen MPL investointi menee rivarissa vastuiden tulokulmasta. Kuka vastaa, jos juttu menee mönkään. Joutuuko hallituksen päättävät jäsenet henkilökohtaisiin vastuisiin. Vai onko isännöitsijä liemessä. Vai onko yhtiökokouksen puoltavat henkilöt ytimessä.
Valtakunnan tasolla katsottuna kaukolämpö on hyvä, koska se on usein sähköntuotannon sivutuote. Mielenkiintoisia ideoita.
 

jmaja

Vakionaama
MItes tällainen MPL investointi menee rivarissa vastuiden tulokulmasta.
Miten se eroaa muista suurista päätöksistä? Joissain yhtiöissä linjasaneeraus on maksanut yli 100 tonnia/kämppä, siis 10-kertaisesti tämän. Ei tuo mikään ihmeellinen urakka ole. Minun hallitusaikana toteutetut asfalttien uusinta, salaojakorjaus, kylppärirempat ja heti sen jälkeen tehty kattoremppa olivat kaikki yksittäisinä samaa hintaluokkaa kuin MLP.

MLP-investoinnissa on noista muista poiketen se mukava asia, että 10 v laina-ajalla hoito-+rahoitusvastike on selvästi pienempi kuin hoitovastike nyt. Suuruusluokkaa tonnin/kämppä vuodessa.

Hallitus ei tietysti hankintapäätöstä tee, vaan yhtiökokous. Hallitus sitten toteuttaa eli saattaa valita toimittajan, suunnittelijan jne. Jos menee pahasti pieleen ja syyllisiä aletaan etsiä, hallituksilla harvemmin on vastuuta, jos lakia ja yhtiöjärjestystä on noudatettu eikä toimittu erityisen hölmösti tai omaa etua tavoitellen.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Tuohon päätyessä kun piha menee mullin mallin niin
a) vaatiiko laki autojen latausvalmiuden (vai kuinka lievä versio tuosta laista loppujen lopuksi tuli?)
b) kannattaako latausvalmius tehdä joka tapauksessa (samalla tulisi varmistettua että sähköt riittää pumpuillekin)
 

jmaja

Vakionaama
Piha menee mullin mallin linjasaneerauksesta. Tuo latausvalmius on minulle ihmetyksen aihe. Mitä se tarkoittaa ja mihin sitä tarvitaan? Meillä on jo 16 A sulakkeet/tolppa. Sillä lataa yössä 20-40 kWh. Mihin käyttöön enempää tarvitsee? Sukot voi vaihtaa pienitehoiseen latauslaitteeseen tai ainakin nuo typerät 2 h ajastimet pitää poistaa. Monella on ollut yhteensä 1,5-2,5 kW lohkolämppäri+sisätilalämppäri.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Enpä ole tutustunut mitä tuo sähköautojen latausvalmius käytännössä tarkoittaa. Riittääkö lain täyttämiseen 16A yksivaihe vai pitääkö olla esim 11kW jotta isompikin akku latautuu yöaikana.
Mutta tuo laki koskee valmiutta. Mitään pikalatureita ei tarvitse (ainakaan tässä vaiheessa) asentaa. Riittääkö pelkkä putkitus vai pitääkö piuhojakin vetää. Saattaa vaatia sähkötauluunkin muutoksia. Tai jopa syöttökaapeleihin.
 

jmaja

Vakionaama
Hurjat on menolämmöt. Nyt on -20 C ja kylppärin rättipatterin pintalämpötila 64 C. Yhdestä toisesta patterista sain vain 58 C. Yläkerran olohuoneesta isojen ikkunoiden alla olevien pattereiden termarin lähellä oli 63-64 C, muuaalla patterin yläosa n. 60 C ja alaosa 40-45 C.

Ja tämähän on jo kulkenut 35 m -76 ulkokanaalissa, 10 m alapohjan alla ja sitten takaisin pattereille eli varmaankin lähtee lähes 70 C.

Virtausta kasvattamalla saa tietysti tiputettua, mutta pääseekö edes 55 C:hen? Tasapainotuksen jälkeisessä ilmauksessa huudattivat kiertopumppua täysillä. Aika meluisa oli silloin (ilmauksen jälkeenkin).
 

kotte

Hyperaktiivi
Hurjat on menolämmöt. Nyt on -20 C ja kylppärin rättipatterin pintalämpötila 64 C. Yhdestä toisesta patterista sain vain 58 C. Yläkerran olohuoneesta isojen ikkunoiden alla olevien pattereiden termarin lähellä oli 63-64 C, muuaalla patterin yläosa n. 60 C ja alaosa 40-45 C.
Noinhan kaukolämpö toimii. Meille jälkimittari näyttää tulevan veden lämpötilaksi 69,8oC ja palaavan lämpötilaksi 31,3oC. Kokonaisvirtaama on meillä noin 100 litraa tunnissa (lämmitysteho n. 4,5kW). Ulkona on n. -20oC. Arvatenkin osalla pattereista alaosa on aika viileä, osalla vain yläosa lämmin tai kuuma. Nämä patterit ovat kyllä sen verran isoja ja useimmat kaksilehtisiä, että lämmittäisivät paljon pienemmälläkin lämpötilalla, jos lämpötilaerokin olisi pieni. Patteritermostaatit pitävät virtauksen pienenä (pumppu varmaan sallisi jopa virtauksen luokkaa 400 litraa tunnissa nykyisellä paineasetuksella, joka on säädetty lattiapiirien perusteella, jotka eivät muuten toimi kunnolla typerryttävän pitkän jakolinjan viimeisenä lenkkinä; paine on tarpeen myös siksi, ettei kukaan pääse ryöstämään liian suurta osaa virtaamasta/paineesta itselleen eikä pysty nukkumaan syntyvältä kohinalta ja syntyvässä kuumuudessa, jos irrottaa venttiileiden termostaatit; lämmönkulutuksesta viis, se on osakkaan henkilökohtaisesta kukkarosta pois).
 

jmaja

Vakionaama
Nyt on jo 68 C. Kämpän isoimmissa pattereissa on paluuputkikin 45 C ja luultavasti lämpökameralla en saa ihan todellisia arvoja. Ainakin menopuolelta putkesta saan vain 63-64, mutta liitoksesta 68, jonka saan myös rättipatterista. Kaikki maalattuja.

Pienemmissä pattereissa paluu on viileämpi, joissain vain 25, mutta eiköhän tuosta virtaamasta suurin osa mene noihin isoihin, jolloin paluu lienee 40 C paikkeilla. Pitää vielä kaivaa esiin koko kämpän meno ja paluu, jos sieltä saisi mitattua ne. Lämmönjakohuoneeseen en pääse.

Noissa isoissa pattereissa logaritminen lämpötilaero 35 C. 55 C menovedellä pitäisi paluun olla sama, joten mahdoton. 60/51 voisi jo onnistua. Mutta eihän vielä edes olla MUTissa ja betoni/tiilirakenteisessa talossa näin nopea lämpökuormapiikki ei vielä ole ehtinyt stabiloitua.

Vaikuttaa siltä, että lähelle 65 C:tä pitää mennä MUTissa, mikä on tietysti surkea tilanne MLP:n kannalta.
 

jmaja

Vakionaama
Kaivoin huoltoluukun auki, jossa meidän asunnon lämmönjako yhdistyy koko 5 asunnon talon lämmönjakoon. Koko talon putket oli kokonaan eristettyjä, joten niitä en alkanut mittaamaan. Meidän asunnon putket oli paljaana venttiilien kohdalta. Laitoin lämpömittarin anturit eristeen alle viitisen cm. Valitettavasti anturin päällä on kutistesukka, joten suoraa metallikosketusta ei saa. Meno näytti 60,7 C ja paluu 46,4.

Laitoin maalarinteipit paljaisiin rautaputkiin ja mittasin lämpökameralla. Sillä sain ( emissiviteetillä 0,94) 70 ja 50 C. Kokeilin samaa myös käyttöveteen ja sen kierron paluuseen. Molemmat 55 C, joten vaikuttaisi tarkalta.

Rättipatterista sain maalarinteipistä 67 C ja suoraan maalatusta patterista 68 C, joka on linjassa tuon 70 C kanssa. Rättipatteri on kokonaan noin kuuma. Siinä ei ole termostaattia ja vaikuttaa olevan hyvin vähän kuristusta.

Onkohan tuossa joku muukin ohitus kuin rättipatteri, kun paluukin on noin kuumaa?

Bergheatin mukaan meidän asunnon lämmitysteho pitäisi olla 8 kW -20 C:ssä, mutta tuossa on jo mukana kylppäri, jossa sähkö nyt. -26 C:ssä 9,3 kW.

Mittasin patterit, niitä oli seuraavasti:
2L 135x50
2L 330x40
1L 230x50
1L 105x60
2L 145x40
1L 50x40
1L 70x40
1L 240x50
2L 70x50
1L 160x50
1L 190x60
1L 90x40
Rättipatteri

Siis 2L 50 korkeana 205 cm, 40 korkeana 475 cm ja 1L 60 cm 295 cm, 50 cm 630 cm ja 40 cm 210 cm.

35 C logaritmisella lämpötilaerolla (esim. 60/50/20)
Tehoa tulisi 2L/50 1,7 kW, 2L/40 3,2 kW, 1L/60 1,2 kW, 1L/50 2,1 kW ja 1L/40 0,6 kW. Yhteensä siis 8,8 eli jo yli tarpeen, kun kylppäri sähköllä. Mutta jakautuuko lämpö lainkaan tasaisesti noin? 60 C on jo paljon sekin, ja en tiedä saako virtauksen tuplattua kaukolämmölle suunnitellussa.

Tehot laskettu täällä standard 10 ja 20. Päteeköhän noille vanhoille? Vai onko noissa jo joku lämmönsiirtoslevy? 11 ja 21 antavat eri. Mitä eroa noissa on?
 
Ylös Bottom