Maalämpökaivojen käyttöikä

Jolberious

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Sattuipa silmiini uutinen, jossa on mainittu maalämpökaivojen käyttöikä, 50v.

"Vaihtoehtoisesti taloyhtiö toivoi määräaikaisen käyttöoikeuden pidentämistä 50 vuoteen, joka vastaa taloyhtiön mukaan maalämpökaivojen käyttöikää."

Mikä teknisesti aiheuttaa tuon käyttöiän? Meneekö reikä liian kylmäksi lopulta, kuivuuko kaivo tms?
 

fraatti

Vakionaama
Mikä teknisesti aiheuttaa tuon käyttöiän? Meneekö reikä liian kylmäksi lopulta, kuivuuko kaivo tms?
Kylmenee liikaa, mitoitus ei kuitenkaan perustu mihinkään absoluuttiseen tarkkuuteen vaan käytös pidemmällä aikavälillä on hiukan arpapeliä yleensä. Termisellä vastetestillä ja simuloimalla tietokoneella voinee päästä parempaan lopputulokseen. Pientalot yms ei yleensä ole ongelmallisia vaan taloyhtiöt missä kaivoja on jo niin paljon vierivieressä että voidaan puhua jo energiakentästä. Todella suurissa kohteissahan kaivoja käytetään vain energiapuskurina. Niitä ladataan samanverran kuin mitä sieltä otetaan energiaa.

Jos kuvittelee että jalkapallokentän kokoinen alue porataan reikää vieriviereen ja otetaan sieltä jatkuvasti energiaa niin loppujen lopuksi käsillä on tilanne että tuohon massaan energiaa siirtyy pääasiassa vain sivuilta sekä pohjasta.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Tässä oli eräs simulaatio jonkun ruotsalaisen taloyhtiön porakaivoista. Tuo koostuu jutun mukaan kolmesta lämpöpumpusta sekä 26 lämpökaivosta. 14 reijistä on porattu 1998 ja 12 kpl 2009. Neliöitä tuossa on 14000m2 ja ennen lämpöpumppuja öljyä oli kulunut 200m3 vuodessa. Lämmöntarve vuodessa noin 1700MWh.


14 reikää kuormittaa kaksi 65kW konetta ja myöhemmin porattuja 12kpl reikiä 145kW kone. Kuitenkin tuosta näkee suunnaan mihinkä mennään ja kaivojen määrä suhteessa energianottoon sitteen määrää miten tuo käyrä käyttäytyy. Jutussa on mainittu myös että näyttäisi että ongelmia ei tule ja kaivoja voi mahdollisesti ladata kesällä tarvittaessa. Samoin että liuoksen lämpötilan laskiessa 1 asteella hyöytysuhde putoaa noin 3%.


 

fraatti

Vakionaama
Mikä teknisesti aiheuttaa tuon käyttöiän?
Tästä tuli mieleen että myös taloille on suunniteltu käyttöikä tms ja esim anturalle ja kantavalle puunrungolle se taisi 50v...

Tässä myös jotain:
"Suomen ympäristöministeriön, omakotitaloliiton ja kuntotarkastusfirmojen käyttämät taulukot kertovat rakennuksen eri osien teknisen käyttöiän. Tekninen käyttöikä on teoreettinen, kokemukseen ja tietoon perustuva aika, joka ei ota huomioon kiinteistön ominaispiirteitä tai asumisen aiheuttamaa kulutusta. Oikeassa elämässä rakenteiden käyttöikään vaikuttavat kuitenkin monet muut asiat kuten sääolosuhteet, mekaaninen rasitus ja kunnossapito.

ALUSKATE
Nykyaikaset aluskatteet kestävät yhtä pitkään kuin niiden päälle tarkoitetut katteet. Toisin oli ennen. Vielä 1990-luvulla aluskatteena saatettiin käyttää kaikkein halvinta rakennusmuovia. Vanhojen aluskatteiden kestävyydestä on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta uusien aluskatteiden käyttöiäksi oletetaan katteen käyttöikää.

TYYPPIVUOTTA
Aluskatemuovi, konesaumakatto60
Umpilaudoitus ja huopa, tiilikatto50
Aluskatemuovi, profiilipeltikatto40
Aluhuopa, umpilaudoitus, huopakatto30
Aluskatemuovi, kuitusementtikatto50
LÄPIVIENNIT JA VESIKOURUT
Ilmastointien läpiviennit ja vesikourut kestävät yleensä kymmeniä vuosia, mutta ovat alttiita vaurioille. Raskas lumi saattaa irrottaa läpiviennin liitoksen katosta, ja täynnä lehtiä olevat vesikourut voivat haljeta pakkasessa. Kaikkia katolla olevia rakenteita ja niiden osia kannattaa pitää silmällä erityisen tarkasti. Kattorakenteiden vaihtaminen on halpaa siihen verrattuna, millaisia vahinkoja vuotava katto aiheuttaa.

TYYPPIVUOTTA
Huippuimurit50
Räystäskourut20-40
KATE
Kate on katon ja koko rakennuksen päällimmäinen kerros, joten siihen pääsee helposti käsiksi. Kate voi olla joko halpa ja lyhytikäinen tai kallis ja kestävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että katolla on usein vaikea tehdä jopa pieniä korjauksia. Katteen vaihtamiseen tarvitaan yleensä telineet, ja koko talo on vaihtamisen aikana pelkän aluskatteen varassa. Kallilla ja kestävällä katteella on puolensa, sillä kattoa ei kannata uusia joka muodin mukaan.

TYYPPIVUOTTA
Rivipeltikatto, sinkitty ja maalattu60
Tiilikatto50
Profiilipeltikatto40
Kaksikerroksinen kuitubitumikermikate30
Kuitusementtikate30
Yksikerroksinen kuitubitumikermikate25
ULKOSEINÄT
Ulkovuorauksen käyttöikä riippuu materiaalista. Mineriittilevyt ovat halpoja, mutta kestävät vain vähän aikaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Puu ja tiilet kestävät pitempään, mutta vaativat huoltoa. Ulkovuoraus pitää maalata säännöllisesti, ja lahonneet laudat on vaihdettava uusiin. Tiiliseinä kestää ainakin sata vuotta, mutta saumoja pitää paikata silloin tällöin. Alla olevaan taulukkoon on listattu joidenkin seinämateriaalien tyypilliset käyttöiät.

TYYPITVUOTTA
TiiliseinäRajaton
Lautaverhous50
Rappaus50
Pinnoitettu betoni50-100
Pinnoittamaton betoni40
Asbestiton mineriitti30
OVET JA IKKUNAT
Korkealaatuiset ikkunat kestävät käytännössä ikuisesti, jos niistä huolehditaan kunnolla. Vanhoja ikkunoita vaihdetaan nykyään uusiin, vaikka ne olisivat vielä ihan hyvässä kunnossa, sillä uudet energiansäästölasit pienentävät sähkölaskua. Myös ovien lämpöarvot ovat parantuneet viime vuosina.

TYYPPIVUOTTA
Puu-alumiini-ikkunat60
Puuikkunat50
Metalliovet60
Puuovet40
PUTKET JA PATTERIT
Käyttövesiputket, lämmitysputket ja viemärit pitäisi vaihtaa uusiin ennen viimeistä käyttöpäivää. Jos putket ehtivät ruostua puhki, ne saattavat aiheuttaa todella vaikeita ja kalliita vesivahinkoja. Jotkut putket voi myös sukittaa, jolloin koko putkistoa ei ole pakko uusia. Myös viemärit voi pinnoittaa uusiksi sisäpuolelta.

TYYPPIVUOTTA
Lämmitysputket, kuparia50
Käyttövesiputket, kuparia, ruostumatonta terästä40-50
Viemärit, valurautaa ja muovia50
Lämmitysputket, terästä ja muovia40-50
Patterit, valurautaa50
LATTIAT
Lattian pintamateriaalin käyttöikä riippuu hyvin paljon talon asukkaista. Esimerkiksi koirat tai kenkien pohjassa kantautuva vesi pilaavat hyvänkin parketin pinnan nopeasti. Lattian muut rakenteet ovat hyvin suojassa, ja niiden vauriot johtuvat usein vesivahingoista tai rakennusvirheistä.

TYYPPIVUOTTA
Massiivipuulattia>50
Alustaan liimattu parketti40
Linoleum-lattia30
Lautaparketti25
Kokolattiamatot20
Maali ja lakka10

 

Mikki

Vakionaama
Aika alakanttiin moni lukema. Esimerkiksi "Patterit, valurautaa" 50 vuotta.... Taitaa olla suurin osa 1900-luvun alkupuolen lämpöpattereista käytössä edelleen.

Viemäreissä 50 vuotta sekä valurautaisille että muovisille viemäreille. Mikäs ne muoviviemärit tuhoaa, kun ei ne ruostu, eikä joudu mekaaniselle rasitukselle.

Sama lämmitysputket muovia... jos sekä viemärit, että lattialämmitysputket lahoaa 50 vuoden päästä, niin kaikki nykytalot menee purkuun siis 50v. sisällä. Ei niitä pirukaan uusi valujen sisällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuon lämmön loppumisen kannaltahan kyse ei oikestaan ole kaivon käyttöiän loppumisesta, vaan siitä, että tontilta käytettävissä oleva lämpöenergia ehtyy. Uusien kaivojen poraaminen ei auta, kun lämpö on pumpattu pois ja se uudistuu hyvin hitaasti (ja sitä hitaammin, mitä syvemmälle porataan).

Sinällään ongelma olisi teknisessä mielessä helposti ratkaistavissa sillä, että talojen katoille ja seinille asennettaisiin mahdollisimman yksinkertaisia lämpökeräimiä, joiden kautta maaliuos kierrätettäisiin muulloin, paitsi pakkaskaudella. Lämpö tulisi osittain auringon säteilystä, osittain ympäröivän ilman jäähtymisestä ja osittain jopa kosteuden tiivistymisestä. Tuollaiset paneelit voisivat jopa nostaa asumisviihtyvyyttä, jos varjostavat auringolle alttiin ulkoseinän takana olevia asuntoja liialta kuumenemiselta.

Tuollainen lisäkierto nostaisi pumppujen tuottosuhdetta ja lataisi samalla kaivoja ja maaperää seuraavien talvien varalle. Tämän sijasta tai ohella kaivojen liuosta kannattaisi käyttää kesäaikaan rakennusten sisätilojen jäähdytykseen (mikä voi vielä olla ilmaista tai jopa tuottaa katetta kulutetun energian suhteen, kun sähkönkulutus talvella vähenisi).
 

Mikki

Vakionaama
Taitaa maalämpökaivojen hiipuminen olla niin hidasta, että aurinkokeräimiä ei ole koettu tarpeellisiksi asentaa. Mutta äkkiseltään ajateltuna MLP:n menoputkeen 300-500l puskurivaraaja ja läjä aurinkokeräimiä lämmittämään sitä, olisi mielenkiintoinen kokeilu johonkin isompaan kohteeseen.

Jos liuosta kierrätettäisiin jatkuvasti, voisi aurinkokeräimet ylimitoittaa rajusti puskurivaraajaan nähden.

"TMA":ta tälle olisi mahdoton laskea, mutta aika varma voisi olla ettei kaivo "kuivu". Aurinkokeräimistä saisi muuten hyötyä todennäköisesti noin 9kk vuodesta. Matalakin aurinkolämpö (tyyliin +15 astetta) olisi aina kotiinpäin: ei kaivo niin lämpimäksi ikinä tulisi.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kaikki nuo simulaatiot taivata perustua ison kallioköntsän jäähdyttämiseen - mutta Suomessa siellä virtailee pohjavesi eikä sen vaikutusta taida olla mahdollista simuloida.. jossain virtaa enempi, jossain ei, ei voi tietää.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Taitaa maalämpökaivojen hiipuminen olla niin hidasta, että aurinkokeräimiä ei ole koettu tarpeellisiksi asentaa. Mutta äkkiseltään ajateltuna MLP:n menoputkeen 300-500l puskurivaraaja ja läjä aurinkokeräimiä lämmittämään sitä, olisi mielenkiintoinen kokeilu johonkin isompaan kohteeseen.

Jos liuosta kierrätettäisiin jatkuvasti, voisi aurinkokeräimet ylimitoittaa rajusti puskurivaraajaan nähden.

"TMA":ta tälle olisi mahdoton laskea, mutta aika varma voisi olla ettei kaivo "kuivu". Aurinkokeräimistä saisi muuten hyötyä todennäköisesti noin 9kk vuodesta. Matalakin aurinkolämpö (tyyliin +15 astetta) olisi aina kotiinpäin: ei kaivo niin lämpimäksi ikinä tulisi.
Ruotsalaiset ovat tutkineet myös kaivon 'latausta' kesällä, lopputulos oli että kannettu lämpö auttaa aika vähän koska se ehtii hiipua ennen lämmityskauden alkua, mutta oli siitä iloa syksyllä - kokonaishyöty oli muistaakseni '10%' mutta miten laskettuna.. tutkimukseen on linkki jossain täällä foorumilla. Tuohon vähittäiseen jäähtymiseen se varmaan kyllä auttaa, kuin myös maaviileän käyttö. Jo pelkkä veden kierrätys siirtää lämpöä auringon lämmittämästä pintamaasta syvemmlälle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Yksittäisen kaivon ja kohtalaisen harvaan rakennetulla alueella maan jäähtyminen pysyykin kurissa eikä lataamisesta ole suurta hyötyä. Toista on tiheästi rakennetetulla rivitaloalueella puhumattakaan kerrotalokeskittymästä, eli kyllä maa menettää todistetusti lämmönluovutuskykyään vuosien saatossa, kunhan kaivoja on paljon ja tiheästi. Pohjaveden virtauksella on suuri merkitys lämpötilamuutosten tasaajana, mutta tämän seikan vaikutusta on vaikea ennustaa ja se voi vaihdella huomattavasti, vaikka kaivo olisi vain metrin sivussa asemastaan. Lataamistahan ei kannata harkita kuin vasta sitten, jos kaivon on todettu selvästi jäähtyneen ja jäähtyminen vaikuttaa jatkuvan suuremmin hidastumatta. Kaivo ei saisi päästä pakkasen puolelle niin, että veden jäätyminen alkaa tehdä tepposiaan.

Meillä päin esimerkiksi naapuri sanoo, että hänen kaivonsa on vuosien saatossa jäähtynyt selvästi eli astekaupalla. Meillä taas pohjaveden virtaus ja lämpötila on pitkäaikaisen pumppauskokeen perusteella sellainen, että ihan vettä kaivosta pumppaamallakin saisi maata yhtään jäähdyttämättä todetusti ainakin 6kW:n jatkuvan lämmitystehon läpi koko vuoden, mahdollisesti paljon suuremmankin (käsittääkseni kalliovesisuoni kulkee kaivosta lävitse vajaan 20 metrin syvyydessä pohjaveden tasosta, eli pohjaveden lämpötila pääasiassa ratkaisee kaivonkin lämpötilan, vaikka kuormitus jäähdytyksellä tai lämmityksellä tietenkin vetää lämpötilaa jompaan kumpaan suuntaan ja liuosputken ja veden välinen lämmönsiirtovastus ratkaisee liukuman suuruuden).
 
Ylös Bottom