Mikä VILP 1978 taloon?

Juxu2

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Hei

Kaipaisin neuvoja vanhan ok talon lämmitysjärjestelmän uusimiseen ja VILPin valintaan. L-uudellamaalla sijaitseva 1978 rakennettu 1 kerroksinen ok talo. N. 110 m². josta sähköllä lämpiävät pesutilat n. 15 m² (lattialämmitys). Patterikierto, 10 patteria osa 2 lehtisiä. Talo on ikäisekseen hyvin eristetty, rakennettu öljykriisin jälkeen joten alu-ikkunat ja seinissä ja yläpohjassa villaa ihan reilusti. Ehkä suurin lämpöhävikki on ovissa, jotka pitäisi uusia myös.

Nykyisin ILP lämmittää asuintilat ok noin -9...-10° asteen ulkolämpötilaan asti ja jäähdyttää kesäisin sen muutaman päivän, kun jäähdytystä tarvitaan. ILP on Daikinin 25 sarjan vehje vuodelta 2008, toiminut moitteettomasti, tosin sekin ehkä tulee vaihdettavaksi muutaman vuoden sisällä. Öljyllä on lämmitetty kylmimpiä pakkaspäiviä ja käyttövettä, (melko tehotonta).

Nykyisin käytössä oleva öljyjärjestelmä puretaan, koska sekä teräksinen öljysäiliö että pannun hormi alkavat olla huonossa hapessa. Talossa on aikanaan poltettu puuta, ja hormi on kulunut. Öljysäiliö on aika syöpynyt, joten se pitää poistaa käytöstä eikä uudelle ole järkevää paikkaa. Eikä öljy ole muutenkaan mahdollinen valinta.

Ajatuksissa olisi split mallinen VILP, ulkoyksiköllle olisi hyvä katettu paikka heti pannuhuoneen ulkoseinän takana. Mielestäni pitäisi olla semmoinen, että vesi ei kulje ulkona ja käyttöveden varaaja olisi erikseen yksikön siällä (EI kierukka) koska kiertovettä ei suurimman osan vuodesta tarvitse lämmittää.

Malleja joita olen katellut ovat
- Nibe Split Box 8kW Tässä vvm320 sisäyksikössä on kaiketi kyllä käyttövesikierukka mikä ei kovin hyvä, 6 v takuu
- Jäspi Tehowatti Air SPLIT 8kW, tästä ei oikein ota selvää, 215 litran vesitila? kierukka vai ei
- Bosch Split 6 (9,5 KW) AWM 6 + AWS6 ilmeisesti tässä erillinen käyttövesitila? Mutta meneekö vesi ulos?
- Panansonic 7KW AQUAREA AIO, tästä jäi kummallinen kuva että olisi 1 vaiheinen sähköjärjestelmä? ilmeisesti aika huono takuusysteemi.

Kaipaisin kokemuksia näistä vehkeistä sekä ehdotuksia muista. Miten mielestänne käyttöveden lämmitys pelaa näiden kanssa? Tarve yleensä 2h ei nyt ole kauhean suuri. Miten on, tarvitaanko tämän lisäksi käyttövesivaraajaa, olisi hyvä jos ei..

Ulkoyksikölle saisi riittää 1x16A ja sisäyksikölle 3x16A, muuten pääsulakkeiden kanssa tulee ongelmaa.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Nibe Split Box 8kW Tässä vvm320 sisäyksikössä on kaiketi kyllä käyttövesikierukka mikä ei kovin hyvä, 6 v takuu
Väärin, 180l käyttövesisäiliö ja 26l puskuria lämmitykseen.
Vanhemmassa ACVM270 oli kierukalla käyttövesi.


Hintaero Niben Split box 1 ja 2 välillä on olemattoman pieni (n.500e), joten harkitse kuitenkin isompaa versiota.
Lisäksi tarvitset 99% varmuudella joko 100l tai 200l puskurivaraajan lämmitysjärjestelmään.

Missäpäin kohde? Millainen tehontarve 0, -10 ja -20asteessa? Millainen lämpökäyrä nyt on?
Erikseen et käyttövesivaraajaa tarvitse. Pienestä tulistusvaraajasta ei kuitenkaan mitään haittaa ole.

Niben ASM10-x heikkous on yksivaiheisuus. Voi kuitenkin asentaa ilman ongelmia 3x25A pääsulakekohteeseen tuon 10-12 mallin, sille laitetaan 25A sulake ja virtavahdit käyttöön, rajoittaa itse tehoa mikäli tarve tulee.
 

Juxu2

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Kiitos Jolberious tiedoista. Löysin tosiaan Niben split box 12 kokoisesta lisätietoa, sen pystyy sisäyksiköstä määrittämään toimimaan joko 16, 20 tai 25 A sulakkeella, jopa tehokäyrät eri vaihtoehdoista löytyivät. Split box 12 Antaa 16A sulakkeella enemmän tehoa kuin pienempi split box 8.
Tiedoissa oli mainittu paikka länsi-uusimaa. Tehontarve on aika pieni, kuten olin kirjoittanutkin (lähinnä kun pakkasta yli 10)

Jos kiertovesipuoli tarvitsee puskurivaraajan, niin mikä olisi tämän kaveriksi hyvä ja järkevänhintainen?
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Ukv100 tai onnisen kautta 200l kierukalla oleva ja esilämmittää käyttöveden siellä.
AMS10-12 virrantunnistimien kanssa käyttöön, niin ei tarvitse rajata tehoja, vaan kone hoitaa sen automaattisesti mikäli kuorma ulkoyksikön vaiheessa kasvaa liikaa ;)
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ukv100 tai onnisen kautta 200l kierukalla oleva ja esilämmittää käyttöveden siellä.
Millainen / minkä merkkinen / tyyppinen olisi tuo mainittu 200l kierukalla? Saattaisi itselläkin olla sellaiselle käyttöä jos valinta päätyy VILPiin liitettynä nykyiseen öljykattilaan. Saisi vähän enemmän tilavuutta vesijärjestelmään ja kahdet esilämmityskierukat käyttövedelle. Öljykattilassa oleva kierukka kun on monesti aika pieni tai sanoisiko että se lienee mitoitettu kuumaa vettä ajatellen.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Millainen / minkä merkkinen / tyyppinen olisi tuo mainittu 200l kierukalla? Saattaisi itselläkin olla sellaiselle käyttöä jos valinta päätyy VILPiin liitettynä nykyiseen öljykattilaan. Saisi vähän enemmän tilavuutta vesijärjestelmään ja kahdet esilämmityskierukat käyttövedelle. Öljykattilassa oleva kierukka kun on monesti aika pieni tai sanoisiko että se lienee mitoitettu kuumaa vettä ajatellen.
https://www.maalampotukku.fi/product/3161/energy-save-bt200tc-1

Löytyy myös onnisen kautta aavistuksen edullisemmin mikäli alennukset ovat kunnossa.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Kun tämän http://lampoakotiin.fi/wp-content/uploads/2016/07/ES-työsäiliö-esite-2016.pdf mukaan Energy Save painaa 46 kiloa ja taas tämän https://www.lvi-tarvikkeet.net/epages/lvi-tarvikkeet.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014112605/Products/05649 mukaan vastaavan kokoinen Jäspi painaa 85 kiloa, niin pistää miettimään missä kohtaa ES:n materiaaleissa on pihistetty?
Jäspistä en tiedä, mutta eihän sen tarvi olla kuin 2mm vs 4mm säiliön vahvuudessa eroa (Jäspin säiliön materiaali ei ole kyllä tiedossa, ES rst). ESstä löytyy kuitenkin kv-kierukka mitä Jäspistä ei löydy.
En pelkän painon (puutteen) takia menisi huonoksi haukkumaan ;)
 

pamppu

Vakionaama
Jäspistä en tiedä, mutta eihän sen tarvi olla kuin 2mm vs 4mm säiliön vahvuudessa eroa (Jäspin säiliön materiaali ei ole kyllä tiedossa, ES rst). ESstä löytyy kuitenkin kv-kierukka mitä Jäspistä ei löydy.
En pelkän painon (puutteen) takia menisi huonoksi haukkumaan ;)
Jäspin omalla sivulla (esitteessä) mainitaan materiaaliksi "haponkestävä".
Nii ja se ES:n kierukkakin jotain painaa.

Kyllä aika rajut on materiaalierot, kyllä noita speksejä hiukan kannattaa vertailla. Ehkä olen vähän vanhan liiton miehiä, mutta enempi rautaa on usein parempi, kun ei paikallaan seisovissa vehkeissä tarvi painoa säästellä. Tosin tuo kierukka kyllä pitäis olla, Jäspi ei näemmä semmoista ymmärrä laittaa sekaan missään mallissa. Tai ne eivät sitten ole puskureita nimeltään vaan energiavaraajia tms. ja eri hinnoissa. Toisaalta noilla eroilla voi hintaeroa vähän ollakin. Siinä voi olla semmoinen ero että toinen pitää vedet 20 vuotta ja toinen talon eliniän.

Minkähän takia muuten nämä puskurit onkin tehty happosista sun muista? Kelpaishan tähän mustarauta siinä missä muihinkin energiavaraajiin yms? Onkohan nämä valmistusteknisesti läheistä sukua käyttövesisäiliöille, eivät viitsi valmistaa noita pieniä pyttyjä erikseen tähän tarkoitukseen muusta materiaalista?
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Jäspin omalla sivulla (esitteessä) mainitaan materiaaliksi "haponkestävä".
Nii ja se ES:n kierukkakin jotain painaa.
Äkkiähän sen voi laskea että mitä 20m kuparia painaa.
Kyllä aika rajut on materiaalierot, kyllä noita speksejä hiukan kannattaa vertailla. Ehkä olen vähän vanhan liiton miehiä, mutta enempi rautaa on usein parempi, kun ei paikallaan seisovissa vehkeissä tarvi painoa säästellä. Tosin tuo kierukka kyllä pitäis olla, Jäspi ei näemmä semmoista ymmärrä laittaa sekaan missään mallissa. Tai ne eivät sitten ole puskureita nimeltään vaan energiavaraajia tms. ja eri hinnoissa. Toisaalta noilla eroilla voi hintaeroa vähän ollakin. Siinä voi olla semmoinen ero että toinen pitää vedet 20 vuotta ja toinen talon eliniän.
Itsekin olen samalla linjalla kyllä, paino yleensä kertoo myös laadusta jotakin. Tietty tässä nyt kannattaa myös muistaa että onko tarpeen valmistaa ns. ydinsodan kestävää pakettia kun pärjää eliniän kestävälläkin. (En usko että suljetussa lämmitysjärjestelmässä oleva rosterisäiliö ensimmäisenä alkaisi vuotamaan, kestäväthän ne käyttövesipuolellakin vuosikymmeniä pääsääntöisesti).
Se mikä lämmitysjärjestelmässä aiheuttaa sen ruostumisen, on tietenkin happi, eli joko on avopaisuntaa tai sitten vuotava liitos jossakin.

Minkähän takia muuten nämä puskurit onkin tehty happosista sun muista? Kelpaishan tähän mustarauta siinä missä muihinkin energiavaraajiin yms? Onkohan nämä valmistusteknisesti läheistä sukua käyttövesisäiliöille, eivät viitsi valmistaa noita pieniä pyttyjä erikseen tähän tarkoitukseen muusta materiaalista?
Valmistajien puolesta en uskalla puhua, mutta olen samalla linjalla, ovat todennäköisesti hyvin samasta muotista valmistettuja vrt käyttövesisäiliöt. Saatan jopa silkasta mielenkiinnosta vähän selvitellä..
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
En usko sen jäspin painavan 85 kiloa edes pakkauksen kanssa. Mulla on irtonaisena 220 litran jäspi joka painaa papereiden mukaan yli 80 kiloa, mutta silti jaksan kevyesti sitä yksin nostella ja siirtää. Tuskin se painaa yli 40 kiloa.

2 milliä vahva pelti painaa 8kg/m2 eli sen säiliö vois olla runsas 30 kiloa, uretaani 2 kiloa ja ohut kuoripelti alle 10 kiloa. Pirun ohuesta pellistä nuo on tehty.
 

Hempuli

Jäsen
Miten Juxu2:n tapauksessa kävisi CTC Ecoair 614 VILP + CTC EcoZenith 250 varaaja?
VILP on tosin monoblock eikä split, mutta varaajassa on 200l säiliö ja lämminvesikierukka. Kolmivaihevehetyksiä ovat. Hintaahan tuolle yhdistelmälle kertyy.
 
Kompaktissa paketissa on tietysti kaikki valmiina.
Sisäyksikön voisi korvata myös millä tahansa kierukallisella parin sadan litran varaajalla + suorasähköllä toimivalla tulistusvaraajalla ja erillisellä pumpun ohjaimella. CTC:n tapauksessa ohjain maksaa noin 750 €. Mahtaisiko jäädä hinta-eroa? Erillinen puskurivaraaja sopisi mille tahansa VILPille.

Kesällä kun lämmitystarvetta ei ole, puskurivaraajaa voisi ajaa kuumempana ja näin tehostaa veden esilämmitystä. Esilämmityksen kanssa riittää puolet pienempi tulistusvaraaja, todennäköisesti noin 100 litrainen, ehkä jopa pienempikin. Samalla voisi myös harkita esilämmitetyn veden kytkemistä kylmän veden tilalle pesutiloihin suuntautuviin kohteisiin. Meillä tulee kylmä vesi raakana vain keittiöstä. Näin pesuvesi lämpenee pääosin pumppaamalla hyvällä COPilla, kun sitä ei tarvitse pumpata kuumaksi. Keittöön kun tulee kuuma/kylmä vesi, kuuman veden lämmityksestä pumppaamalla tuotetun osuus on toki pienempi, vain noin puolet mutta vettä taitaa kulua pesemiseen paljon enemmän kuin keittiössä.

Jos esilämmityksen kapasiteetti eli kierukan ja lämpöpumpun teho riittävät, veden haalistus ja haalistetun veden jakelu voivat monikertaistaa pesuvesisaannon kuumavesivaraajasta. Esim. jos vesi haalistetaan -> +30 °C, niin 37 asteista pesuvettä tulee tulistusvaraajan 70 °C lämpötila-asetuksella noin 5 x tulistusvaraajan tilavuus ja pumppaalla tuotetun vedenlämmityksen osuudeksi tulee 75 %. Jos taas vain kuuma vesi esihaalistetaan, pesuvettä tulee vai noin 2 x varaajan tilavuus ja pumppaalla tuotetun veden lämmityksen osuus putoaa noin 50 %:iin.

Haalistettu vesi toimii hyvin pesukoneessa ja pudottaa myös sen sähkökulutusta, kun koneen ei tarvitse kuumentaa vettä niin paljon.

Tässä vielä laskettuna haalistuksen merkitys ja veden saanto 100 l varaajalle. Energia kWh = varaajan k.o. lämpötilaa tarvittava sähköenergia.

Veden lämmitys.JPG
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: rMa
Ylös Bottom